Maaseudun turvaverkko -hanke (2018-2020)
Pohjois-Savon maaseutuyrittäjien ja maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen jalkautuvalla ja ehkäisevällä verkostokriisiavulla.
Maaseudun turvaverkko –projektin (2018-2020) kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maaseutuyrittäjät ja heidän perheensä, maaseudun asiantuntijat ja viljelijöitä kohtaavat muut toimijat sekä yhdistykset.
Hankkeen tavoitteena on muodostaa maaseudun luonnollisista verkostoista tukiverkostoja, joilla on kykyä ottaa vaikeita asioita puheeksi ja ohjata kriisiavun piiriin. Hankkeessa opetetaan tunnistamaan oman elämän kriisitilanteita ja tarjotaan keinoja itsestä huolehtimiseen ja kriiseistä selviytymiseen, kynnys avun hakemiseen madaltuu.
Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018.
Yhteystiedot:
Heta Malinen, projektipäällikkö, Maaseudun turvaverkko -hanke
heta.malinen (at) kuopionkriisikeskus.fi
044 714 6020
Saija Oittinen, verkostokriisityöntekijä, Maaseudun turvaverkko -hanke
saija.oittinen (at) kuopionkriisikeskus.fi
044 714 6021
Tulosta hankkeen esite (pdf) tästä.
Hankkeen kuukausitiedotteet
Kuukausitiedote 3/2020
Maaliskuun alussa Pohjois-Savossa oli kouluissa talvilomaviikko ja sen jälkeen moni arkinen asia onkin kokenut muutoksen. Yhteinen maapallomme toi meille muistutuksen siitä, että olemme myös täällä Suomen maalla osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Olemme saaneet valtiotasolta ohjeistuksia Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja ne vaativat meitä sopeutumaan ja muuttamaan toimintaamme arjessamme. Koronavirus voi saada aikaan epävarmuuden, huolen ja pelon tunteita, jotka ovat aivan luonnollisia reaktioita missä tahansa yllättävässä muutostilanteessa. On tärkeää antaa tunteiden tulla ja istahtaa tunteen kanssa päiväkahville jutustelemaan. Minkä viestin tämä tunne minulle tuo? Jos tunnen pelkoa, tiedän sen viestivän itselleni turvan tarpeesta. Kuinka voisin siis lisätä turvallisuuden tunnettani juuri nyt? Hakeutua lempipaikkaani ja kietoa lämpimän viltin ympärilleni, mennä läheisen kainaloon halaukseen, soittaa ystävälle.
Meistä jokainen voi valita miten tarkastelemme tilannetta ja voimme valita sen mihin energiamme käytämme. Kaiken tämän keskellä näyttäytyy myös paljon hyvää esimerkiksi siinä kuinka ihmiset auttavat toisiaan ja pysähtyvät paikoilleen kiireen sijasta. Kriisi on aina myös mahdollisuus.
Me olemme työntekijöinä kiitollisia esimiehellemme hyvästä ohjauksesta tilanteessa, hyvästä varautumisesta ja sujuvasta muutoksesta etätyöhön. Olemme kiitollisia myös hyvästä työyhteisöstä, jonka tuki ja turva näyttäytyy yhteisillä linjoja pitkin toteutettavilla aamukahveilla ja yhteisessä WhatApp-ryhmän piristävissä keskusteluissa. Etätyö ja rauhallinen työ ovat olleet osa työkulttuuriamme jo pidemmän aikaa, tästä syystä osaamme myös laittaa kilikellot kiinni ja keskittyä tekemiseen, itseen.
Ja vielä se, että kun huolehdimme toisista, huolehdimme myös itsestämme. Meistä jokainen antaa varmasti tässä tilanteessa parhaansa, mutta harjoitellaan myös olemista lempeästi armollinen itsellemme. Toisenlaisissa olosuhteissa ei voi saavuttaa välttämättä sitä samaa rutiinityötä, johon on itse kukin tottunut saavuttamaan. Tämä on hyvä muistutus meille hanketyössä, jota ohjaa tavoitteet ja toimenpiteet, määrät ja mittarit. Pystymme tunnistamaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja, jotka tukevat jaksamistamme. Tasapainotamme mielen mylläkkää mieluisalla tekemisellä ja arkisilla asioilla, jotka kuitenkin ovat elämässä läsnä, vaikka olisi kriisi.
Eli olemme etänä työssä, tavoitettavissa. Teemme poikkeusoloissa myös sosiaaliseen mediaan päivityksiä arkisesta työstä ja muistutuksia jaksamisen tueksi. Seuraathan siis @maaseudunturvaverkko
Kuukausitiedote 2/2020
Helmikuu on ollut tapahtumien kulta-aikaa. Erilaisiin kansalaistapahtumiinkin voisi kirjoittaa oman vuosikellon, nämä kun näyttävät myös asettuvan vuodenkiertoon tiettyyn aikatauluun. Helmikuussa nautitaan talvisista touhuista, jonka vuoksi tapahtumat, joihin olemme osallistuneet ovat olleet pääsääntöisesti ulkotapahtumia. Joskin nyt tämän vuoden säätilan vuoksi, joissakin paikoissa tapahtumassa on ollut myös mahdollisuus olla sisällä. Olemme kuljettaneet mukanamme jättinoppaa, jonka jokaiselle silmäluvulle on ollut oma pohdintatehtävä tunteisiin liittyen. Muutoinkin mukanamme nyt näissä tapahtumissa on ollut tunnetyöskentelyyn liittyviä harjoituksia: tunnekortteja, oman perheen tähtitehtävä ja tunteiden tuulimylly. Noppa omalla jykevällä olemuksellaan on houkuttanut lapsia sen äärellä, josta on sitten luontaisesti päästy keskustelemaan pohdintatehtävistä.
Väliraportti jätettiin Stealle ja nyt sitten ahkeroimme viimeisen vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitamme verkostotyön osalta nyt kevään aikana esimerkiksi pankkien maaseutuasiantuntijoita. Emme kuitenkaan unohda jo tavoitettuja verkostotoimijoita, joiden kanssa syvennetään yhteistyötä. Loppuvuodesta 2019 harjoittelijamme kokosi toimijoista verkostokartan, jonka pohjalta käynnistämme vielä tämän vuoden aikana yhteistyöskentelyn. Ehkä ”ammattilaisten aamukahvi”-tyyppiset teemalliset keskusteluhetket olisivat meidän ominta tapaa toteuttaa tätä.
Viime aikoina meitä on puhutellut entistä enemmän yrittäjien arvot, jotka ohjaavat arkisia valintoja. Voimallisesti näyttäytyy, että työ arvottuu korkeammalle kuin oma hyvinvointi. Tähän liittyen olemmekin puheenvuoroissamme nostaneet esille teeman, kuka sinusta huolehtii, jollet sinä itse? Tätä jatkamme eri yhteyksissä voimavarojen ja palautumisen muistuttamisella. Työssä jaksaminen näyttäytyy eri tavalla, kun ympärillä ei ole organisaatiota, joka osaltaan huolehtii työntekijänsä tukemisessa. Avunhakemisen merkitys korostuu, kun asiat alkavat kuormittamaan liikaa.
Meidän menoja voi seurata IG-tililtämme @maaseudunturvaverkko ja FB:stä voi kurkkia aiheeseen liittyviä linkkejä ja vinkkejä!
Kuukausitiedote 1/2020
Uusi vuosi on alkanut ja tämä vuosi on Maaseudun turvaverkko-hankkeen viimeinen toimintavuosi. Kirjoitamme parhaillaan hankkeen väliraporttia. Olemme Heta, Saija, Tiina ja Antti kokoonpanolla istahtaneet alas syksyn aikana muutaman kerran pohtimaan hankkeen etenemistä ja sen tuomia huomioita kriisityöhön. Olemme arvioineet hankkeemme aikaan saamia tuloksia. Yhteistyö ja osaamisen jakaminen nousee yhdeksi hankkeen suurimmista tuloksista. Heidän osaltaan, joiden kanssa on tehty kriisityötä, myös avun saaminen vaikeaan elämäntilanteeseen on tulos hankkeelle.
Olemme todenneet, että maaseututyöskentelyssä on omat erityispiirteensä, mitkä näyttäytyvät niin yrittäjien kuin toimijoiden arjessa. Kotiin jalkautuva työ on näyttäytynyt omana työtapanaan, jossa on huomioitu ajankäyttö työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta, työturvallisuusasioita ja työotetta, joka muotoutuu siitä, kun olemme asiakkaan kotona, hänen omalla reviirillä. Olemme hankkeessa jalkautuneet myös kouluttamaan ja pitämään puheenvuoroja erilaisissa yhteyksissä ympäri Savon, melko paljon. Ilolla olemme osallistuneet erilaisiin tapahtumiin maaseudulla.
Meille yllätyksenä on tullut, että niin moni on halunnut jakaa elämäntarinaansa juuri näissä tapahtumissa. Hankeajatuksena oli popup-kriisikeskus toiminta ja se tavallaan on muodostunut luontaisesti näissä yhteyksissä. Huolituoliakin kokeiltiin, se kuitenkin selvästi asetti tietyn riman keskustelulle. Heta käy hakemassa tähän malliin oppia helmikuussa, katsotaan, onko kevään ja kesän tapahtumissa sitten huolituoli mukana.
Viime vuonna meillä oli yli 2900 erilaista kohtaamista, jokainen niistä omanlaisensa. Asiakkaiden kanssa on kuljettu rinnalla pidemmän aikaan, kun taas tapahtumakohtaamiset ovat yksittäisiä ja hetkellisiä. Tämän vuoden kohtaamisia odotellen, toivotamme hyvää alkanutta vuotta!
Päivitämme kuulumisiamme @maaseudunturvaverkko Instagram-tilille ja Facebook sivullemme teemme nostoja mielen hyvinvointiin liittyen.
