Yläkoulun malli yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn
Hankkeen aikana olemme pitäneet tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä Kimpassa-tunteja alakouluissa, yläkoulussa sekä toisella asteella ammattikoulussa. Lisäksi olemme pilotoineet opettajien koulutusta liittyen yksinäisyyden teemaan. Ohessa on hieman tarkemmin avattu yläkouluun liittyvää mallia. Myös alakoulun alaluokille ja toisen asteen aloittaville opiskelijoille suunnatut mallinnukset ovat valmisteilla.
”Jos nuori ei saa seitsemännen luokan syyslukukaudella kavereita koulussa, niin hän on todennäköisesti yksinäinen koko yläkouluajan” (Junttila, N. 2015). Tämä Niina Junttilan tutkimustulos vahvisti ajatustamme yläkouluun siirtymisvaiheen merkityksellisyydestä yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä. Kehittämäämme yksinäisyyttä ennaltaehkäisevään malliin kuuluu intensiivinen ryhmäytys yläkoulun alkaessa sekä viikottaiset tunne- ja vuorovaikutustusoppitunnit syyslukukauden ajan. Malliin kuuluu myös luokan tutortoiminta, me-henki -haaste, yksilötyönmalli sekä opettajien täydennyskoulutus. Lisäksi vanhempien tukeminen tarpeen mukaan sekä tiedon välittäminen nuorten yksinäisyydestä, sen vaikutuksista ja puuttumisen keinoista kuuluvat malliin.
OPPILAAT
Intensiivinen ryhmäyttäminen ja oppitunnit
Suurta huomiota tulee kiinnittää mm. ryhmäytymiseen ja me-henkeen seiskaluokan alkaessa. Yksi ryhmäytyspäivä koulujen alkaessa ei ryhmäytä luokkaa riittävästi. Yksi päivä saattaa mennä lähinnä jännittäessä, miten päivästä selviää. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen koulussa on ensiarvoisen tärkeää yksinäisyyden ennaltaehkäisyn kannalta. Yläkoulun seitsemännen luokan lukuvuoden alussa tapahtuva intensiivinen ryhmäyttäminen vahvistaa luokan yhteishenkeä, auttaa oppilaita tutustumaan toisiinsa ja mahdollistaa turvallisen ilmapiirin syntymisen luokkaan.
Syyslukukaudella pidimme ryhmäyttäviä Kimpassa-tunteja yläkoulun kahdelle yhteistyöluokalle viikoittain. Oppituntien punaisena lankana kulki luokan ryhmäytyminen, toisiin tutustuminen ja hyvän me-hengen vahvistaminen. Muita teemoja oppitunneilla oli mm. erilaisuus ja suvaitsevaisuus, asenteet, vuorovaikutustaidot ja empatiataidot. Kyselytulosten mukaan pitämämme Kimpassa-tunnit ovat mm. lisänneet oppilaiden ymmärrystä mitä pitkään jatkunut yksinäisyys tarkoittaa ja saa aikaan. Ymmärryksen lisääntyessä nuoret osaavat ottaa yksinäisiä paremmin huomioon ja pyytää mukaan ryhmiin. Oppilaiden ymmärrys siitä, että ketään ei saa jättää porukan ulkopuolelle sekä siitä, että voi tehdä luokassa yhteistyötä kenen kanssa vain, on vahvistunut.
”Kaikkien kanssa pystyy tekemään töitä, vaikka ei olisi ihan juuri se paras kaveri siinä esim. ryhmässä.” (Oppilas)
”Olen oppinut mitä haittaa on pitkäaikaisesta yksinäisyydestä.” (Oppilas)
Noora Hagman ja Samu Jäminki (2019) ovat tehneet opinnäytteensä (sosionomi, amk) hankkeemme Kimpassa-tunneista ja opinnäytteen johtopäätöksissä todetaan, että lähes jokainen haastateltava koki Kimpassa-tunnit hyvänä lisänä erityisesti yhteishengen kannalta.
