Maaseudun turvaverkko -hanke (2018-2020)
Pohjois-Savon maaseutuyrittäjien ja maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen jalkautuvalla ja ehkäisevällä verkostokriisiavulla.
Maaseudun turvaverkko –projektin (2018-2020) kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maaseutuyrittäjät ja heidän perheensä, maaseudun asiantuntijat ja viljelijöitä kohtaavat muut toimijat sekä yhdistykset.
Hankkeen tavoitteena on muodostaa maaseudun luonnollisista verkostoista tukiverkostoja, joilla on kykyä ottaa vaikeita asioita puheeksi ja ohjata kriisiavun piiriin. Hankkeessa opetetaan tunnistamaan oman elämän kriisitilanteita ja tarjotaan keinoja itsestä huolehtimiseen ja kriiseistä selviytymiseen, kynnys avun hakemiseen madaltuu.
Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018.
Yhteystiedot:
Heta Malinen, projektipäällikkö, Maaseudun turvaverkko -hanke
heta.malinen (at) kuopionkriisikeskus.fi
044 714 6020
Saija Oittinen, verkostokriisityöntekijä, Maaseudun turvaverkko -hanke
saija.oittinen (at) kuopionkriisikeskus.fi
044 714 6021
Hankkeen kuukausitiedotteet
Kuukausitiedote 9/2020
Saimme avustusehdotukset Stealta ja niinhän siinä kävi, että hankkeemme ei saanut jatkorahoitusta. Päätöksessä lukee, että hanke on saavuttanut hankekaudella keskeiset tavoitteensa, jonka vuoksi jatkorahoitusta ei myönnetä. Ja näinhän se on. Tavoitteet, jotka tälle hankkeelle oli asetettu, on saavutettu ja joissain tilanteissa myös ylitetty. Olemme saaneet olla näköalapaikalla kulttuurinmuutoksessa huolen puheeksiottamiseen ja keskusteluavun hakemiseen liittyen maaseutukentässä täällä Pohjois-Savossa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet maaseudun yrittäjät, maaseudun ammattilaiset ja asukkaat. Koronan myötä yhteistyötä on tehty myös Savon yrittäjien kanssa, jonka myötä yrittäjien toimialojen kirjo on kasvanut viljelijöistä myös muihin yritysaloihin. Eikä sinällään voi sanoa, etteikö hankkeelle tai tämänkaltaiselle toiminnalle olisi tarvetta myös tulevaisuudessa. Keskusteluapua on haettu ja sitä on tarjottu tänä vuonna 50 yrittäjälle, asiakasmäärissä siis selkeää kasvua hankevuosien aikana. Aktiivinen verkostotyö yhdistää toimijoita ja helpottaa sitä kautta asiakkaan avun hakeutumisen mahdollisuuksia.
Päädyimme järjestämään hankkeemme päätöstilaisuuden nyt joulukuun puolessa välissä verkkovälitteisesti. Se tuntuu oikealta ratkaisulta tässä koronatilanteessa. Haluamme tarjota vielä tähän loppuun yhteisen hetken, jossa saamme olla näiden samojen tärkeiden teemojen, mielen hyvinvoinnin ja oman jaksamisen äärellä, mitä olemme me viettäneet nämä vajaat kolme vuotta. Tilaisuutta varten kokosimme hankkeesta katsausta ja vaikka tätä vuotta onkin vietetty kovin erilaisessa tilanteessa, mihin hanke oli kirjoitettu, olemme tänäkin vuonna tykittäneet tavoitteemme täyteen. Tämä kertoo tarpeesta ja ihmisten vastaanottavaisuudesta, josta me saamme olla kiitollisia.
Hanke ei olisi onnistunut tällä tavoin, jollei tätä olisi jo valmisteltu hyvin ja huolella. Valmistelutyössä olleet verkostotoimijat ovat edelleen toiminnassamme mukana ja toivottavasti yhteistyö jatkuu vielä hankkeen päätyttyäkin. Hankkeen palautteen yhteydessä mainittiin, että me hanketyöntekijät olemme antaneet kasvot kriisikeskukselle, mutta kyllä näitä kasvoja on monia. Me jätämme hankkeesta tiettyjä malleja, jotka sitten lähtevät elämään hankkeen jälkeistä aikaa niiden ihmisten voimalla, jotka ovat maaseudun turvaverkkoa.
