Tutustu mindfulnessiin

MIELI ry on julkaissut nettisivuilleen uuden Läsnäolon hetkiä- sarjan, jossa tutustutaan mindfulnessiin eli tietoisen läsnäolon harjoittamiseen.

Sarja sisältää 8 osaa. Jokaisessa käsitellään 1 mindfulnessin perusasenna, jonka lisäksi on pieni harjoitustehtävä.

8 jaksoa ja harjoitusta

• Johdanto ja saapumisharjoitus
• Aloittelijan mieli ja kehomediaatio
• Kärsivällisyys ja hengityksen seuraaminen
• Hyväksyminen ja tunteiden havoinnoiminen
• Irti päästäminen ja ajastusten tarkkailun harjoitus
• Luottamus ja tietoinen liike
• Arvostelusta pidättäytyminen ja itsemyötätunnon meditaatio
• Pyrkimättömyys ja avaran tietoisuuden harjoitus

Löydät sarjan jaksot ja liittyvät harjoitukset äänimuodossa sekä tekstiversioina.

Kotkan kaupungin ja MIELI Kotkan yhteistyö

MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry:n KITT-hanke lanseeraa, yhdessä Kotkan kaupungin kanssa, yhteisen kulttuurikortin. Toiminta aloitetaan Mielessä Tuulee -viikolla (19.-27.elokuuta).

10 pientä kulttuuritekoa

Kulttuurikortti päätarkoituksena on tehdä kotkalaisia aktiivisemmaksi kulttuurin suhteen. Tämä edistää sekä hyvinvointia että elämäniloa.

Kortti sisältää kymmenen tehtävää eli kulttuuritekoa. Seuraamalla esimerkiksi urheilupeliä paikan päällä tai vierailemalla vaikkapa museossa, voit merkitä tehtävän suoritetuksi.

Kun olet suorittanut vähintään viisi pientä kulttuuritekoa, voit palauttaa kortin keräyspisteeseen. Näin pääset mukaan arvontaan.

Keräyspisteitä

Kulttuurikorttia jaetaan sekä kerätään:

• Kotkan alueen kirjastoista
• Asiakaspalvelupiste Ruorista
• Kumppanuustalo Viikarista

Mielessä Tuulee -viikon aikana kortin voi hakea Maailma Kymissä -tapahtumassa Karhulan torilta (9. elokuuta, klo 9-12) ja Hyvän Olon puistopisteiltä Toivo Pekkasen puistosta (24. elokuuta, klo 12-14).

Kortteja voi palauttaa 15. joulukuuta 2023 asti.

Kulttuurikaveriksi

Kulttuurin pariin aktivoimisen lisäksi, kulttuurikortti-toiminta haluaa myös löytää uusia vapaaehtoisia kulttuurikavereita. Se on henkilö, joka lähtee seuraksia kulttuurikohteeseen silloin, kun yksin lähtemisen kynnys on liian korkea.

Jos olet kiinnostunut kulttuurikaveriksi tulemisesta, sinulla on mahdollisuus jättää yhteystietosi kulttuurikortin takapuolelle. Näin ollen sinuun ollaan yhteydessä kevään 2024 aikana, jonka jälkeen koulutamme vapaaehtoisia.

Yhdistystämme on kohdannut suuri suru. Arvostettu ja rakastettu puheenjohtajamme Jorma Korpela on menehtynyt 6. heinäkuuta 2023.

Haluamme välittää syvimmät osanottomme läheisille ja ystäville. Meidän tehtävänä on jatkaa Jorman tärkeetä työtä yhteisöjen rakentajana ja ihmisten auttajana.

Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän.
Yhtäkkiä vain huomaa, se loppui tähän.

Kuunteleva korva

Jokainen meistä käy läpi vaikeita hetkiä elämässään. Tällaisissa tilanteissa on tärkeetä tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Sama pätee tietenkin myös mukavimpien asioiden jakamisessa. Ihminen tarvitsee kuuntelevan korvan. Se on yksi terveellisen yhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen perustoista.

Alla ovat muutamia keinoja, jonka avulla kehityt kuuntelijana. Voit harjoitella näitä esimerkiksi hyvän ystävän tai sisaruksen kanssa.

• Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin
• Kysy toiselta hänen asioistaan, esimerkiksi kysymällä: ”Mitä kuuluu?”
• Keskity kuuntelemaan, mitä keskustelukumppani sanoo
• Ilmaise paitsi lyhyillä ilmaisuilla, myös eleillä ja ilmeillä, että kuuntelet toista
• Odota vuoroasi, älä keskeytä
• Malta olla kertomatta heti omista kokemuksistasi
• Sano myös itse, mitä haluat sanoa toiselle. Kerro esimerkiksi omista ajatuksistasi tai tunteistasi kuulemaasi liittyen
• Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa puhumaan lisää. Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä
• Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein

Lue aiheesta lisää MIELI ry:n artikkelista.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n erityisasiantuntija Jukka Valvonen pitää tärkeänä, että mielenterveysongelmiin pyritään puuttumaan jo ennen niiden ilmentymistä.

Tähän liittyen, Valvonen avasi YLE:n artikkelissä hänen ’Viisi tietä hyvinvointiin’ -mallinsa. Nämä lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.

1. Liity muihin

Läheiset ystävyyssuhteet ja pienet, arkiset ihmiskontaktit tuovat merkitystä elämään. Ne antavat iloa ja tukea sekä nostavat itseluottamusta.

2. Liiku

Liikunta ja aktiivisena oleminen pitää yllä sekä kehon että mielen terveyttä. Sillä on tapana lisätä energiatasoja ja selviytymiskykyä, mutta myäs vähentää ahdistusta ja masennusta.

3. Nauti hetkestä

Hetkisessä maailmassa on elintärkeetä kehittää omia tietoisuustaitoja. Hyvinvointia lisäävät avaramielisyys, anteeksianto, kiitollisuus ja omien arvojen mukainen toiminta.

4. Opi uutta

Oppiminen on elinikäinen prosessi. Mukavuusalueen ulkopuolella meneminen lisää merkittävästi hyvinvointia ja tuo elämään uudenlaisia kokemuksia

5. Tee hyvää

Auttamalla toista autat myös itseäsi. Saat positiviisia tunteita, kun piristät toisen päivää tai autat vaikean elämäntilanteen läpi.

Lue YLE:n artikkeli. Ja katso kahdeksan minuuttia kestävän haastattelun Yle Areenasta.

Ikääntynyt mieli 2050

MIELI Suomen mielenterveys ry on juuri julkaissut Ikääntynyt mieli 2050 -visionsa. Tarkoituksena on vahvistaa yli 65-vuotiaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia. MIELI ry haluaa, että tämä visio tulisi vakiintuneeksi osaksi tulevaisuuden ikätyötä.

Visio sisältää kahdeksan suurempaa teemaa ja yhteensä 49 yksityiskohtaisempaa tavoitetta.

1. Ikäystävällinen asenneilmapiiri

• Muutetaan julkista puhetta ja asennoitumista ikääntyneitä kohtaan aikaisempaa arvostavammaksi.
• Nähdään ikääntyneet voimavarana ja vahvistetaan heidän osaamisensa ja elämänkokemuksensa huomioimista ja hyödyntämistä. Ikääntyneillä on annettavaa niin työelämässä, vapaaehtoistyössä kuin omissa yhteisöissään ja verkostoissaan.
• Korjataan ikääntyviin kohdistuvia asenteita myös työelämässä, niin että heidän osaamistaan arvostetaan enemmän ja että heidät nähdään työyhteisön voimavarana.
• Huomioidaan ikääntymisprosessin moninaisuus myös työelämässä ja arvostetaan myös osatyökykyisyyttä.