”Sen (tuntien) avulla avataan erilaisia näkökulmia sosiaaliseen maailmaan ja parannetaan luokkahenkeä -kumpaakaan ei perustunneilla tehdä.” (Oppilas)
Yksi esimerkki Kimpassa-tunnista:
Istutaan luokkapiirissä arvotuilla paikoilla. Jokainen saa vuorollaan sanoa kahdella sanalla mitä teki edellisenä päivänä (jokainen saa äänensä kuuluviin, harjoitellaan kuuntelemista, toisten kunnioittamista, huomataan jokainen luokan oppilas)
Katsellaan Nuorten Akatemian video ulkopuolisuudesta, jonka jälkeen pienryhmissä mietitään viisi asiaa, miten ulkopuolista luokkakaveria voi auttaa vastaavassa tilanteessa. Opettaja jakaa pienryhmät sellaisiin ryhmiin, jotka eivät useinkaan tee yhteistyötä. Ennen ryhmiin jakoa oppilaille perustellaan, miten reagoidaan, kun kuullaan mihin ryhmään kuulutaan. Ei ikäviä sanoja, ei ilmeitä ei eleitä. Oppilailta voi vielä kysyä, miltä tuntuu, jos silmiä pyöritellään tai tuhahdellaan, kun huomataan ketä omaan ryhmään on tulossa. (Ryhmätyötaitojen harjaantuminen, tullaan toimeen kaikkien kanssa, sosiaaliset taidot)
Opettaja jakaa parit. Katsellaan Arttu Wiskari Sirpa- video. Jaetaan kaikille kysymyslaput, joihin on kirjoitettu kysymyksiä videoon liittyen. Niihin vastataan pareittain muistikuvan perusteella, mitä videossa näkyi. Tarkistetaan laput ja katsotaan, kuka pari muisti asioita parhaiten. (yhteistyötaidot, saa olla myös hauskaa- lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta)
Yksilötyön malli
Yksilötyön malli on lyhyt, noin kuuden kerran interventiomalli yksinäisen nuoren tueksi koulumaailmassa. Mallin tavoitteena on tarkentaa yksinäisyydestä kärsivän nuoren kanssa hänen tavoitteitaan elämänlaadun parantamiseksi yksinäisyyden näkökulmasta. Malli perustuu kognitiiviseen lähestymistapaan, jossa mallia käyttävä työntekijä ja kyseessä oleva nuori pyrkivät yhteistyössä rakentamaan tapaamisten aikana sellaisen jäsentelyn nuoren tilanteesta, johon muutostyö on hyvä rakentaa.
Jokaisen nuoren kohdalla kartoitetaan aluksi elämänarvoja, tarkemmin vielä yksinäisyyteen ja luokkatilanteeseen liittyviä asioita. Muita teemoja, joita tapaamisilla käsitellään, on mm. oman itsen rooli sosiaalisissa tilanteisessa, automaattiset ajatukset ja niiden purkaminen sekä myötätuntoiset ajatukset itseä kohtaan. Yksinäisyyttä kokeva nuori näkee itsensä usein hyvin negatiivisessa valossa ja uskoo helposti myös muiden ajattelevan itsestään negatiiviseen sävyyn. Myönteiset ajatukset itseä kohtaan auttavat uskomaan, että myös muut voivat haluta olla minun kanssani, koska olen ihan hyvä tyyppi.
Tapaamisten ollessa ohi, pienen tauon jälkeen, malliin kuuluu myös seurantapaaminen. Kiinnostus siitä, miten on mennyt, onko luokassa olo helpottunut, on tärkeää nuorelle. Yksilötyön mallin tavoitteen on taitojen opettaminen ja oppiminen eikä niinkään tuen antaminen. Miten päästä omin avuin porukkaan mukaan ja miten toimia erilaisissa tilanteissa esimerkiksi kysymällä mukaan, nostamalla katsetta tai pyrkimällä olemaan vastaanottavainen muiden ehdotuksille.
Luokan tutortoiminta
Olemme kokeilleet yhteistyöluokissa tutortoimintaa, jossa on mukana 3-4 vapaaehtoista oppilasta. Tutortoiminnan tavoitteena on se, että omassa luokassa otetaan vahvemmin vastuuta luokan yhteishengestä ja siitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle. Tutoreilla on mahdollisuus nähdä ja kuulla luokkahenkeen vaikuttavia asioita sekä jakaa havaintoja mm. opettajien kanssa.
Tutorit ovat saaneet järjestää myös toiminnallisia ryhmäyttäviä tunteja luokalleen ja sitä kautta toiminta vahvistaa koko luokan ilmapiiriä. Tutoritunnit ovat sisältäneet mm. tietovisailuja, kisailuja ja pantomiimiesityksiä ja arvauksia. Tunnit ovatkin olleet oikein onnistuneita, hauskoja ja vahvistaneet osallisuutta.
