MIELI Länsirannikon mielenterveys ry

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: Yleinen

Äkillisesti läheisensä menettäneiden ryhmä helmikuussa 2023

Äkillisesti läheisensä menettäneiden ryhmä (muun kuin itsemurhan tehneiden läheisille)

Ensimmäinen tapaaminen 8.2.2023 klo 17.00–18.30
Ryhmä on suljettu ja kokoontuu 10 kertaa joka keskiviikko.
Paikkana Kriisikeskus Ankkurpaikk’, Valtakatu 13, Rauma

Vertaisryhmän tavoitteena on auttaa selviämään traumaattisesta kokemuksesta, antaa tilaa suremiselle ja käydä omaa tilannetta läpi yhdessä toisten kanssa. Vertaistukea hyödyntämällä pyritään löytämään voimavaroja ja selviytymiskeinoja eteenpäin jaksamisessa.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
kriisityöntekijät
Sari Salminen 050-5590014
sari.salminen@raumankriisikeskus.fi
Sinikka Sevänen 050-5590013
sinikka.sevanen@raumankriisikeskus.fi

Huolituoli tänä kesänä Ruisrockissa

Tämän kesän Ruisrockissa festarikävijä voi saada välitöntä henkistä tukea Mieli ry:n Huolituolissa. Festareilla päivystää kriisikeskusten työntekijöitä ja vapaaehtoisia Turun, Rauman, Salon ja Helsingin kriisikeskuksista.

Usein huolet kevenevät kertomalla. MIELI ry:n Huolituolissa voi purkaa sydäntään matalalla kynnyksellä. Kuva: Mika Pakarinen

Mieli ry:n Huolituoli on matalan kynnyksen tila, jossa tarjotaan henkistä tukea erilaisiin tilanteisiin, mitä festarikävijä voi kohdata. Mieli ry:n Kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa kertoo palvelusta seuraavaa:

”Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi oman kaveriporukan hukkaaminen, yksinäisyyden kokemus väkijoukossa, erimielisyydet ystävien kanssa tai tarve rauhoittua hetki: keskustelemaan saa tulla tilanteessa kuin tilanteessa. Kukaan ei ole yksin, vaan apua on saatavilla.”

Mieli ry:n ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua myös festivaalin artisteille, talkoolaisille ja työntekijöille. Kriisikeskus Ankkurpaikasta Raumalta ja Eurasta Ruisrockin crew-alueen Huolituoliin on lähdössä yhteensä viisi työntekijää ja vapaaehtoista. Paikallisen Mieli Länsirannikon mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Elisa Vahteristo on iloinen uudesta aluevaltauksesta:

”On hienoa, että mielenterveyden sanomaa viedään myös uusiin kohteisiin kuten festareille. Meidän alan toimijoiden tulee elää ajassa ja olla valmiita kehittämään palveluita vastaamaan tämän hetkistä tarvetta. Olen kiitollinen siitä, että saimme innostuneen joukon työntekijöitä ja vapaaehtoisia mukaan Ruisrockiin. ”

Ruisrock tarjoaa myös mahdollisuuden saada erityistä tukea häirintätapauksissa. Apua tarjoaa häirintäyhteyshenkilö, johon saa helposti yhteyden esimerkiksi puhelimitse tai anonyymillä ilmoituksella.

Tukipalveluiden lisäksi Ruisrockissa noudatetaan festivaalietikettiä, joka luo kaikille osallistujille yhteiset pelisäännöt. Etiketissä painotetaan kanssajuhlijoiden huomioimista ja kunnioitusta, yhdenvertaisuutta sekä kehollista itsemääräämisoikeutta”

Ruisrock järjestetään 8.–10.7.2022 Turun Ruissalossa.

Mikä huolituoli?

MIELI ry:n Huolituolissa voi keventää mieltään keskustelulla koulutetun vapaaehtoisen tai ammattilaisen kanssa. Luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä.​
​
Kyseessä on matalan kynnyksen tila, jossa tarjotaan henkistä tukea erilaisiin tilanteisiin. Huolituoli voidaan kantaa mihin tilaan vain, joko livenä tai virtuaalisena. ​
​
Huolituoliin voi istahtaa tänä kesänä mm. Provinssirockissa ja Ruisrockissa. Myös Pikku Kakkosen nalleilla oli kesällä 2021 oma Huolituolinsa. 