2. Eriarvoistumisen ehkäisy

• Ikääntyneitä kohdellaan yhdenvertaisesti suhteessa toisiinsa ja muihin ikäryhmiin.
• Tuodaan ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää näkyväksi ja puututaan eriarvoiseen kohteluun. Ikääntyvillä on oltava yhdenvertaiset oikeudet yhteiskunnassa.
• Vähennetään köyhyyttä ja vahvistetaan tukea perheille, joille toimeentulo-ongelmien lisäksi kasautuu muita ongelmia. Köyhyys lisää riskiä mielenterveyden riskitekijöiden elämänmittaiseen kasautumiseen.
• Vahvistetaan pienituloisten ikääntyneiden sosiaaliturvaa varmistamaan heille ihmisarvoinen elämä.
• Lisätään tietoa ikääntyneiden moninaisuudesta ja vähemmistöistä. Ikääntyneet ovat moninainen joukko erilaisia aikuisia ihmisiä elämäntarinoineen ja mieltymyksineen, ja silti tasa-arvoisia. Tuodaan vähemmistöihin kuuluvien näkemyksiä esiin ikääntyneille kohdennetuissa palveluissa ja toiminnoissa.
• Huomioidaan kulttuurien moninaisuus ja ymmärretään kulttuurieroja myös ikääntyneiden kohdalla.

3. Mielenterveys elämäntaitona

• Tarjotaan ikääntyneille mielenterveysosaamisen välineitä, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan, eri ikäluokkien ja yksilöiden erilaiset lähtötaidot huomioiden.
• Levitetään tietoa mielen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkityksestä yksilöille ja yhteisöille.
• Tuetaan ikääntyneiden arjen aktiivisuutta ja arkiliikuntaa. Tarjotaan ikääntyneille liikuntamahdollisuuksia heidän omissa lähiympäristöissään. Lisätään tietoisuutta liikunnan merkityksestä mielenterveydelle.
• Tuetaan ikääntyviä aikuisia aivoterveyden vaalimisessa niin työpaikoilla kuin kodeissa. Huomioidaan palautumisen, levon ja unen merkitys mielenterveydelle.
• Varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elinikäiselle uuden oppimiselle.
• Huomioidaan ihminen psykologisena, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, muistaen ikääntymisprosessien yksilöllisyys.

4. Osallisuus ja arjen kohtaamiset

• Vahvistetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen eri toimintaympäristöissä.
• Nähdään ikääntyneiden ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot mielenterveyttä edistävänä voimavarana. Tuetaan ikääntyneiden yhteyksiä perheeseen, ystäviin, harrastusryhmiin ja muihin merkityksellisiin sosiaalisiin verkostoihin.
• Lisätään mahdollisuuksia sukupolvien väliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen. Luodaan luontevia kohtaamispaikkoja eri ikäisten ihmisten ystävystymiselle.
• Vähennetään ikääntyneiden yksinäisyyttä. Huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet sekä yksinäisyydelle altistavat elämänvaiheet ja -tilanteet, kuten leskeksi jääminen ja eläköityminen.
• Turvataan järjestöjen toiminta ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisessa ja kohtaamispaikkojen luomisessa.
• Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä taiteen ja kulttuurin äärelle.
• Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä kohtaamisiin ja tapahtumiin esimerkiksi järjestämällä kuljetuksia.
• Huomioidaan teknologian mahdollisuudet ikääntyneiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Tarjotaan ikääntyneille mahdollisuuksia ylläpitää ja laajentaa digitaitojaan, jotta teknologia olisi luonnollinen osa arkea. Digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

5. Riittävät ja saavutettavat palvelut

• Varmistetaan monipuolisten palvelujen tarjonta ikääntyneille. Palvelujen on oltava saavutettavia, esteettömiä ja oikea-aikaisia, ja kaikissa palveluissa on syytä vahvistaa ikäosaamista.
• Varmistetaan ikääntyneiden vaivaton pääsy tarvittaviin palveluihin. Vahvistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta ikääntyneiden omissa elinympäristöissä. Panostetaan palveluneuvontaan.
• Vahvistetaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa mielenterveyttä edistävässä työssä ja palveluissa. Huomioidaan kielten moninaisuus palveluissa ja turvataan myös eri kieliä käyttäville ikääntyneille laadukkaat palvelut.
• Säädetään kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu, jolla varmistetaan myös ikääntyneiden pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollossa kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta.
• Psykoterapeuttikoulutus muutetaan maksuttomaksi toteuttamalla se jatkossa yliopistojen erikoistumiskoulutuksena.
• Varmistetaan ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdehäiriö ei saa olla mielenterveyspalvelujen saamisen esteenä tai päinvastoin.
• Puretaan mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta hoitoon hakeutumisen ja avun pyytämisen kynnys laskee.
• Tunnistetaan julkisen sektorin rinnalla kolmannen sektorin rooli ikääntyneiden mielenterveyden vahvistamisessa ja turvataan sen toimintaedellytykset.
• Lisätään ikääntyneiden parissa työskentelyn arvostusta esimerkiksi palkkausta kehittämällä.

