Olen päässyt yhteisöpedagogin toimintaympäristöjä-harjoitteluni aikana olemaan mukana TeKun toiminnassa. Tuona aikana olen huomannut, miten aktiivisesta yhdistyksestä on kyse. Toimintaa suunnitellaan, kehitetään ja halutaan tehdä näkyväksi. TeKu-lyhenne tulee yhdistyksen nimestä Mieli Terveyttä Kulttuurista ry. Nimensä mukaisesti yhdistys pyrkii edistämään (mielen)terveyttä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin.

Harjoitteluni aikana pääsin osallistumaan useisiin TeKun hallituksen kokouksiin. Kokouksien aiheita olivat mm. apurahan hakeminen kulttuurihyvinvoinnin vene -materiaalin valmiiksi saattamiseen, Tyyni mieli -tapahtuman organisointi ja tapahtuman reflektointi, sekä TeKu -vartin suunnittelu. Kulttuurihyvinvoinnin vene -materiaali tulee valmistuttuaan verkkoon, ja on kaikkien käytettävissä ilmaiseksi. Kulttuurihyvinvoinnin veneen avulla pyritään löytämään itselle ominaiset keinot lisätä mielen hyvinvointia kulttuurin avulla. Materiaali on helposti lähestyttävä, ja toivon sen tavoittavan mahdollisimman monia valmistuttuaan. Apurahahakemusten täyttämiseen ei koskaan voi tulla liikaa harjoitusta! Uskon (ja toivon), että törmään hakemuksiin myös tulevaisuudessa, joten jokainen kokemus on avuksi.

TeKu -vartit ovat etänä toteutettavia, n. 30min. hetkiä, joihin on helppo liittyä matalalla kynnyksellä ilman ennakkoilmoittautumista. Varteissa on aina ensin jokin ammattilaisen tekemä alustus, ja sen jälkeen hetki aikaa keskustelulle. Oman harjoitteluni ajalle osui kaksi TeKu-varttia. Ensimmäisen vartin aiheena oli mielen hyvinvointi ja luovat menetelmät työelämässä, vartin alustivat Luova Noste työelämän kehittäjien asiantuntijatiimi. Vartissa käytiin läpi monipuolisesti, mitä kaikkea luovien menetelmien avulla voi käsitellä. Ilahduin erimerkkinä kerrotusta työturvallisuuden käsittelystä luovien menetelmien avulla, tylsähkö aihe muuttuu heti moniulotteisemmaksi, kun sitä käsitellään draaman avulla. Keskustelimme uupumisesta, ja miten siihen tulisi reagoida ennaltaehkäisevästi. Esiin nousi itsensä johtamisen taidot, jotka ovat isossa roolissa tämän päivän hektisessä työelämässä. Erityisesti nuorilla näitä taitoja tulisi korostaa, ja opettaa myös koulussa. Uuden edessä olevat, omaan kotiin muuttavat, opiskelun aloittavat nuoret kohtaavat monia haasteita, ja joutuvat ottamaan haltuun uusia taitoja elämänhallintaan liittyen. Hyvien itsensä johtamisen taitojen avulla arkea on helpompi aikatauluttaa, ja myös levolle löytyy aikaa. Vartti oli todella mielenkiintoinen, ja olisi sisältönsä puolesta ollut sopiva jokaiselle työpaikalle! Ehkäpä voisin pyytää vastaavaa luentoa, kunhan taas töihin palaan 😉.

Seuraavaan TeKu -varttiin osallistuin livenä Rautakorven palveluasunnoilta. Vartti oli maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Vartti sisälsi kaksi musiikkiesitystä, sekä yhdistyksen puheenjohtajan lukeman manifestin. Oman lisänsä varttiin toi ”studioyleisö”, eli Rautakorven palveluasuntojen asukkaat. Asukkaat ilahtuivat erityisesti ensimmäisestä musiikkiesityksestä, jonka esittäjä oli heille tuttu entuudestaan. Mielenterveyspäivän lähtökohtana oli, että mielenterveys on jokaisen oikeus, ja myös manifestissa keskityttiin tähän. Esiin nousi mm. mielenterveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus, nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, sekä taiteen ja kulttuurin vaikutukset mielenterveyteen. TeKu julkaisi manifestin sosiaalisen median lisäksi myös painetuissa lehdissä. Manifestin sisältämiä asioita ei voi ”rummuttaa” liikaa, tällä hetkellä säästäminen on päivän sana, ja valitettavasti se tapahtuu eniten apua tarvitsevien kustannuksella.

