Järjestötyöntekijöiden työnohjaus on monisyinen ja erityisosaamista vaativa prosessi, joka tukee niin yksittäistä työntekijää kuin koko organisaation toimintaa. Tämä blogikirjoitus perustuu Ilari Kokon artikkeliin “Järjestötyöntekijän työnohjauksesta”, joka käsittelee työnohjauksen merkitystä ja käytäntöjä järjestökentällä, erityisesti vapaaehtoistyötä koordinoivien työntekijöiden näkökulmasta.
Järjestötyö eroaa julkisen ja yksityisen sektorin työstä monin tavoin. Järjestöjen toiminta on usein yhteisöllistä, ja työntekijöiden roolit voivat olla päällekkäisiä vapaaehtoisten tehtävien kanssa. Työntekijän on hallittava monenlaisia vastuualueita, kuten hallintoa, taloudenhoitoa, asiakastyötä ja vapaaehtoisten koordinointia. Tämä tekee työstä erityisen vaativaa, mutta samalla palkitsevaa.
Työnohjaus auttaa työntekijöitä jäsentämään tehtäviään, selkeyttämään roolejaan ja kehittämään ammatti-identiteettiään. Se tarjoaa myös tärkeää tukea työssä jaksamiseen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tutkimusten mukaan laadukas työnohjaus lisää työn tehokkuutta ja laatua sekä parantaa työilmapiiriä.
Järjestökentän työnohjaus keskittyy usein hallinnollisiin kysymyksiin, koska työntekijät toimivat keskeisissä koordinaatio- ja hallintotehtävissä. Työnohjaajan on tärkeää ymmärtää järjestötyön erityispiirteitä, kuten henkilöstön ja vapaaehtoisten tehtävien ja vastuiden päällekkäisyyksiä sekä vapaaehtoisten vaihtelevia taustoja, valmiuksia, motivaattoreita ja elämäntilanteita. Tämä ymmärrys auttaa ohjaajaa tarjoamaan relevanttia ja käytännönläheistä tukea.
Esimerkiksi pienissä yhdistyksissä työntekijöiden lähiesimiehenä voi toimia vapaaehtoinen, jolla ei ole aiempaa johtamiskokemusta. Tällaiset tilanteet korostavat työnohjauksen merkitystä työtehtävien ja roolien selkeyttämisessä.
Työnohjaus on investointi, joka tuottaa pitkän aikavälin hyötyjä. Se vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, parantaa työn laatua ja auttaa organisaatiota sopeutumaan jatkuvasti muuttuviin toimintaympäristöihin. Vaikka se kuluttaa resursseja, sen tuomat hyödyt ovat mittavat, erityisesti työntekijöiden jaksamisen ja sitoutumisen kannalta.
Kokko, I. (2020). Järjestötyöntekijän työnohjauksesta. Teoksessa T. Tenhunen & S-T. Porkka (toim.), Vapaaehtoistyön työnohjauksen haasteita. Helsinki: MIELI Suomen Mielenterveys ry.
