Maaseudun turvaverkko -hanke (2018-2020)
Pohjois-Savon maaseutuyrittäjien ja maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen jalkautuvalla ja ehkäisevällä verkostokriisiavulla.
Maaseudun turvaverkko –projektin (2018-2020) kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maaseutuyrittäjät ja heidän perheensä, maaseudun asiantuntijat ja viljelijöitä kohtaavat muut toimijat sekä yhdistykset.
Hankkeen tavoitteena on muodostaa maaseudun luonnollisista verkostoista tukiverkostoja, joilla on kykyä ottaa vaikeita asioita puheeksi ja ohjata kriisiavun piiriin. Hankkeessa opetetaan tunnistamaan oman elämän kriisitilanteita ja tarjotaan keinoja itsestä huolehtimiseen ja kriiseistä selviytymiseen, kynnys avun hakemiseen madaltuu.
Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018.
Yhteystiedot:
Heta Malinen, projektipäällikkö, Maaseudun turvaverkko -hanke
heta.malinen (at) kuopionkriisikeskus.fi
044 714 6020
Saija Oittinen, verkostokriisityöntekijä, Maaseudun turvaverkko -hanke
saija.oittinen (at) kuopionkriisikeskus.fi
044 714 6021
Ota yhteyttä
Tällä lomakkeella voit jättää puhelinnumerosi hankkeen työntekijöille keskusteluavun saamiseksi.
Yhteydenottolomakkeessa annettavia yhteystietoja käytetään vain, jotta asianomaiseen henkilöön voidaan olla yhteydessä. Lomakkeen tiedot lähetetään nettisivuilta yksittäisenä sähköpostiviestinä, tiedot eivät tallennu tietokantaan. Sähköpostiviestit poistetaan säännöllisesti.
Tulosta hankkeen esite (pdf) tästä.
Hankkeen kuukausitiedotteet
Kuukausitiedote 5/2020
Aloitin työharjoitteluni maaseudun turvaverkko hankkeessa toukokuun alussa. Aika on kulunut nopeasti ja tähän saakka kuljettuun kuuteen viikkoon on mahtunut paljon uutta tietoa hankkeesta, koulutuksia, kohtaamisia ja tapahtumia. Kohtaamiset nostan ensimmäiseksi, sillä vallitsevassa poikkeustilanteessa on uuteen työyhteisöön tutustuminen tapahtunut 100% etänä.
Tutustuminen uusiin ihmisiin verkon välityksellä on ollut jännittävää, sillä koskaan aiemmin en ole verkon kautta ottanut haltuun uusia työtehtäviä, saati tutustunut uuteen työyhteisöön. No miten se on sitten sujunut?
Voin kertoa rehellisesti hyvin, antoisasti ja vauhdikkaasti. Välillä ehkä hätkähdän kuinka ”normaalilta” työnteko etänä tuntuukin, sosiaaliset tilanteet verkon kautta kyllä ovat ihan itseään, vaikka fyysinen kohtaaminen loistaa poissaolollaan.
Etätyöpäivät eivät ole koskaan täysin samanlaisia, vaan täyttyvät erinäisistä palasista pitkin päivää. Palaset koostuvat esimerkiksi palavereista, lukemisesta, asiakastapaamisista, työn suunnittelusta ja ohjauksesta, tapahtumista ja yhteisistä tuumaus ja kahvitauoista 😊
Aika koneen ääressä vierähtää yllättävän nopeasti, ja välillä on noustava ylös penkistä ja mentävä ulos aistimaan kesän vihreyttä ja tuoksuja.
Työn alla on minulla ollut kehittämistehtävä, jossa teen hankkeen vaikuttavuus kyselyä, jonka tiimoilta olen osaa hankkeen yhteistyöverkostosta tavannut etäyhteyksien kautta.
Antoisaa on ollut tutustua tähän hankkeeseen ja hankkeen puikoissa suurella sydämellä työtään tekeviin naisiin, Hetaan ja Saijaan. Kriisitietouden eteenpäinvienti, ja tiedon lisääntymisen kautta puheeksi oton kynnyksen madaltuminen on erittäin tärkeää. Hienoa että tätä työtä tehdään ja kohdistetaan erityisesti maaseudulle, niin siellä asuville/yrittäjille kuin heidän kanssa toimiville verkostoille. Kriisityö kiinnostaa minua paljon, ja sydämeni sykkii ja vetää maaseudulle, siksipä, tässä hankkeessa harjoittelijan aitiopaikalla on hyvä olla oppimassa ja kokemassa uutta. Työharjoittelu on pian puolessa välissä, joten vielä on paljon edessä, sitä mielenkiinnolla ja uteliaana odottaen.
-Sosionomi-diakoniopiskelija Mira
Kuukausitiedote 4/2020
Tuntuu, että edellisten kuukausikuulumisten kirjoittamisesta on vain ihan hetki, mutta niin on vain kuukausi kulunut. Silloin olimme olleet parisen viikkoa etätöissä. Nyt olemme olleet jo niin monta viikkoa, että laskuissa ei enää pysy. Monet työtehtävät ovat sujuneet hyvin verkon välityksellä. Asiakastyön ja verkostotyön osalta meillä olikin kokemusta jo entuudestaan puhelimen ja verkon kautta pidettävistä tapaamisista.
Tässä vaiheessa vuotta olemme aikaisempina keväinä valmistautuneet tulevaan kesään ja kesätapahtumiin. Tapahtumat ovat muodostaneet hankkeessamme yhden kokonaisuuden ja nyt niiden poissaollessa, huomaamme niitä kaipaavamme. Yksittäiset rupatteluhetket turuilla ja toreilla ovat olleet erittäin antoisia. Olemme saaneet kuulla niin monta elämäntarinaa, ehkä vahvistaa jonkun selviytymiskeinoja, jotka ovat mahdollisesti nyt koronatilanteenkin aikana käytössä.
Huhtikuun aikana nauhoitimme muutaman webinaarin ja maaseutu-hankkeen Saija yhdessä kriisityöntekijä Inkan kanssa nauhoittivat podcastin opiskelijoiden Vappuradioon. Näin ollen uusia työn muotoja verkon tarjoamilla mahdollisuuksilla on hyödynnetty.
Tarjosimme keskusteluavun mahdollisuutta Savon yrittäjien kanssa yhteistyössä poikkeusoloaikojen vuoksi paikallisille yrittäjille. Tähän laadittiin toimintamallin, jossa yrittäjä pystyi jättämään yhteystietonsa verkkolomakkeelle ja me hankkeen työntekijät sitten soitimme yrittäjille takaisin päin. Kuunteleville korville oli tarvetta. Tätä samaa toimintamallia kokeilemme tässä loppukevään aikana muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.
Lisäksi loppukevään, kesän alun ja sitten taas lomien jälkeistä aikaa meitä ilahduttaa sosionomi-diakoniopiskelija Mira. Seuraavat kuukausikuulumiset voivat tullakin häneltä etäharjoittelun suorittamisesta. Kaikkea hyvää, nautitaan lisääntyvästä lämmöstä ja kevään merkeistä. Meidät löydät myös somesta @maaseudunturvaverkko.
Kuukausitiedote 3/2020
Maaliskuun alussa Pohjois-Savossa oli kouluissa talvilomaviikko ja sen jälkeen moni arkinen asia onkin kokenut muutoksen. Yhteinen maapallomme toi meille muistutuksen siitä, että olemme myös täällä Suomen maalla osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Olemme saaneet valtiotasolta ohjeistuksia Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja ne vaativat meitä sopeutumaan ja muuttamaan toimintaamme arjessamme. Koronavirus voi saada aikaan epävarmuuden, huolen ja pelon tunteita, jotka ovat aivan luonnollisia reaktioita missä tahansa yllättävässä muutostilanteessa. On tärkeää antaa tunteiden tulla ja istahtaa tunteen kanssa päiväkahville jutustelemaan. Minkä viestin tämä tunne minulle tuo? Jos tunnen pelkoa, tiedän sen viestivän itselleni turvan tarpeesta. Kuinka voisin siis lisätä turvallisuuden tunnettani juuri nyt? Hakeutua lempipaikkaani ja kietoa lämpimän viltin ympärilleni, mennä läheisen kainaloon halaukseen, soittaa ystävälle.
Meistä jokainen voi valita miten tarkastelemme tilannetta ja voimme valita sen mihin energiamme käytämme. Kaiken tämän keskellä näyttäytyy myös paljon hyvää esimerkiksi siinä kuinka ihmiset auttavat toisiaan ja pysähtyvät paikoilleen kiireen sijasta. Kriisi on aina myös mahdollisuus.
Me olemme työntekijöinä kiitollisia esimiehellemme hyvästä ohjauksesta tilanteessa, hyvästä varautumisesta ja sujuvasta muutoksesta etätyöhön. Olemme kiitollisia myös hyvästä työyhteisöstä, jonka tuki ja turva näyttäytyy yhteisillä linjoja pitkin toteutettavilla aamukahveilla ja yhteisessä WhatApp-ryhmän piristävissä keskusteluissa. Etätyö ja rauhallinen työ ovat olleet osa työkulttuuriamme jo pidemmän aikaa, tästä syystä osaamme myös laittaa kilikellot kiinni ja keskittyä tekemiseen, itseen.
Ja vielä se, että kun huolehdimme toisista, huolehdimme myös itsestämme. Meistä jokainen antaa varmasti tässä tilanteessa parhaansa, mutta harjoitellaan myös olemista lempeästi armollinen itsellemme. Toisenlaisissa olosuhteissa ei voi saavuttaa välttämättä sitä samaa rutiinityötä, johon on itse kukin tottunut saavuttamaan. Tämä on hyvä muistutus meille hanketyössä, jota ohjaa tavoitteet ja toimenpiteet, määrät ja mittarit. Pystymme tunnistamaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja, jotka tukevat jaksamistamme. Tasapainotamme mielen mylläkkää mieluisalla tekemisellä ja arkisilla asioilla, jotka kuitenkin ovat elämässä läsnä, vaikka olisi kriisi.
Eli olemme etänä työssä, tavoitettavissa. Teemme poikkeusoloissa myös sosiaaliseen mediaan päivityksiä arkisesta työstä ja muistutuksia jaksamisen tueksi. Seuraathan siis @maaseudunturvaverkko