Syyskuussa TeKu järjesti ensimmäisen Tyyni mieli -tapaamisen, joka oli Tampereella. Tapahtuma oli lajinsa ensimmäinen, ja hyvien kokemusten myötä tapahtumia on toivottavasti luvassa myös jatkossa. Tyyni mieli -tapahtumien ajatuksena on kokoontua aina eri paikkakunnalla. Paikkakunnat valikoituvat yhdistysten jäsenien asuinpaikkakuntien mukaan. Kokoontumispaikkana on mahdollisuuksien mukaan jokin taidelaitos, teatteri, museo tms. Tyyni mieli -tapaamisten on tarkoitus jatkua säännöllisesti, muutaman kerran vuodessa. Seuraavaa tapaamista on kaavailtu alustavasti Mikkeliin ensi keväälle.

Ensimmäisessä tapaamisessa kokoonnuimme tanssiteatteri MD’n tiloissa. Aluksi halukkaat pääsivät seuraamaan Iglu -tanssiteatteriesitystä, joka oli lapsille suunnattu esitys pingviinin matkasta sulavalla napajäätiköllä. Vaikka esitys oli suunnattu lapsille, ei se haitannut lainkaan! Esityksen ympäristöteemat avautuvat luultavasti aikuisille enemmän kuin lapsille. Tapaamisen teemana oli läsnäolo, ja saimme tehdä ihania läsnäoloharjoitteita, ja kuulla Virpi Koskelan luennon. Läsnäolo tuntui konkreettisesti, kun puhuja oli meidän ”keskellä”, eikä esim. lavalla. Harjoitteet olivat vaikuttavia, ja yhden aikana meinasin jopa nukahtaa (istualtaan!). Tapaamisessa oli välitön, lämmin tunnelma, ja paikalla oli myös TeKulle uusia ihmisiä. Oli mukavaa tavata kaikki kasvotusten. Vaikka ihmiset olivat minulle vieraita, tuntuivat he silti tutuilta, muutaman Teamsissa tapahtuneen kohtaamisen perusteella. Tapahtuma oli ilmainen, mutta etukäteisilmoittautuminen pyydettiin. Mukaan oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Mielestäni yksi tärkeä osa päivää oli verkostoituminen. Tapahtuma oli onnistunut, fyysinen läsnäolo ja kohtaaminen on tärkeää, eikä kaikkea voi korvata etäyhteydellä.

Olen harjoitteluni aikana oppinut huomattavasti lisää kulttuurihyvinvoinnista ja siitä, mitä vaikutuksia taiteella ja kulttuurilla on. Vaikutuksia löytyy jokaiselta osa-alueelta, mutta TeKussa painotus on mielenterveydessä ja -hyvinvoinnissa. Itse koen, että kulttuuri auttaa pitämään Feng Shuin balanssissa; jos mennään syvissä vesissä, voi esimerkiksi musiikki nostaa mielialaa. Jos vauhtia on liikaakin, voi maalaaminen vahvistaa omaa läsnäoloa, auttaa keskittymään hetkeen. Toivon, että kulttuurihyvinvoinnin merkitys nähdään, ja sitä arvostetaan, myös sairaanhoitopiireissä. Kun mieli voi huonosti, taide tulee avuksi asioiden ilmaisemiseksi, kun tarvitset fyysistä kuntoutusta, tanssin avulla liike tulee huomaamattaan. En tiedä kuinka yleinen käytäntö on taideterapeuttien/ taiteen ammattilaisten palkkaaminen sairaaloihin, mutta varsinkin mielenterveyspalveluja tuottavissa yksiköissä se olisi erittäin tärkeää! Taiteen ja kulttuurin avulla päästään sinne, minne sanat eivät aina yllä.

Olen päässyt TeKun matkassa tapahtumiin/ kokouksiin, joihin ilman harjoittelua olisin tuskin hakeutunut. Mieli Ry on minulle tuttu entuudestaan, mutta vasta nyt hahmotin, miten lukuisia järjestöjä sen alaisuuteen kuuluu. Arvostan työtä, jota TeKu tekee, vapaaehtoisesti! TeKu toimii lähes täysin vapaaehtoisvoimin, ja se näkyy asenteessa, intohimossa, halussa käyttää taidetta ja kulttuuria mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

18.10.2023
Sonja Hokkanen

Arki on täynnä merkityksiä. Arki on jokaiselle henkilökohtainen, omannäköinen ja sen raamit rakentuvat eri tavoin erilaisen tekemisen ja toimintojen kautta. Useimmiten arkeen mielletään toistuvuus ja rutiinit, mutta siihen voivat kuulua myös odottamattomat tapahtumat ja muutokset.

Arki on jokapäiväistä, tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvaa, pääosin kotiin miellettyä ja keskittyvää elämää. Siihen vaikuttavat monet erilaiset tekijät kuten taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset, ja ekologiset elinolosuhteet yhdessä henkilökohtaisten resurssien, arvojen ja preferenssien kanssa. (Raijas, 2008).