Avoin kriisityöntekijän tehtävä

Kriisikeskus Ankkurpaikk’ on MIELI Länsirannikon mielenterveys ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoava taho.  Kriisikeskus Ankkurpaikk’ on osa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallista kriisikeskusverkostoa. MIELI ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. 

Haemme kriisityöntekijää Kriisikeskus Ankkurpaikkaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, viimeistään 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2022. Kyseessä on sijaisuus.

Kriisikeskus Ankkurpaikassa tarjotaan lyhytkestoista kriisiapua, jossa tuetaan kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevia selviytymään. Järjestölähtöisessä kriisiauttamisessa ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät auttamistyötä rinnakkain.

Painopiste kriisityöntekijän tehtävässä on asiakastyössä, jota toteutetaan pääasiassa vastaanotolla, mutta myös puhelimessa ja videovälitteisesti. Tehtävään sisältyy myös vapaaehtoistyöntekijöiden tukemista, asiantuntijana toimimista ja työryhmissä vaikuttamista. Omien valmiuksien mukaan kriisityöntekijä voi osallistua myös koulutustoimintaan, vertaistukiryhmien ohjaamiseen, puhelin- ja verkkoauttamiseen MIELI ry:n valtakunnallisissa kanavissa, viestintään tai muihin kriisiauttamiseen liittyviin tehtäviin.

Tehtävä edellyttää sosiaali- tai terveysalan tai muuta soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kokemusta kriiseissä olevien ihmisten kohtaamisesta asiakastyössä.

Työ vaatii motivaatiota, avoimuutta, joustavaa ja aktiivista työotetta, hyviä kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja. Arvostamme kriisi- ja traumatyön tuntemusta ja alan ammatillista lisä-/täydennyskoulutusta sekä ennen kaikkea kokemusta ja halua työskennellä kriisiauttamisen parissa.

Työpaikan kieli on suomi, mutta asiakastyössä muusta kielitaidosta on hyötyä.

Työaika on 37,5h/viikko, pääsääntöisesti arkisin toimistoaikaan, mutta tehtävä saattaa sisältää iltatyötä. Työssä noudatetaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta. Tehtävä sijoittuu vaativuusluokkaan 5. Muita etuja ovat työterveyshuolto, liikunta- ja kulttuurisetelit, ulkopuolinen työnohjaus sekä MIELI ry:n tarjoamat tuki- ja koulutusmahdollisuudet.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV 31.7.2022 mennessä elisa.vahteristo@raumankriisikeskus.fi. Käymme hakemuksia läpi jo hakuaikana ja tehtävä voidaan täyttää sopivan henkilön löydyttyä.

Lisätietoja tehtävästä antaa Elisa Vahteristo p. 050 5590012 tai elisa.vahteristo@raumankriisikeskus.fi (varmimmin tavoitettavissa 11.-12.7. tai 25.-26.7.)

Haemme Toiminnanjohtajaa

MIELI Länsirannikon mielenterveys ry on mielenterveyden edistämiseksi toimiva kansalais- ja asiantuntijajärjestö. Toimintamuotojamme ovat Kriisikeskus Ankkurpaikan, tukipalveluyksikkö Osmosen talon ja Rikosuhripäivystyksen Rauman palvelupisteen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut niin lähitapaamisina kuin etänä. Olemme noin 10 henkilön osaava työyhteisö ja toiminnassamme on mukana yli 60 vapaaehtoista eri tehtävissä. Olemme osa MIELI ry:n valtakunnallista kriisikeskusverkostoa.  

 

Haemme toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään energistä ja innovatiivista  

TOIMINNANJOHTAJAA 

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan toimenkuvan osaavassa työyhteisössä ja osana valtakunnallista kriisikeskusverkostoa.  

Toiminnanjohtaja vastaa toiminnan johtamisesta ja organisoinnista, hallinnosta ja taloudesta sekä toimii työntekijöiden esihenkilönä. Monipuolisiin työtehtäviin kuuluu myös asiakastyöhön osallistumista, sidosryhmäyhteistyötä, viestintää ja yhdistyksen edustamista paikallisesti ja valtakunnallisesti. 

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, osaamista kriisiauttamisesta ja mielenterveyden tukemisesta sekä kokemusta hallinnosta ja taloudenhoidosta. Arvostamme hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, viestintäosaamista, monipuolista tietoteknistä osaamista, joustavuutta ja paineensietokykyä. Eduksi katsotaan kokemus järjestötoiminnasta, vapaaehtoistyön johtamisesta, esihenkilönä toimimisesta sekä hankkeista ja projekteista.  

