Syyskuun alussa (5.9.) vietettiin Yrittäjän päivää. Vuodesta 1997 vietetty päivä muistuttaa meitä yrittäjyyden ja yrittäjätoiminnan tukemisen tärkeydestä.  Yrittäjyys on asennetta, päättäväisyyttä, motivaatiota, halua, kykyä, omatoimisuutta ja rohkeutta. Yrittäjyys onkin yksi 2000-luvun työelämän muutostrendeistä ja pelkästään yksinyrittäjien määrä on kasvanut vuosituhannen vaihteesta yli 60 000.

Yrittäjyys on osaamisen ja intohimon paketointia

Tarvitsemme ja haluamme yrityksiä tuottamaan elinvoimaa työpaikkojen, tuotteiden, palveluiden ja tietenkin verotulojen muodossa. Yrityksen takana on yrittäjä. Yrittäjä, joka on puristanut oman osaamisen ja intohimon kokonaisuudeksi, jota tahdomme ostaa. Yrittäjä, joka on ylpeä siitä, mitä on saanut aikaan. Yrittäjä, joka voi joustaa työtuntien määrästä. Yrittäjä, joka on valmis ottamaan taloudellisen riskin. Yrittäjä, jota palvelujärjestelmä ei aina osaa tunnistaa ja tukea.

Muutoksen kuohuissa

Nykymaailman mittapuulla yrittäjät, kuten me muutkin, ovat eläneet poikkeuksellista aikaa. Ensin yrittäjät kohtasivat koronan, useammankin kerran. Seuraava muutos tuli Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tällä hetkellä puhuttavat energian ja raaka-aineiden kallistuminen sekä YEL muutokset. Kaiken tämän ohella on eletty elämää ja yritetty. Toisille muutokset ovat olleet jopa ylivoimaisia ja moni yrittäjä on joutunut luopumaan yrityksestään. Toisille muutokset ovat olleet suotuisia ja yritys menestyy paremmin kuin koskaan. Oli kyse tappiosta tai menestyksestä yrittäjä elää yrityksensä mukana.

Yrittäjän tie ei ole helpompi tai vaikeampi kuin muiden, mutta varmasti se on erilainen. Myötä- ja vastamäessä yrittäjä jaksaa, ei koska hänen on pakko, vaan koska häntä ajaa ylpeys osaamisestaan ja intohimo tekemiseen. Yrittäjä välttää monesti haasteista puhumista, koska sen pelätään vaikuttavan muun muassa tuleviin työtilauksiin. Toiminnallinen ja taloudellinen riski sekä intohimoinen suhtautuminen altistavat jopa uupumukselle. Näiden asioiden kanssa yrittäjä voi jäädä täysin yksin. Samoin yrittäjä saattaa jäädä yksin onnistumisten ja menestyksen kanssa. Olemmehan oppineet lapsesta saakka, että ylpeys käy lankeemuksen edeltä, vaatimattomuus kaunistaa ja se kellä onni on se onnen kätkeköön. Olemme siis tilanteessa, jossa yrittäjä ei saa menestyä hyvin tai huonosti, ainoastaan tavallisesti.

Haasteiden rinnalla ylpeyttä, toivoa ja iloa

Yrittäjän kriisikeskuksen toiminnassa yleisimmät syyt yhteydenottojen taustalla ovat arjessa selviytymisen haasteet, ihmissuhdehaasteet ja elämänmuutokset. Haasteista huolimatta taustalta löytyy myös jo mainitut intohimo ja ylpeys, sekä toivo ja ilo.

Elinvoimaisten yritysten taustalle tarvitaan elinvoimaisia yrittäjiä. Elinvoimainen yrittäjä pystyy tasapainottamaan elämäänsä. Elinvoimaisuuteen kuuluu riittävästi palautumista ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista ennakoivasti. Siihen kuuluu myös mahdollisuus juhlistaa onnistumista ja menestystä sekä väylät, joissa puhua haasteista.

Lopulta onnistumisten ja vastoinkäymisten takaa löytyy ilo yrittää!