Arki saatetaan kokea kevyenä tai raskaana. Joillekin arjen pienet asiat ovat hyvin tärkeitä, toisille taas arki on ristiriitainen ja ahdistava. Arkeen paluu voi tuntua haastavalta esimerkiksi loman tai juhlapyhien jälkeen huolimatta siitä, miten arjen elämässään kokee. Uupumus, työ- ja koulukiireet, epävarmuuden tunteet sekä erilaiset muutokset ovat omiaan haastamaan arjessa jaksamista.

Mielekkääksi katsotussa arjessa on tasapainoa työn, kodin ja vapaa-ajan välillä, joustoa ja ennakoitavuutta, rytmiä ja kiireettömyyttä. Sujuva ja toimiva arki tukee yksilön mielenterveyttä ja vastaavasti mielenterveys tukee toimintakykyä arjessa. (Mieli Suomen mielenterveys ry, 2023).

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset

Toimivaa arkea, arjen haasteista selviämistä ja mielenterveyttä voidaan tukea taiteen ja kulttuurin, sekä luovan toiminnan avulla. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on olemassa runsaasti sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimuksia. Nämä hyvinvointivaikutukset ulottuvat eri väestöryhmiin mukaan lukien nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja erityistukea tarvitsevat henkilöt.

Taikusydämen projektisuunnittelija ja kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitinen (2017) kuitenkin huomauttaa, että vielä toistaiseksi on vähän tietoa siitä, miten taiteen kautta positiiviset vaikutukset tai positiivisia vaikutuksia synnyttävät prosessit ja mekanismit tarkalleen ottaen syntyvät, vaikka tutkijat ovat esittäneet joitain alustavia teorioita psykologisista, biologisista ja neurologisista mekanismeista. Vaikka nämä mekanismit ovat vielä tutkijoilta piilossa, ovat tutkimustulokset taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista vahvat.

Tutkimukseen osallistuneista suurin osa käytti musiikkia säädelläkseen fysiologisia tai psykologisia tilojaan ja prosessejaan. Tämä on esimerkiksi musiikin käyttämistä rentoutumiseen, mielentilan muuttamiseen tai tiettyyn mielentilaan pääsemiseksi, sekä saadakseen energiaa.

Taide- ja kulttuuritoiminta lisää elämäntyytyväisyyttä

Taiteen ja kulttuurin keinoin voi löytää tukea hyvinvointiin ja arkeen, siihen paluuseen ja totuttautumiseen. Taide- ja kulttuuritoiminta on monipuolista ja sen hyvinvointivaikutukset yltävät laajalti elämän eri osa-alueisiin.

Laitisen mukaan taiteen ja kulttuurin myönteiset hyvinvointivaikutukset ulottuvat mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin lisäksi fyysiseen ja koettuun terveyteen, subjektiiviseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Tämän lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että taide ja kulttuuri vaikuttavat myönteisesti mielialaan ja tunnetiloihin, stressin hallintaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä kognitiivisten toimintojen, kuten havaintokyvyn ja muistin, sekä resilienssin vahvistamisessa.

Laitisen mukaan taidetta käytetään monin tavoin arjessa aktiivisena selviytymisstrategiana. Laitinen nostaa esimerkkinä Tanskassa toteutetun epidemiologisen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin musiikin osallistumisen terveyshyötyjä. Tutkimuksen osallistuneista suurin osa käytti musiikkia säädelläkseen fysiologisia tai psykologisia tilojaan ja prosessejaan. Tämä on esimerkiksi musiikin käyttämistä rentoutumiseen, mielentilan muuttamiseen tai tiettyyn mielentilaan pääsemiseksi, sekä saadakseen energiaa. Musiikin hyvinvointivaikutuksia on yleisesti tutkittu paljon ja on tiedossa, että musiikin avulla voidaan myös esimerkiksi lievittää kroonisia kipuja, kuntouttaa aivoja ja lisätä keskittymiskykyä. (Aholainen, Jäntti, Tammela, Tanskanen, 2021).

Luova toiminta antaa tilaa unelmoinnille ja voi auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia

Taide- ja kulttuuritoiminta tarjoaa hengähdystaukoa arjen rutiineista ja elämän olosuhteista, joka voi edistää rentoutumista ja stressistä vapautumista. (Laitinen, 2017). Kai Lehikoisen ja Elise Vanhasen mukaan taiteellisessa toiminnassa, niin tekijänä kuin kokijana, keskitytään enemmän prosessiin kuin itse lopputulokseen. Prosessin on tarkoitus kannustaa luovuuteen, tarjota uusia näkökulmia ja kokemuksia, synnyttää ajatuksia, pohdintaa ja oivalluksia, sekä tuottaa uutta ymmärrystä käsiteltävistä aiheista.