Työehdot määräytyvät Hyvinvointiala HALIn sosiaalialan järjestöjen TESin mukaan.  Hakemuksessa voi esittää palkkatoiveen, joka noudattaa järjestökentän palkkarakennetta. Työpaikka sijaitsee Kriisikeskus Ankkurpaikan tiloissa Raumalla.  

 

Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Elisa Vahteristo, puh. 050 559 0012 (varmimmin tavoitettavissa 6.4. klo 12-16 tai 12.4. klo 8-16) ja hallituksen puheenjohtaja Leea Hiltunen, puh. 050 402 1892.

Lähetä 19.4.2022 mennessä vapaamuotoinen hakemus ja CV osoitteella elisa.vahteristo@raumankriisikeskus.fi 

Tukea Ukrainan kriisin käsittelyyn

Sota Ukrainassa herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. On normaalia, että tilanne huolestuttaa ja jopa pelottaa. Älä jää yksin. Tukea ja apua on saatavilla.

Mitä voin tehdä, kun Ukrainan kriisi huolestuttaa tai ahdistaa?

1. Älä jää yksin. Keskustele toisten kanssa.

Mikä tilanteesi onkin, älä jää yksin, vaan puhu luotettavien ihmisten kanssa. Toisten ihmisten seura tukee ja rauhoittaa. Keskustelu ja kokemusten vertailu kannattaa etenkin sellaisten ihmisten kanssa, jotka auttavat rauhoittumaan ja etsimään vaikeuksiin ratkaisuja.

Ystäviin ja perheenjäseniin kannattaa pitää yhteyttä myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Jos ei ole mahdollista tavata toista fyysisesti, aikaa voi viettää yhdessä etäyhteyksien avulla. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, ja siinä tarvitaan keskustelua.

2. Rauhoita mieltäsi eri tavoin.

Jos huoli sumentaa näkökenttää tai mieli menee ylikierroksille, tarvitaan rauhoittumisen taitoja. Arjen rutiinien ohella mieltä voi rauhoittaa monella eri tapaa, myös oman mieliharrastuksen parissa. Esimerkiksi ulkoilu ja liikunta ovat monelle luontaisia tapoja rauhoittua. Jollekin toimii musiikin kuuntelu, jollekin käsitöiden tekeminen. Mieti, mitkä ovat sinulle parhaiten toimivia tapoja irrottautua stressistä ja huolesta.

Joskus on hyvä olla tekemättä mitään, ja vain olla. Näin huomaa parhaiten omassa mielessä liikkuvat ajatukset ja tunteet.  Apua mielen rauhoittamiseen saa muun muassa luonnossa liikkumalla. Myös erilaisia rentoutumisharjoituksia kannattaa kokeilla.

3. Hyväksy omat hankalat tunteet ja epävarmuus.

Tunteiden myllertäessä tai huolen vallatessa mielen on tärkeää, että ei yritä väistää omia tunteitaan ja reaktioitaan. Mielen valtaavien tunteiden kanssa kannattaa pieni ottaa aikalisä, kuulostella niitä ja sallia niiden nousta esiin. Hankalat tunteet myllertävät paitsi omassa päässä, myös tuntuvat jännityksinä tai puristuksina eri puolilla kehoa. Niiden ääreen kannattaa pysähtyä ja tunnustella, missä kohti kehoa reaktioita kokee. On myös mahdollista laskea oma käsi jännittyneen kohdan päälle rauhoittavasti, jos se tuntuu hyvältä.

Myös läheisten tunteiden havaitseminen ja hyväksyminen sekä näistä kertominen heille ääneen auttaa heitä rauhoittumaan. Myötätuntoisen asenteen kehittäminen itseä ja toisia kohtaan poikkeuksellisessa tilanteessa on eräs viisaimmista asioista, mitä voi opetella.

Hyväksyttävä on myös epävarmuus siitä, miten pitkään tilanne jatkuu.

4. Noudata säännöllisiä arjen rutiineja.

Muuttuneessa, poikkeuksellisessa ja epävarmassa tilanteessa mielenterveyttä tukee se, että säilyttää tavallisimmat toimet ja niiden aikataulun enimmäkseen samankaltaisena kuin aiemminkin. Tässä ja nyt voi pyrkiä noudattamaan mahdollisimman tavanomaista päivärytmiä. Konkreettiset asiat, kuten säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja muut tavalliset arkitoimet auttavat pysymään kiinni arjessa. Hyvästä unirytmistä huolehtiminen on myös tärkeää.