Kuukausitiedote 8/2020
On outoa valmistautua hankkeen loppumiseen ja samanaikaisesti toivoa, että jospa rahoitusta tulisi vielä vuosi. Mikäli ensimmäinen vaihtoehto toteutuu, niin hankkeemme päättyy tämän vuoden loppuun. Olemme pohtineet järjestää hankkeelle päätöstilaisuuden tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua. Huomaamme kuitenkin, että tässäkin tämänhetkinen epävarmuus vaikuttaa meihin. Uskallammeko suunnitella kasvokkaista tapahtumaa vai olisiko syytä miettiä suoraan verkkotilaisuutta? Miten saisimme verkkotilaisuudesta yhtä viehättävän ja mukavan, kuin jos olisimme kaikki lähietäisyydellä. Muistan, jossain hetkessä sanoneeni, että nyt ollaan niin tuttuja, että voidaan halata. Ja nyt jos polkumme erkanevat emmekä voi halata, jääkö jäähyväiset jotain vaille?
Samaan aikaan raamitamme myös verkostokriisityön mallia, jonka pohjalta ensi vuoden rahoitus on haettu. Mikäli rahoitus tulee, saamme aika tiiviillä aikataululla alkaa työstämään uutta hankevuotta. Verkostokriisityön malli on ollut meillä hankkeessa työn alla jo heti sen alkumetreiltä ja nyt kirjoitamme sitä auki. Verkostokriisityön malli koostuu niin asiakastyön osista kuin verkostotyön osista, jotka muodostavat toimenpidekokonaisuuden, jossa huomioidaan eri kohderyhmät. Verkostokriisityönmalli koostuu neljästä eri osakokonaisuudesta: osaamisen vahvistamisesta, ehkäisevästä työstä, verkostotapaamisista ja kriisituesta. Näitä tarkastellaan siis maaseututyöskentelyn näkökulmasta.
Työnohjaajamme vei meidät viime työnohjauskerralla mielikuvamatkalle hankkeen alusta siihen hetkeen. Pohdimme hankettamme merimaisemissa, mistä lähdimme ja millainen meri oli, kun lähdimme matkaan. Mitä näimme, missä pysähdyimme, oliko karikoita, sumua ja mihin suuntaan menimme. Ehkä kysymyksenä oli myös mihin päädyimme? Nyt hankkeen loppua kohden voimme todeta, että olemme seilanneet paljon verkoston toiveiden pohjalta ja pysähtyneet monissa eri paikoissa. Olemme nähneet ihan hirveästi, joskus sumun seasta ja joskus hyvin kirkkain silmin. Matka on ollut antoisa ja juuri tähän hetkeen sopiva. Saa nähdä saako paattimme vielä lisää polttoainetta.
Kuukausitiedote 7/2020
Voi kun meillä on mukavasti töitä tälle syksylle tiedossa, pohdimme, että pitäisikö meidän jossain välissä alkaa hiljentämään tahtia? Ehdimme olla hetken aikaan lomien jälkeen toimistolla töissä, kunnes taas siirryimme työskentelemään etänä. Käytännön järjestelyillä kuitenkin pääsimme osallistumaan joihinkin ulkoilmatapahtumiin elo-syykuun vaihteessa ja olihan se pitkästä aikaa melkoista lystiä!
Hankehakemus jatkovuodelle on löytänyt muotonsa ja suurella kiitollisuudella ajattelemme yhteistyössä toimivia tahojamme. Jatkoa suunnitellaan ydintoimijoiden kesken ja jokainen toimija on sitoutunut kehittämään toimintamallia kriisikeskuksen kanssa tehtävän yhteistyön nimissä. Päätösehdotusta jatkosta odotellaan sitten joulukuussa, joten tipalle se menee, että pistetäänkö pillit pussiin vai vieläkö jatketaan töitä.
Ennen korona-aikaa toteutimme yhden verkostotoimijan kanssa yrittäjille kohdennetun hyvinvointipäivän Kuka sinusta pitää huolta, jollet sinä itse? -teemalla ja tämä teema nousee nyt syksylläkin esiin. Pidämme tähän liittyen useamman työpajan. Työpajassa pohditaan omaa latautumista ja sitä, mikä itselle on tärkeää. Löytyykö sieltä ristiriitoja elämäntilanteeseen ja mitä voisi tehdä, että elämä olisi tasapainossa. Eipä huonoja aiheita kenenkään meistä tuumailla.
Somekanavamme meillä on tarkoitus sulkea tässä syksyn aikaan niin, että jatkamme päivityksien tekemistä kriisikeskuksen omissa kanavissa. Tämä sulauttaa jo tässä vaiheessa toimintoja ja on ennakointia, mikäli hanke ei jatkakaan. Joten kuulumisiamme voi alkaa etsiä jatkossa kriisikeskuksen verkkosivujen ajankohtaisista, Facebookista @kuopionkriisikeskus ja Instagramista @hyvamieli
