Taiteeksi voi määritellä oikeastaan kaiken, mikä saa meissä aikaan jonkinlaisen tunnereaktion. Se on olennainen osa kulttuuria ja yksilötasolla myös esimerkiksi tärkeä osa tunneilmaisua.
Taide on omassa elämässäni ollut läsnä monella tapaa – se on esimerkiksi rauhoittanut ja maadoittanut surun ja pettymyksen keskellä sekä toisaalta ilahduttanut ja inspiroinut niin elämän iloisissa kuin alakuloisemmissakin hetkissä.
Taide antaa usein perspektiiviä asioihin ja auttaa ymmärtämään omia mielensopukoita sekä tarpeita paremmin. Omassa elämässäni taide näyttäytyy monin tavoin: musiikki auttaa keskittymään ja saa esimerkiksi juuri oikealla hetkellä käytettynä jopa huononkin fiiliksen muuttumaan hyväksi.
Myös maalaaminen ja kirjoittaminen ovat minulle keinoja saada etäisyyttä omiin ajatuksiin. Toisaalta ne toimivat myös tapoina ilmaista itseäni ja käsitellä tunteitani. Taiteen avulla on mahdollista kokea myös yhteyttä muihin – oli yhteys sitten välitöntä tai välillistä. Esimerkiksi joskus toisen maalausta tuijottamalla tai toisen musiikkia kuuntelemalla olen ymmärtänyt, etten olekaan yksin tässä maailmassa – maailmassa, jossa saattaa niin helposti kaiken kiireen ja suorittamisen keskellä tuntea olonsa yksinäiseksi.
Taiteen merkitys korostuu myös epävarmoissa yhteiskunnallisissa tilanteissa, sillä taide on olennainen osa kulttuuriperimäämme ja myös yhteenkuuluvuuden tunnettamme. Kehottaisinkin kaikkia rohkeasti löytämään oman tapansa ilmaista ja luoda sekä nauttia taiteista – jokaisen tunteiden käsittely ja ilmaisu on uniikkia ja juuri siksi niin tärkeää.
Taide on aina kuljettanut ja tulee aina kuljettamaan minua eteenpäin elämässä ja sen erilaisissa tilanteissa – askel kerrallaan.
Oona Kangasniemi, Pirkanmaan Mielenterveys ry:n vapaaehtoinen