5. Pohdi ja suunnittele uusia rutiineja.

Jos on neuvoton olo, hengähdä syvään ja ota tuumaustauko. Suunnittele, ennakoi ja pohdi, miten päivän rutiinit kannattaisi nykyisessä tilanteessa järjestää, ja kirjoita suunnitelma ylös.

Tee erityisesti asioita, joista saat hyötyä ja mielihyvää. Pidä tarvittaessa taukoa sosiaalisen median ja uutisten seuraamisesta, jos se lisää ahdistusta ja huolta. Voit pohtia, miten voit käyttää saman ajan arjen hyvinvointia rakentavalla tavalla.

6. Ulkoile ja liiku.

Ulos meneminen auttaa usein ja luonnossa liikkuminen virkistää ja rentouttaa mieltä. Myös urheilu ja liikunta eri muodoissaan auttavat. Liikunnan ei tarvitse olla aina raskasta hikiliikuntaa, kevytkin liikunta tepsii.

7. Kes­kus­te­le las­ten kans­sa.

On tärkeää kuunnella lapsia ja kysyä mitä he ovat kuulleet ja mitä asiasta ajattelevat. Kannattaa kysyä erityisesti, mitä tunteita kriisi heissä herättää. Heitä voi rauhoittaa ja tukea muun muassa kertomalla, että meillä ei ole hätää ja tilanteeseen etsitään koko ajan ratkaisua.

8. Ennakoi altistavia mielenterveyden riskitekijöitä.

Uppoutuminen huhuihin tai kauhukuviin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi laukaista tai lisätä ahdistusta.

Huolta voi vahvistaa aiempi haavoittuvuus kuten traumaattinen kokemus tai aiempi mielenterveyden häiriö. Kriisitilanteessa tarvitaan aktiivista suojautumista erityisesti, jos taustalta löytyy mielenterveyden riskitekijöitä tai alttiutta päihteiden väärinkäyttöön. Jos ahdistus käy sietämättömäksi, ota yhteyttä oman asuinalueen mielenterveyspalveluihin.

9. Vältä päihteitä.

Joku saattaa yrittää turruttaa huolta ja ahdistusta päihteillä.  Poikkeuksellisessa kriisitilanteessa kannattaa pikemminkin välttää alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä. Ne eivät auta ahdistukseen, vaan vahvistavat pahaa oloa. Päihteiden käytön jälkeen ahdistuneisuudella on tapana paremminkin lisääntyä kuin vähentyä.

10. Seu­raa luo­tet­ta­via tie­don­läh­tei­tä.

Laadukas ja luotettava tieto auttaa hahmottamaan asioita ja toimimaan parhaan mahdollisen tiedon varassa. Luotettavista lähteistä saa ajantasaista tietoa kriisin tilanteesta sekä käytännön ohjeita omaan arkeen.

11. Ota säännöllisesti etäisyyttä uutisvirtaan. Annostele varsinkin somen käyttöä.

Jatkuva uppoutuminen kriisitiedon virtaan on kuormittavaa. Se myös vie aikaa arjen rutiineilta, joita jokainen meistä tarvitsee pysyäkseen henkisesti hyvässä hapessa. Voit päättää esimerkiksi, että seuraat tietolähteitä kaksi tai kolme kertaa päivässä, muuna aikana voit keskittyä muihin asioihin.

Jos huomaat, että neutraalimpikin uutisointi tai kriisistä keskusteleminen pahentavat oloasi, hae tasapainoa rajoittamalla reilusti niiden seuraamista. Kaikkea uutisointia ei kannata välttää, mutta etenkin pelkoa lietsovat keskustelut haittaavat selviytymistä enemmän kuin auttavat sitä. Seuraamalla uutisia kerran päivässä pysyt jo hyvin kartalla olennaisista asioista.

12. Suh­tau­du myö­tä­tun­toi­ses­ti itseesi ja muihin ihmisiin.

Muista myötätunto ja lempeys itseäsi ja muita kohtaan vaikeassa tilanteessa. Sitä, että tämä on ikävää ja vaikeaa, ei kannata kieltää. Myötätuntoa itseä kohtaan voi harjoitella esimerkiksi niin, että pysähtyy hetkeksi, kuuntelee omia ajatuksiaan ja tunteitaan ja suhtautuu niihin hyväksyvällä asenteella.