Taide- ja kulttuuritoiminnan avulla on mahdollista käsitellä ja kanavoida erilaisia tunteita ja tuntemuksia, sekä tuoda niitä näkyväksi silloin, kun se on verbaalisesti haastavaa (Laitinen, 2017, 34). Luova toiminta antaa tilaa myös unelmoida ja kuvitella, mikä voi tukea omaa tulevaisuusajattelua sekä lisätä mahdollisuuksien tuntua ja auttaa löytämään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. (Petäjäjärvi, 2019).

Laitinen lisää tähän näkemykseen myös sen, että taide- ja kulttuuritoiminnan avulla on mahdollista oppia tuntemaan paremmin omia vahvuuksiaan ja lisäämään luottamusta omiin kykyihin, sekä siten lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta. Taide- ja kulttuuritoiminta, sekä luovien taitojen kehittäminen tarjoavat välineitä ylläpitää omaa mielenterveyttä ja pitää huolta itsestä.

Arjen kulttuuri tuo elämään merkityksellisyyttä ja kasvattaa omaa taide- ja kulttuurisuhdetta

Arjen kulttuuri on Liisa-Maria Lilja-Viherlammen ja Anna-Mari Rosenlöfin (2019) mukaan yksilöllistä hyvää arkea, joka rakentuu kunkin ihmisen elämänkaaren, arvomaailman, tottumusten ja muistojen kautta yhdessä kulttuuristen sisältöjen ja merkitysten kanssa.

Arjen kulttuuri on merkityksellistä elämän sisältöä, inhimillistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta, mutta myös arkisia päivittäisiä asioita, kuten sanomalehden lukemista, radion kuuntelemista tai kuvien ottamista kännykällä. (Taikusydän, 2020).

Taidetta ja kulttuuria voi kokea arjessa harrastusten parissa, osana ympäristöä tai osana kulttuurihyvinvointipalveluita. Teknologian ja internetin kehittymisen myötä on mahdollista tutustua digitaalisiin ympäristöihin, kuten virtuaalisiin museokierroksiin ja livestream-esityksiin.

Jokaisella on yksilöllinen taide- ja kulttuurisuhde, sekä omia mieluisia ilmaisun ja toteuttamisen tapoja. Taide- ja kulttuurisuhde vaikuttaa siihen, millaisia merkityksiä taiteelle ja kulttuurille annetaan, ja minkälaisia oivallisuksia ja kokemuksia taiteen parissa sitä nähdessä, kokiessa tai kuullessa syntyy. (Taikusydän, 2020). Laitisen mukaan yksilölliset, sosiaaliset, kulttuuriset, materiaaliset ja rakenteelliset tekijät, sekä tarpeet ja kontekstit vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä taiteelliseen toimintaan liitetään ja millaisia vaikutuksia taiteellisella toiminnalla voi olla.

Lopuksi:

Tämä artikkeli on katsaus taiteen ja kulttuurin myönteisiin hyvinvointivaikutuksiin sekä siihen, kuinka näiden avulla voidaan tukea arjessa jaksamista ja mielenterveyttä. Taiteen ja kulttuurin monipuolisista mahdollisuuksista voi löytää itselleen sopivia ilmaisukanavia ja väyliä toteuttaa itseään. Se voi olla esimerkiksi musiikin kuuntelua, elokuvien katsomista, kirjan lukemista, saunomista, auton maalaamista, tapahtumissa käymistä tai luonnossa kävelyä. Hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin pystyy edistämään niin kotona kuin julkisilla paikoilla, esimerkiksi kirjastoissa. Taiteesta ja kulttuurista voi nauttia yksin ja yhdessä.

Tutut rutiinit ja rytmit tukevat kunkin hyvinvointia ja antavat turvaa muutoksissa. Arki saa olla omannäköistä, eikä sen tarvitse olla täydellistä.

Mistä taiteen ja kulttuurin muodosta sinä nautit, saat elämyksiä tai sisältöä arkeen?

