Suomen Mielenterveysseura
Tiedote 10.10.2016
Sote-valmistelu on tähän asti keskittynyt julkisen ja yksityisen sektorin palveluihin, mutta uudistuksen vaikutukset järjestölähtöiseen auttamistyöhön on tunnistettu vielä heikosti. Vaikutukset esimerkiksi vapaaehtoistyöhön perustuvaan auttamistyöhön voivat olla arvaamattomat.
Eri puolilla Suomea tarjotaan ilman lähetettä nopeasti maksutonta keskusteluapua 22 paikallisessa kriisikeskuksessa. Kriisikeskukset auttavat etenkin heikoimmassa asemassa olevia. Vuonna 2015 verkosto vastasi yli 50 000 kriisipuheluun, minkä lisäksi toimintaan kuuluu vastaanottotapaamisia, ryhmätoimintaa ja verkkoauttamista. Toiminnassa on mukana noin tuhat koulutettua vapaaehtoista ja lähes sata ammattilaista. Rahoituksesta noin viidennes tulee kuntien avustuksina.
– Kun sote-henkilöstö, -lautakunnat ja -määrärahat katoavat kunnista, on vaarana, että järjestölähtöisellä auttamisella ei ole kunnissa kiinnikettä. Jos maakunnissa keskiössä on vain palvelujen tuottaminen ja ostaminen, vapaaehtoistyöhön perustuvalta järjestölähtöiseltä toiminnalta puuttuu nepparin toinen puolisko molemmista – kunnista ja maakunnista, sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tänään 10.10. vietetään kansainvälistä mielenterveyspäivää. Mielenterveyden vaikuttajat kokoontuivat Raumalla medialounaalle, jossa puhuttivat erityisesti sote-uudistuksen uhkakuvat.
– Kriisiauttamisen resurssien varmistaminen on tärkeää. Järjestöt ovat kautta historian olleet luomassa palveluita, joista osa on nykyään lakisääteisiä. Järjestöt ovat myös täydentäneet palveluissa olevia aukkoja juuri heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi, Rauman kriisikeskuksen johtaja Tuija Eskelinen sanoo.
Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen, kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) painottaa, että suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon vahvuutena on tiivis yhteistyö korkeatasoisen järjestökentän kanssa. Järjestöissä ja yhdistyksissä työskentelee ammattilaisten lisäksi merkittävä vapaaehtoisjoukko.
– Puhumme mielellämme julkisista palveluista ja yrityksistä, mutta liian vähän on pohdittu, miten säilytetään se kaikki hyvä, jota sosiaali- ja terveyspalveluihin nyt tuotetaan järjestöjen kautta, Salonen sanoo.
– Rahoitusuudistus on osa sote-uudistusta, jonka linjaukset selviävät vasta myöhemmin. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva hankintalaki on kuitenkin jo merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluita ajatellen. Järjestöissä on paljon erityisosaamista, mutta vähän resursseja panostaa puitteisiin tai muuhun kuin ydinosaamiseen. Kilpailutuksissa järjestöjen tuottamat palvelut saattavat hävitä, vaikka osaaminen kyseisessä toiminnassa olisi maan kärkiluokkaa.
Lisätietoja:
Tuija Eskelinen
Johtaja, psykoterapeutti (Valvira), Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk`
Puh. 02 8378 5600, 050 559 0012
tuija.eskelinen@raumankriisikeskus.fi
www.mielenterveysseurat.fi/rauma/
Kristiina Salonen
Kansanedustaja (sd.)
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen
Puh. 09 432 3152
kristiina.salonen@eduskunta.fi
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
Puh. 0400 508 234
sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi