Yksinäisyys on monitahoinen ilmiö, joka voi näyttäytyä ihmisen elämässä monella tavoin. Usein yksinäisyyttä kuvaillaan joko emotionaalisena tai sosiaalisena yksinäisyytenä. Emotionaalinen yksinäisyys viittaa yksinäisyyden kokemukseen ja tunteeseen, jota voi kokea, vaikka ympärillä olisi ihmisiä. Tällöin ihminen voi kokea, ettei pääse riittävään syvälliseen tunneyhteyteen ympärillä olevien ihmisten kanssa. Sosiaalisella yksinäisyydellä viitataan sen sijaan sosiaalisten kontaktien puutteeseen ja siihen, että ihminen kokee, ettei hänellä ole riittävästi ihmisiä ympärillään. Yksinäisyys voi kuitenkin näyttäytyä monella tavoin näidenkin määritelmien lisäksi. Tärkeää on kuitenkin huomata se, että yksin olo ja yksinäisyys eivät tarkoita samaa asiaa. Ihminen voi olla yksin kokematta yksinäisyyttä, ja toisaalta yksinäisyyden tunne voi nousta vaikkei olisikaan yksin.
Noin 8 % eteläkarjalaisista koki yksinäisyyttä jo ennen koronapandemiaa (Sotkanet 2018). Koronapandemian aikana yksinäisyyden kokemukset ovat kasvaneet entisestään ja yhä useampi on kuvannut yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Yksinäisyyden taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä, kuten esimerkiksi elämäntilanteen muutokset, sairastumiset, yksin asuminen, puutteet vuorovaikutustaidoissa, kiusaaminen tai muut traumaattiset kokemukset tai ikääntyminen. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi kasvattaa yksinäisyyden kierrettä, jolloin uusien ystävyyssuhteiden solmiminen voi vaikeutua ja kynnys osallistua sosiaalisiin tilanteisiin kasvaa.
Yksinäisyydellä on monia haitallisia seurauksia niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Yksinäisyys on liitetty esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, uniongelmiin, vastustuskyvyn laskuun, muistisairauksiin ja terveyskäyttäytymiseen. Psyykkisesti yksinäisyys voi altistaa masennukselle ja ahdistukselle, heikentää itsetuntoa ja minäkuvaa sekä lisätä esimerkiksi turvattomuuden, katkeruuden, häpeän ja ulkopuolelle jäämisen tunteita.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnalla pyritään lisäämään mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä. Yhes-kohtaamispaikka on avoin kaikille, eikä sitä ole kohdennettu spesifisti millekään rajatulle kohderyhmälle. Kohtaamispaikka on turvallinen ja syrjimätön, ja siellä hyväksytään kaikki sellaisina kuin olemme. Ohjattu kohtaamispaikkatoiminta takaa sen, että jokainen kävijä huomioidaan. Osallistua voi juuri sen verran kuin itse kokee luontevaksi ja hyväksi. Toimintaan osallistuminen ei sido mihinkään, ja itsestään ei tarvitse kertoa mitään.
Jokainen meistä voi vaikuttaa ympäristömme yksinäisyyteen. Omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka kohtaamme toiset ihmiset. Tärkeintä on aito kohtaaminen, ystävällisyys ja toisen kuunteleminen. Voisitko esimerkiksi soittaa tutullesi tai lisätä muutaman hymyn osoituksen päiviisi? Näillä voi olla elettä suurempi vaikutus hymyn tai puhelun saajalle.
Lähteitä ja lisäluettavaa:
