Olet täällä: Alkuun/Yleinen/ Marketta Rantama: Ikääntyneet ovat voimavara
Marketta Rantama: Ikääntyneet ovat voimavara
Marketta on ura- ja työhyvinvoinnin valmentaja ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. MIELI Henkilöjäsenien paneelissa hän pohti ikääntyvää työelämässä ja oman näköistä elämää eläkeiässä.
Marketta Rantama: ”Ikääntyneet ovat voimavara.” Katso videopoiminto paneelista (1 min).
”Näen meidät ikääntyneet voimavarana. Ikääntymisen yhteydessä puhutaan vanhuudesta ja käytetään taakkatulkintaa. Tänä päivänä olemme kuitenkin aika hyväkuntoisia.
Eläkeiän saavuttaneet ihmiset voivat toimia eri tehtävissä yhteiskunnassa, kuten työssä, yrittäjänä ja vapaaehtoistyössä.
Minäkin toimin eläkeläisyrittäjänä. Olemme voimavara, jota voidaan käyttää.
Ikääntyvä työyhteisössä
Meidät suomalaiset on totutettu varhaisen työstä poistumisen odotteeseen, kun oli aikanaan työttömyyseläkeputkia ja vastaavia.
Pitkään on ollut vallalla ajattelu, että työ kuuluu jättää nuoremmille: on ansiokasta, että lähdet pois.
Vieläkin työyhteisöissä elää ajatus, että kunpa pääsisi eläkkeelle. Kahvihuoneissa keskustellaan, että pääsisipä kissanpäiville.
Olen lanseerannut käsitteen eläkkeen odotushuone.
Ihminen saattaa alkaa toistaa, että minä jään kohta eläkkeelle. Hän saattaa vuosiakin puhua siitä ja olla jopa aikamoinen vallankäyttäjä työpaikalla.
Esihenkilö ja työyhteisö voivat puheillaan ja toimillaan saatella työntekijää eläkkeen odotushuoneeseen.
Ihmiselle itselleenkin on tehotonta ja turhauttavaa olla lähinnä odottamassa eläkettä.
Ikäjohtaminen kuntoon
Jos ikäjohtaminen on organisaatiossa kunnossa ja ihminen haluaa jatkaa jossakin muodossa, niin siihen pitäisi kannustaa.
Pitäisi tunnistaa ihmisen vahvuudet ja tuunata hänelle sopiva tehtävä. Tehtävä voi olla uudenlainenkin, kuten mentori.
Työterveydelle on tuhannen taalan paikka vaikuttaa. Työterveyshoitaja ja lääkäri saattavat kuitenkin lipsauttaa vastaanotolla, että sinähän jäät kohta eläkkeelle. Näin viestitään, että pitää jäädä eläkkeelle.
Sanomani on, että ei ruveta hirveästi puhumaan eläkkeelle siirtymisestä, ellei työntekijä itse ala siitä puhua. Ikääntyminen on myös hyvin yksilöllistä.
Kun työpaikalla ollaan kiinnostuneita eläkeikää lähestyvästä, hän saa siitä energiaa ja voimaa myös siirtyessään kolmanteen elämänvaiheeseen.
On tärkeää, että työntekijä kokee työelämän viimeiset vuodet merkityksellisenä.
Olen seurannut työyhteisöjä kymmeniä vuosia, joten voin puhua hyvällä syyllä johtamisesta ja ikäjohtamisesta. Viestini on, että kohdelkaa arvostavasti eläkeikää lähestyviä työntekijöitänne.
Työpaikoilla odotellaan ehkä kissanpäiviä. Mutta jos ei ole suunnitelmaa eläkkeelle siirtymisestä, arki voi yllättää, että loma vain jatkuu ja jatkuu.
Noin puolet vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään eläkkeen rinnalla.
Itse sain uuden työpaikan 67-vuotiaana Euroopan sosiaalirahaston ESR-projektin vetäjänä. Nyt toimin aktiivisesti yrittäjänä.
Olin lopulta kypsä jäämään eläkkeelle, kun työpaikalla oli työajanseurantakin. Tunsin yhteiskunnallista painetta, että olisiko pitänyt vielä kantaa korteni kekoon. Sitten ajattelin, että olen tehnyt pitkän työuran. Olen osani tehnyt. Olen välillä tehnyt kahtakin työtä yhtä aikaa.
On tärkeä jättää energiaa seuraavaankin elämänvaiheeseen.
Osaaminen käytössä
Nyt nautin vapaudesta, mutta myös mahdollisuudesta käyttää osaamistani tässä elämänvaiheessa.
Minulle on aina ollut tärkeää taata, että osaamiseni on käytössä.
Olen edelleenkin kiinnostunut työyhteisöjen toiminnasta. Seuraan koko ajan työelämän kehittymistä ja toimin yrittäjänä toiminimelläni.
Valmennan työntekijöitä ja työyhteisöjä eläkkeelle siirtymisissä. Olen itse aiemmalla työurallani toiminut Itä-Suomen yliopiston henkilöstön kehittämispäällikkönä ja Kuopion yliopiston henkilöstöpäällikkönä.
Olen löytänyt voimani, kun voin yrittäjänä vapaasti käyttää kaikkea kertynyttä osaamistani.
Voin yrittäjänä käyttää kaikkea kertynyttä osaamistani.
Ilmapiiri avarammaksi
Työpaikoilla saatetaan muistutella työkaveria eläkeiän lähestymisestä.
Tuttu kommentti on, että ’sinulla on varmaan aamukampa’.
Monesti työntekijä itsekin lokeroi itseään. Kun hän unohtaa jotain hän voi heittää, että on varmaan dementiaa tulossa tai että pitäisi varmaan katsella rollaattorin paikkaa.
Normiajatusten mukaan eläkeikä leikkaa meidät niin vahvasti ulos työelämästä.
Minullekin on sanottu, että pitääkö sitä tehdä töitä. Sinähän olet eläkkeellä! Katson takaisin, että joo. Selitän, että koska en ole käsityöihmisiä, perustin yrityksen.
Osaaminen ei jää lähtökahville
Jos haluaa rakentaa kolmannen elämänvaiheen osaamisensa varaan, se on mahdollista.
Eläkkeellä voi olla myös hyödyksi perhepiirissä, kuten lapsenlapsille, se on iso tehtävä, ja vapaaehtoistyössä.
Haluan kuitenkin korostaa, että ei suljeta työelämää pois. Haluan valmentaa myös eläkeläisiä takaisin töihin.
Haluan valmentaa myös eläkeläisiä takaisin töihin.
Marketta Rantama: ”Haluan valmentaa myös eläkeläisiä takaisin töihin.”
”Vapaaehtoistyötä tarjoaville voisi antaa vinkin kohdella kaltaisiani ihmisiä. Vapaaehtoistyön täytyy olla hyvin organisoitua. Minä en ainakaan halua mennä mihinkään sellaiseen ns. senioripuuhasteluun, jossa vain kuormitan vetäjää. Vapaaehtoistyön tulisi olla sopivasti vastuullista.
Toivoisin, että yhteiskunnassa ei arvotettaisi sitä, minkälainen kolmannen elämänvaiheen tai vanhuuden pitää olla, mitä ja miten paljon aktiviteetteja. On hyvä liikkua, tehdä käsitöitä ja sudokuja, mutta puhua niin, että ei syyllistytä turhaan. Ihmisen on voitava elää omannäköistä elämää.
Työelämästä nuorille
Olen huolissani siitä, minkälaista kuvaa välitämme nuoremmille työelämästä.
Puhummeko siitä, että työ on uuvuttavaa ja rasittavaa?
Vai puhummeko etenkin siitä, että voimme tehdä merkityksellistä työtä ja että työtä voi muokata ja muuttaa?
MIELI Henkilöjäsenet ry järjesti ”Ikä herättää uusia ajatuksia tulevasta” -keskustelutilaisuuden Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja Teams-alustalla 26.9.2024.