13. Jos voimavaroja riittää, tarjoa apua toisille.

Toisten auttaminen suuntaa huomiota muualle omista huolista ja peloista ja palkitsee ja vahvistaa omaa henkistä jaksamista. Mieti, mikä voisi olla sinun tapasi auttaa: voit esimerkiksi tukea järjestöjen hätäapukeräystä, tarjoutua vapaaehtoiseksi tai olla parhaasi mukaan läsnä omalle lähipiirillesi. Kuunteleminen, huomioiminen ja arkisten asioiden yhdessä tekeminen ovat tärkeää tukea vaikeissa tilanteissa.

14. Muista, että apua on tarjolla.

Jos tuntuu, että arkiset neuvot eivät auta, ahdistus kasvaa liian suureksi, huoli sumentaa näköalat ja vie voimat, hae keskusteluapua ystäviltä tai kriisipalveluista.

Jos tarvitset keskusteluapua:

Kriisipuhelin suomeksi
päivystää numerossa 09 2525 0111
24 tuntia vuorokaudessa.

Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon,
päivystää numerossa 09 2525 0112
ma ja ke klo 16-20,
ti, to, pe klo 9-13. Perjantaisin myös englanniksi.

Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi
päivystää numerossa 09 2525 0113 tai WhatsApp 040 195 8202
ma ja ti klo 11-15,
ke klo 13-16 ja klo 17-21,
to klo 10-15.

Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin myös tulkin välityksellä mieli.fi/kriisikeskusverkosto
Kriisikeskus Ankkurpaikk’ tarjoaa keskusteluapua kasvokkain Raumalla ja Eurassa sekä etäyhteyksin. Ajanvaraus ma-pe klo 9-16 numerosta 02 8278 5600 tai sähköisen ajanvarauskalenterin kautta.

Chat-palvelut suomeksi 

  • Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24. sekasin.fi (Uusi välilehti)
  • Aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat auki ma-to klo 15-19. tukinet.net (Uusi välilehti)

Mielinauha- kampanja 2021

Mielinauha-kampanjaa tähdittää Kaija Koo:
”Kunpa me ihmiset voisimme kuunnella toisiamme herkällä korvalla”

Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjakasvona tänä vuonna on koko kansan rakastama taiteilija Kaija Koo, joka on löytänyt voimansa kovien koettelemusten jälkeen. Neljättä kertaa järjestettävä Mielinauha-kampanja käynnistyy 1. huhtikuuta ja jatkuu kesäkuun loppuun.


Kampanjakasvona toimiva Kaija Koo on yksi Suomen menestyneimmistä naisartisteista. Hän on vuosien ajan koonnut kuuntelijansa voimaannuttavien kappaleidensa ja lavasäteilynsä äärelle.

Laulussaan Taipumaton Kaija Koo laulaa, että: ”meistä vahvimmatkin joskus, kyynelillä pesty on.” Kaija Koo löysi omat todelliset voimansa kovien kokemusten jälkeen. Ensimmäisen kerran sosiaalisten tilanteiden pelon tähti koki, kun hänen isänsä menehtyi lento-onnettomuudessa vuonna 1986.

”Silloin eristäydyin maailmasta. Pelästyin jopa puhelimen soittoääntä, enkä uskaltanut vastata. Kamppailu takaisin tasapainoon oli tuskallinen.”
”Jos tiedät, että toiselle on sattunut kauheita, häntä ei tarvitse pelätä. Pienet eleet painuvat mieleen. Lauseiden ei tarvitse olla ihmeellisiä. Voi sanoa vain vaikkapa sen, ettei löydä sanoja.”

Korona lisännyt tuen tarvetta
Korona-aika on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä ja tuen sekä avun tarve ovat kasvaneet.

”Kyselymme mukaan korona on kuormittanut meitä merkittävästi. Apua ja tukea tarvitaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Positiivista on se, että uskallamme puhua mielen hyvinvoinnista ja pyytää apua. Mielenterveyttä voi aina vahvistaa”, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tänä vuonna Mielinauha-kampanjan viesti on Mieli ei näy ulospäin, mutta sen voi kuulla. Kampanja on mainostoimisto NORD DBB:n käsialaa. NORD DDB on vastannut kampanjan luovasta suunnittelusta, konseptoinnista ja toteutuksesta pro bonona. Kampanjavideon on ohjannut Petra Lumioksa ja sen on tuottanut tuotantoyhtiö Woodpecker.