Kirjoittaja
Kaisa Lukkarinen, opiskelija, Mieli Terveyttä kulttuurista ry:n vapaaehtoinen

Kuva
Pekka Keskinen

Lähteet:

Aholainen, M., Jäntti, S., Tammela, A. & Tanskanen, J. (2021): Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miten-taide-vaikuttaa-kulttuurisia-nakokulmia-hyvinvointiin-ja-terveyteen/?public=29e7a5eeae789608f35becb2cc8ef7a4

Laitinen, L. (2017): Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys

https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7104/Kokos_1_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (2017) Taide ja hyvinvointi, katsauksia kansainväliseen tutkimukseen

https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7104/Kokos_1_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lilja-Viherlampi, L. & Rosenlöf, A-M. (2019): Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/227439/Lilja_Viherlampi_etal_Moninako_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Petäjäjärvi, K. (2019): Kohti mahdollisia tulevaisuuksia – taide osana ennakointia

https://taidetutka.fi/2019/kohti-mahdollisia-tulevaisuuksia-taide-osana-ennakointia/

 Raijas, A. (2008): Arki keskittyy kotiin

https://www.researchgate.net/publication/242323335_Arki_keskittyy_kotiin

Taikusydän (2020): Johdatus kulttuurihyvinvointiin

https://taikusydan.turkuamk.fi/uploads/2020/10/c957f4ca-johdatus-kulttuurihyvinvointiin.pdf

– Maailman mielenterveyspäivän manifesti –

Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2023. Tänä vuonna lähtökohtana on se, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse on koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi. Tämä tiedetään, mutta miten asia toteutuu päätöksenteossa?

Haasteita, vastoinkäymisiä ja surua kohtaa meistä jossain vaiheessa elämää jokainen. Mielenterveyden häiriöitä kokee vähintään joka viides suomalainen. Masennukseen sairastuu elämänsä aikana samoin joka viides. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: noin 15 % lapsista ja 20–30 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Vakavampien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt vakaana jo pidempään, mutta lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet näyttävät lisääntyneen. Mikään määrä terapiaa tai muita palveluja ei riitä, ellei sekä rakenteissa että toisistamme huolehtimisessa tapahdu muutosta parempaan.

Mielenterveyttä voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee. Nuoruus pitää saada viettää luottaen siihen, että elämä kantaa ja aikuiset tukevat. Vaikeudet ovat osa kasvua eivätkä epäonnistumisia. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on nostanut esiin neljä keskeistä asiaa, joilla nuorten mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa. ”Tarvitsemme nuorille kasvurauhaa: meidän pitää peruuttaa sellaisissa väärissä päätöksissä, jotka lisäävät nuorten kuormitusta. Tarvitsemme tukevia aikuisia nuoren elämään kouluissa, perheissä ja työelämässä – lisäksi aikuiset tarvitsevat välineitä, jotta he voivat tukea nuoria. Tarvitsemme matalan kynnyksen tukipalveluita, esimerkiksi Sekasin-chattia. Tarvitsemme myös hirveän ison remontin palvelujärjestelmään, koska se pettää nuoren niin monessa paikassa”.

Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Lisäksi taiteella on ominaisuus, että ihmisen ilmaistessa itseään siitä seuraa vaikutuksia. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointia lisäävät ja pahoinvointia ennaltaehkäisevät vaikutukset ovat tutkitusti kiistämättömiä faktoja. Taiteen ja kulttuurin ytimessä on hyvin usein isot perusasiat, esimerkiksi ihmisoikeuksien, ihmisten koskemattomuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen. Ei luksusta vaan perusasioita, hyvinvointia kasvattavien inhimillisten periaatteiden puolesta puhumista ja tekemistä. Tade- ja kulttuuritoiminnalla on suunnaton vaikutus mielenterveyteen, yhteisöjen muodostumiseen sekä muihin perusasioihin. Taide tuo näkyväksi ihmiskunnan suurimpia uhkia, käsittelee traumoja, peilaa mennyttä, ennustaa tulevaa ja vahvistaa demokratiaa – muuttaa maailmaa.

Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa empatia- ja myötäelämisen taidot saadaan keskiöön. Yksilötasollakin voidaan vaikuttaa. Voit kysyä sekä tutuilta että tuntemattomilta; Mitä kuuluu? Keskustele, kuuntele ja ole läsnä. Ohjaa tarvittaessa avun piiriin. Kun suhtaudut ystävällisesti, lempeästi ja uteliaan kiinnostuneesti ihmisiin ympärilläsi – saatat hämmästyä, miten onnelliseksi omakin elämäsi muuttuu. Toiveikas ja luottamuksellinen ote tulevaisuuteen tulee meidän kaikkien säilyttää.

10.10.2023 Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry
Puheenjohtaja Piia Kleimola ja yhdistyksen hallitus

Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu kulttuurin ja taiteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisista. Vuodesta 2017 yhdistys on ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n jäsen.

Kirjoitus on julkaistu mm. Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa

#maailmanmielenterveyspäivä
#vihreäävaloa

Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2022 manifesti

Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2022. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kymppikympin vihreä valo on tänä vuonna omistettu sille, ettei kukaan jäisi huoliensa kanssa yksin. Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa. Vuoden 2021 valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä hieman yli viidennes tytöistä koki itsensä yksinäiseksi, pojista joka kymmenes. Monelle aikuisellekin korona-aika lisäsi yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi olla joko sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Sisäisiä syitä ovat esimerkiksi persoonallisuuden piirteet kuten ujous, ulkoisia tekijöitä voivat olla vieras asuinympäristö, läheisen suhteen menettäminen tai kiusaaminen.

Aikuisena toistetaan usein lapsuudessa opittuja malleja. Jos olet lapsuudessa oppinut mukautumaan, väistämään ja toteuttamaan muiden toiveita, teet luultavasti niin aikuisuudessakin. Yksinäiset aikuiset ovat olleet yksinäisiä jo lapsena tai nuorena ollessaan, kertoo yksinäisyyttä lähes koko akateemisen uransa tutkinut kasvatuspsykologian dosentti, tietokirjailija Niina Junttila. Kavereita nolla on Junttilan vahvaan tutkimustietoon ja laajaan autenttisten kommenttien aineistoon pohjautuva, pysäyttävä kirja lasten ja nuorten yksinäisyydestä. Toinen puhutteleva teos on tämän päivän lukiolaisen todellisuutta kuvaava Uupuneet nuoret pärjääjät. Kirjan kirjoittaja, lukion opinto-ohjaajana työskentelevä Liisa Huhta pohtii syitä lukiolaisten uupumukseen. Kirjassa haastatellut nuoret kertovat avoimesti väsymyksestään, huolistaan ja oireiluistaan. Samalla kun päihdetilastot näyttävät negatiivista, ahdistuneisuus ja masentuneisuuskäyrät menevät päinvastaiseen suuntaan. Mielenterveysavun luokse jonotetaan.

Miten asioita voisi muuttaa parempaan suuntaan? Mitä tulisi kiireesti tehdä, ettei kukaan jäisi huoliensa kanssa yksin? Yhteinen viestimme tulisi olla se, ettei missään vaiheessa ole liian myöhäistä auttaa. Niina Junttilan kirjahaastatteluissa yksinäisten lasten toiveita olivat muun muassa nämä: ”Jos joku tulis puhumaan mun kaa.” ”Jos ne ei kiusais ja ottais mut joskus mukaan.” ”Jos tulis vaikka joku uus oppilas, jolla ei olis kavereita, nii se vois olla mun kaa.” Liisa Huhta toivoo koulutuspolitiikalta muutoksia. Ryhmäkoot tulisi pitää pieninä ja kouluissa edistää sitä, että nuorilla olisi pysyviä ryhmiä. Lisäksi opintosuunnitelmaan tarvittaisiin lisää löyhyyttä. Ja kun opetussuunnitelmaan tulee lisää uusia asioita, jotain pitäisi vastaavasti poistaa. ”Lisää aikaa ihmettelylle – ja taideaineille.”

Taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja koettuun terveyteen on viime vuosien aikana tunnistettu ja tunnustettu. Taide tukee toivoa, luottamusta ja tulevaisuususkoa. Taide antaa kanavan surulle, pettymykselle ja ahdistukselle. Eri taidemuodot ovat monen lapsen ja nuoren vahvuuksia ja voimavaroja. Taiteen ja kulttuurin avulla oppii – myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja.  Empatia- ja myötäelämisen taidot olisi saatava kunniaan yksilökeskeisyyden, suorittamisen ja pärjäämisen sijaan. Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa ystävällisyys, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus ovat elämän tärkeimpiä kivijalkoja. Tulevaisuudenturvaamistalkoot ovat yhteiset – ja näillä talkoilla on jo kiire!

10.10.2022
Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry

Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu kulttuurin ja taiteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisista. Vuodesta 2017 yhdistys on ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n jäsen.

#maailmanmielenterveyspäivä
#huolituoli
#vihreäävaloa
#kymppikymppi

Teokset vasemmalta: Satu Kalliokuusi, Kiusattu, 2014 (kuva: Eeva Sumiloff), Miia Kallio: Olen follikkeli, 2013. (kuva: Otto Santala), Henry-Wuorila Stenberg, JOB 3, 2008. (kuva: Jussi Tiainen).

Kun taiteilijan työssä oma mieli on jatkuvasti läsnä, siitä voi olla vaikeaa ottaa lomaa. Voiko taiteen tekeminen palvella taiteilijan itseymmärryksen vahvistumista ja mielen hyvinvointia, ja miten?

Kuvataiteilijan ammatti on henkisesti vaativa. Yksi syy tähän on, että kuvataiteellisessa työskentelyprosessissa moni taiteilija ammentaa omasta elämästä ja käsittelee oman mielen sisältöä.

