Kriisikeskus on suljettuna helatorstaina ja perjantaina 26. – 27.5. sekä kesäkuun alussa 2. – 3.6.
Kiireellisissä mielenterveyteen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä PSYKIATRISEEN PÄIVYSTYKSEEN p. 013-330 2132. Sosiaalisessa hätätilanteessa ja kriiseissä voit soittaa SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEEN p. 013 3309002. Valtakunnallinen KRIISIPUHELIN päivystää joka päivä kellon ympäri p. 09-2525 0111.
Tällä hetkellä ajanvarausnumerossamme on häiriö (013-316244), puhelut eivät yhdisty. Voit soittaa ajanvaraukseen numeroon 040-827 6817, ma-pe klo 10-16.
ICT-alan lakon vuoksi ongelmaa ei saada heti korjattua.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelin laajentaa toimintaansa avaamalla ukrainan- ja venäjänkieliset puhelinlinjat. Linjat on tarkoitettu kriisissä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville, jotka hakevat keskusteluapua.
Etsimme kokopäiväistä kriisityöntekijää käynnistämään uutta toimintaa ja päivystämään Kriisipuhelimessa. Työntekijä sijoittuu ensisijaisesti Joensuuhun.
Jos olet ukrainan ja/tai venäjän kielen taitoinen kriisityöstä kiinnostunut sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ja koet vapaaehtoisten kanssa toimimisen mielekkääksi, saatat olla etsimämme kriisityöntekijä.
Lue koko työpaikkailmoitus: Kriisityöntekijä Ukraina/Venäjä
– Kun MIELI ry:ltä kysyttiin mielenkiintoamme osallistua Mielinauha-kampanjaan, vastauksemme oli heti selvä. Tämä on tärkeää työtä, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanovat Haloo Helsinki! -bändin jäsenet.
– Nopea päätöksemme johtaa juurensa keväällä 2020 esitettyyn musikaaliimme, jota varten keräsimme ja saimme faneiltamme yli tuhat kirjettä siitä, miten musiikkimme on vaikuttanut heidän elämiinsä. Oli silmiä avaavaa lukea faniemme kokemuksista. Monelle biisimme ja jopa laulujen yksittäiset virkkeet ovat olleet voimaannuttavia niin ilossa kuin surussa. Ymmärsimme, kuinka syvälle musiikki vaikuttaa ja että teemme tärkeää työtä antamalla voimaa faneillemme, yhtye taustoittaa.
Lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Tilanne on heikentynyt entisestään verrattuna viime vuoteen, jolloin useampi kuin joka kolmas koki kuormitusta elämässään. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut lisävaikutusta suomalaisten kuormittuneisuuteen. Tiedot ilmenevät MIELI ry:n teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta.
– Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Positiivista on kuitenkin se, että jaksamisesta ja mielenterveydestä uskalletaan tänä päivänä puhua entistä avoimemmin eikä mielenterveys enää ole tabu, sanoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tämän vuoden kampanjan slogan on ”Haloo Mieli! Pidetään susta huolta”. Kampanjan viesti on, että toivo elää. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin ja siksi meidän tulee pitää toisistamme huolta. Kampanjan on suunnitellut Bob the Robot ja kampanjan viestinnästä on vastannut Viestintätoimisto Manifesto probono-periaatteella.
Mielinauha-kampanjan avulla kerätään varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään työhön ja myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen. Kampanja järjestetään 1.4.–30.6.2022 ja siihen voi osallistua lahjoittamalla tai osoittamalla tukensa ostamalla vihreän Mielinauhan 4 euron hintaan. Lisätietoa nauhojen ostopaikoista ja lahjoittamisesta osoitteessa mielinauha.fi. Voit lahjoittaa myös suoraan MobilePay’lla numeroon 50705.
Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.
Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa Pohjois-Karjalassa on vajeita. Kun ennaltaehkäisevään työhön ei satsata hyvissä ajoin ja kun matalan kynnyksen palveluita ei ole tarjolla, mielenterveysongelmat usein pahenevat ja pitkittyvät. Pitkässä juoksussa ennaltaehkäisevä työ on edullisempaa.
Mielenterveysongelmien hoito tulee saattaa kuntoon satsaamalla erityisesti nopeaan ja helppoon hoitoon pääsyyn ja lisätyöresurssien suuntaamiseen akuuttiin mielenterveystyöhön. Samalla vähennetään merkittävästi myös terveyskeskusten mielentervehoitohenkilöstön työssä jaksamisen ongelmia ja parannetaan mielenterveystyön laatua ja tuloksellisuutta.
Mielenterveystyöhön tulee myös panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin, huomioiden erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Perheiden jaksamisen tuki on myös tehokasta mielenterveystyötä.
Tunnemme ihmisten arjen Pohjois-Karjalan alueella. Yhdistyksemme hallinnoima Pohjois-Karjalan kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen tukea monenlaisissa elämänkriiseissä. Vapaaehtoisemme vastaavat valtakunnallisen Kriisipuhelimen puheluihin. Järjestämme asukkaiden ja ammattilaisten mielenterveystaitoja vahvistavia koulutuksia, vertaisryhmiä ja infotilaisuuksia ympäri maakuntaa.
Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueen ja kuntien yhdenvertaisena yhteistyökumppanina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Tätä tukee järjestöavustuksemme siirto kunnilta hyvinvointialueen vastuulle.
Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa. Ennaltaehkäisevää työtä tekevien järjestöjen rahoitus on turvattava.
Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Pohjois-Karjalassa.
#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit
Kimmo Räty
Toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan kriisikeskus
Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry.
Mukana on tunnettuja pohjoiskarjalaisia miehiä rohkaisemassa miehiä puhumaan ja hakemaan apua kriiseihin ja elämän ongelmiin.
Pohjois-Karjalan kriisikeskus ja Siun Soten mielenterveys- ja päihdepalvelut aloittavat joulukuun alussa kolmiviikkoisen somekampanjan, jossa pyritään rohkaisemaan erityisesti miehiä puhumaan ongelmistaan ja hakemaan niihin apua. Mukana somekampanjassa on tunnettuja pohjoiskarjalaislähtöisiä miehiä.
Lähtökohtana kampanjalle on Suomen kriisikeskuksissa ja avun tarjoajien puolella tehty huomio siitä, että miehet hakeutuvat keskusteluavun piiriin huomattavasti harvemmin kuin naiset, suhdeluku on 30/70. Mielenterveyspuolelle miehet hakeutuvat ongelmissaan naisia myöhemmin ja ongelmat ovat usein kasautuneita. Miesten itsemurhalukemat ovat myös selvästi naisia suuremmat.
Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen teettämään nettikyselyyn vastasi keväällä 2021 562 eri ikäistä miestä eri puolilta Suomea. Kyselyn mukaan suurimpia esteitä keskusteluavun hakemiseen olivat avun pyytämisen häpeä, mielenterveysongelmaiseksi leimautumisen ja stigman pelko sekä yksin pärjäämisen ihannekuva. Vaikka yli 90 % miehistä ei ajatellut, että avun hakeminen olisi heikkoutta, kuitenkin lähes puolet oli kasvojensa menettämisestä huolissaan. Yli 80 % miehistä oli sitä mieltä, että miesten avuntarvetta vähätellään yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Puhu, Hyvä Mies! -somekampanjan tavoitteena on tuoda aihetta pohjoiskarjalaisten miesten tietoisuuteen, madaltaa puhumisen ja avunhakemisen kynnyksiä ja herättää yleistä keskustelua tärkeästä aiheesta.
Pohjois-Karjalan kriisikeskus Facebookissa
Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää suomen kielellä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä p. 09 2525 0111.
Kriisipuhelimeen voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kriisipuhelin-päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita ja koulutettuja vapaaehtoisia.
Kriisipuhelin päivystää myös ruotsiksi (perjantaisin myös englanniksi) p. 09 2525 0112 ja arabiaksi (soittaa voi myös englanniksi) p. 09 2525 0113.
Suomen Mielenterveys MIELI ry järjestää eri puolella Suomea vertaistukiryhmiä, joihin on jatkuva haku. Ryhmiä järjestetään myös etäyhteydellä.
Ammattilaisten ohjaamia ryhmiä järjestetään mm. vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille aikuisille ja läheisensä äkillisesti menettäneille.