Mielinauhan teksti Mitä kuuluu? kehottaa meitä kaikkia kysymään kuulumisia, olemaan toisillemme läsnä, kuuntelemaan ja keskustelemaan yhdessä siitä, miten jaksamme tänään.
Mitä kuuluu? -kysymys on yksinkertainen, mutta usein ratkaiseva. Joku toinen välittää ja näkee sinut. Mielenterveystyötä voi tukea osallistumalla Mielinauha-kampanjaan.

Lisätiedot:
mielinauha.fi
Jutta Kajander, viestinnän asiantuntija, jutta.kajander@mieli.fi tai 0408014429
Kaija Koota koskevat mediayhteydenotot ja haastattelupyynnöt:
Warner Music Finland
Essi Varila, essi.varila@warnermusic.com

Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2021 asti. Kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan järjestäjä MIELI
Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

Vuosikokous to 22.4.21

Rauman seudun mielenterveysseura ry:n vuosikokous toteutetaan  verkkovälitteisesti to 22.4 klo 18 alkaen.
Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä sääntömuutosehdotus.
Kokoukseen on mahdollista osallistua Kriisikeskuksen tiloissa, Valtakatu 13, mutta joudumme rajoittamaan osallistujamäärän siten, että korkeintaan 6 henkilöä osallistuu samasta tilasta. Toivomme osallistumista Teamsin välityksellä. Halutessaan toimistolle voi tulla etukäteen tutustumaan tilinpäätökseen ja muuhun kokousaineistoon.

Ilmoittaudu mielellään 19.4. mennessä toimisto@raumankriisikeskus.fi / 044 345 8745 linkkiä varten.

Tervetuloa! Hallitus

Sääntömuutosehdotus

Ehdotus uusiksi seuran säännöiksi nyt ladattavissa, sääntöuudistuksen 1. käsittely vuosikokouksessa 22.4.2021.
Nykyiset säännöt voit ladata täältä.

Tässä uusi sääntöehdotus:
Rauman seudun mielenterveysseura ry:n vuosikokous 22.4.2021

MIELI Länsirannikon mielenterveys ry säännöt
1 §
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on MIELI Länsirannikon mielenterveys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Rauma ja toiminta-alue Rauman seutu ja lähialueet.
2 §
Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistys on kansalais- ja kansanterveysjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia.
3 §
Yhdistyksen toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi
– tehdä mielenterveys- ja kriisityötä
– toteuttaa alueellaan sekä hyvinvointipalveluja että psykososiaalisia tukipalveluja
– toteuttaa yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä kehittämishankkeita
– toimia alueellaan mielenterveyspoliittisena vaikuttajana
– edistää koko elämänkulkua koskevaa liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa
– tehdä vaikuttamistyötä alueellaan
– toteuttaa monimuotoista vapaaehtoistoimintaa
– kouluttaa ja tarjota työnohjausta
– toimia yhteistyössä mielenterveyttä edistävien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa
– osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön.
– harjoittaa väliaikaisasuntotoimintaa
4 §
Yhdistyksen talous
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Yhdistys voi toteuttaa mielenterveystyöhön liittyviä palveluja omana elinkeinotoimintana, erillisen yhtiön kautta tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa.
Yhdistys voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen sen toimintaan osallistuville.
5 §
Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
6 §
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden ajan tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä; ei kuitenkaan silloin, kun erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamisen laiminlyöminen. Jäsen ei ole esteellinen ottamaan osaa erottamisasian käsittelyyn.
7 §
Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen luonnollisille henkilöille ja oikeustoimikelpoisille yhteisöille, jotka ovat joko varsinaisia jäseniä tai kannattajajäseniä.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
8 §
Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kuuteen (4 – 6) muuta varsinaista jäsentä ja nollasta neljään (0 – 4) varajäsentä.
Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja heistä on vuosittain puolet erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus niin päättää.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.
9 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen muun jäsenen tai hallituksen määräämän yhdistyksen toimihenkilön kanssa.
10 §
Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen taloutta hoidetaan hallituksen hyväksymän taloussäännön mukaisesti.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
11 §
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä.
Kokouskutsu on toimitettava jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta postitetulla kirjeellä tai julkaistaan ilmoituksena paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai lähetetään jäsenille sähköpostitse tai julkaistaan paikallisseuran kotisivuilla. Postitse ja sähköpostitse toimitettava kokouskutsu lähetetään jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan yhteystietoon.
Etäosallistuminen yhdistyksen vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen on mahdollista teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus on tästä kokouskutsussa ilmoittanut. Hallitus päättää etäosallistumisesta.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Kullakin varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.
12 §
Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio sekä seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13§
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa yhdistyksen kokouksessa, joiden väliaika on
kolme (3) kuukautta, vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle käytettäväksi liiton paikallisten rekisteröityjen yhdistysten kehittämistoimintaan.