Tuomo Kallio
Hankepäällikkö
Yrittäjän kriisikeskus

********

Julkaistu, Alueviesti 21.9.2022: Mielen tasapainoa -kolumni

Kun luet sanan kissa, mitä mieleesi nousee? Mieti hetki ennen kuin jatkat lukemista.

Minun mieleeni nousee kuva tyttärestäni ja hänen kummitädistään, jotka nauravat tirskahdellen katsoessaan yhdessä hauskoja kissavideoita. Muistoihin nousee myös suloinen ja heiveröinen kissanpentu, jonka puuroinen nenänpää osui yläasteen stipendirahoilla hankittuihin tuliteriin vaaleisiin kenkiini jättäen niihin ikitahran. Ja sen yhden naapurin kissan, joka yllättäen tarrasi kyntensä ja hampaansa kiinni käteeni ollessani naapurissa kissavahtina. Uskon, ettei sinun mieleesi noussut ihan samoja mielikuvia kuin minun mieleeni.

Siirrytään kissoista kriiseihin ja päätellään tämän pienen ajatuskokeen myötä, että myös kriisi sana herättää meissä ihmisissä erilaisia mielleyhtymiä. Mitä mieleesi nousee sanasta kriisi? Mieti jälleen hetki ennen kuin jatkat lukemista.

Minun mieleni jukeboxi alkaa soittamaan Ismo Alankoa ”Kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin. Tahdon että kaikki ois kuin ennenkin. Kuljen kriisistä kriisiin enkä löydä apua. Onnen sirpaleet mua haavoittaa ja saa kriisiin”

Tosiaankin kuljemme elämässä kriisistä kriisiin, sillä kehityskriisien avulla siirrymme elämänvaiheesta toiseen – lapsuuden uhmaiästä nuoruuden murrosikään ja myöhempiin ikäkriiseihin, ammatin valinnasta työuran rakentamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen.  Ikääntyminen ja oman kuoleman kohtaaminen ovat suurimpia kehityskriisejämme.

Kriisit auttavat meitä sopeutumaan, siirtymään eteenpäin ja oppimaan uutta. Ihanat ja toivotut elämäntapahtumat kuten lapsuuden kodista poismuuttaminen, naimisin meno tai ensimmäisen lapsen saaminen voivat myös olla kriisejä. Kriisit tarjoavat meille mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.

Kehityskriisien lisäksi kohtaamme elämässä ihmissuhteisiin, työhön tai asuinpaikkaan liittyviä muutostilanteita. Elämänkriisit ovat yleensä pitkäkestoisia rasitustilanteita, joita ei tapahdu kaikille – esimerkiksi pitkäaikaissairaus, uupumus tai pitkään harkittu avioero.

Äkilliset kriisit saapuvat eteemme yllättäen ja odottamatta- kuten liikenneonnettomuus, tulipalo, väkivallan tai rikoksen uhriksi joutuminen, vammautuminen tai läheisen äkillinen kuolema. Järkyttävä tapahtuma voi aiheuttaa kokijalleen sietämättömän tunnejärkytyksen ja olla traumatisoiva.

Kaikille kriiseille yhteistä on muutos. Muutokset ja kriisit kuuluvat elämään. Kriisin kohdatessaan on luonnollista tuntea epävarmuutta ja hämmennystä, jolloin ei itsekään oikein tiedä, miten tästä selviää ja mistä voisi löytää apua. Kun kirjoitan, mistä voi saada apua kriisitilanteeseen, mitä mieleesi nousee?

Äkilliset kriisit:

• hätänumero 112 ja oman kunnan terveyskeskuspalvelut tai työterveyspalvelut

Kehityskriiseissä ja elämänkriiseissä:

• Yrittäjän Kriisikeskus
  • www.yrittajankriisikeskus.fi
• MIELI ry:n  kriisipuhelin, avoinna 24/7
  • p. 09 25250111
• Kriisikeskusverkoston muut järjestötoimijat
  • www.mieli.fi

Lähde: Mielenterveys elämäntaitona – Mielenterveyden ensiapu 1

Saija Oittinen
Kriisityöntekijä
Yrittäjän Kriisikeskus

Heti alkuun pyydän anteeksi jokaista tähän kirjoitettua stereotypiaa, mutta stereotypiat ovat usein syystä stereotypioita. Väitän myös lähes jokaisen tuntevan henkilön, johon seuraava teksti osuu.