6. Konkarit työelämän voimavarana

• Kehitetään työelämän rakenteita ja työnantajien osaamista ikääntyvien mielenterveyttä ja työkykyä tukeviksi. Huomioidaan ikääntyvien toimintakyvyn moninaisuus ja vahvistetaan työnantajan osaamista räätälöidä heille yksilöllistä toimintakykyä vastaavia työtehtäviä.
• Arvostetaan aidosti iän ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Luovutaan työelämän ikäsyrjivistä käytännöistä. Autetaan työnantajia tunnistamaan ja hyödyntämään ikääntyvien osaamista työelämän voimavarana, myös rekrytoinneissa.
• Muistetaan ihmisen kyky elinikäiseen oppimiseen ja hyödynnetään sitä.
• Levitetään tietoa keinoista kehittää työpaikkojen mielenterveysosaamista. Tällöin työpaikoilla on paremmat kyvyt vahvistaa kaikkien mielenterveyttä. Kielteisen, kuormituslähtöisen työelämäpuheen väheneminen houkuttelee pidempiin työuriin.
• Lisätään esihenkilöiden mielenterveysosaamista ja taitoa johtaa ikääntyneitä.
• Avataan uusia polkuja osatyökykyisille, jotta työnteko on yhä useammalle ikääntyvälle mahdollista. Osa-aikatyön mahdollisuudet tulee varmistaa lakisääteisesti.
• Varmistetaan sosiaaliturvan, esimerkiksi perustulon avulla moninaisten työurien luominen työelämän aikana. Pyritään ehjempiin ja pidempiin työuriin. Varmistetaan työnteon mahdollisuus myös eläkeiässä.
• Autetaan työpaikkoja huomioimaan paremmin aivoergonomiaa sekä sen mielenterveyttä ja työkykyä vahvistavia vaikutuksia.
• Panostetaan työyhteisöissä ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen ja tukeen eläkkeelle jäämisen siirtymävaiheessa yhteistyössä työterveyden kanssa. Kehitetään siirtymisvaiheeseen eläkevalmennusta ja vertaistoimintaa.

7. Ikäystävällinen asuminen

• Ikääntyneiden asumisen ja asumisympäristöjen suunnittelussa huomioidaan ympäristön esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.
• Ikääntyvien mielenterveyttä tukee se, että varmistetaan kotona asumisen, itsenäisen liikkumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen edellytykset.
• Asumisessa huomioidaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ja tämän edellytyksenä monipuoliset vaihtoehdot, kuten tarjonnaltaan riittävät palveluasumisen ja yhteisasumisen muodot sekä laadukkaat palvelut kotona asumisen tueksi.
• Uudessa asuinrakentamisessa tulee huomioida muutokset asuntokunnissa elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muuttuessa, sekä eri ikäryhmien luontevat kohtaamiset arjessa, jotka lisäävät sukupolvien välistä solidaarisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
• Hyödynnetään teknologiaa ikääntyvien hyvinvoinnin vahvistamisessa ja itsenäisen asumisen tukemisessa. Teknologia kuuluu luonnolliseksi osaksi arkea, ja digitaalisten palveluiden tulee olla ikääntyneille saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

8. Ympäristön kantokyky ja saavutettava lähiluonto

• Ympäristötuho uhkaa myös ikääntyneiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ympäristön kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan välttämättä pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa.
• Luonnon hyvinvoinnin merkitys ikääntyneiden hyvinvoinnille huomioidaan kaikessa päätöksenteossa, mukaan lukien viheralueiden ja lähiluonnon säilyttäminen sekä saavutettavuus ja esteettömyys lähi- ja asumisympäristöjen ja luontoreittien suunnittelussa.