Henkilöstövaihdoksia helmikuussa

Tuijan siirtyessä väliaikaisesti toisiin tehtäviin, tulee hänen sijaisekseen 1.2.2021 lähtien Elisa Vahteristo. Elisan tavoitatte osoitteesta elisa.vahteristo@raumankriisikeskus.fi tai puhelimitse numerosta 050 559 0012

Lämpimästi tervetuloa taloon Elisa!

Ohjaajan paikka avoinna

Rauman seudun mielenterveysseura on osa maailman vanhinta toimivaa MIELI Suomen mielenterveys ry:tä. Seura ylläpitää kriisikeskusta, toteuttaa rikosuhrien auttamista ja ylläpitää Tukipalveluyksikön toimintaa. Tukipalveluyksiköstä käsin tehdään töitä asiakkaan kotona mm. vahvistaen mielenterveystaitoja ja arjenhallintaa, toteuttaen ryhmätoimintaa ja ylläpitämällä päihteetöntä päivätoimintaa.

Haemme nyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen OHJAAJAA. Työ edellyttää sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai sitä vastaavaa opistotason tutkintoa. Työ edellyttää lisäksi perehtyneisyyttä mielenterveysasioihin, verkostotyöhön sekä järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja halua kehittää työtä asiakaslähtöisesti ja osallisuutta edistäen. Eduksi katsomme kielitaidon sekä erilaisten dialogisuutta edistävien menetelmien osaamisen.

Kokoaikainen työ alkaa 17.8.2020 tai sopimuksen mukaan.

Palkkaus on työehtosopimuksen mukainen ja tehtävä on sijoitettu vaativuusluokka 4

Vapaamuotoiset hakemukset ja CV toimitetaan 30.7.2020 mennessä toimisto@raumankriisikeskus.fi tai os. Valtakatu 13, 26100 Rauma.

 

Lisätietoja antaa

Toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen 10.7. klo 10-12, 16.7. klo 14-16 ja 21.7. klo 12-14 puh. 050 559 0012

Kriisityöntekijän valinta-aikataulu varmistunut

Haku avoinna olevaan määräaikaiseen kriisityöntekijän paikkaan on päättynyt. Seuraavaksi kutsutaan haastatteluun osa hakijoista ja haastattelut pyritään tekemään viikkojen 31-32 aikana. Valinta pyritään tekemään viikolla 33. Valinnasta ilmoitetaan haastatelluille.

 

Raumalla ja Eurassa sijaitseva kriisikeskus Ankkurpaikk` on osa valtakunnallista MIELI Suomen mielenterveys ry:n kriisikeskusverkostoa, joka antaa matalan kynnyksen järjestölähtöistä kriisiapua kasvokkain, puhelimessa ja verkossa. Kriisikeskusta hallinnoi Rauman seudun mielenterveysseura.

Nyt järjestölähtöinen kriisiauttaminen laajenee koko maakuntaan, kun haetaan jatketulla hakuajalla määräaikaiseen työsuhteeseen KRIISITYÖNTEKIJÄÄ. Työ edellyttää sosiaali- ja terveysalan AMK -tutkintoa tai vastaavaa, perehtyneisyyttä kriisiauttamiseen sekä järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Arvostamme digiosaamista, stressinhallintataitoja sekä ryhmätyön taitoja. Työssä tarvitaan lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Eduksi katsomme kielitaidon.

Työ alkaa 1.8.2020, tai sopimuksen mukaan, työn kesto 6 kk, työ on kokoaikainen

Palkkaus on työehtosopimuksen mukainen ja tehtävä on sijoitettu vaativuusluokka 5

Vapaamuotoiset hakemukset ja CV toimitetaan 24.7.2020 mennessä toimisto@raumankriisikeskus.fi tai os. Valtakatu 13, 26100 Rauma.