Elämme tarinoiden aikaa. Maanantaiaamun mehevä juoru kahvihuoneessa on tarina. Markkinointi ja brändi on tarina. Jopa uutiset kertovat omia tarinoitaan järkyttävistäkin tapahtumista. Tarinoita kerromme myös itsellemme itsestämme ja toisistamme. Varsinkin sosiaalinen media on kiillotettu näyttävillä tarinoilla jatkuvasta menestyksestä.

Yrittäjistä on monta positiivista tarinaa. Yrittäjä on ahkera. Yrittäjä on joustava. Yrittäjä vastaa aina puhelimeen. Yrittäjä on talouden selkäranka. Yrittäjä pärjää yksinkin. Yrittäjä on vahva. Yrittäjä keksii aina keinon kohti uutta. Yrittäjä jaksaa. Koronarajoitusten, pakotteiden, stressin ja jatkuvan muutoksen alla yrittäjä pärjää! Moni kohta onkin totta, mutta onko joka kohdan oltava totta joka hetkessä?

Onko kääntöpuolella erilainen raskaampi tarina? Yrittäjä joutuu uhraamaan omaa ja perheen yhteistä aikaa. Yrittäjä miellyttää ja venyy asiakkaan tarpeen mukaan. Yrittäjä ottaa lainoja ja rahoituksia laskujen, palkkojen ja verojen hoitoon. Yrittäjä kaipaa mahdollisuutta sanoa kuinka välillä ahdistaa.  Yrittäjä olisi loman tarpeessa. Yrittäjä tahtoisi kaikkien rajoitusten ja säännösten keskellä lyödä hanskat tiskiin.

Miten usein kerrotaan vain positiivista tarinaa ja raskaampi tarina unohtuu? Onko positiivinen tarina myös se mitä vaadimme itseltämme, läheisimmältämme ja palveluna ollessamme asiakkaita? Miten paljon kuluu aikaa ja energiaa, kun raskas tarina on piilotettava? Yrittäjä kohtaa raskaan tarinan omina ajatuksina huonona päivänä. Ajatukset ja tunteet saattavat tulla pintaan viikonloppuna saunassa tai sängyn reunalla asioita yksin punnitessaan.

Suomen Yrittäjien yrittäjägallupin mukaan lähes joka neljäs yrittäjä on jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista.Jaksamisen haasteet korostuvat pienissä yrityksissä, joissa yrittäjän väsyminen näkyy väistämättä myös liiketoiminnassa. Saman tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes yrittäjä on hakenut apua jaksamisen haasteisiin. Tarinoiden välinen jännite näkyy tutkimuksessakin.

Miten paljon vahvempi positiivinen tarina olisi, jos raskasta tarinaa ei tarvitsisi piilotella tai käsitellä yksin? Jos voimavarat voisi kohdistaa v-alkuisen ahdistuksen ja jatkuvan stressin sijaan uuden luomiseen tai vanhan vahvistamiseen? Onneksi yrittäjien jaksaminen on nostettu myös yrittäjien itsensä toimesta näkyviin. Erilaisia yrittäjille suunnattuja tukipalveluita myös on tarjolla. Tukea tarjoaa mm. Yrittäjän Kriisikeskus, joka tarjoaa maksutonta luottamuksellista keskustelutukea elämän muutostilanteissa.

No, tunnistitko läheisen tai tutun näitä tarinoista? Voisitko sinä olla se, joka kysyy häneltä mitä kuuluu ja kertoo että olen huolissani jaksamisestasi. Voit myös kertoa, että vahvuutta on se, että uskaltaa pyytää tukea!

Tuomo Kallio
Hankepäällikkö
Yrittäjän Kriisikeskus

********

Julkaistu, Alueviesti 16.3.2022, Mielen tasapainoa -kolumni