Taide syntyy tekijän sen hetkisestä mielenmaisemasta, ja eletty elämä myötä- ja vastoinkäymisineen vaikuttaa kuvataiteilijan työn tekemiseen.

Tekijälle terapeuttinen taide

Henkilökohtaisten kokemusten käsittely taiteessa voi olla tekijälle terapeuttista. Taiteellinen työskentelyprosessi saattaa tarjota mahdollisuuden irtautumiseen omista ongelmista tai lohduttaa.

Kuvataiteilija Henry Wuorila-Stenberg, 73, kertoo, että työhuoneelle saapuminen merkitsee hänelle kaiken muun ylimääräisen ja pahan olon sulkemista ulos omasta mielestä. Hän kuvaa maalaamisprosessin olevan hänelle aina itsessään lohduttavaa, vaikka teosten sisällöt voivatkin olla rankkoja. Wuorila-Stenbergin mielestä raskaat aiheet voivat lohduttaa myös katsojaa, eikä lohduttavan taiteen tarvitse olla hempeää ja helppoa.

Luomisprosessissa on pystyttävä sulkemaan ulos muita taiteilijan ammattiin kuuluvia alueita, kuten itsensä markkinointi tai toimeentulo. Stenberg-Wuorilan mukaan oman taiteen lohduttavuuteen syntyy ristiriita, kun omaa tekemistään väistämättä vertaa muihin tai kun sillä tavoittelee näkyvyyttä ja rahallista menestystä. Sisäinen ja ulkoinen kilpailu tekevät taiteilijuudesta jatkuvaa tasapainoilua.

Wuorila-Stenberg on myös huomannut, että eri ikävaiheissa tasapainoilu näyttäytyy eri tavoin: elämän loppusuoralla taiteilija kamppailee sivuun jäämisen tunteen kanssa eri tavoin kuin esimerkiksi nuori uraansa aloitteleva taiteilija.

Henkilökohtainen aihe vaatii aikaa

Vaikka taiteen tekeminen voi olla tekijälle terapeuttista, eivät tulokset välttämättä näy nopeasti, kuten ei muussakaan terapeuttisessa prosessissa. Omasta lapsettomuudestaan ja epäonnistuneista hedelmöityshoidoistaan taidenäyttelykokonaisuuden tehnyt kuva- ja keramiikkataiteilija Miia Kallio sanoo henkilökohtaisen, raskaan aiheen käsittelyn vaativan taiteilijalta aikaa, jotta näyttelykokonaisuudesta muodostuu myös laajemmin ihmisiä puhutteleva. Kallio koki punasavella työskentelyn auttavan häntä oman surun ymmärtämisessä ja toisaalta avaavan uusia tulevaisuuden näkymiä.

Kallio muistuttaa, että taiteilija voi oksentaa pahan olonsa teokseen, mutta harvemmin sen kaltaisia teoksia tehdään näyttelyä varten. Traumaattiset tapahtumat vaativat usein etäisyyttä ja aikaa, jotta niitä käsittelevä taide olisi monitasoisempaa.

Haastavien elämänkokemusten käsittely taiteessa voi olla myös tiedostamatonta, ja alitajunnasta nousevien teosaiheiden merkitykset saattavat vasta ajan saatossa paljastua tekijälleen. Kuvataitelija Satu Kalliokuusi kertoo aloittaneensa Mental Thesis -sarjan maalamisen tiedostamatta ollenkaan, että käsittelee sen kautta masennustaan. Hän sanoo olleensa vielä vähemmän tietoinen siitä, että ottaessaan vakavasti oman ammattinsa taiteilijana ja käsitellessään itseään, hän voisi samalla voittaa vuosikausia kestäneen masennuksensa. Kalliokuusi sanoo etsineensä Mental Thesis -sarjan maalausten kautta selviytymisen keinoja, tietä ulos henkisestä umpikujan tunteesta laajempaan maisemaan.

Kalliokuusen mielestä taiteellisessa työskentelyssä on mahdollista löytää intuitiivisesti vastauksia asioihin, jotka ovat merkityksellisiä omalle kasvulle. Muun muassa länsimaisen filosofian tutkiminen omien taideteosten kautta on auttanut häntä henkisen tasapainon löytämisessä. Se on tuonut itsevarmuutta elää omannäköistä elämää ja vahvuutta kohdata vastoinkäymisiä.

Taiteellinen työskentely itseymmärryksen välineenä 

Mielenterveyttä on pitkään ajateltu yksiulotteisena janana, jonka yhdessä päässä on mielenterveyden häiriö ja toisessa päässä ei. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin kaikilla ihmisillä on sekä mielenterveyden voimavaroja että mielenterveyden haasteita, ja niiden määrä vaihtelee elämäntilanteesta toiseen. Yksilö itse ja yhteiskunta vaikuttavat monella tavalla yksilön mielen hyvinvointiin.

Koska taiteilija voi työstää omia mielen ongelmiaan tai vaikeita elämänkokemuksiaan taiteen tekemisen kautta, se voi tarjota työkalun hyvinvoinnin ja itseymmärryksen kasvulle. Vaikka perinteinen kärsivän taiteilijan myytti on yhä yleinen, taiteellinen työskentely voi vahvistaa merkittävästi taiteilijan mielen hyvinvointia.

Kirjoittaja Kirsi-Marja Moberg on kuvataiteilija, runoilija, vapaaehtoistyön koordinaattori – Terveyttä kulttuurista Mielenterveysseura

Julkaistu: 7.6.2022. Julkaistu toukokuussa 2022 myös MIELI ry:n kanavilla ja Taiteilija-verkkolehdessä.

Tiesitkö, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisää tutkitusti empatiakykyä? Jo pienen lukuhetken jälkeen keho rentoutuu ja syke laskee. Lempimusiikin kuuntelu edistää aivoinfarktista toipumista. Kuorolaulu parantaa mielialaa ja yhteisölliseen taidetoimintaan osallistuminen vahvistaa elämänhallinnan tunnetta.

Tutkimusten mukaan taiteisiin osallistuminen voi vahvistaa monella tavoin mielen hyvinvointia sekä tukea mielenterveyden haasteiden kanssa selviytymistä arjessa. Taidetta voi käyttää monella tavalla tunteiden säätelyyn. Taiteen kautta voi opetella tunnistamaan omia tunteitaan ja harjoitella mielen hyvinvoinnille tärkeitä tunnetaitoja. Taiteesta – kuten draamasta, kuvataiteista, tanssista, musiikista ja luovasta kirjoittamisesta, voi löytää uusia ilmaisutapoja tunteilleen silloin, kuin omista hankalasti sanoitettavista tai epämääräisistä tunteista puhuminen ei luonnistu. Taide toimii kohtaamisen välineenä sekä yhdessä ihmettelyn tasa-arvoisena paikkana. On sanottu myös, että taide on aikuisten tapa heittäytyä leikin maailmaan.

Taiteen positiivisia vaikutuksia on tunnistettu suhteessa mielialaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä stressin kokemiseen ja sen hallintaan. Taiteen merkityksestä resilienssin eli mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymisessä on saatu myös positiivista tutkimusnäyttöä. Taidetta käytetään monin tavoin arjessa aktiivisena selviytymiskeinona tai tunteiden säätelyssä. Kun haluamme rauhoittua, kuuntelemme rauhoittava musiikkia. Kun tarvitsemme energiaa, voimme valita musiikin, joka laittaa meidät liikkeelle.

Tutkimusten perusteella tiedämme myös, että kulttuuritoimintaan osallistuminen on yhteydessä esimerkiksi vähäisempään masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään. Teatterissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa käyminen, laulaminen tai tanssiminen ovat tutkimusten mukaan merkittävästi yhteydessä koettuun terveyteen ja hyvään elämään tyytyväisyyteen.

Taiteelliseen toimintaan liittyy usein voimaantumisen kokemuksia. Taiteellisen toiminnan avulla voi tarjoutua mahdollisuus saada korjaavia ja vahvistavia kokemuksia sekä omaksua uudenlaisia rooleja ja rakentaa positiivista identiteettiä elämän kriisi- tai taitekohdissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on monelle tuttu Voimauttavan valokuvan menetelmä.

Taiteelliseen toimintaan liittyy usein terapeuttinen ulottuvuus, vaikka kyseessä ei olisikaan tavoitteellinen taideterapia. Osallistavan ja yhteisöllisen taidetoiminnan on tutkimuksissa havaittu voivan lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja luottamusta sekä tarjota osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Minä olen hyvä näin, osaan ja riitän.

Taide laittaa liikkeelle monia ajatuksia ja antaa meille kokemuksia, joiden kautta saattaa avautua uusia näkökulmia omaan ja läheisten ihmisten elämään – miksei koko olemisenkin laajemmalle ymmärtämiselle. Taiteen tarjoamat mahdollisuudet mielen hyvinvoinnille kannattaa ottaa käyttöön. Taide kuuluu kaikille!

Kirjoittaja: Anna-Mari Rosenlöf
Julkaistu 3.2.2018

Kirjoituksen lähdemateriaalina on käytetty Liisa Laitisen artikkelia Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa: Taide ja hyvinvointi. Toim. Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. Taideyliopisto. Kokos-julkaisusarja 1/2017.