Me-henki -haaste
Keväällä 2020 pilotoimme yhteistyökoulussamme Sylväällä me-henki -haastetta, joka on tarkoitettu kaikille seiskaluokille. Me-hengestä olemme käyneet pitämässä kaikille seiskoille yhteisen tunnin, jossa olemme kertoneet mitä hyvä me-henki luokassa tarkoittaa. Haasteeseen liittyen olemme pitäneet aamunavauksen, laittaneet julisteita seinälle muistuttamaan asiasta ja tarkoituksena on olla tukioppilastunneilla mukana havainnoimassa yhteishenkeä. Luokka voi ansaita mielestämme hyvinkin helposti sievoisen summan yhteiseen luokkaretkirahastoon. Kriteereinä mahdollisuudelle voittaa on seuraavat seikat:
- Luokassa ei ketään luokkakaveria jätetä yksin, vaan kaikki otetaan mukaan niin välitunneilla kuin ruokailluissakin
- Ryhmätöissä pyydetään ketä tahansa luokkakaveria omaan ryhmään jos huomataan, että joku on jäänyt ilman ryhmää
- Luokkakavereita moikataan niin koulussa kun vapaa-ajalla
- Koulussa on ok mokata, eikä luokkakaverit naura mokille
- Luokassa kannustetaan ja iloitaan toisen onnistumisesta
- Ollaan kiinnostuneita luokkakavereiden kuulumisista
- Saa olla eri mieltä ja on silti hyvä tyyppi
- Ryhmätöitä pystyy tekemään kenen luokkakaverin kanssa tahansa
- On hauskaa yhdessä
Kriteerit ovat siis melko helppoja toteuttaa tai ainakin pitäisi olla itsestään selviä. Jos ei vielä ole, nyt niihin on hyvä aika kiinnittää huomioita. Kukaan luokan oppilas ei ole toistaan arvokkaampi, ei parempi. Otetaan siis kaikki mukaan, kohdellaan kaikkia tasa-arvoisesti, se on ihan kaikkien etu.
Haasteen tavoitteena on siis selvittää seiskaluokka, jolla on paras me-henki. Tätä varten teetämme kyselyt oppilaille, opettajille ja vanhemmille, jossa kartoitetaan yhteishenkeen ja kiusaamiseen liittyviä asioita. Yksi luokka palkitaan jopa 500 eurolla, joka myönnetään Sastamalan seudun mielenterveysseuran lahjoitusvaroista. Valinnan voittajaluokasta tekee hanketyöntekijät Miia ja Elina. Ajatuksena oli palkita luokka kevätjuhlassa, mutta koronatilanteen ja koulujen suljettuina olemisen vuoksi siirrämme mahdollisesti päätöstä ja palkitsemista syyslukukaudelle 2020. Päivitämme tilannetta kevään aikana.
OPETTAJAT
Opetussuunnitelmaan on sisällytetty tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, mutta olemme havainneet, että tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyville oppitunneille on suuri tarve ja paikka omana oppiaineenaan lukujärjestyksessä. Näiden tuntien avulla pystyttäisiin ennaltaehkäisemään yksinäisyyttä ja ulkopuolelle sulkemista.
Hankkeen aikana olemme kehittäneet opettajille täydennyskoulutusta, jonka painopiste on nimenomaan lasten ja nuorten yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Koulutuksia olemme pitäneet alakoulujen ja yläkoulujen opettajille. Koulutus vahvistaa ymmärrystä yksinäisyydestä sekä antaa työvälineitä yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn mm. ryhmäytyksen kautta. Koulutus on ollut kestoltaan 3 tuntia ja jatkossa kehitämme koulutusta entisestään siten, että koulutus koostuisi useammasta kolmen tunnin työpajasta. Yksinäisyyskoulutukseen osallistuneista opettajista 15/15 suosittelisi koulutusta kollegoilleen.
”Hyvä, ehyt kokonaisuus. Aikaa keskustelulle ja aiheen sitomiselle ryhmän kokemusmaailmaan ja arkeen. Antoi työkaluja.” (Opettaja)
Koulutuksen sisältöjä mm.:
- yksinäisyyden määrittelyä: yksinolo ja yksinäisyys, sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys, ostrakismi
- ydintarpeet
- miltä yksinäisyys tuntuu nuorten sanoin, yksinäisyyden seuraukset, sosiaalisen ahdistuneisuuden kehä
- yksinäisyyden ennaltaehkäisy koululuokassa, kohtaamisen taidot
- ryhmäyttäminen, parien ja ryhmien jako, Kimpassa-tuntisisältöjen esittely
- tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteet ja ohjaamiseen tukeminen
VANHEMMAT
Vanhemmille olemme välittäneet tietoa nuorten yksinäisyydestä, sen vaikutuksista ja puuttumisen keinoista erityisesti sähköpostitse, Wilman välityksellä sekä vanhempainilloissa. Vanhempia on myös tiedotettu Kimpassa-tuntien sisällöistä. Myös keskusteluun vanhemmille on tarjottu mahdollisuutta liittyen luokan yhteishenkeen tai nuoren yksinäisyyden kokemiseen.
Lisätietoja yläkoulun mallista
Miia Niemelä
Hankevastaava, KIMPASSA emme ole yksin
miia.niemela@tukitalo.com
050 463 2173