Lisätietoja antaa

Toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen 1.7. klo 9-11 ja 9.7 klo 14-16 puh. 050 559 0012

Vertaistukea järjestöjen ammattilaisille ja luottamushenkilöille poikkeustilanteessa

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa myös järjestötoimintaan. Monella on korostunut huoli yhdistyksen asiakkaista tai jäsenistä, kun auttamisen keinot ovat rajalliset ja yhteydenpito vaikeutunut. Myös yhdistysten ammattilaiset ja luottamushenkilöt voivat uupua ja omaan jaksamiseen on hyvä kiinnittää nyt erityistä huomiota.

Tervetuloa osallistumaan ohjattuihin ja luottamuksellisiin keskusteluihin näistä teemoista.

Tapaamiset toteutetaan Teamsin välityksellä pe 8.5. ja ke 20.5. klo 13.00-14.30 ja niihin mahtuu kahdeksan osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lue lisää ja ilmoittaudu oheisesta liitteestä.

Yhteistyössä Satakunnan yhteisökeskus ja Rauman Seudun Mielenterveysseura ry.

Lisätietoja:
Ulla Jäntti
Hankevastaava
Järjestöjen Satasote (Järjestö 2.0)
ulla.jantti@yhteisokeskus.fi
puh. 044-9895937
www.yhteisokeskus.fi

Satakunnan yhteisökeskus
Yhteisötalo Otava
Otavankatu 5 A
28100 PORI

Vinkkejä pääsiäiseen

Pääsiäisen pyhinä on kiva puuhastella yhdessä. Tässä muutama vinkkilinkki siihen, mitä kaikkea yhdessä voi tehdä.

Lapsille:

On kiva kuvata -valokuvatehtäviä lapsille -oppaaseen on koottuna 3-5-vuotiaiden lasten kanssa kokeiltuja kuvaustehtäviä. Kuvaaminen antaa lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään ja aikuiselle mahdollisuuden pysähtyä lapsen ajatuksen ja tunteiden äärelle. Tehtävät on tarkoitettu toteutettavaksi lapsen kanssa yhdessä.

Valokuvatehtäviä lapsille

Satuhieronta on menetelmä, joka yhdistää sadun ja hieronnan. Leppoisia satuhetkiä!

http://www.metsaemo.fi/satuhieronta/

Aikuisille:

Jos pääsiäisen pyhät alkavat ahdistaa, voit tehdä turvallisuuden tunnetta vahvistavia harjoituksia liike- ja kehotietoisuusharjoitusten avulla tai rentouttavia hengitysharjoituksia. Tee tästä hetkestä sinun oma hetkesi.

 

Mielenterveysseura muuttaa toimintatapoja 16.3 alkaen

THL on pitänyt tänään tiedotustilaisuuden, jossa vahvasti suositellaan ylimääräisten sosiaalisten kontaktien välttämistä. Kriisikeskus toimii THL:n suosituksen mukaisesti ja tukee sosiaalisten kontaktien välttämistä muuttamalla työtä puhelin, video- ja verkkovälitteiseksi etäauttamiseksi. Mielenterveysseura siirtää myös koulutukset, kuten mielenterveyden ensiapu -koulutukset ja RIKUn koulutukset tuonnemmaksi. Seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestetyt ryhmät mm. Voimapäivä ja MIOS-hankkeen ryhmä peruutetaan. Osmosen päivätoiminta suljetaan toistaiseksi ja kotiin annettava työ toteutetaan puhelimitse tai verkkovälitteisesti.  Hyvä mieli -ryhmien kokoontumiset perutaan toistaiseksi.

Koulutuksia, kokouksia ja tapaamisia voidaan kuitenkin pitää etäyhteyksien kautta ja tätä suositellaan. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on viivästyttää tartuntojen etenemistä. Haluamme myös välittää asiakkaillemme ja vapaaehtoisillemme välittämisen viestiä, koska mukana toiminnassa ja lähipiiriimme kuuluu riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Olemme kuitenkin käytettävissä kriisikeskuksen aukioloaikoina, vastaamme puhelimeen ja olemme aktiivisia verkossa, joten apua saa, vaikka sen muodot ovat nyt toiset. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä 24/7.

Seuraamme ja arvioimme tilanteen kehittymistä päivittäin. Nyt tehty päätös alkaa 16.3 ja jatkuu kuun loppuun. Infoamme jatkosta kotisivujemme kautta sekä sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Koronan aiheuttamaa huolta voi lievittää. Ohessa linkki, jossa keinoista kerrotaan

https://mieli.fi/fi/koronaviruksen-aiheuttamaa-huolta-voi-lievitt%C3%A4%C3%A4

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
TULE MUKAAN
TUKEA JA APUA
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY