Pienikin jumppa parantaa elämänlaatua

Lapsena ja nuorena liikkuminen on usein luonnollista. Se on hauskanpidon, kavereiden kanssa olemisen, luovuuden ja vaikka joukkueurheilun merkeissä. Liikkumisen merkitystä ei vielä välttämättä osata nähdä tärkeenä, hyvän elämänlaadun ylläpitäjänä.

Vähän myöhemmässä iässä luonnollinen liikkuminen voi siirtyä enemmän pakolliseksi puuhaksi tai jopa kadota kokonaan. Työkiireiden, lasten kasvattamisen sekä muiden päivittäisen elämän vaatimusten myötä pieniäkin jumppaliikkeitä on yhtäkkiä haastavaa upottaa omaan arkeen. Ajan puute, stressi, väsymys, ylikuormitus ja erilaiset vaivat ovat kaikki tekijöitä, jotka vähentävät motivaatiota liikkua.

Tämä luo kuitenkin merkittävän dilemman. Motivaation ja ajan puuttumisesta huolimatta on elintärkeetä huolehtia itsestään. Pidempiaikainen liikkumattomuus voi johtaa kaikenlaisiin ongelmiin myöhemmissä elämänvaiheissa. Jopa esimerkiksi tupakanpoltto sanotaan olevan pienempi kuolemanaiheuttaja ympäri maailmaa kuin liikunnan puuttuminen.

Liikkuminen, jos vain mahdollista, on aika todennäköisesti parhaimpia tapoja pitää terveyteen liittyviä riskejä ja negatiivisia muutoksia kurissa mahdollisimman paljon. Sen ei tarvitse kuitenkaan olla aina raskasta tai vaikeeta. Ei ole pakko suorittaa maratonjuoksua tai nostaa 300 kiloa penkistä. Pienikin jumppa, säännöllisesti tehtynä, parantaa elämänlaatua huomattavasti.

Vammat, murtumat ja kaatumiset kuriin

Iän myötä on tyypillistä menettää luun tiheyttä ja lihasmassaa sekä kokea hidastuvaa aineenvaihduntaa. Liikkumattomat ikäihmiset kokevat usein enemmän vammoja, murtumia ja kaatumisia kuin ne, ketkä ovat olleet aktiivisempia.

Samalla riskiprosentti saada muun muassa sydänsairausta, ylipainoa, kohonnutta verenpainetta, aivohalvausta, muistiongelmaa ja masennusta nousee huomattavasti.

Tämä artikkeli on kirjoitettu niille ikääntyneille aikuisille, jotka ovat, syystä tai toisesta, vähän liian myöhään tajunneet, että pienetkin jumppaliikkeet voivat parantaa elämänlaatua. Sekä niille, jotka haluavat jatkaa kuntonsa ylläpitoa helpoin ja mukavin keinoin tai päästä takaisin liikkumisen maailmaan matalla kynnyksellä.

Ei ole kuitenkaan ikinä liian myöhäistä aloittaa jumppaaminen. Potentiaalisia vammoja, murtumia ja kaatumisia saa parhaiten kuriin löytämällä itsellesi mieluisa liikkumisen muoto. Omaa kehoa ja mieltä kannattaa aina kuunnella tässä tapauksessa.

Kokonaisvaltainen elämänlaatu voi kärsiä, jos jumppaliikkeet ovat vastenmielisiä, liian rankkoja tai jonkun muun pakottamia. Pienimuotoista ja päivittäistä liikuntaa, omassa rytmissä ja sopivassa ympäristössä, onkin paljon helpompi ja mukavampi ylläpitää. Se on ennaltaehkäisevä toimenpide, josta kehosi ja mielesi kiittävät sinua lopun elämän.

Mieluisuus ja omarytmisyys ovat tärkeitä seikkoja säännöllisen liikkumisen ylläpitämisessä. Tämä säännöllisyys, yhdessä hyvän mielen kanssa, auttavat sinua tuomaan esille jumppaamisen mahtavia hyötyjä.

Parempi tasapaino

Liikkumisharrastuksen myötä ikääntyvä ihminen pystyy paremmin huolehtimaan itsestään. Esimerkiksi itsenäinen kävely, kokkaaminen ja peseytyminen voivat tuntua itsestäänselviltä asioilta vielä pitkään.

Liikkumattomuus kuitenkin aika todennäköisesti nopeuttaa prosessia, jossa henkilö ei pysty enää tekemään kyseisiä tehtäviä samalla tavalla.

Itsenäisyyden säilyttäminen tavallisessa arjessa on todella tärkeetä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Säännöllisellä liikunnalla voi pitää omat ohjat käsissä mahdollisimman kauan. Omarytmisestä liikkumisesta saatu energia auttaa sinua muun muassa jaksamaan paremmin, nukkumaan ja vähentämään stressiä.

Saat uutta virtaa elämään, jonka avulla keho ja mieli pystyvät paremmin suojautumaan erilaisilta vaivoilta ja sairauksilta. Vahvistat luustoa ja lihaksia. Tehostat verenkiertoa, aineenvaihduntaa ja liikkuvuutta. Notkeutat itseäsi sekä annat aivoille ja muistille vireyttä. Pysyt samaten paremmin tasapainossa. Tämä tasapaino kulkeutuu siten joka elämän osa-alueeseen.

4 osa-aluetta kokonaisvaltaiseen jumppaan

Ikäihmisille sopivat jumppaliikkeet voidaan jakaa neljään yleiskategoriaan.

Nimittäin tasapaino, joustavuus ja liikkuvuus, voima sekä aerobinen eli hapenottokykyä parantava liikunta. Jokaisesta osa-alueesta on hyvä huolehtia tasapuolisesti niin paljon kuin vain mahdollista.

Jokainen osa-alue ei tule kuitenkaan kokonaan yksin. Ne ovat usein kehkeytyneitä toisiinsa. Näin ollen esimerkiksi tasapainoon keskittyvä jumppa voi kehittää samalla myös voimaa.

Aloita tuolista

Tuoli on tunnettu tasapainon kuvastaja ja matalan kynnyksen jumppaväline. Tästä onkin hyvä aloittaa, jos takana on pitkä liikkumattomuuden jakso.

Istuessaan mukavan oloisessa tuolissa pystyt pikkuhiljaa kehittämään monta kehon osa-aluetta. On mahdollista kehittää yksinkertaisia harjoituksia käsille, hartioille, jaloille tai vaikkapa keskivartalolle.

Tuolin avulla voit kehittää kaikkia yllä mainittuja kategorioita omassa rytmissä. Jumppaliikkeitä voi tehdä istuessaan, mutta tuolia voi myös hyödyntää tukena seisoma-asennossa. Tällöin siitä voi pitää kiinni, kun tekee esimerkiksi jalanheilautuksia, kyykkyjä tai pohkeenvenytyksiä.

Tässä on yksinkertainen esimerkki, ohjeineen, jokaiselle osa-alueelle:

Tasapainoa heilumalla

Hyödyt: parantaa tasapainoa, koordinaatiokykyä, tilahallintaa ja painopisteen käsitystä sekä keskivartalolihaksia ja selän joustavuutta

1. Istu tuolilla selkä suorana ja jalat maassa
2. Nojaa ylävartalo oikealle ja nosta samalla vasenta jalkaa ylös
3. Pidä asento 5 sekunnin ajan
4. Palaudu alkuasentoon
5. Tee sama liike toiselle puolelle
6. Toista koko rata 10 kertaa

Joustavuutta ja liikkuvuutta myötä- ja vastapäivään

Hyödyt: parantaa ranteiden ja nilkkojen joustavuutta ja liikkuvuutta sekä verenkiertoa

1. Istu tuolilla selkä suorana ja jalat maassa
2. Tee molemmista käsistä nyrkit
3. Pyöritä nyrkit ensin 10 kertaa myötäpäivään ympäri
4. Pyöritä nyrkit sitten 10 kertaa vastapäivään ympäri
5. Pyöritä toinen nyrkki myötäpäivään ja toinen vastapäivään ja toisinpäin
6. Tee samat liikkeet nilkkojen kanssa

Voimaa varpaidennousulla

Hyödyt: parantaa pohjelihasten voimaa ja jalkojen joustavuutta

1. Istu tuolilla selkä suorana ja jalat maassa
2. Nosta oikean jalan kantapää maasta niin korkealle kun pystyt, pitämällä varpaat maassa
3. Tuo kantapää takaisin maahan
4. Toista liike 10 kertaa
5. Tee sama liike vasemalla jalalla
6. Kokeile sama liike seisomalla tuolin vieressä pitäen kiinni selkänojasta

Aerobinen liikunta tuolijuoksulla

Hyödyt: parantaa keskivartalon ja selän lihaksia sekä tasapainoa, hapenottokykyä ja verenkiertoa

1. Istu tuolilla jalat suorana edessä ja kädet kiinni pitäen käsinojista
2. Nosta molemmat jalat hiukan ilmaan
3. Tuo oikean jalan polvi itseään päin pitäen vasen jalka suorana
4. Tuo vasemman jalan polvi itseään päin samalla, kun suoristat oikeaa jalkaa
5. Tee juoksua muistuttava liike 10 kertaa

Ilman tuolia

Tuoli on tukeva ja turvallinen paikka saada taas liikunnan mausta kiinni. Myös vähän kokeneemmat jumppaajat voivat upottaa tuolin avulla liikkumisen hyvin omaan arkeen. Mutta oma olohuone sopii myös mainiosti jumppa-areenaksi ilman tuolia.

Tasapainoa hissuttelemalla

Hyödyt: parantaa tasapainoa, tilanhallintaa ja jalkalihaksia

1. Seiso pystyasennossa, jalat vierekkäin ja kädet sivussa vaaka-asennossa
2. Laita oikea jalka vasemman jalan eteen niin, että oikean jalan kantapää osuu vasemman jalan varpaisiin
3. Liikuta vasen jalka oikean jalan eteen niin, että vasemman jalan kantäpää osuu oikean jalan varpaisiin
4. Ota 10 askelta
5. Tee sama takaperin

Joustavuutta ja liikkuvuutta seinätyönnöllä

Hyödyt: parantaa pohkeiden joustavuutta ja verenkiertoa sekä ylävartalon hallintaa

1. Seiso metrin päästä seinästä, kasvot seinään päin
2. Nojaa ylävartalon kanssa eteenpäin kädet suorina seinää vasten
3. Pidä kantapäät maassa niin, että pohkeissa tuntuu venytys
4. Pysy venytysasennossa 30 sekunnin ajan
5. Palaudu alkuasentoon

Voimaa vatsalihaksiin

Hyödyt: parantaa keskivartalo- ja selkälihaksia, selkärangan vahvuutta sekä ryhtiä, tasapainoa ja koordinaatiokykyä

1. Asetu makuuasentoon
2. Pidä kädet suoraan ylhäällä ja jalat ylhäällä niin, että polvet ovat koukussa
3. Liikuta oikea jalka alaspäin niin, että jalkapohja melkein koskettaa lattiaa
4. Liikuta vasen käsi samanaikaisesti kohti lattiaa suoraan pään yläpuolelle
5. Tuo sekä oikea jalka että vasen käsi takaisin alkuasentoon
6. Tee sama liike vasemman jalan ja oikean käden kanssa
7. Toista liike 5 kertaa

Aerobinen liikunta nostamalla jalkaa

Hyödyt: parantaa jalka- ja vatsalihaksia sekä tasapainoa ja kestävyyttä

1. Seiso pystyasennossa, jalat vierekkäin ja kädet koukussa lantioilla
2. Laita jalat hieman koukkuun
3. Nosta oikea jalka ylös niin, että se pääsee 90 asteen kulmaan
4. Pidä jalka ylhäällä 5 sekunnin ajan
5. Laske jalka takaisin maahan
6. Toista liike 10 kertaa
7. Tee sama liike vasemman jalan kanssa

Siirry ulkomaisemiin

Jos oma olohuone alkaa mennä liian pieneksi tai kaipaat ympäristövaihtelua ja lisähaastetta, on hyvä siirtyä ulos. Omalla pihalla, paikallisessa puistossa tai metsässä on reilusti enemmän tilaa liikkua.

Tasapainoa jalkapallon kanssa

Hyödyt: parantaa pallonhallintaa ja koordinaatiota ahtaissa tiloissa

1. Aseta pihalle 3-5 estettä (esim. tötsät tai pullot) suorassa viivassa metrin välein
2. Asetu seisomaan 1 metri ennen ensimmäistä estettä pallo vahvemmassa jalassa
3. Kuljeta palloa vuorottelemalla jalan sisä- ja ulkosyrjää niin, että pallo pysyy 10 senttimetrin päässä jalasta
4. Kuljeta palloa esteistä niin, että ensimmäinen este ohitetaan vasemmalta, toinen oikealta, kolmas taas vasemmalta jne.
5. Toista rata heikommalla jalalla

Joustavuutta ja liikkuvuutta puusta

Hyödyt: parantaa ylävartalon hallintaa ja joustavuutta sekä venyttää kyljet

1. Seiso selkä suorana puuta vasten, jalat vierekkäin maassa ja kädet vartalon vieressä
2. Ojenna oikeaa kättä vasemman olkapään yli ja kosketa puuta kaikilla sormilla
3. Seuraa katseella olkapään yli
4. Pysy venytysasennossa 10 sekunnin ajan
5. Palaudu alkuasentoon
6. Ojenna vasenta kättä oikean olkapään yli ja kosketa puuta kaikilla sormilla
7. Toista molempien puolien liikkeet 5 kertaa

Voimaa portaissa

Hyödyt: parantaa jalkojen voimaa ja joustavuutta sekä koko vartalon kestävyyttä ja tasapainoa

1. Seiso ulkorapun edessä pitämällä tarvittaessa kaiteesta kiinni yhdellä kädellä
2. Nosta oikea jalka ensimmäiselle rappuaskelmalle
3. Nosta vasen jalka myös ensimmäiselle rappuaskelmalle oikean jalan viereen
4. Palaudu alkuasentoon rapun eteen
5. Nosta nyt oikea jalka suoraan toiselle rappuaskelmalle
6. Nosta vasan jalka taas oikean jalan viereen samaten toiselle rappuaskelmalle
7. Yritä päästä suoraan kolmannelle rappuaskelmalle

Aerobinen liikunta kävelemällä

Hyödyt: parantaa luiden, lihasten ja nivelien vahvuutta sekä sydän- ja verisuoniterveyttä, pitää painon hallinnassa, auttaa nukkumaan paremmin ja edistää mielihyvää

1. Mene lähellä olevalle metsäpolulle
2. Kävele helpolta ja mukavalta tuntuvassa vauhdissa 10 minuutin ajan lämmittelyä varten
3. Kävele nopeaa tahtia 1 minuuttia
4. Kävele helpolta ja mukavalta tuntivassa tahdissa 1 minuuttia
5. Toista 3. ja 4. kohta vielä 20 kertaa eli 20 minuutin ajan

Veden voima

Luontopolun ääreltä voi löytyä kaunis vesimaisema, joka saattaa nostaa motivaatiota liikkua myös vedessä. Parasta on kuitenkin aloittaa ihan uimahallin uima-altaasta.

Vesijumppa tarjoaa sekä hauskan että hyvän mahdollisuuden monelle. Tätä liikkumismuotoa ei voida unohtaa, kun kyseessä on ikäihmisten kohderyhmä.

Vedessä liikkuminen on erittäin hyödyllistä niille, jotka etsivät vähemmän niveliä kuormittavaa jumppamuotoa. Veden kelluvuus auttaa tekemään liikkeistä kevyempiä. Samalla se tarjoaa tietenkin myös vastusta, joka parantaa lihaskuntoa. Veden voimasta saa kiinni vaikka et uikkaan pitkiä matkoja. Jumppaa voi tehdä hyvinkin yhdessä paikassa.

Tasapainoa yhdellä jalalla

Hyödyt: parantaa tasapainoa ja koordinaatiota sekä jalkalihaksia

1. Seiso uima-altaan kohdassa, jossa veden raja ulottuu olkapäihin asti
2. Seiso jalat vierekkäin ja kädet suorana vaaka-asennossa vartalon sivuissa
3. Nosta oikean jalan polvi 90 asteeseen, pitämällä vasen jalka pohjassa
4. Suorista oikea jalka koskettamatta pohjaa
5. Pysy asennossa 5 sekuntia
6. Käänny tässä asennossa yksi ilmansuunta oikealle ja pysähdy taas 5 sekunniksi
7. Käänny taas yksi ilmansuunta oikealle ja pysähdy 5 sekuntia
8. Käänny taas yksi illmansuunta oikealle ja pysähdy 5 sekuntia
9. Käänny alkuasentoon
10. Tee sama toisella jalalla

Joustavuutta ja liikkuvuutta keinuttamalla

Hyödyt: parantaa jalkojen joustavuutta, liikkuvuutta ja voimaa sekä venyttää jalkalihaksia

1. Seiso uima-altaan kohdassa, jossa veden raja ulottuu napaan asti
2. Seiso sivuttain altaan laidan vieressä, jalat vierekkäin ja ota kiinni laidasta yhdellä kädellä
3. Keinuta ulommaista jalkaa suorana eteen ja pidä asennossa 3 sekuntia
4. Keinuta samaa jalkaa taakse ja pidä asennossa 3 sekuntia
5. Tee tämä liike kunnes tunnet väsymystä lihaksessa
6. Käänny toisinpäin ja tee sama toisella jalalla

Voimaa hauiskäännöillä

Hyödyt: parantaa käsilihaksia ja tasapainoa

1. Seiso uima-altaan kohdassa, jossa veden raja ulottuu olkapäihin asti
2. Seiso tukevassa asennossa jalat altaan pohjassa hartialeveydellä
3. Vie molemmat kädet sivulle suorana
4. Avaa kädet kokonaan vastuksen lisäämiseksi
5. Nosta molemmat käsivarret samanaikaisesti ylös 90 asteen kulmaan
6. Pidä asennossa 5 sekuntia
7. Suorista molemmat kädet
8. Toista liike 10 kertaa

Aerobinen liikunta polskuttelemalla

Hyödyt: parantaa kestävyyttä ja verenkiertoa sekä jalkojen, keski- ja ylävartalon lihaksia

1. Ota uima-altaan reunakaiteesta kiinni molemmin käsin, katse ulospäin
2. Päästä jalat veden pintaan pitämällä kädet kaiteessa
3. Suorista kädet
4. Polskuttele vuorotellen oikeaa ja vasentaa jalkaa alas ja takaisin ylös
5. Tee liike niin nopeaan tahtiin kuin pystyt 15 sekunnin ajan

Jumppa voi olla luovaa

On hyvä muistaa, että yllä olevat jumppaliikkeet ovat vain suuntaa antavia esimerkkejä. Kuten mainittu, liikkumisessa on tärkeetä löytää oma rytmi ja mieluisuus. Urheilussa voi olla luova. Se antaa jumppaamiselle merkitystä ja iloa.

Näin ollen, voit hyvin muokata kyseisiä jumppaesimerkkejä oman näköisiksi. Oman ohjelman tekeminen auttaa ikäihmistä pysymään oman kehon ja mielen pomona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaiken on tehtävä yksin. Asiantuntijoilta voi aina kysyä neuvoja. Ja omaa rytmiä voi silti ylläpitää, vaikka olisikin jumppakaveri vieressä. Hyvä jumppaohjelma toimii yksin ja yhdessä.

Maailma on täynnä kieliä

Jos pitäisi tehdä arvaus, kuinka paljon kieliä puhutaan ympäri maailmaa, suurin osa meistä päätyisi varmaan muutaman sadan lukuun. Monelle tulee kuitenkin yllätyksenä, että tämä on reilusti alakanttiin totuudesta.

Vaikka tarkkaa lukumäärää ei ole aina helppo määrittää, monen lähteen mukaan kieliä sanotaan olevan jopa yli 7.000 maailmanlaajuisesti.

Kun lasketaan äidinkieliä ja toisia kieliä yhteen, eniten puhujia löytyy englanniksi ja mandariinikiinaksi. Molemmat yltävät reilusti yli miljardin yhteismäärään. Mutta myös hindiksi, espanjaksi, ranskaksi, arabiaksi, bengaliksi, venäjäksi sekä portugaliksi kommunikoidaan maailmalla satojen miljoonien ihmisten voimin.

Suomi on taas suhteellisen pieni kielten maailmassa. Noin viisi miljoonaa kutsuvat sitä äidinkielekseen. Lisäksi, suunnilleen puoli miljoonaa henkilöä hyödyntävät sitä toisena kielenään.

Koska maailma on täynnä erilaisia kieliä, saa myös suomalainen mahdollisuuden päästä kiinni suuremmasta kielestä. Meillä on lukuisia vaihtoehtoja täydentää omaa kaunista kieltämme, vieraalla kielellä. Omaan repertuaariin ei tarvitse kuitenkaan aina lisätä tunnettua kieltä. On myös mielenkiintoista tutkia esimerkiksi pienten heimojen kielitottumuksia tai vaikkapa tuoda eloon sammuneita kieliä.

Kielten kanssa kehittyminen on iso osa elämäämme, mutta niiden vaikutus mielen hyvinvointiin on samaten merkittävä.

Yhdistävä voima

Kielet ovat olennainen osa kulttuurin rakentamista ja ylläpitämistä. Ne ovat kulttuurien ytimessä, jonka myötä ihmiset rakentavat suhteita toistensa kanssa.

Näin pääsemme jakamaan ajatuksia, tunteita ja ideoita sekä ilmaisemaan erilaisia sääntöjä ja arvoja. Kieli on merkittävän ihmiskontaktin liima.

Jo muinaisista ajoista lähtien, ihmiskunta on joutunut taistelemaan erilaisten kielten kanssa. Vaikka tämä on väistämättä ollut myös lukuisten konfliktien juuressa, olemme aina yrittäneet etsiä yhteistä perustaa terveellisen suhteen mahdollistamiseksi.

Oppimalla vieraan kielen teet maailmasta samalla sekä pienemmän että suuremman paikan. Luot alustan, jossa erilaiset ihmiset ja ihmisryhmät voivat tulla yhteenymmärrykseen sekä laajennat omaa ja muiden elämänkokemusta.

Uuden kielen oppiminen on mahtava tapa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja laajentaa omaa osaamistaan. Tämä kokonaisuus nostaa itseluottamustasoa, koska tajuat, että selviät vaikeista tehtävistä omin voimin. Kun sisäistät uusia, vaikeita asioita pääset pian myös opettajan rooliin.

Uudet asiat voivat tuoda samaten paljon ilonaiheita. Seikkailun aikana voit tutustua uusiin ihmisiin, saat uusia ajatuksia ja ideoita päähän sekä kehität uutta virtaa tulevaisuutta varten. Yhdistät maailmaa parantamalla omia kommunikointitaitoja ja tulemalla elinikäiseksi oppijaksi.

Lisäpisteitä liiketoimintaan ja CV:hen

Elämme liiketoimintaa korostavassa yhteiskunnassa, joten kielten vaikutusta sen suhteen ei voida olla mainitsematta.

Kielten merkitys maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä on valtava. Ilman yhteistä kieltä on lähes mahdotonta tehdä bisnestä. Vieraiden kielten osaaminen onkin kovaa valuuttaa, koska moni kansainvälinen toimija suosii oman kielen käyttöä.

Vain parikymmentä kieltä hallitsevat maailman bruttokansantuotteen muodostumista. Eniten käytettyjä globaalin liikemaailman kieliä ovat tietenkin englanti ja mandariinikiina.

Espanja on etenkin hyödyllinen latinalaisessa amerikassa, mutta myös Yhdysvalloissa. Ranskaa tarvitaan paljon Euroopassa sekä Afrikassa. Saksa on englannin ja ranskan ohella kolmas Euroopan pääkielistä. Ja arabian kielen avulla pystyy toimimaan muun muassa Lähi-Idässä. Myös erilaiset ohjelmointikielet on hyvä huomioida nykymaailmassa.

Kun maailma kansainvälistyy, joudumme kilpailemaan yhä enemmän muiden maiden kansalaisten kanssa myös työpaikoista. Jokainen yritys on jossain määrin tekemisessä toisen maan, kulttuurin tai kielen kanssa. Vieraan kielen merkintä työntekijän ansioluettelossa on arvokas.

Kansainvälisen orientoitumisen lisäksi, toisen kielen osaaminen näyttää potentiaalisille työnantajille, että olet ahkera ja aktiivinen sekä uskallat liikkua mukavuusalueesi ulkopuolella. Samalla pystyt sisäistämään ja yhdistämään uusia asioita sekä ymmärtämään niitä eri näkökulmista.

Mutta vieras kieli ei ole pelkästään avulias merkintä CV:ssä. Sillä on voimaa kehittää kaikenlaisia muitakin ominaisuuksia.

Aktiiviset aivot

Uuden kielen oppimista ei kannata vain harkita, jos tarkoituksena on päästä kansainväliseen firmaan töihin. Vieras kieli ja sen sisäistämisprosessi on hyödyllinen kaikenikäisille ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville.

Cambridge yliopiston tutkimuksen mukaan, kaksikielisten aikuisten aivot sisältävät enemmän valkeaa ainetta sekä tiheämpää harmaata ainetta kuin yksikielisten vastineissa. Lyhyesti sanottuna, heillä on enemmän neuroneja ja tuojahaarakkeita, jotka auttavat aivoja toimimaan ja oppimaan paremmin.

Mitä nuorempana pääsee oppimaan uutta kieltä, sitä enemmän neurologisia muutoksia tapahtuu aivojen sisällä. Mutta myös vanhemmassa iässä aloittavat saavat todistetusti merkittäviä muutoksia aikaiseksi.

Kielen oppiminen on hyvää aivojumppaa, koska uusi tieto ja olemassa oleva informaatio kulkevat käsi kädessä. Opit sekä uusia sanoja että kieliopillisia rakenteita. Samalla joudut jatkuvasti kaivaa esiin ja tarkistaa aikaisempi tieto osana kokonaisuutta.

Näin ollen, uusi kieli auttaa pitämään aivot aktiivisena. Ongelmanratkaisukyky parantuu, keskittyminen ja kärsivällisyys edistyvät sekä multitasking tehostuu. Myös muistisi kiittää nyt ja myöhemmissä elämänvaiheissa. On todettu, että aktiiviset vieraan kielen oppilaat taistelevat vähemmän muistiongelmien ja dementian kanssa.

Aktiivisillä ja terveellisillä aivoilla on valtava voima avata maailmaasi ja mieltäsi.

Enemmän avarakatseisuutta

Yksikieliset ihmiset elävät usein omassa kuplassaan. Heidän tietonsa on lähtöisin yhdestä kielestä, jolla ei ole aina mahdollisuutta antaa kattavaa kuvausta muista maailmankolkista.

Uuden kielen oppiminen pakottaa sinua laajentamaan omaa maailmankuvaa. Vaikka se ei alustavasti välttämättä tule ilmi, vieraan kielen oppimisprosessi muuttaa sinua tavoilla, joita et olisi ikinä uskonutkaan.

Prosessin aikana opit puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan toisella kielellä. Mutta se ei ole ainoa osa seikkailua. Uusi kieli avaa uuden maailman, jonka myötä uudet mahdollisuudet, ideat ja unelmat syntyvät.

Uuden kielen mukana tulee uusi kulttuuri. Kieli on vain osa maan kulttuuria, mutta se toimii mahtavana tutustumisen ensiaskeleena. Se on ikäänkuin portti uuteen maailmaan, jossa pääset näkemään erilaista arkkitehtuuria, taidetta, elokuvia ja kirjoja, maistamaan outoja ruokia ja juomia sekä kuuntelemaan uudenlaista musiikkia. Paikallisia kommunikointitapoja on aina hyvä sisäistää ennen matkustamista paikan päälle.

Kun laajennat maailmankuvaasi uuden kielen ja kulttuurin avulla, pystyt samaten paremmin ymmärtämään eri ihmisten ja kansojen näkökulmia. Mielesi vapautuu kaikenlaisista ennakkoluuloista ja turhista arvosteluista. Empatiakykysi saavat uuden päivityksen. Sinusta tulee todennäköisesti myös parempi kuuntelija sekä tutkija.

Etymologia

Kieliä pidetään usein itsestäänselvänä asiana. Niitä hyödynnetään pääsääntöisesti kommunikointivälineenä, ajattelematta sen enempää. Mutta sanojen merkityksetkin ovat jostain lähtöisin.

Etymologiassa tutkitaan eri kielten sanojen alkuperää eli niin sanottua oikeaa merkitystä. Siinä etsitään sanojen ja niiden ilmaisemien ajatusten välinen suhde. Uusi maailma avautuu heille, jotka ovat kiinnostuneet esimerkiksi sanojen historiasta ja äänneasusta. Mutta se voi samalla toimia isona apuvälineena kielen oppimisessa.

Kaikki kielet ovat kehittyneet jostain vanhemmasta vastineesta. Etymologit hyötyvätkin paljon tutkimalla maailman vanhimpia kieliä, kuten sanskrit, heprea tai kreikka. Nämä kielet sisältävät tuhansien vuosien historiaa. Esimerkiksi latinaa pidetään romaanisten kielten esi-isänä. Vaikka jokainen kieli on ainutlaatuinen, ne ovat kaikki jollain tavalla kehkeytyneet toisiinsa. Ikäänkuin iso suku.

Etymologia on liian suuri ja monimutkainen aihealue tähän hätään, mutta muutaman esimerkin avulla saa jo jonkinlaisen kuvan sen tärkeydestä.

Paljon käytetty englanninkielinen sana ’salary’, joka tarkoittaa suomeksi palkka, sisältää mielenkiintoisen tarinan. Sana tulee alun perin latinankielisestä ’salarium’ eli, vapaasti käännettynä, suolaraha. Ennen aikaa suolaa pidettiin niin sanottuna valkoisena kultana. Sillä oli tärkeä käyttötarkoitus liittyen muun muassa haavojen hoitoon, ruoan säilytykseen ja myös rahana.

Monessa merkittävässä paikassa, kuten Rooman valtakunnassa, työntekijöille maksettiin jossain vaiheessa historiaa, palkka suolan muodossa. Latinankielinen ’sal’ eli suola löytyy nyt useasta kielestä sanojen etuosassa. Salad, salami, sale ja salute ovat vain muutamia esimerkkejä suuresta listasta.

Myös arabiankielestä tulee paljon juurisanoja. Esimerkiksi sana alkoholi löytää todennäköisesti alkunsa sieltä. Arabialainen ’al-kohl’ tarkoittaa suomeksi kajaalia, joka viittaa, yleensä mustaan, silmänalusmeikkiin. Tämä kosmetiikkatermi on kieltämättä erikoinen tässä suhteessa.

Kyseistä meikkiä saatiin sublimoitumisella, jossa kiinteä aine kuumennettiin höyryksi ja kondensoitiin uudelleen, jonka jälkeen syntyi erittäin hienoa jauhetta. Al-kohl-sanaa alettiin siten käyttämään kaikesta, joka viittaa sublimoitumiseen ja tislaukseen. Mukaan lukien nesteet, kuten väkevät alkoholijuomat. Nykyään termi viittaa vain päihdyttävään alkoholiin eli etanoliin.

Väkevistä alkoholijuomista käytetään usein myös sana ’spirit’. Suomeksi sen merkitys on henki. Arabiankielinen ’ghoul’, joka ei ole kaukana ’khol’-sanasta, tarkoittaakin demoonia.

’Sanat ovat kuin miekkoja’ on tunnettu sanonta. Ehkä foneettisesti samankaltaisilla sanoilla on samantyyppinen vaikutus meihin ja meidän mielenterveyteemme. Englanninkielessä on paljon tällaisia tapauksia, jotka voivat tehdä tarkat ihmiset varoivaisiksi sananvalinnoissaan. ’Spelling’ käännetään suomeksi tarkoittamaan oikeinkirjoitusta, mutta samalla sen merkitys on loitsua.

Esimerkiksi hyvää huomenta on englannin kielellä ’good morning’. ’Morning’ on foneettisesti sama kuin ’mourning’, joka taas tarkoittaa surutyötä. Toisin sanoen, toivommeko toisillemme hyvää huomenta vai hyvää surutyötä?

Vain muutamasta, pienestä esimerkeistä näet, että etymologia ei ole aina selkeä ja suoraviivainen oppi. Se on monimutkainen ja monipiippuinen prosessi. Mutta sanojen oikean merkityksen löytäminen on kuitenkin sen arvoista, koska sen avulla tulet ymmärtämään enemmän tästä maailmasta. Kielten juurien ymmärtämisen myötä pystyt samaten tehokkaamminen oppimaan enemmän kuin yhden kielen.

Neuvoja uuden kielen oppimiseen

Uuden kielen oppiminen ei ole helppo pyrkimys. Haasteellinen tehtävä vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, motivaatiota ja uskallusta, jotta saa tavoitetut tulokset aikaseksi. Etymologian lisäksi, voi olla hyvä katsoa kielen eri tehtäviä.

Koska oman äidinkielen käyttö on usein niin luontevaa ja itsestäänselvää, ei aina mieti tarkemmin, minkä takia kieli on olemassa. Tämä tieto voi kuitenkin olla juuri se auttava käsi, jonka myötä kielen oppimista on helpompi hahmottaa ja järjestää alkuvaiheessa.

Vaikka kielellä on monta eri käyttötarkoitusta, sen päätehtävät voidaan jakaa, selkeyden vuoksi, kolmeen eri ryhmään. Sillä on ensisijaisesti informatiivinen toiminto eli tiedon välittämisen tehtävä. Toisin sanoen, sinun on osattava selittää toiselle, esimerkiksi minkä ikäinen olet tai minkä väriset vaatteesi ovat. Tämä tiedon välitys voi tapahtua muun muassa puheen tai tekstiviestin avulla.

Kielellä on samaten ilmaisutoiminto, jossa tarkoituksena on kertoa omista tunteista ja asenteista. Sinun on esimerkiksi osattava ilmaista omia mukavia ja vaikeimpia tunteita runon muodossa. Kielen kolmas tehtävä on ohjaava toiminto. Tässä sinun on osattava kommentojen ja pyyntöjen avulla aiheuttaa tai estää joku toiminta. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi, että pyydät toista lopettamaan tupakanpolton.

Etymologian ja kielten eri toimintojen ymmärtämisen kautta on mahdollista rakentaa vakaa pohja kielten opiskelulle. Jos vain mahdollista, tärkeintä on kuitenkin valita kieli ja samalla kulttuuri, jota rakastat. Aito motivaatio on paras perusta.

On olemassa myös enemmän arkipäiväisiä vinkkejä, jos tavoitteena on lisätä vieraan kielen ponnistus omaa elämääsi. Alla on lyhyt lista 30 keinosta, jotka auttavat sinua tekemään hyvän alun. Listan esimerkkinä on käytetty espanjan kieli.

• Asenna selkeät ja realistiset tavoitteet. Esim. kolmen kuukauden päästä osaat tilata ruoat ja juomat ravintolasta
• Tee säännöllinen, mieluiten päivittäinen, suunnitelma opiskelua varten, josta pidät kiinni. Esim. puoli tuntia per päivä
• Kirjoita ylös, mihin tarkoitukseen tulet käyttämään espanjan kieltä. Esim. ohjeiden kysyminen lomamatkalla
• Muuta alypuhelimen kieli espanjaksi
• Lataa espanja-suomi sanakirja-sovellus älypuhelimeen
• Käytä muutama minuutti päivässä Duolingo-sivustolla, jossa voi tehdä lyhyitä luku-, kirjoitus-, kuuntelu- ja puheharjoituksia pelin muodossa
• Osallistu lyhyeen, mutta intensiiviseen, espanjan kielen kurssiin omalla paikkakunnalla
• Katso tunnettuja espanjankielisiä elokuvia tai sarjoja, kuten La Casa de Papel
• Kuuntele espanjan aakkoslaulu, nimeltä ’Orale el alfabeto’
• Lue espanjankieliset uutiset kääntäjän kanssa. Esim. jalkapallouutiset Marca-lehdestä
• Lue espanjankielisiä lastenkirjoja ääneen
• Opi laskemaan espanjaksi. Ensin kymmeneen, sitten kahteenkymmeneen jne.
• Opi joka päivä yksi tai kaksi uutta sanaa ja niiden merkityksen
• Opi kielen rytmi taivuttamalla sanoja. Esim. talo on ca-sa ja koulu on es-cue-la
• Liitä erillisiä, pieniä muistilappuja kaikkiin kotisi esineisiin, joissa on niiden espanjankieliset käännökset
• Kirjoita ylös espanjankielen yleisimmät sanat. Tee ensin lista, jossa on 10 sanaa, sitten 100 ja lopuksi 1000
• Kirjoita ylös ja opiskele 1 tai 2 uutta elintarvikanimeä päivässä
• Muista ulkoonta artikkelit el, la, los, las ja lo
• Muodosta 1 uusi lause päivässä, jossa osaat vastata johonkin kysymykseen. Esim. mikä sinun nimesi on?
• Muodosta 1 uusi lause päivässä, jonka avulla pystyt selviämään esim. ravintolassa
• Tunnista muutamia ääntämiskuvioita. Esim. englanninkielen pääte ’-tion’ on usein espanjaksi -’cion.
• Kuuntele ja opi espanjankieliseltä, miten hän lausuu sanoja
• Aloita puhumaan heti, kun tiedät 100 sanaa
• Löydä harjoittelukaveri, jonka kanssa voit puhua espanjaksi
• Valitse 1 espanjankielinen maa ja opiskele sen kulttuurin tärkeimmät ominaisuudet
• Matkusta yhteen Espanjalaiseen kaupunkiin
• Matkusta yhteen Latinalaisen-Amerikkalaiseen kaupunkiin
• Tee muutaman kuukauden tai jopa vuoden opiskeluvaihto espanjankieliseen maahan
• Yritä myös miettiä espanjaksi
• Nauti vieraan kielen opiskeluprosessista

Moni kokee yksinäisyyden tunnetta

Vaikka meidän pitäisi olla enemmän yhteydessä kuin koskaan, yksinäisyys on yhä merkittävämpi puheenaihe yhteiskunnassamme. Asia on ajankohtainen lähes kaikille jossain vaiheessa elämää. Joko itse tai läheisen kautta koettuna.

Suomen Punaisen Ristin mukaan, joka viides suomalainen kokee yksinäisyyden tunnetta joskus. Joka kymmenes kansalaisistamme sanovat taistelevansa säännöllisesti tämän epämiellyttävän olotilan kanssa. Yskinäisyys on kaikenikäisten huolenaiheena, mutta eniten ongelma näkyy, nuorten aikuisten lisäksi, ikäihmisissä.

Jopa joka kolmas yli 70-vuotiaista tuntee itsensä yksinäiseksi. Ikäihmisten osuus väestöstä jatkaa kasvuaan. Seitsemän vuoden päästä, arvion mukaan, yli 65-vuotiaat muodostavat jo neljäsosan koko Suomen kansasta. Tällä hetkellä heidän osuus on noin viideosa. Näin ollen yksinäisyyden lieventäminen on meitä kaikkia koskeva haaste nyt ja lähitulevaisuudessa.

Mistä ikäihmisen yksinäisyyden tunne voi tulla?

Ikääntyneet ihmiset tietävät, aika todennäköisesti, paremmin kuin nuorempien sukupolvien edustajat, että mikään ei ole ikuista.

Mitä enemmän elämänkokemusta on kertynyt, sitä enemmän ympärillä oleva maailma voi muuttua. Asiat, jotka aikaisemmin mahdollistivat vilkkaan arkielämän, eivät välttämättä ole enää läsnä samassa mittakaavassa.

Suurin syy ikäihmisten yksinäisyyden tunteen korostumiseen onkin yleensä, että sukulaisten ja ystävien piiri on pienentynyt huomattavasti tai kadonnut jopa kokonaan. Vuosien varrella, esimerkiksi sukulaiset saattavat menehtyä, kontakti läheisiin ystäviin voi olla hävinnyt ja lapset muuttavat pois kotiseudulta.

Myös eläkkeelle jääminen, pitkän työuran jälkeen, voi tuoda esille merkittäviä muutoksia ja mielenterveysvaikutuksia. Joidenkin kohdalla taloudelliset huolet korostuvat eläkeiän saavuttua tai vaikka puolison kuoleman jälkeen. Kaikki nämä voivat johtaa tilanteeseen, jossa ikäihminen on oman onnensa nojassa.

Yksinäisyys syntyy, kun ihminen on osittain tai täysin sosiaalisesti eristäytynyt. Yksin asuva ikäihminen on suuressa riskissä kokea kyseistä kohtaloa. Mutta tunne ei aina katso ympärillä olevien henkilöiden määrää. Yksinäisyys voi korostua usein myös isompienkin ihmisjoukkojen keskuudessa. Ikääntynyt voi kokea näiden sosiaalisten suhteiden laadun olevan riittämätön kattamaan hänen henkisiä ja muita tarpeitaan.

Laadukkaan sosiaalisen verkoston pienentymisen tai katoamisen kanssa käsi kädessä kulkee usein terveydelliset muutokset. Vaikka pitäisi kuinka hyvää huolta omasta kunnostaan, ikäihminen harvoin välttyy täysin, erilaisista kehoon ja mieleen liittyvistä hankaluuksista. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit sekä muistisairaudet ovat yleisiä.

Samalla liikkuvuus voi heikentyä, joka vaikeuttaa yhteiskunnassa aktiivisesti mukana olemisen. Tähän osa-alueeseen liittyy muun muassa rajoituksia kävelyssä, tasapainossa ja lihaskunnossa, mutta myös autonajokykyjen menettämisen. Lisäksi, näkö- ja kuuloaistit voivat huonontua huomattavasti, jonka myötä monet arkipäiväiset tehtävät saattavat vaikeutua.

Ei ole vaikeaa nähdä, että kaikki edellä mainitut seikat saattavat johtaa ikääntyneen ihmisen yksinäisyyden pahentumiseen. Samalla turvattomuuden tunne ja jopa masennus nousevat usein esille.

Keinoja lieventää yksinäisyyttä

Koska yksinäisyys on niin suuri teema nykymaailmassamme, meillä on enemmän kuin koskaan velvollisuus olla mukana rakentamassa osallistavampaa yhteiskuntaa.

Haastava, ja usein sekava, maailma hyötyy enemmän yhteisöjen rakentamisesta ja ylläpitämisestä kuin jatkuvasta kilpailusta.

Emme kuitenkaan pysty olemaan kaikkien ikäihmisten tukena yksinäisyyden tunteen lievittämisesprosessissa. Näin ollen, on hyvä aloittaa omasta lähipiiristä. Kun autat omia vanhempiasi tai muita läheisiäsi vähentämään yksinäisyyden tunnetta, teet maailmasta paremman paikan yksi askel kerrallaan. Hyvyys heijastuu siten yhteiskunnan muihin osa-alueisiin.

Tässä on muutamia tapoja auttaa omia läheisiä taistelemaan yksinäisyyden mörköä vastaan.

Auta päivittäisissä asioissa

Ensimmäisen kontaktin tekeminen yksinäisen ikäihmisen kanssa on tärkeä tehtävä.

Kaikki yksinäisyyden tunnetta kokevat henkilöt eivät ole kuitenkaan samanlaisia. Heillä on omat tarinansa, kokemuksensa, persoonallisuutensa ja sosiaaliset käyttäytymistapansa. Myös läheisesi saattaa tarvita erilaista kohtelua kuin aikasemmin ajattelit.

Hyvä alku tämän kartoittamiseen on päivittäisissä asioissa auttaminen. Käy esimerkiksi ruokakaupassa hänen puolestaan, avusta ruoanlaitossa ja siivoushommissa, vie paikalliseen puistoon ja parturiin tai asenna televisio. Kuljettaminen on myös iso apu ikääntyneiden piireissä.

Auta kuuntelemalle

Kuten monessa ongelmanratkaisutilanteessa, kuunteleva korva on kaikki mitä tarvitaan. Elämme usein ajatuksissamme, jotka voivat olla monen vaikean tunteen juuressa.

Kun kyseisiä ajatuksia ei pääse purkaamaan, on mahdollista joutua yksinäisyyden kierteeseen. Varsinkin ikääntyneillä ihmisillä on paljon kokemuksia muistissa, jonka myötä aito kuuntelija on heille kullanarvoinen.

Kuunteleminen ei tarvitse olla vaikeeta. Riittää, että annat läheisellesi mahdollisuuden purkaa kaikenlaisia mieltä painavia asioita luotettavalle henkilölle, rauhallisessa ympäristössä. Sinun ei tarvitse edes etsiä ratkaisuja.

Auta jakamaan elämänkokemusta ja tietoa

Ikäihmisillä on paljon elämänkokemusta. Vuosien varrella kerätyt tiedot ja taidot, erilaisten kokemusten lisäksi, ovat johtaneet usein mahtavaan kokonaisuuteen, joka voi toimia arvokkaana tietopankkina nuoremmille sukupolville.

Maailmamme, joka on täynnä kaikenlaista sekavaa informaatiota, näyttää unohtaneen ikäihmisten neuvonantajaroolia. Sinun tehtävänäsi on tuoda se jälleen esille.

Kun autat heitä jakamaan omia kokemuksiaan kysymällä ja olemalla läsnä, olet monta askelta lähempänä yksinäisyyden lieventämistä. Ikääntyneet haluavat jakaa omaa tietotaitoaan, koska tämä on luonnollinen osa yhteisöämme. Heillä on arvokasta tietoa esimerkiksi ruoan kasvattamisesta, talon rakentamisesta, historiasta tai vaikkapa talousasioista.

Auta kommunikoimaan säännöllisesti

Jotkut ikäihmiset ovat tottuneet pitämään ajatuksensa sisällä jo monen vuosikymmenen ajan. Heille ei ole esimerkiksi ollut sopivaa henkilöä kuuntelemassa. Joskus erilaiset elämänmuutokset ovat johtaneet sosiaalisen ja henkisen erityksen tilaan.

Jos kommunikoinnin laatu ja säännöllisyys vanhempasi ja sinun välillä on heikentynyt vuosien varella, on aika tehdä tarpeellisiä muutoksia sen korjaamiseksi. Kuuntelevan korvan lisäksi, sinun on tarjottava riittävästi aikaa yhteiselle puhehetkelle. Tärkeintä on tietenkin fyysinen yhdessäolo, jossa myös halit ja hymyt ovat mahdollisia.

Ikäihmiset eivät ole välttämättä niin taitavia digitaalisen laitteiden käyttäjiä. Monelle älypuhelin on jo suuri kynnys. Fyysisen tapaamisen lisäksi on kuitenkin hyvä kartoittaa esimerkiksi videopuheluiden tarvetta, jos etäisyydet ovat sen verran pitkiä. Mikään ei kuitenkin korvaa fyysistä kontaktia.

Säännöllisyyden ja aidon kuuntelemisen yhtälön tarkoituksena on luoda ympäristö, jossa ikäihminen uskaltaa avautua myös vaikeista asioista. Tähän liittyy samaten tunne, että he osaavat yhä tehokkaammin pyytää tarvittavaa apua.

Auta digituella

Maailma on muuttunut paljon ikääntyneen läheisesi elämän aikana.

Yhteiset illanistujaiset ovat muuttuneet mobiilipeleiksi, lankapuhelimet ovat siirtyneet älpuhelimien aikaan ja arkipäiväiset palvelut ovat yhä enemmän netissä. Nämä muutokset eivät ole helppoja ikäihmisille, jonka takia yksinäisyys ja turvattomuus voivat korostua.

Hyvä tapa lieventää läheisesi yksinäisyyden tunnetta, on digituen antaminen. Avusta heitä löytämään tietoa internetin ihmeellisestä maailmasta, vastaanottamaan ja lähettämään kuvia sekä pelaamaan shakkia älylaitteella. Tämän pienen digituen seurauksena voi olla suurempi osallisuuden tunne nyky-yhteiskuntaan. Samalla digitaalinen tietotaito pienentää ikäihmisten väylää omiin lapsiin ja lapsenlapsiin.

Auta oppimaan uutta

Minimaalisten digitaitojen opettaminen voi tuoda jo merkittäviä muutoksia ikäihmisen elämänlaatuun.

Uuden oppiminen on todettu olevan hyvä tapa rakentaa uudenlainen elämä ja kasvattaa elämäniloa. Se pitää aivot nuorena ja aktiivisena. Ihminen ei ole ikinä liian vanha oppimaan uutta.

Yksinäisyyden tunteen pienentämisen merkeissä, uusi asia olisi parasta olla yhteydessä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kannusta ikääntyvää läheistäsi osallistumaan vaikkapa mielekkääseen kurssiin, jossa hän saa oppia sellaista, jota hän on aina halunnut kokeilla. Tämä voi olla esimerkiksi uuden kielen oppiminen, kokkikerho, golf tai jooga.

Täällä on mahdollista tutustua samanhenkiseen ihmisiin, joiden kanssa voi myös jatkossa jakaa kokemuksia. Lyhyt kurssi voi potentiaalisesti kehkeytyä mukavaksi harrastukseksi. Tunteen mukaan, voit myös kannustaa läheisesi menemään enemmän mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Auta matkustelemaan

Ehkä tehokkain tapa mennä mukavuusalueen ulkopuolelle on matkustaminen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole aina mahdollista esimerkiksi taloudellisista syistä tai liikkumisrajoitusten ansiosta.

Yhdessä matkalle lähtemistä kannattaa kuitenkaan kannustaa, jos ei ole isoja esteitä, koska sillä voi olla merkittävä rooli yksinäisyyden pienentämisessä.

Kun matkustat läheisesi kanssa, suhteenne vahvistuvat huomattavasti. Kahden kesken vieraassa paikassa on hyvä jakaa yhteisiä ilon ja huolen aiheita. Matkalla näet myös uusia paikkoja, opit uusia asioita, teet uusia muistoja ja tapaat mielenkiintoisia ihmisiä.

Matkan kohde ei tarvitse olla kaukana. Paikallinen puisto tai viereisessä kaupungissa oleva museo toimivat samaten hyvinä tapoina lähtä pois kotoa.

Auta liikkumaan

Liikunta auttaa pitämään ikääntyneen kehon hyvässä kunnossa sekä mielen virkeenä. Se auttaa pienentämään yksinäisyyden tunnetta monella tapaa.

Säännöllinen liikunta nostaa itseluottamuksen tasoa, piristää energiavarastoja ja auttaa antamaan jumittuneille ajatuksille paikan.

Kävely on erittäin tehokas ja mieluista tapa päästä parempaan olotilaan. Sitä voi tehdä sekä kaverin kanssa jutellen että yksin luonnon tukemana. Molemmat auttavat yksinäisyyttä vastaan. Luonnolla on erinomainen parantava voima myös yksinliikkuville. Voit kannustaa ikääntyvää vanhempaasi samaten esimerkiksi pyöräilemään, soutamaan, uimaan tai tanssimaan.

Auta huolehtimaan kotieläimestä

Lähellä olevien ihmisten puuttuminen voi jättää ison aukon ikäihmisen elämässä. Lemmikeillä on voima tuoda tärkeetä tekemistä ja ehdotonta rakkautta arkeen.

Voit auttaa läheisesi päästä tutustumaan koiriin, kissoihin tai muihin kotieläimiin. Näin he voivat löytää uutta energia itsestään huolehtimalla toisesta. Nyt heillä on jokapäiväinen ystävä, jonka kanssa on mahdollista kokea kaikenlaista uutta. Lemmikin kanssa on vaikeeta olla yksinäinen.

Auta auttamaan muita

Lemmikistä huolehtiminen on merkittävä tapa huolehtia toisesta. Mutta, jos kotieläin ei kuulu mahdollisuuksiin, voi aina kannustaa läheistä ikäihmistä auttamaan muita hyväntekeväisyyden kautta.

Hyväntekeväisyystyö voi avata monenlaisia portteja, koska se on erinomainen tie yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Pääset tekemään mieluisia tehtäviä, jakamaan osaamistasi, oppimaan uutta ja tutustumaan kaikenlaisiin ihmisiin. Ja ehkä tärkein seuraus on, että pääset tuomaan iloa muille ja itsellesi. Hyväntekeväsyyttä voi tehdä paikallisessa MIELI ry:ssä, mutta myös vaikka kirkoissa, kouluissa ja kirjastoissa.

Auta ymmärtään yksinäisyyden tunnetta

Yksinäisyydestä puhutaan yleensä negatiivisessä merkityksessä. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoista. Olet tärkeässä roolissa tuomaan myös esille yksinäisyyden myönteisemmän puolen.

Avusta läheistäsi ymmärtämään, että pakollisen sisäänpäin kääntymisen tarkoitus on kasvattaa itseymmärrystä ja itserakkautta. Ilman näitä ominaisuuksia on vaikea luoda ja ylläpitää terveellisiä ihmissuhteita. Siten yksin oleminen on myös helpompaa.

Nuorempana on usein vaikeeta käsittää, miltä ikäihmiseen kohdistuva yksinäisyys on. Onhan se haastavaa miettiä niin pitkälle tulevaisuuteen. Mutta aika menee nopeasti ja ennen kuin huomaatkaan voit löytää itsesi samanlaisessa tilanteessa. Näin ollen sinulla on velvollisuus auttaa ikääntyneitä ihmisiä lieventämään yksinäisyyden tunnetta. Koko yhteisön hyväksi!

Aivomme jatkavat huoltohommissa

Ihminen viettää keskimäärin noin kolmanneksen elämästään nukkuen tai yrittäessään nukkua. Näin ollen, ei ole vaikea ymmärtää, että yöunet vaikuttavat vahvasti elämänlaatuumme.

Unen tarkoitus on antaa keholle ja mielelle välttämätöntä lepoa päivän päätteeksi. Energiatasoille annetaan mahdollisuus normalisoitua. Siitä huolimatta, sisällämme tapahtuu yllättävän paljon yöunien aikana. Muun muassa ruumiinlämpö alentuu, silmien pupillit supistuvat, sydämen syke laskee, sylen ja virtsan muodostus pienenee ja happea hengitetään sisään vähemmän.

Samalla kasvuhormoonien määrä lisääntyy ja stressihormoonien luku vähentyy. Vartalomme poistaa kertyneitä kuona-aineita, vahvistaa ja muodostaa uusia hermoyhteyksiä sekä auttaa aktiivisia lihaksia rentoutumaan. Unen aikana elimistö tuottaa samaten enemmän uusia soluja ja vasta-aineita kuin hereillä. Aivomme jatkavat siten myös nukkuessaan tarpeellisilla huoltohommilla. Kaikki päivän aikana tapahtuneet kokemukset ja ajatukset käsitellään yön aikana.

Ennen kun katsotaan hyvän ja huonon unenlaadun vaikutuksia yksityiskohtaisemmin, on tärkeä saada kuva, mistä eri vaiheista yöuni koostuu.

Nukkumisen vaiheet

Yöunemme sisältää aina neljä vaihetta. Yhdessä nämä muodostavat yhden unisyklin, jota käymme läpi vähintään kolme, mutta yleensä viisi, tai jopa kuusi, kertaa yön aikana. Jokainen sykli kestää kokonaisuudessaan 90 ja 120 minuutin välillä.

Vaiheet jaetaan kolmeen niin sanottuun NREM-uneen ja yhteen REM-uneen. NREM, eli non-REM-uni tai perusuni, erottuu REM-unesta, eli aktiiviunesta, niin, että siinä ei ole nopeita silmänliikkeitä. REM-sana tarkoittaakin ’rapid eye movement’, eli nopea silmien liikkuminen, englanninkielellä. NREM1 ja NREM2 pidetään kevyen unen vaiheina. NREM3 ja REM-uni ovat taas syvän nukkumisen vaiheita.

NREM1 tunnetaan myös torkkumisena. Se on siirtymävaihe hereillä olemisen ja nukkumisen välillä. Tässä on tyypillistä, että aivojen toiminta sekä silmien liike hidastuvat pikkuhiljaa. Näin ollen on vaikea pitää silmiä auki. Vartalo ja mieli eivät ole kuitenkaan vielä täysin rentoutuneet. Kyseisessä vaiheessä ei vietetä paljon aikaa. Suunnilleen yhden ja viiden minuutin keston jälkeen siirrytään jo seuraavaan univaiheeseen.

NREM2-vaiheessa alkaa jo varsinainen uni, mutta se on vielä hyvin kevyttä. Ihmistä voidaan herättää suhteellisen helposti. Vartalon lämpötila laskee, hengitys ja syke hidastuvat sekä lihakset pääsevät rentoutumaan yhä enemmän. Aivojen toiminta pienenee, mutta ajoittaisia aktiivisuuspuuskia on mahdollista havaita. Vaihe voi kestää aina kymmenestä minuutista, yhteen tuntiin saakka. Kokonaisuudessaan, NREM2 voi olla noin puolet koko yöunen määrästä.

NREM3 on jo todellisen syvän unen vaihe, joka mahdollistaa fyysisen palautumisen ja kasvun. Hengitys ja syke laskevat alimmille tasoilleen. Tästä herääminen voi tuntua todella vaikealta, jonka myötä sekavuus korostuu ja tilannetaju on yleensä hukassa. Normaalisti tämä vaihe on 20 ja 40 minuutin välillä.

Kolmen NREM-vaiheen jälkeen saavumme tunnettuun REM-uneen. Nopeiden silmien liikkeiden lisäksi, aivotoiminta on taas suurta ja lihakset ovat täysin rentoutuneet. Tilannetta, jossa korkea aivotoiminta yhdistyy lihasten maksimaaliseen rentoutumiseen, kutsutaan myös paradoksaaliseksi uneksi.

REM-vaiheen aikana aivomme toiminta voidaan verrata hereillä olevaan olotilaan. Ne käsittelevät erilaisia tietoja, unia ja muistiin liittyviä toimintoja. Sekä keho että mieli ovat siten todella aktiivisia. Todennäköisyys nähdä eloisia unia on paljon suurempi REM-vaiheessa kuin NREM:n vastaavassa.

Tämän syvän unen tarkoituksena on virkistää mieltä ja prosessoida päivän asiat. Aikuinen ihminen viettää noin 15 prosenttia yöunistaan REM-vaiheessa. Vauvoilla tämä voi olla jopa 70 prosentin paikkeilla. REM-uni kestää tyypillisesti kymmenestä minuutista tuntiin. Normaalissa tapauksessa, REM-vaihe saa alkunsa vasta 90 minuutin nukkumisen jälkeen. Niiden pituus suurenee, mitä kauemmin on ollut unen maailmassa.

Jokaisen REM-vaiheen jälkeen on usein pieni, epätietoinen aikaväli, kun ihminen heräilee. Tämän jälkeen koko, vähintään puolitoista tuntia kestävä, sykli alkaa taas alusta asti. Kuten aikaisemmin mainittu, käymme kaikki univaiheet läpi noin kolmen ja kuuden kerran välillä yhden yön aikana. Ensimmäistä kolmea sykliä kutsutaan ydinuneksi, koska melkein kaikki syvä uni tapahtuu täällä. Nämä ovatkin elintärkeitä hyvän unenlaadun kannalta. Jäljellä olevat syklit pidetään jäännösunina.

Hyvät tai huonot yöunet

Koska vietämme niin suuren osan elämästämme sängyn pohjalla, unenlaadusta huolehtiminen on todella merkittävää. Sekä mielenterveyden että kehon kannalta on tärkeetä tietää, milloin on kyseessä hyvät ja milloin huonommat unitottumukset, jotta voimme tehdä tarpeelliset muutokset.

Kun olet nukkunut hyvin, heräät virkeämpänä ja iloisempana. Se tarjoaa hyvän alun pitkälle päivälle. Vaikka olemme kaikki vähän erilaisia, aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7 ja 9 tunnin väliset yöunet. Teinit ja kouluikäiset lapset taas hyötyvät vähän pidempikestoisista levoista. Ja taaperoiden sekä vauvojen on oltava unen maailmassa vielä pidempään hyvinvoinnin merkeissä.

Hyvä uni ei ole kuitenkaan pelkästään tuntimäärästä kiinni. Laatu ja säännöllisyys ovat vähintään yhtä tärkeitä. Minimissään 7 tunnin yöuni mahdollistaa kehoasi käymään läpi 4 tai 5 kokonaista sykliä. Näin aivot ja vartalo pääsevät toipumaan ja kehittymään terveellisellä tavalla.

Tarpeellinen unenmäärä ja -laatu pienentävät riskiä saada vakavia sairauksia, kuten sydänongelmat ja diabetes. Myös haitallinen stressi pysyy aisoissa ja terveellisen painon ylläpitäminen on helpompaa. Yleisesti ottaen, ihminen on paremmalla päällä, joka auttaa keskittymään koulussa ja töissä, tekemään parempia päätöksiä, välttämään vaaratilanteita ja solmimaan vakaimpia suhteita.

Riittävän tuntimäärän lisäksi, hyvä esimerkki tasapainoisesta unitavasta on se, että nukahtaa puolen tunnin sisällä siitä, kun on mennyt sänkyyn. Lisäksi, kun herää keskellä yötä, nukahdat 20 minuutin sisällä uudestaan. Mieluiten pystyt kuitenkin nukkumaan läpi yön. Aamulla heräessään on levännyt ja energinen olo.

Mutta maailmamme ei ole niin suoraviivainen paikka, jossa kaikki voivat ja osaavat nukkua hyvin. Seuraukset voivat olla vakavat, jos kehomme ei saa mahdollisuutta lepää kunnolla. Pidemmän päälle, liian lyhyet yöunet johtavat terveydelliseen kärsimykseen. Esimerkiksi glukoosin prosessointi keskeytyy, joka voi edesauttaa diabeteksen syntymistä. Ja verenpaine saattaa nousta, koska sydän lyö tiheämpään tahtiin. Tämä kasvattaa tulehdusten mahdollisuutta huomattavasti. Immunisysteemi menee samaten sekaisin.

Huono unenlaatu johtaa usein myös liialliseen syömiseen. Koska emme saa tarpeeksi energiaa yöunistamme, haemme sitä muista lähteistä. Lisäksi, ajatusten kulku, muistaminen ja uusien asioiden kokeileminen sekä libido kärsivät huonoista unitottumuksista. Samalla krooninen univaje johtaa herkemmin vaikeisiin tilanteisiin ympärillä olevien ihmisten kanssa.

Kaikki nousemme ajoittain väärällä jalalla sängystä. Mutta, jos uneen liittyvät ongelmat yleistyvät ja vaikuttavat arkeen kielteisesti, voi olla kyse nukkumishäiriöistä. Niitä on kaikenmuotoisia, kuten insomnia eli unettomuus tai uniapnea eli hengityshäiriö.

Jos et pysty nukahtamaan puolen tunnin kuluttua, heräilet usein yön aikana ja vietät vähemmän kuin 85 prosenttia sänkyajasta ilman unta, voi olla kyse huonosta unenlaadusta. Tämän huomaa hyvin, kun on väsynyt olo, heikentynyt keskittymiskyky tai suurempi stressi päivän aikana. Myös esimerkiksi stressi, ahdistus ja krooniset sairaudet sekä ulkopuoliset tekijät, kuten toisen kova kuorsaaminen, ovat potentiaalisia ongelmia.

Keinoja parantaa omaa unenlaatua

Hyviin ja huonoihin nukkumistottumuksiin vaikuttavat, näin ollen, monet eri tekijät. Vaikka unenmäärää on helppo mitata, unenlaadun ymmärtäminen ei ole aina niin yksinkertaista. Alla on kuitenkin mahdollisia keinoja tehdä parannuksia omaan unenlaatuun.

• Luo makuuhuoneestasi sopiva ympäristö

Yleisesti ottaen, yöunet nukutaan makuuhuoneessa. Kyseinen huone on siten oltava tarpeeksi pimeä, sopivan viileä ja mahdollisen hiljainen.

Pimeys on hyödyksi melatoniini-nimisen hormoonin tuotannossa, joka auttaa sinua nukahtamaan nopeammin. Viileä, mutta ei kylmä, huoneen lämpötila avustaa samaten melatoniinitasojen nousemisessa. Samalla se kannustaa kasvuhormoonien tuotantoprosessia. Noin 20 celsiusastetta on valtaosalle mukava lämpötila, mutta tämä vaihtelee yksilöittäin.

Hiljaisuus mahdollistaa ulkopuolisten ärsykkeiden minimalisoinnin, joka tarkoittaa, että sinulla on tilaisuus keskittyä täysin omaan hyvään uneen. Sopivan makuuhuoneympäristön saavuttamiseksi voit hyödyntää esimerkiksi pimentäviä verhoja, pitää ikkunaa hieman auki tai käyttää korvatulppia.

• Huolehdi unihygieniastasi

Mukavaan nukkumisympäristöön kuuluu vahvasti myös niin sanotusta unihygienasta huolehtiminen. Termi sisältää makuuhuoneen olosuhteista huolehtimisen lisäksi järkevät päivittäiset rutiinit, jotka kannustavat hyvää unenlaatua.

Sänky on yöunien keskipisteessä. Huono sänky nostaa epäterveellisten unitottumusten riskiä huomattavasti. Sinun on huolehdittava, että patja, tyynyt ja peitto ovat sopivia tarpeisiisi. Lakanat ja tyynyliinat on hyvä vaihtaa säännöllisin väliajoin, koska puhtaus ja vaikka ryppymättömyys edesauttavat hyvää unta. Unihygieniaan liittyy samaten makuuhuoneen pölyjen pyyhkiminen ja ylimääräisten asioiden poistaminen.

• Vältä elektroniikan käyttöä

Yksi suurimpia syitä monen unettomuuteen on, aika varmasti, elektronisten laitteiden käyttö juuri ennen nukkumaanmenoa.

Nykymaailmassa on usein tarvetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, mutta oman unenlaadun kannalta on tarpeellista laittaa laitteet välillä sivuun. Näyttöjen valot koostuvat keinotekoisesta sinisestä väristä, jonka tarkoituksena on jäljittää päivänvaloa. Tämä häiritsee unenpäästä kiinni saamista.

Hyvä nyrkkisääntö on lopettaa älypuhelimen, läppärin tai television käyttöä puoli tuntia ennen sänkyyn menoa. Näin annat vartalollesi ja mielellesi mahdollisuuden rentoutua ennen unen alkamista. Voit sen sijaan, lukea vanhanaikaisesti, hyvän fyysisen kirjan. Makuuhuoneessa kannattaa muutenkin minimalisoida elektronisten laitteiden olemassaoloa. Kännykää voi olla hyvä jättää toiseen huoneeseen yöksi. Aseta mieluummin perinteinen herätyskello yöpöydälle.

Jos asunnossasi on wifi-yhteys, on hyvä laittaa se yön ajaksi pois päältä. Kyseiset laitteet välittävät signaaleja ympäristössä, jotka haittaavat terveellistä unta. Tapauksessa, jossa on pakko olla vielä näytön äärellä ennen nukkumaanmenoa, on mahdollista hyödyntää sinistä valoa suodattavia laseja.

• Pidä kiinni uniaikatauluista

Ihmisillä on biologinen kello. Tämä sisäinen kello, joka koostuu hermosoluista, säätelee kehomme vuorokausirytmiä. Unirytmi on osa tätä kokonaisuutta. Kaikilla yksilöillä on kuitenkin erilainen luonnollinen rytmi.

Näitä rytmejä jaetaan tyypillisesti aamu- ja iltavirkkuuteen sekä välityyppisyyteen. Opi tuntemaan biologista kelloasi niin, että tiedät mikä rytmi sopii sinulle parhaiten. Niin sanottua uni-valve-rytmiä kannattaa pitää mahdollisimman lähellä omaa sisäistä kelloasi.

Suurin osa hyötyy paljon luonnollisen päivävalon rytmin seuraamisesta, mutta tämä voi olla haasteellista Pohjoismaiden pitkissä talvisissa olosuhteissa. On kuitenkin järkevä linjata omaa rytmiä auringonnousun ja -laskun kanssa.

Yritä mennä nukkumaan ja heräämään suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä. Näin vartalo ja mieli tottuvat sekä biologinen kello selkeytyy pidemmän päälle. Muutaman kuukauden kuluttua, osaat jopa herätä ilman herätyskellon hälinää.

• Nauti ajoittaisista päiväunista

Jos päivän aikana on vähäenerginen olotila, voi olla hyödyllistä ottaa pienet päiväunet yöunien täytteeksi. Liian pitkät päiväunet voivat kuitenkin olla pahitteeksi ja sekoittaa rytmiä.

Optimaalisin vaihtoehto aikuisille on noin 20, tai korkeintaan 30 minuutin, päiväunet. Näin saat kiinni kevyestä unesta, menemättä syvän unen piiriin. Toisin sanoen, torkkuja saavuttaa korkeintaan NREM2-vaiheen, jossa pieni rentoutuminen antaa riittävän tehosteen, mutta herääminen ei ole vielä niin ongelmallista.

Jos on tarpeellista sekä haluat upottaa päiväunia omaan arkeen, on hyvä tehdä se aina samoihin aikoihin. Esimerkiksi voit ottaa pienet nokoset joka päivä kello 12 ja 2 välillä.

• Syö ja juo järkevästi

Hyvä uni johtaa usein sopivaan tunteeseen. Liian vähäinen uni lisää hormoonien määriä, jotka stimuloivat nälän tunnetta. Mutta tämä pätee myös toisinpäin.

Kun olet syönyt ja juonut sopivasti, seurauksena nähdään hyvä unenlaatu. Kun taas menet nukkumaan liian kylläisenä tai nälkäisenä, uni ei maistu niin hyvälle.

Näin ollen, on hyvä lopettaa syöminen jo muutaman tunnin ennen nukkumaanmenoa. Hyödynnä korkeintaan kevyitä ruokatuotteita. Vartalo tarvitsee riittävästi aikaa sulattaa viimeiset ruoat ennen lepotilaan menemistä. On kuitenkin kannattavaa välttää nälkäisenä oleminen, koska yön aikana tulet olemaan monta tuntia ilman ruokaa. Samaten, ei ole järkevää juoda liikaa nesteitä ennen unia, koska se nostaa virtsaamisen todennäköisyyttä.

Vältä samaten liiallista kofeiinin, nikotiinin, alkoholin ja lääkkeiden käyttöä. Varsinkin ennen nukkumaan menoa. Esimerkiksi alkoholi voi vaikuttaa rentouttavalta alussa, mutta yön kehittyessä se haittaa terveellistä unenlaatua. Muun muassa kamomillatee, jossa ei ole kofeiinia, voi taas olla sopiva vaihtoehto rentoumiseksi. Sitä kutsutaan myös nukkumaanmenoteeksi. Joskus voi olla tarvetta ottaa melatoniiniä tai muita lisäravinteita.

• Liiku säännöllisesti ja ulkona

Säännöllinen fyysinen liikunta edesauttaa unenlaatua. Se tekee syvän unen määrästä suuremman, joka parantaa palautumista ja kasvamista. Koska kulutat reilusti energiaa urheilusuorituksen ansiosta, vartalo osaa ottaa tarvittavan levon pidempien unituntien muodossa.

Iso ongelma hyvän unenlaadun saavuttamisessa on usein stressi. Säännöllinen liikkuminen auttaa pienentämään stressiä ja ahdistusta. Tämän myötä on helpompi saada unenpäästä kiinni ja nukkua ilman katkoja. Liikuntaa, nimenomaan raskasta, ei kannata kuitenkaan harrastaa juuri ennen sänkyyn astumista, koska sillä on tapana tuottaa valpautta kannustavia hormooneja.

Liikuntaa kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon ulkona. Luonnossa oleminen parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.  Jo 15 minuuttia luonnossa auttaa huomattavasti unenlaatua. Biologinen kellosi kiittää sinua, kun absorboit riittävästä luonnollista auringonvaloa päivittäin.

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että lyhyt telttailukeikka luonnollisissa olosuhteissa, mieluiten talvella, avustaa sinua olemaan enemmän sopusoinnissa biologisen kellosi kanssa.

• Tee stressiä lievittäviä harjoituksia

Kuten mainittu, stressi on suuri syy huonolle unenlaadulle. Kaikki yllä olevat keinot parantaa omaa unenlaatua, mahdollistavat stressin aisoissa pitämisen. Mutta lisäksi, voi tehdä vielä erilaisia harjoituksia saman saavuttamiseksi.

Meditaatio voi olla hyvä tapa rentoutua. Sillä on potentiaali nostaa melatoniini- ja serotoniinitasoja sekä alentaa verenpainetta ja sydämen sykettä.

Tässä on tärkeetä löytää rauhallinen ja mieluisa tila, jossa viihtyy makuuasennossa. Sen jälkeen laitat silmät kiinni ja hengität hitaasti sisään ja ulos. On olennaista keskittyä hengitykseen, koska sillä on tapana rentouttaa. Kun ajatuksia tulee päähän, poista ne yksi kerrallaan ja jatka huomion kiinnittämistä hengityksen liikkeeseen.

Älä myöskään unohda veden rentouttavaa voimaa. Sopiva suihku- tai kylpysessio juuri ennen nukkumaanmenoa voi tehdä ihmeitä syvälle unenlaadulle.

• Puhu lääkärille

Jos elämä on sen verran monimutkainen huonon unenlaadun seurauksena, kannattaa aina hakeutua lääkärin tai muun terveysalan asiantuntijan piiriin.

Joskus ei itse ole tarpeeksi tietotaitoa ja voimavaroja tehdä tarvittavia parannuksia paremman unen hyväksi. Se ei ole ollenkaan häpeä.

Mielenkiintoisia esimerkkejä maailmalta

Koska olemme kaikki erilaisia, yksilöllisillä unirytmeillä ja nukkumistottumuksilla, tähän loppuun on mielenkiintoista listata lyhyesti muutamia esimerkkejä tunnetuista henkilöistä tai kansoista, joilla on omat näkemyksensä unen määrään ja laatuun liittyen.

Sekä Nikola Tesla että Leonardo Da Vinci sanoivat nukkuvansa korkeintaan vain kaksi tuntia vourokauden aikana. Molemmat keksijät hyödynsivät niin sanottua monivaiheista eli Ubermanin unirytmiä. Tämän mukaan tavalliset yöunet korvataan 20-45 minuutin päiväunilla, joita nukutaan pitkin 24-tunnin päivää. Da Vinci otti 20 minuutin ’power nap’ joka neljä tuntia. Näin hänellä oli reilusti aikaa suunnitella ja toteuttaa ideansa.

Saksalaislähtöinen Albert Einstein tykkäsi, toisaalta, nukkua pitkiä yöunia. Hän nukkui usein 10 tuntia, joka on enemmän kuin keskimääräisen aikuisen unentarve. Lisäksi, Einstein sanottiin pitävän myös nokosia päivällä. Teoreettisen fyysikon mukaan uneksiminen auttoi häntä olemaan luovempi. Päiväunet avustivat mielen virkistämisessä. Mielikuvitus onkin tärkeämpää kuin tieto.

Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump, sanoo nukkuvansa vain neljän ja viiden tunnin välillä. Hän menee säännöllisesti nukkumaan puolenyön jälkeen ja herää taas aamuviideltä. Mahtipontinen liikemies voi olla osa unetonta eliittiä, joita tunnetaan paremmin niin sanotun ’Thatcherin geenin’ kantajina. Nimi perustuu Iso-Britannian entisen pääministeri Margaret Thatcherin todella lyhyeen unenmäärän tarpeeseen.

Elon Musk menee sängyn pohjalle yleensä noin kello yhden maissa yöllä. Hän herää tyypillisesti aamu seitsemältä, joka tekee noin kuuden tunnin yöunet. Kokemuksen myötä, monipuolinen yrittäjä on oppinut tämän määrän olevan sopivin biologiseen kelloon nähden. Kun yöunet jäävät kuuden tunnin alle, Musk on pahalla päällä, eikä saisi niin paljon aikaiseksi.

Tunnettu kirjailija Charles Dickens kirjoitti ja nukkui aina pohjoiseen päin. Tämän varmistamiseksi, hän kantoi mukanaan kompassin. Dickens uskoi luovuuden taso olevan suurempi tällä unitottumuksella. Unnettomuus on ollut suuri ongelma englantilaisen kirjailijan elämässä.

Laulaja Mariah Carey tarvitsee 15 tunnin yöunet hyvän lauluäänensä ylläpitämiseksi. Kaiken lisäksi, hän myönsi nukkuvansa parin kymmenen ilmankostuttimen kanssa sängyn äärellä, joka antaa höyrysaunan tunnelman makuuhuoneeseen.

Kaikkien aikojen parhaimpiin koripalloilijoihin kuuluva Lebron James on keskimäärin jopa 12 tuntia vuorokauden aikana unen maailmassa. Vaikka hän herää jo kello 5 aamulla, yhdysvaltalainen on saanut jo reilut 8 tuntia sitkeetä unta. Hän osaa samaten hyödyntää päiväunien palauttavaa voimaa.

Myös toinen legendaarinen urheilija, jalkapalloilija Cristiano Ronaldo, ylläpitää merkittävää unirytmiä. Sen sijaan, että nukkuu kokonaiset unisyklit yön aikana, hän tekee viisi puolentoista tunnin mittaisia nokosia. Yhteensä tämä on noin 7,5 tuntia yhdessä vuorokaudessa. Kevyet ja raskaat liikkumismuodot sekä lepo korostuvat. Portugalilaisella on esimerkiksi tavallista suorittaa muutama uintikierros iltakymmeneltä.

Eniten Olympiamitalleja kerännyt uimari Michael Phelphs laittaa makuuhuoneensa sellaiseen kuntoon, että sen happipitoisuudet vastaavat jopa 2.500 kilometrin korkeudella olevia olosuhteita. Tämä vaatii vartalolta suurempaa työntekoa punaisten verisolujen tuottamiseksi.

Yksilöiden ohella on mielenkiintoista katsoa myös pari esimerkkejä yhteisöistä. Esimerkiksi Blue Zone -ihmiset, jotka asuvat alueilla, joissa sanotaan asuvan eniten pitkäikäisiä, tunnetaan terveellisistä tottumuksistaan. Näiden alueiden satavuotiaat nukkuvat keskimäärin 7 ja 9 tunnin välillä sekä ottavat säännöllisiä päiväunia stressin lievittämiseksi.

Välimeren dieettiä pidetään usein maailman terveellisimpinä vaihtoehtoina. Alueella hyödynnetään samaten niin sanottu ’siesta’. Se on aikaa, jolloin muun muassa espanjalaiset ottavat kahden tunnin tauoan kaikesta tekemisestään. Tämä tapahtuu yleensä kello kahden ja neljän välillä iltapäivällä. Varsinainen uni ei varmaan yllä paljon yli puolen tunnin, mutta aika on, joka tapauksessa, tarkoitettu levolle. Siestan sanotaan vähentävän univajetta, parantavan suorituskykyä ja vähentävän stressiä.

Mikä ainutlaatuinen unirytmi sinulla on?

Joulunakin voi olla vaikeita tunteita

Joulu on jälleen saapunut. Se on iloista aikaa, jossa saamme avata lahjoja, syödä herkullista ruokaa, katsoa ihania elokuvia, kuunnella mielihyvää tuottavaa musiikkia ja viettää yhteistä aikaa läheistemme kanssa.

Joulua pidetään myönteisenä juhlana, johon arjen huolilla ei ole asiaa.

Vaikka moni odottaa ja suunnittelee sitä innolla, joulupyhät voivat tuntua joillekin erityisen vaikealta ajalta. Mainosten lietsomat stereotyyppiset kuvat, että kaikki ovat aina vain iloisia jouluna, eivät ole välttämättä realistisia. Myös näinä päivinä, negatiivisia tunteita voi tulla pinnalle.

Tämä artikkeli haluaa korostaa, ettet ole ollenkaan yksin alakuloisten ajatusten kanssa. Haluamme, että ymmärrät vaikeiden tunteiden menevän ohi. Sinussa ei ole vikaa, jos et pysty sataprosenttisesti nauttimaan joulusta. Kyseisen ajanjakson ei tarvitse olla jatkuvaa nauramista, vaikka joka suunnasta tätä kannustetaankin.

Näin ollen, voi olla hyödyllistä katsoa mahdollisia asioita, jotka voivat aiheuttaa vaikeita tunteita, tai jopa masennusta, joululoman tienoilla. Tämä tuo jonkinnäköistä selkeyttä vaikeeseen tilanteeseen. Samalla tarjoamme pieniä vinkkejä kyseiden tunteiden helpottamiseen.

Liian suuret odotukset

Kuten aikaisemmin mainittu, joulua mainostetaan vain iloisena juhlana. Ainakin muutaman päivän ajan, kaiken pitää olla täydellistä.

Haluamme perheemme käyttäytyvän samalla tavalla kuin Hollywood-elokuvissa. Täydellisyyden hakua nähdään samaten sosiaalisessa mediassa. Joulu ja fantasia kulkevat usein käsi kädessä.

Joulun fantasiassa ihmiset tulevat aina toimeen toistensa kanssa. Kukaan ei ole surullinen tai väsynyt. Lahjat ovat sopivia. Joulukinkku ja -laatikot ovat jokaisen makuun. Valaistukset ja taustamusiikit kääntävät päitä. Ja arkipäiväisistä huolista ei ole tietoakaan.

Tämän pienen listauksen avulla, ei ole vaikeeta nähdä, että monella on liian suuret odotukset joulun ajalle. Mielikuva täydellisestä juhlasta mahdollistaa sen, että syytämme itseämme ja muita, jos tunnemmekin vähemmän positiivisia tunteita. Isot odotukset johtavat lähes aina pettymyksiin.

Koska niin sanottu tavallinen elämä on, yleisesti ottaen, tylsä ja täynnä virheitä, haluamme luoda joulusta epärealistisen kokonaisuuden. Koska joulu on vain kerran vuodessa, odotamme itseltämme sekä muilta täydellisiä suorituksia. Siitä on otettava kaikki irti.

Mutta, kuten tavallinen arki, joulukaan ei ole immuuni hankalille tunteille. Se ei myöskään mene ikinä suunnitelmien mukaisesti. Suuret ja epärealistiset odotukset tekevät asioista turhan hankalia ja voivat johtaa kaikenlaisiin muihin stressitekijöihin.

Ei ole välttämättä varaa

Täydellinen joulu on työläs pyrkimys. Kaiken lisäksi, se vaatii yleensä syviä taskuja. Monella tapaa joulusta on kehittynyt kaupallinen juhla, jossa rakkautta mitataan rahalla.

Jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, moni on kiireisesti etsimässä ja keräämässä parhaat mahdolliset joulukoristeet talon sisustukseen sekä hyvät lahjat sukulaisille ja kavereille. Myös kaiken maailman jouluruokavaihtoehtoja mietitiään jo aikaisin. Tämä on väistämättä stressaava prosessi.

Kaupat ovat täynnä muita ihmisiä, jotka jahtaavat samoja tuotteita, samoilla stressitasoilla. Yksi suurimpia stressin lähteitä onkin usein taloudellinen puoli. Täydellisen joulun saavuttaminen voi muodostua todella kalliiksi. Jos ei ole varaa koko joulufantasian pystyttämiseen, voi helposti tulla paha olo kaiken stressin päällä. Järki rahankäytössä voi sekoittua, jos luomme itsellemme pakon tunnetilan.

Pakon tunne

Moni ei välttämättä jaksa aina rakentaa täydellistä joulua a:sta ö:hön. Samat ihmiset ovat usein kuitenkin ensimmäisenä ostaneet herkullisen joulukinkun, parhaat valaistukset ja suurimmat lahjat. He selittävät tämän sillä, että joulua on pakko viettää tietyllä tavalla.

Joulun juhlinnan aikana ei saa näyttää heikkouksia. Tai ei ainakaan ulospäin. Tämän pakkotunteen myötä teemme silti niitä asioita, joihin energiatasomme, kärsivällisyytemme ja rahamme eivät oikeasti riitäkään.

Näin ollen, istut silti sukulaisten ja muiden tuttavuuksien kanssa, joiden kanssa et tule toimeen. Matkustat pitkiä etäisyyksiä heidän luokse. Ostat eniten mainostettuja lahjoja, joita kukaan ei tarvitse. Katat liian monipuolisen jouluaterian, josta puolet jää syömättä. Ja lisäksi, olet väkisinkin iloisella päällä, koska muut odottavat tätä sinulta.

Liikaa ihmisiä

Joulu on yhdessäolon juhlaa. Syödään ja juodaan sekä jaetaan lahjoja ja jutellaan porukalla. Pääset näkemään, pitkästä aikaa, kaikenlaisia sukulaisia ja vanhoja tuttuja. Monelle lisääntyneet ihmiskontaktit voivat kuitenkin olla huolenaihe.

Jokaisessa perheessä on dramaattisia tilanteita. Joissain piireissä nämä voivat olla tietenkin suuremmat kuin toisilla. Henkiset, ja jopa fyysiset tappelut, saattavat korostua joulun aikana. Kaikki tuovat omat stressinsä, ennakkoluulonsa, ongelmansa ja kokemuksensa joulukinkun äärelle. Läheisille onkin helpompi purkaa vaikeita asioita.

Nimenomaan sisäänpäin kääntyneille henkilöille, joulupyhät voivat tuntua pakolliselta sosiaaliselta tapahtumalta. Jouluaattona on käytävä isovanhemmilla. Joulupäivänä on vietettävä monta tuntia appiperheen kanssa. Ja tapaninpäivänä vieraillaan vielä muiden sukulaisten tai ystävien luona.

Jokaisessa tilaisuudessa on puhuttava sekä yleisistä että henkilökohtaisista asioista. Tämä voi olla todella uuvutta tehtävä. Keskusteluissa voi usein korostua myös vertailemisen paine.

Vertailemisen tuska

Joulua vietetään aina vuoden lopussa. Toisin sanoen, vuosi on paketissa ja on aika tutkia vähän tarkemmin sen ajanjakson tapahtumia. Luonnollisesti tämä hoituu juuri sukulaisten joulujuhlallisuuksien yhteydessä.

He haluavat käydä läpi menneen vuoden asioita oman ja sinun kohdalla. Illan kehittyessä, sinun on löydettävä vastauksia haastaviin kysymyksiin. Miksi et ole vielä naimisissä? Eikö olisi aika hankkia lapsia? Milloin vaihdat parempaan työpaikkaan? Etkö haluaisi vähän laihduttaa?

Rankan kysymyssodan ohella, ruokapöydän äärellä istuu usein vertailunkohteita etsivä setä tai serkku. He kehuvat omaa työuraa, auton hintaa, urheilusaavutuksia ja terveyttä. Lisäksi, sinulle näytetään kuvia eksoottisista matkakohteista, joissa he ovat ehtineet käydä. Joudut väkisinkin vertailemaan itsesi muihin ja kuuntelemaan hyvällä tarkoitettuja neuvoja.

Seurauksena voi olla masennuksen tunnetta, jos näet vain oman elämän epäonnistumisia, menetyksiä ja menetettyjä mahdollisuuksia. Varsinkin jouluna saatat murehtia menneen vuoden käsittelemättömiä asioita.

Käsittelemättömät asiat

Jouluun liittyvä pienempi tai suurempi lomajakso tarjoaa mahdollisuuden hengähtää arjen rutiineista.

Se on yleensä aikaa, jossa voi täyttää energiavarastoja huilaamalla ja mieluisella tekemisellä. Kääntöpuollella, monen joulun viettäjän kohdalla nähdään tilanteita, joissa koko vuoden stressit purkautuvat.

Vaikka pieniä huolenaiheita ja stressitekijöitä pystyy laittamaan sivuun lyhyeksi ajaksi, joulu näyttäytyy usein kuitenkin käsittelemisen tapahtumana. Mennyt vuosi on tullut lähes päätökseen ja uusi vuosi kurkkii jo nurkan takana. Tämä on, syystä tai toisesta, hankala yhtälö mielenterveydellemme.

Pinnalle voi tulla tavalliseen arkeen liittyvät ongelmat, kuten työstressi, parisuhdevaikeudet, hankala terveystila tai rahapulmat.

Varsinkin uuteen vuoteen liittyy vahvasti tavoitteiden asettaminen. Prosessin yhteydessä käymme läpi, mitä haluamme elämästä, mitä olemme tähän mennessä saavuttaneet sekä, mitä on pakko tehdä toisin.

Moni taistelee masennuksen oireiden kanssa jo reilusti ennen juhlallisuuksien alkamista. On hyvä tietää, että joulu ei maagisesti paranna mielen hyvinvointia pysyvästi. Se voi väliaikaisesti antaa jopa iloa, mutta monessa tapauksessa masennuksesta kärsivä joutuu käsittelemään vaikeita tunteita myös jouluna.

Nostalgia

Mitä vanhemmaksi tulee, mitä enemmän voi katsoa elämää taaksepäin. Pääset muistamaan yhä enemmän kokemuksia ja ihmisiä, mutta myös ongelmia ja muutoksia. Nostalginen olotila voi siten olla todellinen riskitekijä masentavalle joululle.

On tavallista, että nykyjoulun tunnelmaa verrataan vastaavaan oman lapsuuden kokemukseen. Ne voivat sisältää sekä hyviä että vähemmän kivoja muistoja. Hyviä muistoja halutaan kokea uudestaan, kun taas huonoja, tai jopa traumaattisia tapahtumia, yritetään tukahduttaa.

Menet, useimmissa tapauksissa, takaisin lapsuutesi asuinseudulle. Televisio näyttää vanhoja jouluelokuvia sekä musiikki, maut ja hajut voivat tuoda takaisin erilaisia tunteita. Muistat aikoja, jolloin sinulla ei ollut vielä niin paljon vastuuta ja hankaluuksia. Lapsuuden kaverisi ovat samaten muuttuneet.

Valitettavasti aikuisena vietetty joulu ei voi olla samanlainen kuin lapsen kokemus. Liikaa on tapahtunut ajan myötä niin, että on vaikea päästä takaisin viattoman, tietämättömän lapsen mielentilaan. Nostalgian tunnetta pahentaa, jos tämä on esimerkiksi ensimmäinen joulu avioeron jälkeen tai ilman menehtyneen läheisen tai lemmikin kanssa.

Kaikilla ei ole läheisiä

Joulumainoksissa ja -elokuvissa muodostetaan aina kuva isoista ja iloisista perheistä sekä jakamisen kulttuurista. Kaikilla ei ole kuitenkaan aina mahdollisuutta viettää joulua toisten ihmisten kanssa.

Rakkaiden ihmisten puuttuminen juhlallisuuksissa on todennäköisesti suurin syy masentuneen olon kehittymiseen jouluna. Tiedämme, että muut jakavat lahjoja ja haleja isoissa porukoissa. Tämä ajatus sattuu, koska haluamme samantyyppisen tilanteen. Joulun yhdessäolemisen mielikuva pahentaa yksinäisyyden tunnetta.

Vaikka olisikin läheisiä sukulaisia ja hyviä ystäviä, ei ole aina mahdollista olla heidän kanssa viettämässä joulua. Joskus yksinäisyyden tunnetta voi tulla esille tapauksessa, jossa olet vaikka eri paikkakunnalla, ulkomailla tai työkommennuksella samaan aikaan. Näin olet kaukana läheisistäsi, jonka ansiosta joudut olemaan esimerkiksi digitaalisessa yhteydessä fyysisen läsnäolon sijaan. Whatsappin tai Teamsin kautta tapahtuva kontaki ei kuitenkaan ikinä korvaa aitoa halia ja hymyä.

Väsymys purkautuu

Elämme vuoden pimeintä kautta. Sitä nimetään myös kaamosajaksi, johon sijoittuvat sattumalta myös joulun pyhät. Pimeys ja täydellisen joulun stressit tekevät ihmisen väistämättä väsyneeksi.

Vuoden aikana juostaan ja puuhataan, jotta arkemme pysyy jotenkin kassassa. Tämän työn aiheuttamaa väsymystä voi yllättävän pitkään sivuuttaa. Olemme sitkeitä, mutta kaikessa on rajansa. Monelle tämä raja tulee vastaan jouluna. Silloin yleensä purkautuvat kaikki menneen vuoden paineet, joka näyttäytyy väsymyksenä.

Jouluna laukaistu väsymys on usein masennuksen aihe, koska olemme odottaneet kyseisestä ajasta niin paljon. Suunnitelmissa oli muun muassa luistelua, kirjojen lukemista lapsille, lumihevosen tekemistä, pipareiden leipomista ja tanssimista joululauluille. Todellisuus on kuitenkin toisin, koska purkautunut väsymys on vienyt viimeiset voimat. Näin ollen, voimme tuntea syyllisyyttä.

Liiallinen nauttiminen

Jos on väsynyt, sinun on huolehdittava omasta unenmäärästä ja -laadusta. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa joulun sekavuuksien keskellä.

Monella meneekin rytmi sekaisin jouluvapaiden aikana. Esimerkiksi valvomme liian pitkään, koska lahjoja on niin paljon ja myöhään aloitettu jouluelokuva kestää parisen tuntia. Unenpuute on suuri ongelma, joka voi edesauttaa masennuksen tunteita.

Vähäisen unen lisäksi, enemmistö syö ja juo usein liikaa joulun tienoilla. Se on aikaa, jolloin voi nauttia vähän enemmän kaikenlaisista herkuista ilman, että kukaan arvostelee. Monen mielestä tämä ahmiminen kuuluu joulun viettoon. Sitä jopa odotetaan. Liiottelu voi kuitenkin johtaa pahaan oloon myöhemmässä vaiheessa.

Vaikka ylensyöminen ja ylenjuominen voivat tuntua paratiisilta sillä hetkellä, moni voi kamppailla surun ja pelon kanssa jälkeenpäin. Epäterveelliset tavat joulupyhien aikana johtavat usein mahakipuun ja painon nousuun. Tammikuun kuntosalibuumi kuvastaa ihmisten katumusta. Jonkinlainen tasapaino on tärkeä myös jouluna.

Miten voi helpottaa oloa, kun masentaa jouluna?

Yllä olevat esimerkit kertovat, millä tavalla joulusta voi kehittyä myös vaikea aika jollekin. Ne näyttävät, että moni muukin kamppailee kyseisten tunteiden kanssa tähän aikaan.

Korostamme vieläkin sen olevan täysin normaalia. Jouluna ei tarvitse aina vain esittää leveästi hymyilevää, täydellistä vanhempaa, lasta, sisarusta tai kaveria.

Tarjoamme silti mahdollisia tapoja, joilla voi luoda itselleen paremman olotilan joulupyhien aikana, masennuksesta huolimatta. Tässä on 30 pienen tehtävän kokoelma, listan muodossa, joita voit tarvittaessa hyödyntää.

• Muistuta itseäsi, mistä joulussa on oikeasti kyse
• Älä ota joulua liian tosissaan
• Mieti, mistä olet kiitollinen tällä hetkellä
• Keskity enemmän nykyhetkeen
• Laita realistisia tavoitteita joululle
• Älä odota liikaa itseltäsi ja muilta
• Mene omassa rytmissä
• Löydä rauhallinen paikka itsellesi
• Tee järkevä budjetti ja seuraa kuluja
• Älä osta asioita, joihin ei ole varaa
• Ota tauko sosiaalisesta mediasta
• Älä vertaile menneen vuoden saavutuksiasi toisten omiin
• Älä tee jotain, jos se tuntuu liian pakkopuuhalta
• Uskalla sanoa ’ei’
• Puhu vaikeista tunteista läheisten kanssa
• Kuuntele muita arvostelematta
• Nuku pitkään, jos mahdollista
• Älä syö ja juo liikaa
• Muista paastota, jos siltä tuntuu
• Syö jotain terveellisempää
• Tee pieniä lihaskunto- ja venytysliikkeitä
• Kävele luonnossa
• Rakenna lumiukko tai lumihevonen
• Ota yhteyttä vanhoihin ystäviin
• Mene ihan uuteen paikkaan joulun viettoa varten
• Aloita kokonaan uusi joulunviettotapa
• Auta vierasta ihmistä
• Aloita hyväntekeväisyystyötä
• Anna anteeksi itsellesi ja muille
• Laita pieniä, realistisia tavoitteita uudelle vuodelle

Joulu on ennen kaikkea rakkauden juhla. Näin ollen, on tärkeeta rakastaa toisten lisäksi myös itseäsi. Kaikesta huolimatta, toivotamme sinulle hyvää joulua. Jos siltä tuntuu.

Suojaa kehoa ulkopuolisilta hyökkääjiltä

Ennen kuin mietimme mahdollisia immuunisysteemin parannusmenetelmiä, on hyvä tehdä selkeämmäksi, mitä kyseinen järjestelmä tekee ja mistä se koostuu.

Lyhyesti sanottuna, immuunisysteemi suojaa kehoa ulkopuolisilta haittatekijöiltä, kuten viruksilta, bakteereilta, toksiineilta, loisilta ja syöpäsoluita. Sen tarkoituksena on tunnistaa, torjua ja poistaa taudinaiheuttajia, eli patogeenejä, kehosta.

Sillä on, näin ollen, elintärkeä tehtävä terveellisen vartalokokonaisuuden ylläpitämisessä. Terveellisellä tavalla toimiva immuunijärjestelmä, loogisesti, auttaa sinua välttämään sairaaksi tulemista. Toisaalta, heikompi systeemi tekee ihmisen alttiiksi.

Immuunisysteemi koostuu erilaisista soluista, elimistä ja proteiineistä. Valkosolut ovat tärkeessä tehtävässä taudinaiheuttajien torjunnassa. Esimerkiksi nuhakuumeen tapauksessa, tartunnan saaneella alueella, verisuonet laajentuvat tuottaakseen reilusti valkosoluja. Nämä auttavat tappamaan hyökkääjän ja tuottamaan vasta-ainetta.

Järjestelmää voi, lisäksi, vielä jakaa kahteen, yhdessä toimivaan, osa-alueeseen. Nimittäin luonnollinen immuniteetti, joka on syntymästä lähtien toimiva, periytyvä osa, sekä hankittu immuniteetti, joka muuttuu ihmisen elämän aikana. Kehollamme on ikään kuin kaksi, toisiinsa kehkeytynyttä, puolustusstrategiaa.

Luonnollinen immuniteetti

Kun haittatekijä tunkeutuu vartaloon, luonnollinen puoli järjestelmästämme toimii ensimmäisenä, niin sanottuna, puolustuslinjana.

Sitä kutsutaan epäspesifiseksi, koska se tarjoaa yleisemmän tavan puolustaa kehoa. Toisin sanoen, se kohtelee kaikkia hyökkääjiä samalla tavalla. Päätarkoituksena on välttää patogeenien liikkumista ja levittäytymistä muihin vartalon osiin.

Tämän aikaansaamiseksi, luontainen immuunijärjestelmä hyödyntää fyysisiä, kemiallisia ja solumuotoisia puolustuskeinoja. Esimerkiksi iho, hiukset, limakalvot ja mahahappo sekä tappaja- ja syöjäsolut toimivat jonkinlaisina muureina ja vartijoina. Kyseisillä soluilla on tapana ympäröidä, peittää ja, sen jälkeen, tappaa ulkopuolisia hyökkääjiä.  Luontaista immuniteettiä tunnetaan välittömästä vaste-ajastaan. Tämä aika on tyypillisesti nollan ja 96 tunnin, eli neljän päivän, välillä.

Hankittu immuniteetti

Toisena puolustuslinjana toimii taas hankittu immuniteettijärjestelmä. Sitä pidetään spesifisenä, koska sillä on ominaisuus tunnistaa patogeenit yksittäisinä lajeina.

Hankittu immuniteetti koostuu imusoluista, tarkemmin B- ja T-lymfosyyteistä, jotka auttavat kehoa kloonisen laajenemisen muodossa.

Prosessissa mainitut imusolut lisääntyvät yhdestä, tai muutamasta solusta, jopa miljooniin. Jokainen klooni sisältää samanlaisen antigeenireseptorin kuin alkuperäisellä solulla ja kaikki taistelevatkin samaa hyökkääjä vastaan. Esimerkkejä hankitun immuniteettijärjestelmän puolustustavoista ovat turvotus, visva, punoitus ja kipu.

Luonnolliseen immuniteettiin verrattuna, tämä osa systeemiä joutuu ensin opettamaan vartalolle, milloin on tarvetta tuottaa vasta-ainetta. Näin ollen, sillä ei ole mahdollisuutta heti puolustautua. Vaikka vasta-aineen muodostuminen kestää yleensä yli 96 tuntia, kehomme oppii nopeasti tunnistamaan erilaisia taudinaiheuttajia. Sillä on siten myös tarpeeksi voimavaroja taistella muuttuvia viruksia ja bakteereita vastaan. Hankittu immuniteetti on pitkäkestoinen ja todella tarkka, koska se menee solujemme muistiin.

Joskus voi käydä niin, että hankitty immuniteettisysteemi hyökkää itseään, koska se ei tarpeeksi hyvin tunnista ulkopuolisia patogeenejä. Tämän myötä voi kehittyä autoimmuunisairauksia, kuten nivelreuma, psoriasis ja erilaiset allergiat.

Mitä kautta patogeenit voivat tulla kehoomme?

Kun tavoitteena on tehdä omaa immuunijärjestelmää vahvemmaksi, on hyvä tietää, mitä kanavia pitkin patogeenit voivat tulla kehoomme. Näin voi olla helpompaa puolustaa itseään näitä vastaan.

Erilaisia tauteja aiheuttavat mikro-organismit löytävät tiensä vartaloomme monella tavalla. Ne voivat päästä meidän sisälle muun muassa suun, nenän tai urogenitaalisten aukkojen kautta. Myös haavat ja vaikka puremat ovat mahdollisia kulkureittejä, koska ne rikkovat ihon estetoimintoa. Samaten jotkut hyönteiset saattavat tehdä tuhon alkua ihon kautta. Patogeenit saattavat hyödyntää useita kanavia.

Suora ihmisten välinen kontakti voi altistaa ulkopuolisille haittatekijöille. Tämä tapahtuu esimerkiksi tulehtuneen ihon tai toisen limakalvojen ja kehon nesteiden kautta. Liian läheisen ihmiskontaktin lisäksi, saastunut veri, ruoka tai vesi voivat aiheuttaa ongelmia. Ruoansulatussysteemin kautta voi tulla monta patogeenia. Lopuksi, osa taudinaiheuttajista voivat levittäytyä ilmateitse.

Kuinka parantaa omaa immuunijärjestelmääsi?

Ylhäällä on erittäin lyhyesti, ja mahdollisimman yksinkertaisesti, selitetty, mistä ihmisen immuunijärjestelmä koostuu, millä tavalla se toimii ja mitä kautta hyökkääjät voivat tulla vartaloomme. Nyt on aika katsoa vähän tarkemmin, miten kyseistä systeemiä voi ylläpitää terveellisesti ja jopa parantaa.

Anna vapaat kädet

Kuten sanottu, immuunijärjestelmällämme on jonkinlainen muisti. Sillä on tapana tunnistaa ja poistaa vieraita hyökkääjiä yhä enemmän ja paremmin. Jotkut ovat sitä mieltä, että mitä useammin annat kehosi sairastua, sitä vahvemmaksi sen on mahdollista kasvaa.

Asia ei ole niin mustavalkoinen, mutta siinä on kuitenkin perää. Vartalomme ei välttämättä vahvistu sairastamisen jälkeen, mutta se oppii puolustautumaan tehokkaammin. Joka sairastamiskerran aikana, kehomme tuottaa vasta-ainetta, joka varastoituu aina seuraavaa kertaa varten, kun kohtaamme saman viruksen tai bakteerin. Tätä kutsutaan immuniteetiksi.

Yleensä ei ole heti tarvetta juosta lääkäriin ja hakea antibioottikuuria, kun patogeeni aiheuttaa vaivaa. Terve ihmisvartalo, ja siihen liittyvä immuunisysteemi, osaa hoitaa hommansa. Anna sille mahdollisuus tunnistaa ja poistaa ulkopuolisia vaaratekijöitä. Näin se vahvistuu huomattavasti.

Terveelliset ruoka- ja juomatottumukset

Ruoansulatusjärjestelmän välityksellä voi tulla erilaisia hyökkääjiä. Terveellinen ja tasapainoinen dieetti onkin taistelun etulinjassa.

Sopiva yhdistelmä hedelmistä, vihanneksistä, palkokasveista, pähkinöistä ja kokojyvistä sekä vähärasvaisista proteiiniruoista ja maitotuotteista antaa hyvän pohjan terveelle immuunisysteemille. Ne sisältävät runsaasti orgaanisia ravinteita, kuten hyviä rasvoja, proteiineja ja vitamiineja.

Hedelmistä ja vihreistä kasveista saa esimerkiksi C- ja B-vitamiineja. Pavuista ja maitotuotteista löytyy sinkkiä. Ja pähkinät sekä siemenet pitävät yllä magnesiumtasoja. Tämäntyyppinen ruokavalio sisältää samaten hyödyllisiä kuituja, jotka ovat hyväksi suolistolle.

Samalla se auttaa saamaan tarvittavat antioksidantit, jotka toimivat, ikään kuin, meidän sisäisenä puolustussysteeminä. Niillä on tapana suojata muun muassa soluja ja elimiä hapettumiselta, jonka myötä tulehduksen mahdollisuus pienentyy.

Lisäksi, on järkevää välttää sokerinkäyttöä. Jos olet nauttinut liikaa valkoista sokeria, virukset ja bakteerit voivat liikkua vapaammin kehossasi. Immuunisysteemi tarvitsee niin sanottuja tappajasoluja puolustautumiseen. Mutta sokerin myötä, kyseiset solut eivät onnistu työssään. Esimerkiksi diabeetikoilla on yleensä enemmän infektioita.

Samanlaisia seurauksia nähdään liiallisen suolan, tyydyttyneiden rasvojen sekä suurien aloholiamäärien käytön kohdalla. Ylensyöminenkin häiritsee ruoansulatuskanavia huomattavasti.

Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on immuunisysteemisi paras ystävä. Se auttaa myös painonhallinnassa, joka tukee koko järjestelmän toimivuutta. Sopivien ruokatottumuksien ohella, puhdas vesi on elintärkeä. Veremme ja imunesteemme sisältävät immuunisysteemiä tukevia soluja. Ne tarvitsevat runsaasti vettä vartalomme pitkin kiertämistä varten. Toisin sanoen, toimiva immuunijärjestelmä ei toimi ilman vettä.

Lisäravinteet

Vaikka esimerkiksi vitamiinit imeytyvät paremmin hyvän dieetin avulla, on joskus tarvetta kääntyä lisäravinteiden puolelle.

Lisäravinteita on monenlaisia, joita voi käyttää eri tarkoituksiin. Osa niistä pitää kuitenkin sisällään keinoja avustaa terveellisen immuunisysteemin toiminnoissa. Tässä on muutamia mahdollisia lisäravinteita.

Tunnetuimpia esimerkkejä ovat C- ja D-vitamiinit. C-vitamiini auttavat ylläpitämään immuunisolujen terveyttä ja suojaavat infektioilta. Samaten se osaa poistaa tarpeettomia, vanhoja soluja ja korvata ne uusilla. Kaiken lisäksi, C-vitamiinit toimivat antioksidantteina. Hyödyntämällä tätä lisäravinnetta säännöllisin väliajoin, voit potentiaalisesti vähentää muun muassa flunssan kestoa huomattavasti.

D-vitamiinit parantavat koko immuunijärjestelmää hoitavia valkosolujen toimintakykyä. Varsinkin Suomessa, ihmisillä on selvästi vajausta tässä. Matalat D-vitamiinimäärät voivat johtaa kaikenlaisiin infektiosairauksiin. Sopivat lukemat voivat taas avustaa esimerkiksi HIV:n ja hepatiitin parantamisprosessissa.

Yleisesti ottaen, C-vitamiinilisää otetaan päivittäin 250 ja 1000 milligramman välillä. D-vitamiinin suositus on 10 mikrogrammaa päivässä. Annostukset riippuvat tietenkin erilaisista tekijöistä, kuten ikä, mahdollinen raskaus ja veriarvot. C-vitamiini on vesiluikoinen, jonka myötä ylimääräinen saanti tulee yleensä virtsan mukana ulos. D-vitamiini, toisaalta, on rasvaliuikoinen, joten sen kanssa on oltava varovaisempi.

Muita tunnettuja ravintolisiä ovat sinkki, seljanmarja, valkosipuli ja Echinacea-yrtti. Sinkki on välttämätön mineraali terveessä immuunijärjestelmässä. Se avustaa solujen kehityksessä ja niiden välisessä yhteistyössä. Samalla se suojaa kudosesteitä, jotka estävät hyökkääjien sisäänpääsyä. Sinkki on myös tärkeä tekijä tulehdusten välttämisessä. Ilman riittävää sinkkimäärää immuunisysteemi ei pysty toimimaan oikealla tavalla.

Seljanmarja, tai tarkemmin mustaselja, on mielenkiintoinen lisäravinne. Sillä on voimakas vaikutus taistella nimenomaan ylempien hengitysteiden infektioita aiheuttavia bakteeripatogeenejä vastaan. Valkosipulilla on tulehdusta ja viruksia vastaanmeneviä ominaisuuksia. Sillä on tapana parantaa valkosoluja. Sitten on vielä Echinacea-yrtti, jota tunnetaan myös punahattuna. Tämä yrtillinen lisäravinne voi olla tehokas tapa hengitystievirusten ennaltaehkäisemiseen.

Säännöllinen liikunta ja riittävä unenmäärä

Vahvempien lihasten ja tukevamman luuston lisäksi, liikunta kulkee käsi kädessä vakaan immuunisysteemin kanssa.

Sopiva fyysinen harjoittelu mahdollistaa tärkeitä immuunisoluja tulevan verenkiertoon. Se avustaa samaten prosessissa, jossa, jo verenkierrossa olevat solut, siirretään kudoksiin.

Voi sanoa, että urheilun avulla immuunijärjestelmässä olevat solut tulevat aktiivisemmiksi, jonka myötä ne osaavat paremmin tunnistaa ja poistaa patogeenejä.

Liikunnan ei tarvitse, missään nimessä, olla liian rankka ponnistus. Todella intensiivinen urheileminen voi johtaa, pidemmän päälle, immuunisysteemin tuhahduttamiseen. Kohtalaisen aktiivinen ja säännöllinen liikunta on jo tarpeeksi hyvä. Seurauksena kehosi pääsee uudistamaan tärkeitä soluja ja vähentämään tulehdusta. Esimerkkejä sopivasta liikunnasta ovat omassa rytmissä kävely ja pyöräily, mutta myös vaikka puutarhanhoito.

Mutta liikunta ei yksinään riitä. Hyvälaatuinen uni on elintärkeä immuunisysteemisi toimivuuden kannalta. Sen lisäksi, että on väsynyt koko seuraavan päivän, tarpeeton unenmäärä voi potentiaalisesti luoda tulehdusta ja altistaa erilaisille hyökkääjille. Kun nukut riittävästi, immuunijärjestelmäsi pystyy korjaamaan itsensä ja pääsemään tarvittavaan tasapainoon.

Stressin minimalisointi ja aurinko

Pitkäaikanen stressi nostaa selvästi tulehduksen riskiä sekä aiheuttaa epätasapainoa immuunisysteemin solujen toiminnoissa.

Suorien vaikutusten ohella, krooninen stressi pitää sisällään myös toissijaisia vaaratekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi huonompi unenlaatu, epäterveellisemmät ruokatavat ja vähäisempi liikunnan määrä.

Stressiä pystyy minimalisoimaan muun muassa maltillisella liikunnalla, hengitysharjoituksilla, meditoimalla, puhumalla toiselle, kirjoittamalla tai olemalla luonnossa. Luonto tarjoaa erilaisia tapoja vähentää stressiä ja, sitä kautta, ylläpitää terveellistä immuunijärjestelmää.

Kun liikut luonnossa, et hengitä vain happea. Siellä absorboit myös niin sanottuja fytonsidejä. Nämä ovat haihtuvia öljyjä, jotka tulevat ilmaan puiden ja kasvien erittäminä. Sisäänhengitettynä, niillä on erittäin hyvä vaikutus stressin lievittämiseen sekä immuunijärjestelmän parantamiseen.

Luonnossa pääset samalla auringon parantavan voiman vaikutukseen. Auringonvalo on ensisijainen D-vitamiinin lähde, joka on, kuten aikasemmin todettu, elintärkeä toimivalle immuunisysteemille. Säännöllinen auringonvalon saanti aktivoi tärkeitä immuunisoluta lisäämällä niiden liikkumista. Järjestelmän solut täytyy liikkuu patogeenien tunnistamista ja tappamista varten.

Fyysinen kosketus ja naurun voima

Varsinkin korona-aika on näyttänyt maailmalle, mitä tapahtuu, kun fyysinen kosketus ei ole enää itsestäänselvä asia. Kaikki tarvitsemme halin tietyn väliajoin.

Fyysinen ihmiskontakti auttaa saamaan paremman olon, koska se lisää muun muassa dopamiinin, serotoniinin ja oksitosiinin määriä sekä vähentää kortisolia. Kaikki nämä avustavat meitä tuntemaan tarpeellista yhteyttä toisiin. Fyysisen kosketuksen seurauksena on siten vakaampi immuunijärjestelmä.

Hyvän yhteyden toisiin saa myös hymyn tai naurun voimalla. Nauru onkin parasta lääkettä, koska se vähentää haitallisia stressihormooneja sekä lisää tarpeellisten immuunisolujen ja infektiota torjuvien vasta-aineiden määrää. Nauraminen tuo iloa immuunisysteemillesi, itsellesi ja muille.

Huolehtimalla itsestään, annat immuunijärjestelmällesi mahdollisuuden huolehtia sinusta!

Älä unohda rakastaa itseäsi

’Ennen kaikkea, älä unohda velvollisuuttasi rakastaa itseäsi’. Näin kirjoitti tunnettu tanskalainen filosofi Sören Kierkegaard kirjeessään Hans Peter serkulleen vuonna 1848.

Hyvän mielenterveyden kannalta on todella merkittävää huolehtia itsestään ensin. Se ei ole aina helppoa, koska yhteiskuntamme on, monella tapaa, turhan monimutkainen. Tärkeetä on kuitenkin tieto, että sitä voi vahvistaa. Vaikka sinun ei tarvitse kokonaan yksin pärjätä tässä maailmassa, on olemassa pieniä tapoja, joilla voit itse tehdä parantavia tekoja omaan mielenterveyteen liittyen.

Tulevan listan tarkoituksena on muistuttaa, että pienillä arkisilla teoilla on vaikutusta omaan mielenterveydelliseen hyvinvointiin. Sieltä on mahdollista löytää sellaisia asioita, joita voit upottaa pikkuhiljaa omaan arkielämään.

Silti on hyvä muistaa aina, että olemme kaikki erilaisia. Näin ollen lista on laaja, mutta ei missään tapauksessa täydellinen. Se on suuntaa antava, jossa kaikille löytyy jotain mieluisia ja hyödyllisiä asioita. Omaa mielenterveyttä pitääkin parantaa pienin askelin, omalla tyylillä ja omassa rytmissä.

Tässä on luettelo yhdeksänkymmentäyhdeksestä pienestä, ja vähän isommastakin, tehtävästä, aika satunnaisessa järjestyksessä, jonka myötä voit tehostaa omaa mielen terveyttäsi.

Takaisin juureen liikkumalla luonnollisesti

Kun maailma on sekava, luonto auttaa yleensä rauhoittumaan ja parantumaan jollain tavalla. Ydistämällä liikkuminen ja luonto, on mahdollista päästä lähemmäs elämän juureen. Tämän myötä on selkeämpää rakentaa terveellisempää ja omannäköistä arkea.

1. Kävele 15 minuuttia luonnossa
2. Vietä 15 minuuttia auringonvalossa
3. Yritä olla yhden tunnin ajan käyttämättä mitään teknologiaa
4. Laita älypuhelin pois päältä ja ole käyttämättä sitä yhden tunnin verran
5. Upota kädet multaan
6. Huolehdi kukkasesta
7. Kävele paljaan jaloin nurmikolla
8. Halaa puuta
9. Istahda puistonpenkille tai veden äärelle ja hyödynnä kaikkia aistejasi
10. Tanssi yksin ja omalla tyylillä
11. Kokeile tehdä 10 punnerrusta sekä 10 vatsa- ja selkä lihasliikettä
12. Tee etupihan lumityöt tai aja takapihan ruoho

Terve suolisto on terve mieli

Valtaosa serotoniinin, eli niin sanotun hyvä olon hormoonin, tuotannosta tapahtuu suolistossamme. Tämä tarkoittaa, että suoliston terveys vaikuttaa todella vahvasti mielialaamme.

13. Lopeta syöminen ennen kuin olet liian täynnä
14. Vältä sokeria yhden päivän ajan
15. Ole juomatta alkoholia yhden päivän ajan
16. Juo lasillinen sitruunavettä
17. Tee kolmen eri hedelmän pirtelö
18. Syö pala tummaa suklaata
19. Korvaa jälkiruokajäätelö taatelilla
20. Kokkaa yhdessä läheisen kanssa terveellisen reseptin mukaan
21. Syö iltaruoka rauhallisesti ja yhdessä perheesi kanssa

Kirjoittaminen on terapiaa

Yksi ahdistuksen ja masennuksen ongelmista on se, että on vaikeeta löytää hyviä tapoja käsitellä hankalia ajatuksia. Kaikenlaisia murheita ja tunteita kasautuu, jonka takia voi saavuttaa todella sekavan olotilan.

Kirjoittaminen on parhaimpia välineitä selkeyttää ajatuksia ja sen myötä hoitaa omaa mielenterveyttä.

22. Kirjoita itsellesi ylös 3 asiaa, joista olet kiitollinen
23. Kirjoita ylös 10 vahvuuttasi
24. Kirjoita ylös 3 asiaa, jotka stressaavat tai ärsyttävät sinua
25. Kirjoita ylös 3 asiaa, jotka pelottavat sinua
26. Kirjoita ylös 3, tällä hetkellä tuntemasi, tunnetta ja minkä niiden aiheuttajat
27. Mieti 3 hankalaa asiaa elämässäsi tai maailmassa, joita et pysty kontrolloimaan
28. Ylläpidä 7 päivän päiväkirjaa kaikista asioista, joita olet tehnyt sillä ajalla
29. Kirjoita ylös 5 realistista tavoitetta, joita haluat saavuttaa yhden vuoden sisällä
30. Valitse 1 tavoite ja kirjoita ylös tarvittavat vaiheet tavoitteen toteuttamiseen

Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle

Turvallisuus ja selkeys ovat tärkeitä terveen mielen kannalta. Monotonisuus voi kuitenkin koitua potentiaaliseksi haittatekijäksi.

Uuden kokeileminen on pelottavaa, mutta sillä on voima näyttää tämän maailman mahdollisuuksia sinulle. Mahdollisuuksia, jotka tuovat uutta tarkoitusta, iloa ja seikkailua elämään.

31. Tee yksi asia, joka pelottaa sinua
32. Opettele 3 uutta sanaa haluamastasi uudesta kielestä
33. Opettele muodostamaan yksi kokonainen lause uudessa kielessä
34. Opi soittamaan tunnetun laulukappaleen kertosäe pianolla tai kitaralla
35. Ilmoita itsesi uudelle, lyhytkestoiselle kurssille
36. Ilmoita itsesi ja kaverisi tanssi- tai itsepuolustuskurssille
37. Kysy paikalliselta MIELI ry:ltä, mitä vapaaehtoistehtäviä heillä on tarjolla
38. Kokeile kokata ihan uusi ruokalaji
39. Muuta olohuoneen tai makuuhuoneen huonekalujen järjestystä
40. Laita yksi uusi taulu seinällesi
41. Muuta älypuhelimen tai läppärin taustakuvaa luonnonmaisemaksi

Negatiivisuudesta positiivisuuteen

Kielteinen ajattelu on usein epäterveellisen mielen taustalla. Tässä tarkoitetaan negatiivisia mielikuvia, jotka kannustavat itsetuhoisuutta ja toivon menettämistä itsessäsi.

Hankalien ajatusten ymmärtäminen on iso askel kohti myönteisempien elämänkuvien luomista. Parempi maailma alkaa omista ajatuksista.

42. Muuta yksi kielteiseltä vaikuttava ajatus myönteisemmäksi omassa mielessään
43. Muuta yksi kilpailun tai käteuden aihe auttamisen aiheeksi
44. Poista yksi ennakkoluulo sukulaisesta tai ystävästä
45. Poista yksi odotus läheisestäsi
46. Yritä nähdä toista ainutlaatuisena ihmisenä, yhteiskunnan keksimien leimojen sijasta
47. Muuta henkilökohtaiselta hyökkäykseltä tuntuvat sanat sellaiseen, että ymmärrät ne olevan lähtöisin hyökkääjän omista peloista, kokemuksista ja ennakkoluuloista
48. Ota yksi erilaisuutesi esille ja mieti, miten sillä olisi voima parantaa maailmaa
49. Anna anteeksi toiselle ihmisille
50. Anna anteeksi itsellesi

Muista nauraa ja rentoutua

Usein aikuiset ihmiset ihmettelevät, miten lapsi voi olla niin energinen ja iloinen. Samaten esimerkiksi koiranpennut.

Kun etsitään vastauksia, tajuamme, että he elävät nykyhetkessä ja täyttävät arkensa mahdollisimman paljon leikillä ja naurulla. Ehkä pitkän ja onnellisen elämän salaisuus onkin leikkiä säännöllisesti, hymy kasvoilla rennolla asenteella.

51. Hymyile muuten vaan
52. Naura ääneen vähintään 10 sekunnin ajan
53. Etsi yksi asia, jonka myötä voit nauraa itsellesi
54. Seuraa valitsemasi komediasarjaa tai kuuntele mieluisaa koomikkoa
55. Ota rentouttava suihku tai kylpy
56. Haukottele
57. Hengitä 4 kertaa syvään sisälle ja ulos
58. Yritä elää nykyhetkessä niin, että unohdat vähäksi aikaan menneisyyden ja tulevaisuuden asioita
59. Meditoi eli anna ajatuksesi tulla ja mennä ,15 minuutin ajan, arvostelematta niitä
60. Tuijota kynttilän valoa yhden minuutin verran
61. Ota 20 tai 30 minuutin päiväunet
62. Jos mahdollista, nuku niin pitkään kuin haluat laittamatta herätyskelloa
63. Kuuntele YouTubesta esimerkiksi 528 hertsin parantavaa frekvenssimusiikkia

Kukaan ei pärjää yksin

Tämän artikkelin listan tarkoituksena on antaa neuvoja, miten voi tehostaa omaa mielenterveyttä.

On erittäin tärkeä huolehtia itsestään, mutta sitä ei, loppujen lopuksi, tarvitse tehdä ihan yksin. Maailma on niin paljon helpompi paikka tajuamalla, että huolta sekä iloa voi jakaa muiden kanssa.

64. Ota yhteyttä vanhaan kaveriin, jonka kanssa et olet puhunut kuukausiin tai jopa vuosiin
65. Löydä yksi yhteinen tekeminen läheisen kanssa
66. Halaa kotieläintäsi
67. Taluta tai syötä koiraasi
68. Seuraa lapsesi toimintaa sivusta
69. Avaudu toiselle ihmiselle yhdestä henkilökohtaisesta murheesta
70. Lohduta toista ihmistä
71. Pyydä neuvoa vanhemmalta, sisarukselta, opettajalta, ystävältä tai ihan vieraalta
72. Auta toista ihmistä odottamatta vastapalvelua
73. Anna lahja sukulaiselle tai ystävälle
74. Kerro kohteliaisuus vieraalle ohikulkijalle
75. Yritä ymmärtää toisen ajatusta tai tunnetta, yrittämättä muuttaa häntä
76. Vieraile pitkästä aikaan isovanhemmillasi
77. Vie kukkakimppu äidillesi
78. Toivota hyvää päivänjatkoa kaupan kassatyöntekijällä
79. Lähetä vanhanaikaisesti, fyysinen kortti ulkomailla olevalla tuttavuudelle

Mielikuvitus on kaiken ilon ydin

Modernissa yhteiskunnassa kaikkien asioiden pitää toimia yhden, sujuvan koneen muodossa. Muun muassa koulusysteemissä, mielikuvitusta ei aina katsota hyödyllisenä.

Tämä ei ole luonnollisen ihmisen onnellisuuden hyväksi. Haluamme seikkailla, luoda ja unelmoida.

80. Pelaa haluamasi videopeli
81. Aloita pienen tai ison palapelin rakentamista
82. Keksi yksi uusi sääntö olemassa olevaan peliin
83. Ota A4:nen ja piirrä sekä väritä siihen kaikki mitä tulee mieleen
84. Rakenna legoauto, lumihevonen tai hiekkalinna
85. Kokeile origamia eli paperintaittelua
86. Anna yhdelle vanhalle tavaralle, uusi ulkonäkö ja käyttötarkoitus
87. Aloita uusi postimerkki- tai kolikkokokoelma
88. Suunnittele pientä retkeä tai jopa lomaa
89. Matkustele lähimpään olevaan turistikohteeseen tai huvipuistoon
90. Asetu makuuasentoon, laita silmät kiinni ja kehitä fantasia ideaalista elämäntilanteestasi a:sta ö:hön
91. Kirjoita muutamissa asioissa poikkeava uudehko juoni, olemassa olevalle tunnetulle tarinalle
92. Uskalla tuntea tylsyyden tunteen

Oma maailma järjestykseen

Leikki ja mielikuvitus ovat merkittäviä mielenterveydellisiä voimavaroja, mutta jonkinlainen järjestys on kuitenkin hyvä olla. Esimerkiksi minimalismi auttaa elämään selkeämpää, ja usein terveellisempää, arkea.

93. Siivoa 5 pientä tavaraa talossasi
94. Vie roskapussit ulkona olevaan roskapönttöön
95. Myy, vie kierrätyskeskukseen tai anna pois 3 tavaraa, joita et enää tarvitse
96. Itke, jos siltä tuntuu
97. Petaa sänkysi huolellisesti
98. Mieti 5 asiaa, jolla saat elämääsi upotettua enemmän minimalismia
99. Jaa tuntemasi tunteet pelko- ja rakkaussarakkeisiin

Millä tavalla sinä tehostat omaa mielenterveyttäsi?

Suomi on tuonut suurta peli-iloa maailmalle

Suomi on pelinkehityksen suurmahti. Jos suhteutetaan alan tuottama liikevaihto väkilukuun, maamme on aika todennäköisesti ensimmäisellä sijalla koko maailmassa.

Yksi menestyvä yritys toisensa jälkeen on nähnyt elämän valon täällä. Korkealaatuisia videopelejä on luotu sekä tietokoneille ja konsoleille että nettiin. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Habbo Hotel ja Max Payne. Myös uhkapelaamisen alalla on paljon suomalaista kädenjälkeä.

Todennäköisesti eniten mainetta suomalaiset firmat ovat kuitenkin saavuttaneet mobiilipelien kehittämisestä. Rovion Angry Birds ja Supercellin Clash of Clans ovat antaneet miljoonille, ja jopa miljardeille, ihmisille ympäri maailmaa suurta peli-iloa.

Suomi saa olla ylpeä siitä, että se on auttanut kehittämään, valtavaa vauhtia kasvavan, globaalin pelialan infrastruktuuria. Kaikenlaiset pelaajat ovat nyt löytäneet tiensä näytön äärelle.

Yhä kasvava suosio

Videopelaaminen saavutti valtavirran suosion jo 1970- ja 1980-luvuilla. Siitä lähtien kasvu on ollut jatkuvaa vuosi vuodelta eikä hidastusta ole näköpiirissä.

Muun muassa netti, erilaiset pelikonsolit ja älypuhelimet ovat mahdollistaneet pelaamisen melkein missä tahansa.

Maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä, eri arvioiden mukaan, jo yli kolme miljardia aktiivista videopelien pelaajaa. Se on lähes 40 prosenttia koko maailman väkiluvusta. Vuonna 2015, eli vain seitsemän vuotta sitten, tämä oli vielä kahden miljardin paikkeilla. Lisäksi, korona-ajan liikkumisrajoitukset ovat huomattavasti nostaneet pelaajien määriä entisestään. Muutaman vuoden sisällä nähdään varmasti monen sadan miljoonan videopelaajan lisäystä nykyiseen lukuun.

Eniten videopelaajia on loogisesti suurissa maissa. Ylivoimainen on Kiina, jossa rikotaan pian 700 miljoonan raja. Yhdysvallat yrittävät pysyä perässä yli 200 miljoonalla pelaajalla. Itä-Aasian valtavat markkinat näkyvät myös Japanin ja Etelä-Korean merkittävissä pelaajakannoissa. Koko Aasian ja Tyynenmeren alueella sanotaan olevan jopa puolitoista miljardia aktiivista ’gameria’.

Itä-Aasian ja Pohjois-Amerikan lisäksi, pelaajia löytyy reilustu myös Länsi-Euroopassa. Isojen maiden ohella, pohjoismaat ovat hyvin edustettuja. Suomalaiset ovat aktiivista pelikansaa.

Videopelaamisen kulttuuri Suomessa

Suomessa toimii muutama sata pelialan firmaa, jotka työllistävät yhteensä reilut 3000 henkilöä. Tämän lisäksi maassamme pelataan paljon sekä harrastusmielessä että ammattimaisemmin.

Suurin osa suomalaisista on, ainakin joskus, pelannut jotain videopeliä. Vaikka suomalaisia tunnetaan maailmalla hyvinä e-urheilijoina, suurin osa meistä keskittyy kuitenkin vain harrastustoimintaan. Melkein puolet kansalaisistamme luetaan aktiivisiksi harrastajiksi. Mielenkiintoista on kuitenkin tieto, että keskivertopelaaja ei ole enää nuori.

Stereotyyppinen kuva, jossa vain teini-ikäiset pojat ja kaksikymppiset nuoret miehet istuvat tuntitolkulla pelinäytön äärellä, eivät ole todellisuutta nykypäivänä. Tavallisen pelaajan keskimääräinen ikä on nyt yli 40 vuotta. Sukupuolen suhteen on tapahtunut myös muutoksia.

Miehiä pidetään edelleen aktiivisimpina videopelaajina kuin naisia. Tilastollista eroa voi selittää osittain sillä, että miehet kuluttavat suhteellisesti enemmän aika ja rahaa konsolipelaamisen muodossa. Naiset taas hyödyntävät enemmän lyhytkestoisempia, maksuttomia mobiilipelejä. Tyttöjen ja naisten osuus on, joka tapauksessa, yhä suurempi ja sukupuolien välinen ero on pienempi kuin koskaan.

Peli-innostus on siten saavuttanut kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Aktiivisin ryhmä on juuri teini-ikäisyyteen päässeet pojat, mutta suurin kasvu näkyy keski-ikäisissä. Myös eläkeläiset ovat yhä aktiivisempi kohderyhmä. Valtaosa suomalaisista suosii mobiilipelaamisen muotoa sen helppouden vuoksi.

Videopelaaminen puhuttaa enemmän ja enemmän ihmisiä, jonka myötä on ajankohtaisempaa kuin koskaan miettiä sen hyviä ja vähemmän myönteisiä puolia.

Hyviä ja huonoja puolia

Videopelaamisen tapoja on monenlaisia. Esimerkkejä suosituista alustoista ovat konsolit, tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet.

Pelejä on samaten kaikentyyppisiä. Eniten pelattuja genreja ovat muun muassa toimintapelit, seikkailupelit, roolipelit, strategiapelit ja simulaatiopelit.

Jos käsitellään mainittuja alusta- ja pelimuotoja tarkemmin, löydämme jokaisesta omia, yksityiskohtaisia puolia. Kaikista on mahdollista ottaa esille positiivisia näkökohtia, jotka puhuvat pelaamisen puolesta. Ja kaikista on myös huomioitava negatiiviset kohdat, joista on oltava varuillaan.

Mukavuuden ja selkeyden vuoksi, tämän artikkelin tarkoituksena on kuitenkin antaa vähän yleisempi kuva videopelaamisen eduista ja haitoista. Nimenomaan mielenterveyden ja yleisen terveyden kannalta.

Videopelaamisen haitat

Jo videopelibuumin varhaisista vaiheista lähtien kriittiset ihmiset ovat varoittaneet pelaamisen haittavaikutuksista. Esimerkiksi vanhemmat ovat olleet aina huolissaan lastensa pitkistä peliajoista.

Keskitymme tässä muutamaan asiaan, jonka takia videopelaaminen voi vaikuttaa kielteisesti elämänlaatuumme.

Riippuvuuden riski

Koska kilpailuhaluinen maailmantaloutemme on suunniteltu niin, että on aina oltava enemmän ja enemmän, myös pelifirmat joutuvat olemaan yhä luovempia asiakashankinnan ja -säilyttämisen suhteen.

Näin ollen, modernit pelit ovat usein suunniteltu aiheuttamaan riippuvuutta.

Ennen pelinkehittäjillä oli tapana tuoda markkinoille kokonaisia pelejä, jonka suosion toivottiin johtavan jatko-osan ostamiseen. Nykyään on kuitenkin vähän erilainen tilanne. Pelit rakennetaan siten, että asiakkaita halutaan pitää näytön äärellä mahdollisimman pitkään.

Menestyneet pelialan yrityksen ovat tajunneet, että he voivat hallita pelaajien käyttäytymistä mahdollisimman paljon erilaisten ärsykkeiden ja palkkiosysteemien avulla. Uhkapelaamisen piirteitä on vahvasti näkyvissä. Mitä enemmän vietämme aikaa jonkun pelin sisällä, mitä todennäköisemmin meitä palkitaan. Samalla passiivisuus voi johtaa rankaisemiseen.

Palkitseminen toimii, koska ihmiset ovat todella herkkiä sen tuomaan hyvään oloon. Kaiken lisäksi, kyseiset palkkiot eivät ole pelkästään virtuaalisia. Riippuvuuden riski kasvaa tapauksessa, jossa esimerkiksi pelissä ansaittu kolikkomäärä vastaa samansuuruista, oikean maailman valuuttaa. Oikeaa maailmaa yritetään jopa korvata.

Kuten muissa riippuvuustapauksissa, peliaddiktio tuo mukanaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia elämän eri osa-alueille. Kyse on riippuvuudesta, kun pelaaminen vie niin ison osan arjesta, että esimerkiksi perhe-elämä, muut sosiaaliset suhteet, terveys ja koulu- tai työtilanteet kärsivät pahasti pidemmän aikaa.

Todellisuuspakoisuus

Videopeliriippuvuus on ääriesimerkki pelaamisen huonoista puolista. Maailman Terveysjärjestön arvion mukaan kuitenkin vain noin 3 tai 4 prosenttia reilusta kolmesta miljardista pelaajasta luokitellaan riippuvaiseksi.

Se ei tarkoita, että vaara tulla riippuvaiseksi on ohi valtaosan kohdalla. Riippuvuutta mahdollistetaan usein sillä, että ihmisellä on jonkinlainen emotionaalinen aukko. Henkilöltä puuttuu jotain, jota hän yrittää saada, luodun pelimaailman kautta, takaisin. Näin ollen on helppo nähdä, että riippuvuuden riski ei ole poissa.

Peleistä tehdään niin realistisia, että terveellistä todellisuutta ei ole aina yksinkertaista erottaa. Kaikki mainitut asiat yhdessä, antavat meille mahdollisuuden paeta oikeata maailmaa. Todellisuuspakoisuus onkin yhä kasvava ongelma. Älykkäät pelinkehittäjät ymmärtävät tämän seikan.

He luovat fantasiaympäristöissään kaikkia asioita, mitä kaipaamme todellisessa elämässä, mutta jotka ovat, syystä tai toisesta, vaikeita saavuttaa. Maailmassa, jossa sodat ja talouskriisit korostuvat, he luovat toivoa ja mahdollisuuksia. Ujo nuori voi saada pelin sisällä merkittäviä kaverisuhteita ja löytää rakkautta.

Virtuaalisessa valtakunnassa voit olla kuka tahansa. Sinun avatar voi olla kaikista vahvin tai kaunein. Voit rakentaa suurimman talon itsellesi tai saavuttaa kuninkaan tasoisen statuksen. Voit olla jopa Lionel Messi tai Cristiano Ronaldo maailmanmestuuskilpailun loppuottelussa.

Meidän epätäydellisessä yhteiskunnassa on helppo tuntea itsensä tarpeettomaksi, rumaksi ja huonoksi. Kaikilla on unelmia ja toiveita hyvästä elämästä ja tulevaisuudesta. Todellisuuspakoisuus on, aika varmasti, monen mielessä. Se on normaali reaktio nykyiseen maailmantilanteeseen. Riippuvuuden ja todellisuudenpaon raja onkin aika ohut.

On kuitenkin hyvä muistaa, että sillä ei ole voimaa korvata luontoa, luonnollisia ihmis- ja eläinsuhteita sekä aitoa rakkautta. Oikean elämän arkiset ongelmat eivät poistu uppoutumalla täysipäiväisesti uuteen fantasiapeliin.

Fyysinen terveys kärsii

Hyvä esimerkki oikean maailman asioista, joita ei ole helppoa hoitaa virtuaalisen pelaajan roolissa, on fyysinen terveys.

Kun keskittyy täysillä oman pelihahmon kehittämisprosessiin on haastavaa pitää huolta omasta kehostaan. On kuitenkin elintärkeetä huolehtia itsestään ennen kaikkea.

Lyhyesti sanottuna, terveellistä vartaloa ylläpidetään puhtaalla vedellä, sopivalla ruokavaliolla, aktiivisella elämäntyylillä ja levolla. Riittävä veden määrä estää kuivumisen. Terveelliset ruokatottumukset antavat energiaa ja tuovat tarpeelliset ravinteet kehoomme. Säännöllinen liikkuminen vahvistaa lihaksia ja luustoa. Ja hyvälaatuinen uni auttaa kestämään ja palautumaan.

Vuosien varrella, uutisiin on ilmestynyt traagisia tarinoita, joissa aktiivisia pelaajia menehtyy liiallisen pelaamisen seurauksena. Suurimmat syyt kyseiseen kohtaloon ovat yleensä dehydraatio ja syömättömyys sekä liikkumattomuus ja unenpuute.

Nämä ovat tietenkin erikoistapauksia, mutta suurin osa aktiivipelaajista ei myöskään muista aina huolehtia omasta terveydestään. Negatiiviset seuraukset voivat ilmetä vasta monen vuoden kuluttua. Esimerkiksi lihasvoiman menetys ja rasvaprosentin suureneminen ovat pidempiaikaisia ongelmia. Myös näkö ja kuulo saattavat huonontua liiallisesta näytön tuijottamisesta ja kovaäänisistä peleistä. Kun kehon terveys ei ole kunnossa, myös henkinen hyvinvointi kärsii.

Mielenterveysongelmat seuraavat

Suurin syy aloittaa videopelien pelaaminen on yleensä se, että halutaan lisää elämäniloa.

Pelaaminen tuottaa valtavasti hauskoja hetkiä kaikenikäisille. Sen takia onkin vaikeeta uskoa, että jotkut saattavat kärsiä heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnista pelitottumuksen ansiosta.

Riippuvuus, todellisuudenpako ja fyysisen terveyden hoitamatta jättäminen sisältävät kaikki suuren riskin mielenterveysongelmien syntymiselle. Mutta ovatko listatut haittavaikutukset mielen pahoinvoinnin aiheuttajia vai toisinpäin? Vastausta ei ole helppoa löytää. Näin ollen joudutaan varmaan taistelemaan tunnetun ’muna vai kana’ syy ja seuraus -dilemman kanssa.

Joka tapauksessa, liikapelaaminen on todistetusti pahentanut henkiseen hyvinvointiin liittyviä sairauksia. Masennus ja ahdistus ovat yleisimpiä ongelmia, mutta myös ADHD:n, pakko-oireiden ja sosiaalisen ahdistuksen riski on huomattava.

Masennusta voi ruokkia esimerkiksi fyysinen eristäytyminen ja passiivisuus, epäterveelliset sosiaaliset suhteet ja luonnolisten asioiden puuttuminen. Kun oikea elämä ei ole tasapainossa, on vaikea olla täysin onnellinen virtuaalisessa ympäristössä. Mielenterveyden kannalta on tärkeetä nähdä vaivaa fyysisessä maailmassa, koska se on kaiken hyvinvoinnin ytimessä.

Kuten aikaisemmin sanottu, tässä sekavassa yhteiskunnassa on tavallista saavuttaa todellisuudenpaon tunteen. Kun ympärillä oleva systeemi näyttää hajoamisen merkkejä, motivaation löytäminen on suuri haaste. Motivaation tunnetila on kuitenkin tarpeellinen terveellisen mielen ylläpitämisessä. Ilman sinun motivaatiota ja toivoa oikeassa maailmassa, ei ole aitoa tulevaisuutta kenelläkään.

Mielen ongelmat lisäävät samaten agressiivisuuden ja stressin riskiä. Pelaaja voi tietämättään kehittää itselleen hankalan yhtälön, jossa virtuaalisen elämän vaikeudet seikoittuvat oikean arjen vastoinkäymisiin. Monimutkainen tilanne voi johtaa siihen, että päähenkilö purkaa käsittelemättömiä asioitaan läheisiin tai muihin.

Tämä tuo mukanaan myös haasteita kognitiivisten taitojen ylläpitämisessä. Käsittelemättömät tunteet kahden maailman välillä, ja erilaiset häiriötekijät, eivät auta keskittymiskykyä kukoistamaan. Pelaajan osaaminen keskittyä yhteen tehtävään pidempään aikaan huononee huomattavasti.

Videopelaamisen hyödyt

Edellä mainitut videopelaamisen negatiiviset puolet ovat, suurimmaksi osaksi, kirjoitettu liiallisen pelaamisen näkökulmasta. Maailma on kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka eivät pelaa 20 tuntia päivässä. Kaikki onkin kiinni tasapainosta.

Pelaamisen haittatekijöistä on hyvä olla tietoinen. Tietenkin on tärkeetä olla varuillaan liikapelaamisen riskeistä. Mutta, kun löydät hyvän tasapainon oikean elämän ja digitaalisen maailman välillä, voit hyötyä valtavasti pelaamisen tuomista eduista. Tässä listaamme muutamia asioita, jonka takia videopelaaminen on meille hyödyksi.

Paremmat kognitiiviset taidot

Vaikka videopelaaminen voi olla haastetekijä kognitiivisten kykyjen suhteen, sillä on myös mahtavia ominaisuuksia parantaa kyseisiä taitoja.

Lukuisia tutkimuksia on suoritettu, joissa säännöllisesti pelaavia lapsia on vertailtu pelaamattomiin vastineisiin. Useimmissa tapauksissa, kognitiiviset testit näyttivät parempia tuloksia niissä, jotka pelaavat useammin.

Kognitiiviset taidot voidaan jakaa viiteen, suurempaan ryhmään. Nämä ovat lyhyt- ja pitkäaikainen muisti, looginen ajattelu ja ongelmanratkaisu, käsittelynopeus, keskittyminen sekä näkö ja kuulo.

Kun ihminen näkee uuden ympäristön tai saa jotain uutta tekemistä, hänen muistinsa stimuloituu. Virtuaalisella kokemuksella on, muistin suhteen, sama vaikutus aivoihin kuin fyysisellä ympäristöllä. Siellä uudet asiat seuraavat toisiaan usein nopeaa vauhtia. Opit tuntemaan ja muistamaan muun muassa erilaisia tilanteita, esineitä, hahmoja, värejä, ääniä ja tilavuuksia.

Samaten pääset kehittämään loogista ajatteluosaamistasi. Kaikissa peleissä on tietynlainen ongelmanratkaisuelementti, jonka ansiosta pelaaja joutuu olemaan luova ja päättäväinen. Usein vaaditaan myös multi-taskingia. Henkinen joustavuus kehittyy, koska eteneminen jatkuvasti muuttuvista tilanteista vaatii ratkaisujen tekemistä.

Joskus pelissä syntyvät ongelmat tarvitsevat nopeita ongelmanratkaisukykyjä. Videopelaaminen auttaa parantamaan tiedonkäsittelytaitoja yhä nopeammin. Reaktiokyky soveltaa uutta informaatiota ratkaisujen tekemiseen nopeutuu.

Hyvä keskittyminen taas sisältää taidon fokusoida yhteen asiaan kunnolla ja samalla poistaa mahdolliset ärsykkeet. Videopelin aikana on usein reilusti ärsykkeitä, mutta tarinassa edistyminen vaatii, aika lailla, yhden polun huomaamista. Näin ollen on mahdollista, että pelaaminen parantaa keskittymiskykyä.

Koska pelaamisen aikana hyödynnetään näön ja kuulon aisteja, se voi potentiaalisesti kehittää molempia erittäin paljon. Pelit koostuvat yleensä hyvin suunnitelluista yksityiskohdista. Sekä kuvien että äänien suhteen. Niiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa näkemään ja kuulemaan tarkemmin.

On hyvä muistaa, ettei mikään yksittäinen peli auta parantamaan kaikkia kognitiivisiä taitoja tasaisen hyvin. Jokainen pelikokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden parantaa tiettyjä kykyjä, jotka liittyvät, kyseisen pelin, suoritettaviin tehtäviin. Joka tapauksessa, videopelaaminen voi olla mahtava tapa kehittää kognitiivisia taitoja melkein huomaamatta. Sama osaaminen on hyödyksi oikeassa arjessakin.

Oikean elämän taitoja

Yhteiskunnassa sekä oikeassa elämässä selviytyminen ja pärjääminen vaatii tietynlaisia taitoja. Vaikka olemme kaikki erilaisia ja eri elämäntilanteessa, hyvä arki menee, valitettavasti, pääasiassa tarpeellisten kaavojen mukaan.

Toisin sanoen, hyvän elämän saavuttamiseksi joudumme muun muassa pärjäämään koulu- ja työpiireissä, kommunikoimaan ympäristömme kanssa sekä suorittamaan kaiken maailman vaikeita tehtäviä. Näitä pärjäämisen kannalta tärkeitä asioita on mahdollista tueta pelaamisen harrastuksella.

Mainuttujen kognitiivisten kykyjen kehittäminen auttaa koulu- ja työtaakkojen suorittamisessa. Siellä hyötyy valtavasti paremmasta muistista ja nopeammasta tiedonkäsittelystä. Yhteiskuntamme palkitsee loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Pelaaminen voi parantaa myös kykyjäsi käsitellä vastoinkäymisiä.

Englanninkielen taito

Oikeassa elämässä hyötyy myös valtavasti hyvästä kielitaidosta. Aktiiviset pelaajat ovat todistetusti päässeet kehittämään omaa kieliosaamistaan virtuaalisen maailman ansiosta.

Nimenomaan englannin kieli parantuu huomattavasti heillä, jonka pelit sisältävät säännöllistä kommunikaatiota toisten kanssa. Syynä on se, että englanti on pelimaailman ykköskieli. Englannin ohella, myös ranska, italia, saksa ja espanja sekä kiina, japani ja korea ovat todella yleisiä digitaalisissä piireissä.

Koska pelaamisen kautta tullut sosiaalinen verkosto tarvitsee yhteisiä kieliä, pelaajat tekevät usein paljon töitä sen eteen, että saavat kehitettyä omaa osaamistaan.

Silmä-käsi koordinaatio

Videopelejä pelataan hyödyntäen sekä silmiä että käsiä. Pelaajan silmä-käsi koordinaatiolla tarkoitetaan taitoa tehdä toimintoja, jossa silmät ja kädet ovat samaan aikaan käytössä.

Esimerkiksi silmät näkevät näytössä olevan kuvan tiedon, jonka jälkeen he ohjaavat käsiä suorittamaan tiettyä, liittyvää liikettä. Silmien on osattava tulkita nopeasti ja tarkasti erilaisia tilanteita. Käsien on annettava vähintään yhtä nopea reaktio ohjaimen käsittelyn muodossa, jonka jälkeen prosessi toistuu.

Hyvä yhteistyö silmien ja käsien välillä vahvistaa muun muassa motoorisia kykyjä, refleksejä, muistia ja oppimiskykyä.

Virtuaalisia ystävyyssuhteita

Iso osa peleistä voidaan nykyään pelata myös netin välityksellä. Tämä on tuonut uudenlaisia ulottuvuuksia kokemukseen.

Esimerkiksi pelikaveria kaipaava henkilö voi yksinkertaisesti löytää vastustajan tai joukkuekaverin suuren yhteisön myötä. Maailmamme on muuttunut ja sosiaalisia suhteita rakennetaan yhä enemmän digitaalisesti. Pelimaailma ei ole poikkeus.

Vaikka paljon on sanottu siitä, että fyysisiä ihmissuheita ei voi korvata, pelimaailman kontaktit ovat tuoneet paljon mielihyvää ihmisille. Erilaisten alustojen ja foorumien kautta, eri ikäiset pelaajat ovat löytäneet samanhenkisiä suhteita ympäri maailmaa. Yksinäinen pelaaja saa yhteenkuuluvuuden tunteen, koska pystyy yhtäkkiä jakamaan hauskoja ja vaikeita asioita toisen kanssa.

Ehkä tässäkin tapauksessa tasapaino on avain. Miksi ei voi olla sekä merkittäviä virtuaalisia että vahvoja fyysisiä ystävyyssuhteita?

Isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko

Ihmisen aivot ohjaavat kaikkia kehon toimintoja. Ne ovat erittäin monimutkainen kokonaisuus, mutta elintärkeä toimivan vartalon ja mielen kannalta.

Aivot koostuvat kolmesta pääosasta. Nimittäin isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko. Alla on suhteellisen lyhyt selitys aivojen rakenteesta. Tiedon myötä tulee myös suurempi vastuuntunne huolehtia aivojen terveydestä.

Aivojemme suurinta osaa tunnetaan isoaivona. Latinan kielellä se on Cerebrum. Sitä kutsutaan myös ajattelevaksi osaksi, jonka tarkoituksena on huolehtia niin sanotuista korkeimmista toiminnoista. Muun muassa kuulo, näkö, kosketus, puhe, tunteet, päättely, oppiminen ja muisti hoituvat tällä alueella. Isoaivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon tai hemisfääriin.

Lyhyesti sanottuna, oikean hemisfäärin uskotaan olevan luovuuden puoli. Kun taas vasen hemisfääri pidetään enemmän analyyttisenä ja loogisena. Esimerkiksi kieli nähdään vasemman puolen tehtävänä.

Mielenkiintoista on tieto, että oikea puolisko kontrolloi kehon vasempaa puolta ja vasen puolisko hoitaa kehon oikeaa puolta. Niin sanotut aivokurkiaiset yhdistävät sitten molemmat isoaivojen hemisfäärit, jonka myötä ne voivat vastaanottaa tietoa kummaltakin puolelta ruumista. Mikään aivon osa ei toimi yksinään.

Molemmat isoaivojen puoliskot voidaan jakaa vielä neljään osaan. Otsalohko, Ohimolohko, Päälakilohko ja takaraivolohko. Otsalohko hoitaa muun muassa käyttäytymisen, persoonallisuuden, tunteiden, ongelmanratkaisun, puheen, kehon liikkeen, arvostelun, älykkyyden, keskittymisen ja itsetunnon toiminallisuuksia.

Ohimolohko auttaa muun muassa kielen ymmärtämisessä, muistissa, kuulossa ja organisoinnissa. Päälakilohkon vastuualueisiin kuuluu taas asioita, kuten kielen tulkitseminen, tuntemus, motooriset kyvyt, tilavuus, kipu, lämpötila, näkö, kuulo ja muisti. Takaraivolohko tulkitsee näköä, värejä, valoa ja liikettä.

Jokaista aivolohkoa voidaan vielä jakaa edelleen. Syvemmät rakenteet ovat esimerkiksi hypotalamus, aivolisäke, käpylisäke, talamus, tyvitumake ja limbinen järjestelmä.

Lisäksi on olemassa vielä pikkuaivot, eli Cerebellum, jotka sijaitsevat juuri isoaivojen alapuolella. Tämän tehtävänä on ryhti, tasapaino ja lihasliikkeet. Toisin sanoen, pikkuaivot määräävät, kuinka lihaksesi toimivat yhdessä.

Lopuksi, aivorunko yhdistää sekä isoaivot että pikkuaivot selkäytimeen. Tämän avulla suoritetaan monia auttomaattisia tehtäviä, kuten syke, hengitys, ruoansulatus, kehon lämpötila, verenkierto, yskiminen ja nieleminen.

Monimutkainen kokonaisuus

Keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Aivot kommunikoivat kehon kanssa selkäytimen ja aivohermojen kautta.

Aivohermoja on kaksitoista. Jokaisella aivohermolla on oma tehtävänsä. Esimerkiksi aivohermoista suurin, eli kolmoishermo, huolehtii kasvojen tunnosta ja puremalihasten liikeestä.

Keskushermostosta löytyy valkeaa ja harmaata ainetta, jotka ovat hermokudoksia. Aivot koostuvat suunnilleen 60 prosenttia valkeasta aineesta ja 40 prosenttia harmaasta aineesta.

Lyhyesti sanottuna, harmaata osapuolta voidaan pitää tietokoneena, koska se on vastuussa korkeimmista kognitiivisista toiminnoista tiedonprosessoinnin muodossa. Näin ollen, harmaa aine vastaanottaa 95 prosenttia kaikesta aivoihin menevästä hapesta. Valkeaa vastaavaa voidaan nähdä taas virtalähteenä, koska se välittää sähköisiä signaaleja.

Aivojen ja kehon välisen kommunikoinnin kannalta tärkeitä yksiköitä ovat myös, aivoissa sijaitsevat, kahdenlaiset solut. Nimittäin hermosolut ja gliasolut. Hermosolut välittävät tietoa sähköisten ja kemiallisten signaalien kautta. Gliasolut toimivat, ikään kuin, hermosolujen liimana. Ne tarjoavat suojaa, ravintoa ja rakenteellista tukea.

Kaiken lisäksi aivoista löytyvät vielä onteloita, joita kutsutaan kammioiksi. Kammioita on yhteensä neljä. Näiden sisällä virtaa väritöntä aivoselkäydinnestettä, joka täydentyy jatkuvasti. Aivoihin kulkeutuu myös verta sisäisen ja ulkoisen kaulavaltimon avulla.

Yllä on vain murto-osa aivojen rakenteeseen liittyvästä tiedosta. Kuten näet, tämä on todella monimutkainen kokonaisuus. Jokainen aivon osa on vastuussa tietyistä toiminnoista, mutta ne ovat myös vahvasti yhteydessä toisiinsa. Minimaalinen tieto aiheesta auttaa kuitenkin tekemään myönteisempiä päätöksiä aivojen, ja samalla yleisen, hyvinvoinnin kannalta.

Sekä haitallinen että hyödyllinen

Koska ihmisen aivot ohjaavat kaikkia kehon toimintoja, jokainen tekeminen vaikuttaa niihin ja toisinpäin.

Aivojemme terveydestä huolehtiminen on erittäin tärkeä, ja usein unohdettu, tapa elää tasapainoista elämää. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, koska tietty harrastus, liike tai ajatus voi olla osittain harmillinen ja toisaalta hyödyllinen aivoille.

Hyvä esimerkiksi on videopelaaminen. Kyseisellä aktiviteetillä on potentiaalia kehittää vaikka muistia, loogista ajattelua sekä käsien ja silmien koordinaatiota. Mutta sillä on samalla mahdollisuus sekoittaa aivojen dopamiinijärjestelyjä ja tukahduttaa tunteita. Ehkä järkevä nyrkkisääntö on myös tässä, että liikaa on liikaa.

Kaiken kaikkiaan, olemme myös yksilöitä, joiden aivot reagoivat todennäköisesti eri tavoin, eri ärsykkeille. Tässä artikkelissa käydään kuitenkin läpi muutamia, yleisiä toimia, jotka vaikuttavat aivojen terveyteen. Ensin listataan aivoille haitallisia seikkoja, jonka jälkeen keskitytään mahdollisiin ratkaisuihin.

Mistä aivosi kärsivät?

Ylistimulaatio on yksi modernin yhteiskuntamme suurimpia haittavaikutuksia aivoille.

Teknologian myötä olemme enemmän ja enemmän perillä maailman menosta, mutta seurauksena nähdään jatkuva virta erilaisia tekstiviestejä, sähköposteja ja uutisia. Aivot kokevat tämän informaatioylikuormituksen hämmentävänä ja jopa ylivoimaisena.

Sekavuudesta huolimatta, monet ylpeilevät lukematta olevien viestien ja uutisista saadun tiedon määrän kanssa. Tässä maailmassa kerätty ja opittu tieto nähdään valtana. Kilpailukulttuurin merkeissä, sitä on saatava niin paljon ja nopeasti, että ylistimulaatio kulkee usein käsi kädessä multitaskingin kanssa.

Multitaskingissa suoritetaan kaksi tai useampaa tehtävää samaan aikaan. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että se on lähes aina harmillista ihmiselle, koska se lisää stressihormoonien määrää huomattavasti. Aivomme eivät ole luotu tekemään liian monta asiaa samanaikaisesti. Ei ainakaan tuottavalla tavalla. Esimerkiksi älypuhelimen avulla suoritetaan paljon multitaskingia.

Näytön tuijottaminen onkin yhä suurempi ongelma. Oli se sitten älypuhelin, televisio, läppäri tai tabletti. Vietämme todella paljon aikaa ruudun äärellä jossain muodossa. Näytössä oleva videopeli tai elokuva vie ihmisen, ikään kuin, toiseen maailmaan. Aivot eivät kuitenkaan osa hyvin erottaa tätä keinotekoista ympäristöä luonnollisesta maisemasta. Ne kokevat näytöllä näkyvän räjähdyksen tai onnettomuuden oikeana tapahtumana.

Jatkuvan tuijotuksen seurauksena myös näkö voi heikentyä. Sen ohella niskojen ja varsinkin korvien terveys saattaa kärsiä. Näytön kuva tulee yleensä yhdessä äänen kanssa. Jos kuuntelee liian kauan kovaäänistä musiikkia, on mahdollista tuhota kuulon aivomekanismit. Ja rikkoutunut kuulo ei palaudu ennalleen.

Kun ihminen viettää liikaa aikaa digitaalisessa maailmassa, hänen taitonsa luoda luonnollisia aivoyhteyksiä heikentyy. Luonnollisten asioiden puuttuminen on iso tekijä aivoterveyden kannalta. Varsinkin Suomen talvessa, jossa pimeys ja sisällä istuminen korostuvat, altistuminen auringonvalolle on vaikeeta. Näin ollen aitoa onnellisuuden tunnetta on yhä vaikeampaa saavuttaa. Yksinäisyys ja masennus voivat olla seurauksia.

Liiallisella yksinäisyydellä on vahva yhteys kognitiivisten taitojen heikkenemiseen. Sillä on voima muuttaa aivojen neurokemiallisuutta. Sosiaalisesti eristäytyneillä ihmisillä nähdään usein huonompi hermosolujen terveys. Lisäksi, he menettävät enemmän aivojen harmaata ainetta.

Kaikki yllä listatut, aivoille haitalliset seikat aiheuttavat, jollain tavalla, stressiä kehoomme ja mieleemme. Krooninen stressi voi mahdollisesti tappaa aivosoluja sekä pienentää aluetta, joka hoitaa oppimisen ja muistamisen. Pidemmän päälle voi ilmetä jopa Alzheimerin. Stressi on usein yhteydessä negatiiviseen ajatteluun, joka on myös haitallinen tapa. Se aiheuttaa mielialaa tukevien hermopiirien epätasapainoa. Tämä epätasapaino voi johtaa sitten kaikenlaisiin toiminnallisiin vaikeuksiin.

Liikkumattomuus tuo mukanaan monta haitallista seurausta kehollemme. Kuten stressin tapauksessa, liikkumattomuus nostaa esimerkiksi dementian kehityksen riskiä. Modernissa yhteiskunnassa olemme tottuneet istumaan paikallaan monta tuntia päivittäin. Ohimolohko, joka tuottaa aivoissa uusia muistoja, näyttää kärsivän liiallisesta istumisesta. Myös sydänongelmat, ylilihavuus ja diabetes ovat potentiaalisia, heikomman aivoterveyden mahdollistavia, kohtaloita.

Koska olet todennäköisesti mitä syöt, epäterveelliset ruokatottumukset eivät saa unohtua tältä listalta. Ihmiset, jotka nauttivat enemmän roskaruokaa, kärsivät yleensä kutistuneista aivon alueista, jossa muisti ja oppiminen sijaitsevat. Myös ylensyöminen on yhä suurempi ongelma. Sekä epäterveellisen että suhteellisen terveellisen ruoan liiallinen syöminen voi aiheuttaa haittavaikutuksia aivoillesi.

Liikunnan yhteydessä puhutaan usein levosta. Vaikka sanotaan, että tavallinen aikuinen tarvitsee 7 tai 8 tunnin yöunet, se on tietenkin kaikille vähän erilaista. Joka tapauksessa riittämätön unensaanti loogisesti huonontaa ihmisen kognitiivisia taitoja. Päätösten tekeminen, ongelmien ratkaiseminen, asioiden muistaminen ja looginen ajattelu saattavat kärsiä. Näin ollen yleinen mielenterveys kärsii pahasti.

Lopuksi, aivoille mahdollisia huonoja tapoja ovat vielä esimerkiksi tupakointi, alkoholi ja lääkkeet. Tupakointi hankaloittaa verenkiertoa aivoihin. Korkeat nikotiiniarvot voivat muuttaa tupakoitsijan aivostruktuurin, joka johtaa muun muassa riippuvuuteen ja olotilavaihteluihin.

Alkoholilla ja lääkkeilläkin on tapana sekoittaa aivojen tapoja käsitellä, vastaanottaa ja lähettää sähköisiä signaaleja. Luonnolliset käsittelymenetelmet häiriintyvät. Näiden käyttö aiheuttaa kielteisiä muutoksia hermosoluissa. Eniten ne vaikuttavat aivorunkoon, limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen.

Miten ylläpidät terveellisiä aivoja?

Yllä on jo hyvä lista sekoista, joista aivot saattavat kärsiä. On kuitenkin hyödyllistä keskittyä myös mahdollisiin ratkaisuihin. Millä tavalla pystymme huolehtimaan aivojemme hyvinvoinnista? Ota vastuu aivojesi terveydestä.

Kuten mainittu, monella haitallisella toiminnalla on samalla hyödyllinen puoli. Se on usein kaksipiippuinen asia. Liiallisen tiedon kerääminen voi ylikuormittaa, mutta säännöllinen oppiminen auttaa myös stimuloimaan aivoja myönteisesti. Uuden oppiminen on todettu olevan erittäin hyödyllistä mielenterveydelle.

Esimerkiksi oppimalla uuden kielen pystyt vahvistamaan aivojesi luonnollista kykyä prosessoida tietoa sekä keskittyä ja muistaa paremmin. Sama pätee uuden musiikkisoittimen sisäistämisessä. Molemmat vaikuttavat sekä valkean että harmaan aineen toiminnallisuutteen, jonka myötä voit avata uusia ulottuvuuksia itsessäsi.

Eri ulottuvuuksien mahdollisuus ei tarkoita, että kannattaa jatkaa multitaskingin tapaa. Aivojen kannalta on parempi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Näin pidät hermosolusi puhtaana, koska stressi ei pääse liikuttamaan aivojasi. Kun keskityt yhteen asiaan olet myös paljon tuottavampi. Aivoja voi stimuloida esimerkiksi videopeleillä.

Vaikka näytön tuijottamista kannattaa rajata mahdollisimman paljon, sen avulla voi tietenkin myös opettaa itsellesi, ja aivoillesi, hyödyllisiä taitoja. Lapset, jotka pelaavat säännöllisesti videopelejä, näyttävät kehittyvän enemmän kognitiivisen osaamisen suhteen kuin lapset, jotka eivät pelaa ollenkaan. Esimerkiksi aivoalueet, joissa sijaitsevat keskittyminen ja lyhytkestoinen muisti, ovat aktiivisia pelaamisen aikana.

Videopelien sijasta voit kehittää aivojasi samaten vaikka muisti- ja palapeleillä tai Legojen rakentamisella ja pöytätenniksellä. Kaikessa tekemisessä kannattaa kuitenkin muistaa leikin tärkeyttä. Leikki parantaa aivojen terveyttä ja mielen hyvinvointia huomattavasti. Kuten kaikissa asioissa, pelaamista kannattaa harrastaa tasapainosesti niin, että sen antamat hyödyt säilyvät.

Tasapaino on näin ollen asia, jota pitäisi soveltaa kaikessa tekemisessä. Kuten aivot, elämä koostuu monesta osa-alueesta, jotka on hyvä olla terveellisessä tasapainossa. Esimerkiksi urheilussa, ruokatavoissa, sosiaalisessä elämässä ja terveydessä on löydettävä jonkinlainen tasapaino. Se on aikaa vievä prosessi, joka vaatii itsetuntemusta ja joustavuutta.

Luonto on mahtava ympäristö tuoda elämääsi tasapainoa. Luonnolla on parantava voima. Se auttaa aivojasi lepäämään ja palautumaan vilkkaan työ- tai koulupäivän jälkeen. Puutarhanhoito on hyvä esimerkki puuhailusta, joka vie aivosi lähemmäs luontoa. Nauti myös auringossa olemisesti mahdollisimman paljon. Se lisää serotoniini-nimisen hormonin vapautumista aivoissa. Tämä kohottaa mielialaa.

Toinen tapa nostaa omaa mielialaa on olemalla sosiaalisesti aktiivinen. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja sosiaaliseen toimintaan osallistuminen voidaan pitää eräänlaisena aivojumppana. Sillä on voima nostaa aivojesi oksitosiinitasoja, jota tunnetaan myös niin sanottuna rakkaus hormoonina.

Näin ollen, läheisten ihmisten ja uusien tuttavuuksien tuki vähentää masennuksen riskiä huomattavasti ja stimuloi aivojasi kehittämään eri osa-alueita. Sopiva sosiaalinen elämä toimii samalla motivoivana tekijänä ja hyvänä stressinlievittäjänä.

Aivojesi kannalta onkin elintärkeetä pitää stressi kontrollissa. Elämällä mahdollisimman tasapainoista ja omannäköista arkea pystyt välttämään liiallisten stressihormoonien kerääntymisen. Säännöllinen liikunta on avain stressin lieventämiseen ja terveellisiin aivoihin. Aktiivinen elämäntyyli auttaa aivojasi tuottamaan hormooneja, jotka ruokkivat koko kehoasi. Lisäksi, se parantaa vartalon verenkiertoa ja hapenottokykyä.

Tärkeetä on luoda itsellesi sopiva urheilurutiini. Liikkuminen ei tarvitse olla todella rankkaa. Sen on oltava mukavaa toimintaa, jonka myötä pystyt parantamaan yleistä elämäniloasi. Upota arkeesi säännöllisiä, monipuolisia ja mieluisia tapoja liikkua. Esimerkiksi pieni kävelylenkki luonnon maisemissa tai tanssi parantavat mielialaasi, ja aivojesi terveyttä, jo huomattavasti. Varsinkin, jos joudut istumaan paljon päivän aikana.

Liikunta kulkee aina käsi kädessä hyvän levon kanssa. Aikuiset tarvitsevat keskimäärin noin 8 tunnin yöunet, saadakseen kaikki sen hyödyt. Aivosi tarvitsevat lepoa samalla tavalla kuin kehosi. Sopivien unien aikana vartalo pääsee yleensä lepäämään, mutta aivot eivät kuitenkaan pysty deaktivoimaan.

Kun ihminen nukkuu, aivot unelmoilvat, parantuvat ja valmistautuvat. Riittävä lepo on siten erittäin tärkeä keino antaa aivoillesi tarpeeksi aikaa käsitellä vanhoja ja uusia asioita. Muista myös hyödyntää lyhyiden päiväunien ja hieronnan luksusta.

Liikunnan ja levon kanssa, aivot tarvitsevat terveellistä ravintoa ja nestettä. Epäterveellistä ruokavaliota yleensä hallitsee liiallinen sokerinkäyttö. Niin sanottujen yksinkertaisten hiilihydraattien ruokavalio ei hyödynnä aivojasi, joten tämän muuttaminen on hyvä alku kohti terveellisempää elämää. Loogisesti tupakan, alkoholin ja lääkkeiden välttäminen kuuluu tämän elämänmuutoksen kohtaloon.

Terveellisiä ruokavalioita on monenlaisia. Muun muassa tunnettu välimeren dieetti sisältää paljon myönteisiä seikkoja aivojen terveyden kannalta. Tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä oliiviöljy, pähkinät ja kala auttavat välttämään aivosolujen menetystä. Toimiva keho tarvitsee myös riittävästi puhdasta vettä. Aivomme hyötyvät paljon hydratoidusta vartalokokonaisuudesta.

Vielä yksi mielenkiintoinen, ja potentiaalisesti hyödyllinen, tapa ylläpitää terveellisiä aivoja on minimalismi. Vilkkaassa ja monimutkaisessa modernissa yhteiskunnassa aivot käyvät tietenkin kuumana. Näin ollen ylistimulointia ja stressiä voi lievittää poistamalla elämästäsi kaikki ylimääräiset asiat, jotka eivät suoraan tue sinun onnellisuutta, menestystä ja tuottavuutta. Minimalismia voi soveltaa muun muassa ruokavalioon, sosiaalisiin suhteisiin, työhön tai tavaroihin.

Lopuksi, on hyvä mainita yksinkertainen keino vahvistaa, aktivoida ja stimuloida molempia aivopuoliskoja. Kuten yllä mainittu, meillä on vasen ja oikea hemisfääri aivoissamme. Niiden toiminta ei ole kuitenkaan symmetrinen. Vasen aivopuolisko kontrolloi vartalon oikeaa puolta ja oikea aivopuolisko hoitaa taas kehon vasempaa puolta. Oikeakätisten ihmisten aivot ovatkin enemmän vasemman hemisfäärin hallitsemia, kun taas vasenkätiset ovat enemmän oikean hemisfäärin alaisuudessa.

Tämän teorian myötä kannattaakin huolehtia siitä, että molemmat aivopuoliskot saavat yhtä paljon huomiota. Harjoittele niin sanotun heikomman kätesi käyttöä. Jos vain mahdollista, ota käyttöön molemmat kädet samaan aikaan. Näin stimuloit aivojasi kokonaisuudessaan.

Mukavuusalue rajana

Ahdistuneisuus on todella yleistä nykymaailmassa. Yksinkertaisesti sanottuna, se tarkoittaa, että olemme erittäin huolestuneita jostain, joka voi tapahtua nyt tai tulevaisuudessa.

Ahdistus tuntuu samanlaiselta kuin pelko, koska pelon tunne on sen juurella. Kun pelon tila valtaa ajatuksemme, on haastavaa yhdistyä ympärillä olevaan elämään. Tämän yhteyden löytäminen on kuitenkin tärkeetä paremman maailman rakentamisessa.

Pelko voi olla lähiympäristön tai koko maailmantilanteen seurausta, mutta usein se on ajatusten luomaa. Ennakkoluuloilla ja toisten ihmisten mielipiteillä on tapana jäädyttää meidät. Muun muassa medialla on suuri vaikutus pelkotilan ylläpitämisessä. Seurauksena monen maailmaa valloittavat kaksi sanaa: en uskalla. Nämä symboloivat, millä asenteella suurin osa ihmisistä elää arkensa.

Olemme kaikki, suurimmaksi osaksi, omien mielenmaailmojemme kuluttamia. Ajatuksemme, ideamme, pelkomme, käytöstapamme ja rutiinimme ovat heijastuksia tästä ajatusmaailmasta. Ne ovat kuitenkin, monella tapaa, yhteiskunnan muodostamia. Moderni yhteiskunta on luonut meistä pelokkaita yksilöitä.

Pelon kulttuurin myötä olemme joutuneet suojaamaan itsemme. Toimimme ikään kuin kuplan sisällä, johon ei helposti päästetä ketään ulkopuolista. Elämä vierii ohi nopeassa tahdissa. Sivuutamme tietoisesti tai epätietoisesti hyviä mahdollisuuksia. Jotkut kutsuvat tätä kuplaa myös mukavuusalueeksi.

Mukavuusalueen sisällä on, ainakin ensisijaisesti, hyvä olla. Se on pääasiassa turvallinen ja selkeä paikka. Omissa ajatuksissa oleminen voi olla myös hyödyllistä, koska opit esimerkiksi tuntemaan itsesi. Mutta maailmamme on tällä hetkellä, monessa suhteessa, myös todella rajoitettu. Eksymme jatkuvaan kilpailuun, pelkäämme muita ja tuomitsemme erilaisuuksia.

Globalisaatio ei ole välttämättä mahdollistanut kaikille avoimemman maailman. Kaiken lisäksi elämä, myös länsimaissa, on mennyt enemmän ja enemmän selviytymiseksi. Ihmiset ovat unohtaneet, että elämää on hyvä kohdata rohkeudella ja ilolla. Pakon edessä, elämme kuitenkin mieluummin omissa kuplissamme, josta on vaikeeta irtautua.

Astu pois kuplastasi

Mukavuusaluetta voi ja kannattaa kuitenkin suurentaa. Siitä voi myös ajoittain astua pois. Astumalla pois omasta kuplastaan pääset ikään kuin avaamaan portteja, joilla on mahdollisuus viedä sinut eri ulottuvuuteen.

Vaikka omassa kuplassa oleminen tuntuu turvalliselta, se on usein tylsä toiminta. Eikä välttämättä edes niin luotettavakaan. Ihmisiä on luotu seikkailemaan ja kokeilemaan uutta. Ei elämään jatkuvassa pelossa ja määrätyissä rutiineissa lopun iän. Maailmasta voi potentiaalisesti muotoutua niin paljon mielenkiintoisempi ja mielekkäämpi paikka kuin se on tällä hetkellä. Näin ollen on tärkeetä avata symboolisia portteja, johon tarvitsemme toisia.

Parhaimmat muistot ovat, yleisesti ottaen, muiden ihmisten kanssa. Todistaakseen tämän, voit tehdä vaikka listan itsellesi, johon kirjoitat viisi parasta menneisyyden elämystä omasta elämästäsi, jolloin tunsit olosi onnellisimmaksi. Toisilla ihmisillä on tietenkin myös voima tehdä kokemuksista todella haastavia, mutta yleinen mielepide on, että jaettu ilo on paras ilo.

Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole tietenkään vähätellä aitoa pelon tunnetta. Tavoitteena on tehdä ihmisiä tietoiseksi omista rajoituksistaan ja, sitä kautta, antaa mahdollisuus löytää rohkeus parantaa ja laajentaa maailmaa pienin elein.

Tässä artikkelissa käsitellään muutamia yksinkertaisia tapoja, joilla pystyt avaamaan kyseisiä portteja. Avaamalla portteja luot uusia mahdollisuuksia itsellesi ja muille sekä autat rakentamaan iloisemman ja avoimemman ympäristön. Prosessissa tarvitsemme toisiamme, mutta hyvän alun tekeminen on sinun käsissäsi. Sinulla on avaimet!

Hymyn portti

Hymyileminen voi kuulostaa monelle turhalta operaatiolta, jota harrastetaan vain ajoittain. Jotkut eivät uskalla hyödyntää hymyään ikinä, koska he uskovat sen olevan sopimatonta monessa tilanteessa.

Hymyn voima on kuitenkin valtava. Se on universaali symbooli, joka tekee meidät iloiseksi. Sitä kannattaa aina käyttää.

Kun näet toisen ihmisen hymyilevän, se piristää päivääsi huomattavasti. Puhumattakaan oman hymyn tehosta. Keskimäärin aikuinen henkilö hymyilee vain parikymmentä kertaa päivän aikana. Niin sanottu iloinen aikuinen hymyilee korkeintaan 50 kertaa. Lapsilla tämä luku voi olla jopa kymmenkertainen. Koska lapset hymyilevät niin paljon päivän mittaan, he ovat yleisesti onnellisempia kuin aikuiset.

Onnellisuushormoonien lisäksi, hymy auttaa antamaan henkistä ja fyysisestä terveyttä. Se lisää energiatasoja sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. Hymylihakset ovat suoraan yhteydessä hermostoon ja aivoihin. Aito hymy on myös voimakas tapa rakentaa suhteita, koska se tekee ihmisestä lähestyttävämmän, rauhallisemman ja mielekkäämmän. Hymyä voidaan näin ollen pitää erittäin tärkeänä porttina.

Pienen hymyn avulla saat aikaiseksi maagisia tilanteita. Kun toinen ihminen huomaa sinun hymyilevän, heidän itserakentamaan kuplaan syntyy reikiä. Toisin sanoen, heidän suojamuuri modernin yhteiskunnan vaikeuksia vastaan saattaa tulla alas. Sinun hymyllä on siten mahtava vaikutus.

Tämän yksinkertaisen ja myönteisen eleen myötä parannat maailmaa huomattavasti, koska se luo positiivisuutta sinussa ja muissa. Se toimii lääkkeenä omalle ja toisen pahalle ololle sekä pienentää, tai jopa poistaa, kynnystä yhdistyä. Samalla luot uusia mahdollisuuksia, jossa pieni hymy toimii uusien ihmissuhteiden ensimmäisenä rakennuspalikkana.

Ei ole ollenkaan sattumaa, että maailmankuulu nunna Äiti Teresa totesi rauhan alkavan hymystä. Hymy on paras ja yksinkertaisin tapa avata portteja. Molempien suupielien nostaminen johtaa siihen, että toiset ihmiset haluavat tutustua sinuun. Aidon hymyilemisen taitoa kannattaakin harjoitella säännöllisesti. Näin pääset hymyn avulla olemaan taas onnellinen niin kuin lapsena.

Auttamisen portti

Hymy on loistava tapa totutella itseään ja muita avoimempaan ja avaramielisempään maailmaan. Sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset auttavat ja tukevat toisiaan.

Se on kuitenkin haastava ajatus, koska elämme keskellä kilpailuyhteiskuntaa. Tämä kilpaileva asenne on juurtunut hyvin syvälle meihin, koska selviytyminen on, monella tapaa, sen varassa.

Tässä maailmassa, toisen auttaminen tarkoittaa, näin ollen, usein mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Ele vaatii suurta vahvuutta, rohkeutta ja vastavirtaan kulkemista, koska se ei ole enää itsestäänselvää monessa paikassa. Mutta se on uskomattoman tärkeä symboolinen portti, jonka läpi päästyään löydät paremman maailman ulottuvuuden. Tämä maailma tarvitsee auttamisen kulttuuria.

Kuten hymyn tapauksessa, vieraan ihmisen auttaminen voi alkaa pienestä. Näin annat helpotusta toisen arkeen sekä luot toivoa ja teet itsestäsi lähestyttävämmän. Voit esimerkiksi pitää ovea auki toiselle, päästää jonkun sinun edelle vilkkaassa jonossa tai vaikkapa kantaa ikäihmisen painavat kauppakassit. Kaikki ovat helppoja keinoja yhdistyä vieraaseen henkilöön ilman suurta vaivannäköä.

Auttaminen voi tietenkin olla myös suurempitöisempää, kuten pyörän renkaan paikkaaminen, toisen kotiinkuljettaminen, tietokoneen korjaaminen tai koululäksyissä avustaminen. Vapaaehtoistyön avulla pääset aktiivisesti ja monipuolisesti mukaan epäitsekkääsen auttamisen tapoihin. Ja pelkkä kuunteleminenkin on tehokas tukimuoto.

Tehtävän luonteesta riippumatta, auttamisen ele on se, mikä korostuu. Kun autat toista saavuttamaan jotain, joka on hänelle tärkeetä, hän kasvaa henkilönä, joka heijastuu myös auttajaan. Avaamalla auttamisen porttia pääset rakentamaan tarvittavia yhteisöjä. On tärkeetä auttaa ilman, että odottaa mitään vastinetta. Näin ihmiset oppivat taas pikkuhiljaa luottamaan toisiinsa. Tämä pitäisi olla auttamisen ensijainen tavoite.

Kosketuksen portti

Olemme kaikki jollain tavalla yhteydessä toisiimme. Yhden henkilön hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa vahvasti ympäristöön.

Vaikka kilpailemisesta on tullut jo melkein luonnollista, toisen auttaminen pitäisi olla meidän tärkeimpiä tehtäviä. Kosketuksen avulla voit saada aikaiseksi voimakkaita yhteyksiä, jotka tuovat esille maailmamme parhaimpia puolia.

Fyysinen kosketus toiseen ihmiseen toimii, ikään kuin, virtalähteenä. Toisin sanoen, lataamme toistemme akkuja. Ilman tätä ei voi olla elinvoimaa. Aito kosketus vähentää kortisolitasoja, joita tunnetaan myös stressihormooneina, ja vapautaa oksitosiinia, josta syntyy hyvää oloa.

Tähän lopputulokseen ovat päässeet myös erilaiset tutkijat, jotka ovat esimerkiksi vertailleet vauvojen fyysisen huomion tarpeita. Kosketuksella on valtava parantava voima. Ihomme on elimistömme suurin elin, joka sisältää monipuolisen hermoverkoston.

Yhden halauksen avulla luot toivon ilmapiirin sekä lisäät toisen itsevarmuutta ja elämäniloa. Se on tapa yhdistyä käyttämättä mitään sanoja. Hali kommunikoi ymmärräystä. Näin ollen pystyt avaamaan kosketuksen symboolista porttia.

Halin lisäksi, kosketuksen muotoja voivat olla esimerkiksi kättely, silitys ja hieronta. Jokainen kosketus tekee maailmasta paremman paikan, koska se rikkoo olemassa olevia sosiaalisia esteitä. Kosketuksen ei tarvitse olla vain ihmisten välillä. Eläimet, ja jopa kasvit, ovat tärkeitä osia ympäristöömme. Halaamalla koiraa tai silittämällä hevosta autat myös avaamaan portteja.

Yhteydenoton portti

Yksi hymy, auttamisen ele ja hali päivässä pitävät lääkärit jo loitolla.

Kaikki yllä mainitut portit voidaan periaatteessa supistaa yhteen asiaan. Nimittäin se, että jokaisen tarkoituksena on saada yhteys toisiin ihmisiin. Tämä yhteys on avoimemman ja mielekkäämmän yhteiskunnan ytimessä.

Kuten aikaisemmin mainittu, meistä on muodostunut joukko pelokkaita yksilöitä. Aidon yhteyden saaminen on yhä vaikeampaa. Sen puuttuminen näyttää kuitenkin aiheuttavan muun muassa mielenterveysongelmia. Yhteisöllisemmän maailman luominen vaatii rohkeutta, koska olemme kaikki rakentaneet muurin ympärillemme. Ensimmäinen yhteydenotto onkin sinun käsissäsi.

Yhteydenottoja on monenlaisia. Tervehdi naapuria, soita vanhalle luokkakaverille, kiitä kassatyöntekijää tai laita hyvä ideasi sähköpostitse. Pienestä ja viattomasta kontaktista voi kehkeytyä uskomattomia, uusia tilanteita. Mikä tuntuu alustavasti pelottavalta tai turhalta, voi mahdollisesti tuoda elämääsi yllättäviä suhteita, tehtäviä, ideoita, seikkailuja ja tarinoita. Yhteydenoton portista kulkeminen voi potentiaalisesti muuttaa elämäntilanteesi maagisella tavalla.

Emme pärjää yksin tässä elämässä. Lasten kasvattaminen, talon rakentaminen, reppureissaaminen ja yritystoiminta. Jokaisessa onnistuminen ja kukoistaminen edellyttää muiden ihmisten osanottoa. Ehkä menestyneet yrittäjät tajuavat tämän seikan paremmin kuin kukaan muu. Pyytämällä apua toiselta, avaat yhteydenoton portin, jossa muut ihmiset alkavat toimimaan sinun hyväksi. Pienellä eleellä aktivoit suuria asioita.

Porttien avaaminen haasteena

Symboolisten porttien avaaminen on vaikeeta kaikenikäisille. Nuorilta voi puuttua herrasmiehen tapoja auttaa. Kun taas ikäihmisillä voi olla pitkä aika viimeisestä halista.

Näin ollen, on meidän kaikkien vastuulla yrittää avata hymyn, auttamisen, kosketuksen ja yhteydenoton portteja.

Avaamalla portteja annat toivoa parempaan maailman. Samalla luot mahdollisuuksia itsellesi ja muille. Elämänpolkusi ei ole todennäköisesti kiveen hakattu, joten pienet eleet voivat muuttaa sitä parempaan suuntaan.

Ota haasteeksi hymyillä, auttaa vierasta, koskettaa läheistä ja ottaa yhteyttä. Se on pelottavaa, mutta kun pääset alkuun tajuat, että maailmasta tulee niin paljon mielenkiintoisempi ja mukavampi paikka kuin ikinä ajattelitkaan. Parempi elämä alkaa sinusta ja siten heijastuu ympäristön kaikkiin osa-alueisiin.

Moderni yhteiskunta muuttuvassa maailmassa

Nykymaailmassa on usein helppoa tuntea itsensä robotiksi. Suurin osa elää elämää, jossa toistuvia tehtäviä suoritetaan niin sanotulla autopilotilla.

Vaikka tavallisella arjella on toistuva luonne, moderni yhteiskunta haluaa jatkuvaa kilpailemista ja juoksemista. Meitä johdetaan ja määrätään sekä ohjataan osana systeemiä. Järjestelmä, jossa näytämme yhä enemmän unohtavan inhimillisyyden.

Mitä monimutkaisemmaksi moderni yhteiskunta kehittyy, mitä enemmän on ihmisiä, jotka haluavat irtautua kyseistä elämäntyylistä. Jotkut ainakin osittain. Jotkut jopa kokonaan. Suurin syy tähän on, että systeemin sisällä näyttää olevan vain rajoitettu määrä elintärkeitä ihmisarvoja, kuten vapautta, tarkoitusta, luonnonläheisyyttä ja aidon yhteyden tunnetta.

Teknologian myötä maailmasta on kehkeytynyt myös monella tapaa helpompi ja selkeämpi paikka. Ainakin länsimaissa asiat ovat pelanneet, kehittyneen systeemin ansiosta, suhteellisen hyvin viimeisten vuosikymmenten aikana.

Supermarketeissa on ruokaa, viemärit kuljettavat puhdasta vettä, sähköverkosto auttaa lämmittämään ja valaisemaan sekä terveydenhuolto toimii, henkilökohtainen turvallisuus on aika lailla taattu ja työpaikkoja on tarpeeksi. Kaiken lisäksi saa hyödyllistä tietoa netistä ja viihdettä televisiosta.

Mutta maailma on muutosvaiheessa. Muun muassa inflaatio, korona-aika, Ukrainan ja Venäjän välinen sota sekä neljäs teollinen vallankumous johtavat siihen, että yllä mainitut toimivuudet eivät ole enää itsestäänselviä nykyisille ja tuleville sukupolville. Perusasioiden puuttuminen ja turvattomuuden tunne korostuvat nyt monessa kotitaloudessa.

Yhteiskuntamme yleinen kaoottisuus tuo esille vakaaksi uskotun systeemin rajallisuuden ja epäluotettavuuden. Ihmiset, jotka ovat olleet muutenkin jo jaksamisensa äärirajoilla tai tajunneet modernin maailman ongelmallisuuksia, saavat yhä suuremman syyn katsoa muualle. Koemme tai olemme kokemassa ikäänkuin kaksijakoisuuden.

Onko modernin yhteiskunnan luoma verkosto enää toimiva kokonaisuus vai onko parempi irtautua siitä kokonaan?

Mikä off-grid elämä?

’Off-the-grid’ tarkoittaa sanallisesti ’irti ruudukosta’. Yleisempi suomenkielinen käännös on kuitenkin ’irti verkosta’. Ruudukko tai verkko, tässä tapauksessa, viittaa yhteiskunnan julkisiin palveluihin.

Off-grid elämässä tavoitellaankin irtautumista, eli riippumattomaksi tulemista, tästä systeemistä.

Elämäntyylissä tarkoituksena on saavuttaa omavarainen tilanne, jossa hyödynnetään luonnon antamia voimavaroja. Sen sijaan, että saat elämään tarvittavat asiat valtion tai monikansallisten yritysten tuottamista ja ylläpitämistä lähteistä, olet itse vastuussa näiden hankkimsesta ja hoitamisesta.

Sinun on muun muassa kasvatettava omat ruoat, hankittava omat juomavedet, tuotettava omat sähköt, hoidettava omat lämmitykset, keksittävä omat jätehuoltoratkaisut ja tehtävä paljon muuta omavaraista toimintaa.

Jos tavoitteena on irtautua modernin yhteiskunnan verkosta etsiessäsi vakaampaa elämäntyyliä, on hyvä tietää tarkemmin, miten off-grid elämää voi aloittaa.

Off-grid elämän aloittaminen

Omavaraisen elämän aloittaminen voi tuntua vaikealta tai jopa ylipääsemättömältä. Koska olemme niin kietoutuneita yhteiskunnan systeemeihin, ja niiden tuomiin mukavuuksiin, emme yleensä osaa hahmottaa miten kehittyneita kyseiset verkostot ovat.

Näin ollen täysipäiväistä off-grid elämää ei kannata aloittaa ihan heti. Hyödyllisiä taitoja on opittava askel kerrallaan. Kärsivällisyys on avainasemassa.

Modernin yhteiskunnan systeemit ovat pitkän ajan kehittyneitä kokonaisuusia. Niistä irtautuminen vaatiikin, monella tapaa, elämän uudelleen oppimista. Tiedon kerääminen on ensimmäinen askel kohti omavaraisuutta. Tietoa voi hakea olemassa olevasta kirjallisuudesta tai netistä. Paras tapa on kuunnella ja seurata kokemusasiantuntijoita. Muista harjoitella oppimasi asioita mahdollisimman paljon.

Sinun on opittava, miten yhteiskunnan julkiset systeemit toimivat. Kun ymmärrät verkoston toimivuudet isommassa mittakaavassa, sinun on helpompi soveltaa nämä omassa arjessaan. On myös tärkeetä tietää, mitä tarvitset hyvään peruselämään.

Miten saat esimerkiksi tukevan katon pään päälle? Miten lämmität olohuoneesi? Miten korjaat rikki menneitä huonekaluja? Miten saat valot toimimaan? Miten keität ja säilytät luonnosta löydettyjä ruokia? Ja miten puhdistat veden?

Off-grid elämään tarvittavan tiedon kerääminen sisältää myös ymmärrystä siitä, että millä tavalla olet kiinni modernissa yhteiskunnassa. On tärkeä tietää, mikä estää vapaamman ja luonnollisemman elämäntyylin sekä mitkä instituutiot ovat sinun ja omavaraisuuden välissä.

Hyvä neuvo on saada paremmin haltuun omat talousasiat. Raha on liian usein suurena esteenä mieluisampaan arkeen. Off-grid elämä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden elää pienemmällä. Vaikka elämä on yhä kalliimpaa, ihminen pärjää yllättävän vähällä. Näin ollen sinun on otettava ohjat käsiin liittyen velkoihin, turhiin menoihin ja ylimääräisiin ostoksiin. Velattomuus auttaa paljon irtautumisprosessissa.

Opittujen tietotaitojen ja velattomuuden lisäksi, elintärkeä osa off-grid tukikohdan rakentamista on sopivan maapalstan löytäminen. Tämä on todennäköisesti suurin tehtävä, joka vaatii huolellista suunnittelua. Kartoita budjettisi, tavoitteesi, tarpeesi ja toiveesi sekä alueen omistusoikeuksia ja rajoituksia.

Tutki, pystyykö nykyisestä tai tulevasta talostasi tehdä vakituisen asunnon. Mieti, miten talven olosuhteet vaikuttavat kyseiseen paikkaan. Huolehdi, että maalle on sopivat liikenneyhteydet. Ja varmista, että siellä voi kasvattaa ruokaa ja sinne on mahdollista tuoda vettä.

Ihminen ei pärjää ilman puhdasta vettä. Omavarainen elämä onkin lähes mahdotonta ilman sitä. On hyvä tuoda maallesi kaivo tai rakentaa joku muu vettä keräävä systeemi. Kyseinen rakennelma vaatii putkia ja voi tarvittaessa sisältää pumppuja, jos tilalla on merkittäviä korkeusmuutoksia.

Alustavasti on kuitenkin tärkeetä selvittää paljon vettä tarvitset oikeasti. Oman käytön lisäksi on saatava idea, kuinka paljon muut mahdolliset perheenjäsenet ja eläimet sekä kukkaset tarvitsevat vettä.

Vettä käytetään juomisen lisäksi muun muassa ruoanlaitossa, kasvien kastelussa ja peseytymisessä.

Eri tarkoituksiin ei tarvitse hyödyntää samaa vettä. Esimerkiksi juomavesi voi tulla kaivosta tai lähteestä. Kasteluvettä voi taas ottaa sadevesikeräyksestä.

Seuraava askel on kerätä tietoa, mistä maapalstasi läheltä löydät vettä ja paljon vuotuinen sademäärä on alueellasi. Kysy päättäjiltä, kuinka paljon sitä saa käyttää ja mihin tarkoituksiin. Pahemman päivän varalle, vettä voi säilyttää erilaisissa isokokoisissa vesisäiliöissä.

Kun tärkeät vesijärjestelmät ovat kunnossa, on aika miettia off-grid talon pystyttämistä. Ensin kannattaa kartoittaa rakentamiseen liittyvää budjettia, työn määrää ja osaamista. On myös mietittävä lupa-asiat, kuten rakennuslupa, ja kerättävä sopivat edulliset, tai jopa ilmaiset, rakennusmateriaalit. Koska oma talo kehitetään kestämään kymmeniä vuosia, olisi hyvä pyytää apua ammattilaisilta. Mutta tämä pätee tietenkin jokaiseen osa-alueeseen.

Niin sanotussa normaalissa yhteiskunnassa emme usein pysähdytä miettimään jätehuoltoa ja sen monimutkaisuutta. Roskat viedään etupihalla olevaan roskakoriin, jonka sisältö kipataan roska-autoon kerran viikossa. Off-grid talolla on oltava jonkinlainen suunnitelma syntyvälle jätteelle. Esimerkiksi vessana on hyvä käyttää kompostoitavaa käymälää. Viemäröinnin sijasta voi hyödyntää septistä säiliötä, johon kerätään monen vuoden jätteet, jotka sitten tyhjennetään vaikka kerran viidessä vuodessa.

Talon yhteydessä on oltava lisäksi lämmitys- ja jäähdytyssyteemit. Varsinkin Suomessa, jossa vuodenajat vaihtelevat, on hyvä olla tietoinen erilaisista vaihtoehdoista tähän liittyen. Tavallasia off-grid lämmitysmuotoja ovat maalämpö, puuhella, biokaasu ja kompostointi. Jäähdytystapoja ovat esimerkiksi aurinkoenergialla toimiva ilmastointilaite, suon jäähdytin, maakellari tai pakastaminen.

Sähkö on iso osa nykyelämää, mutta ei välttämättä ihan tarpeellista off-grid taloudessa. Joka tapauksessa sähköllä on voima lisätä mukavuutta asumiseen. Tunnetuimmat muodot tuottaa omaa sähköä ovat vedellä, tuulella ja auringolla. Tässäkin tapauksessa on kullanarvoista olla hyvä suunnitelma. Hyödynnä vesivoimaa, jos lähelläsi on sopivasti virtaavaa vettä. Tuulivoimaa saa alueilta, jossa on säännöllisesti vahvoja tuulenpuuskia. Aurinkovoima syntyy kesällä, mutta myös aurinkoisina talvipäivinä.

Muista tehdä suunnitelma, jossa korostuvat energiantuotantorakennelmiesi ylläpito ja mahdolliset korvaustoimenpiteet. Esimerkiksi aurinkopaneelit kestävät keskimäärin 10 ja 20 vuoden välillä.

Kun talo ja siihen liittyvät systeemit ovat jollain tavalla pystyssä, seuraava vaihe onkin ruoan hankinta. Tärkeä ominaisuus off-grid elämässä on oman ruoan kasvattaminen. Ensimmäinen tehtäväsi on sopivan maan löytäminen ja sen kasvattaminen. Maaperän terveyttä pitää parantaa mahdollisimman paljon. Muun muassa kompostointi ja biohiilen polttaminen ovat erinomaisia varhaisia askeleita. Lisäksi, sinun on suojattava omaa maapalstaa erilaisilta otoksilta vaikka verkoilla ja aidoilla.

Ruoankasvatukseen tarvitaan myös selkeä kastelusysteemi. Voit oman kastelun ohella, rakentaa järjestelmä, jossa hyödynnät esimerkiksi sateen luonnollista veden virtausta. Pidä kirjaa siitä, milloin ja mihin olet istuttanut sadon sekä kuinka paljon kaloreita tarvitset.

Oman maapalstan lisäksi on mahdollista pitää erilaisia eläimiä, jotka ovat hyödyllisiä ruoankasvatuksen suhteen. Kanat voivat antaa kananmunia. Lehmät ja vuohet tuottavat taas maitoa. Eläimet ovat myös tehokkaita raivaamaan tai puhdistamaan maata, parantamaan maaperän terveyttä ja syömään haitallisia hyönteisiä. Hyvä neuvo on lisätä vain yksi eläinlaji vuodessa omaan kokoelmaan. Tämä auttaa sinua kehittämään omaa systeemiä askel kerrallaan.

Koska Suomen olosuhteissa on mahdotonta kasvattaa ruokaa omavaraisesti ympäri vuoden, on tärkeetä kerätä kesän aikana sopiva varasto tulevaa talvea varten. Kaikkea ei pysty kuitenkaan aina kasvattamaan. Näin ollen esimerkiksi suolaa ja sokeria kannattaa ostaa isoimmissa määrissä varastoon.

Niin kuin huomaat, off-grid elämän aloittaminen on monipiippuinen prosessi. Käytännön asioiden lisäksi on olemassa vielä yksi elintärkeä seikka, nimittäin yhteisön rakentaminen. Tämä toimii ikäänkuin kaikkien omavaraisten kotitalouksien liimana. Modernin yhteiskunnan systeemi on monella tapaa yrittänyt korvata yhteisön tarvetta.

Emme kuitenkaan pärjää yksin. Tarvitsemme toisiamme, varsinkin off-grid elämäntyylissä. Yhteisö auttaa sinua rakentamaan taloa, suunnittelemaan energiajärjestelmiä, kasvattamaan ruokaa ja korjaamaan kattoa. Se on tukenasi, kun kohtaat hätätilanteita, mutta on myös tärkeä osa hauskanpidon aikana. Kun autat toista elämään omavaraisesti, sinulle syntyy ainutlaatuisia ja ikuisia suhteita.

Off-grid elämän hyödyt

Yllä olevan tekstin perusteella pystymme muodostamaan jo jonkinnäköisen kuvan off-grid elämän mahdollisista hyödyistä. Koska mielenterveysongelmat ovat kovassa kasvussa nyky-yhteiskunnassa, on hyvä katsoa tarkemmin tämän elämäntyylin etuja.

Vapauden tunne on tärkein syy monelle aloittaa off-grid elämä. Moderni yhteiskunta tarjoaa runsaasti mukavuuksia, mutta tekee meidät myös todella riippuvaiseksi sen koneesta. Meille on syntynyt suuri pelkotila näiden mukavuuksien menettämisestä. Tämän ansiosta juoksemme yhä kovempaa niin sanotussa oravanpyörässä.

Ihmisillä on kuitenkin luonnollinen tarve tuntea itsensä vapaaksi ja riippumattomaksi. Off-grid elämässä pääset nauttimaan paljon enemmän vapaa-ajastasi, koska teet vain sen verran, mitä oikeasti on tarpeellista. Ilman kyseisiä tunteita voimme masentua ja joutua tilaan, jossa ei luota enää itseään.

Näin ollen voi sanoa, että vapaus ja riippumattomuus ovat vahvasti yhteydessä itseluottamukseen. Off-grid elämässä olet pääasiassa oman onnen nojassa. Joudut sekä henkisesti että fyysisesti huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Tämä on iso askel, jos on koko elämän oppinut kuuntelemaan ja tottelemaan muita.

Mutta jos se onnistuu, ei ole olemassa parempaa lääkettä mielenterveydelle. Uusien kykyjen oppiminen auttaa sinua luottamaan taas itseesi. Saat uskon, että selviät missä ja milloin tahansa. Saavutat uuden innon elämään ja oppimiseen sekä samalla löydät itsesi. Ja vaikka irtaudutkin mahdollisimman paljon nykyisestä modernista systeemistä, lisääntynyt tietotaito tekee sinusta arvokkaan tietoyhteiskunnan silmissä.

Uusien taitojen opettelu sisältää itsestään huolehtimisen. Liian usein luotamme lääkäreihin ja väliaikaisiin ratkaisuihin, jotka eivät pidemmän päälle ole terveellisiä. Off-grid elämän avulla saat mahdollisuuden olla luonnon lähellä. Luonnon armoilla eläminen on pelottavaa alussa, mutta sillä on valtava voima parantaa sinua joka osa-alueella.

Se tarjoaa yksinkertaisemman ja rauhallisemman arjen. Luonnonläheisyys näkyy pian myös muun muassa ruokatavoissa ja liikuntatottumuksissa. Itse kasvatettu ruoka on yleisesti ottaen terveellisempää kuin supermarketin valikoima. Kun ymmärrät luonnon toiminnot, haluat huolehtia paremmin omasta vartalostaan sekä ympäristöstään.

Jopa vielä tärkeämpi kuin vapauden haave, on ihmisten tarve saada tarkoitusta elämään. Asiat ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa. Arki oravanpyörässä voi tuntua usein tarkoituksettomalta, koska pienestä asti sinulle on kerrottu, millä tavalla on elettävä. Tämän niin sanotun hyvän elämän saavuttaminen on ikuinen prosessi, jossa elämäntyytyväisyys on harvoin koholla.

Yhteiskunnan vauhdissa on vaikea nähdä suurempaa kokonaisuutta. Off-grid elämäntyyli antaa, loppujen lopuksi, suuremman vapauden elää omannäköistä elämää, löytää kiinnostuksen kohteita ja pohtia sielunvoimaa antavia asioita. Myös luovuutesi, joka on iso pala tarkoituksen saavuttamisessa, saa enemmän tilaa. Omavaraisena ja omavastuullisena sinun on luotettava itseesi. Näin ollen sinun on pakko luottaa luovuuteesi.

Kun menet takaisin elämisen juureen, tajuat, että suurin osa modernin yhteiskunnan tavaroista ja tehtävistä eivät ole tarpeellisiä onnellisuuteen. Pääset eroon kaikista turhista asioista, jotka muutenkin perustuivat vain statuksen ylläpitämiseen ja epävarmuuksien peittämiseen. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa on vaikea selvitä ilman rahaa.

Myös off-grid elämäntyyli vaati jonkinverran maksukykyä. Silti se tarjoaa mahdollisuuden elää minimalistisella tavalla, jossa rahaa ei tarvitse läheskään niin paljon kuin ennen. Rahaa jää tärkeisiin asioihin ja siten on enemmän aikaa tehdä itsellesi olennaisia asioita. Minimalistisempi arki on hyödyksi sekä mielelle että keholle, koska se tuo selkeyttä monimutkaiseen maailmaan.

Yksi minimalistisemman elämän suurista eduista on se, että jää enemmän aikaa rakentaa merkittäviä ihmissuhteita. Vahvat sosiaaliset yhteydet ovat iloisen elämän ytimessä. Off-grid elämä tarkoittaa kaksipuolista auttamista ja jakamista. Yhteisön rakentaminen auttaa irtautumaan modernin yhteiskunnan systeemeistä.

Off-grid elämän haitat

Omavarainen elämä kuulostaa monelle vapauden ja onnellisuuden huipulta. Vaikka siinä onkin lukuisia mahtavia hyötyjä, elämäntyyliin liittyy tietenkin myös vaikeampia seikkoja.

Positiivisten asioiden lisäksi on näin ollen hyvä tutkia tarkemmin mahdollisia haittoja.

Ensimmäisenä on huomautettava, että off-grid elämän alustavat kustannukset ovat usein korkeat. Muun muassa vesi-, energia- ja jätejärjestelmien rakentaminen voi vaatia merkittävän sijoituksen. Itse talon rakentamisesta ja maapalstan ostamisesta puhumattakaan. Jos oravanpyörä ei ole siunannut sinua sopivilla säästöillä, on takauduttava yleensä lainoihin.

Off-grid elämä voi olla haastava pyrkimys. Varsinkin kun olemme tottuneet tiettyyn elämäntyyliin, nimenomaan länsimaissa. Haasteet ovat osa jokaista elämäntyyliä, mutta omavaraisuudessa sinun täytyy, kuten aikasemmin mainittu, oppia elämään monella tapaa uudestaan. Riippuvan asenteen poistaminen ei ole yhden päivän juttu.

Sinun on sitouduttava täysin uuteen kokemukseen ja oltava valmis tekemään paljon töitä. Varsinkin alkuvaiheessa on rakennettava uusi elämä lähestulkoon nollasta. Sinun on opittava suuri määrä uutta tietoa eri aiheista ja tehtävä paljon yksin. Tämä voi olla turhauttava prosessi.

Alustavan työmäärän jälkeen on huolehdittava siitä, että rakentamasi koti ja systeemi pelaa myös jatkossa. Talon ylläpito voi osoittautua työlääksi. Talon ja liittyvien järjestelmien ylläpitämisen ohella on muita työleirejä. Hyvät esimerkit tästä ovat ruoankasvatus ja ruoanlaitto.

Kuten modernissa yhteiskunnassa, asioita voi mennä pieleen. Katto saattaa vuotaa, aurinkopaneeli lakkaa toimimasta, rahat uhkaavat loppua ja ruokasadossa voi tapahtua onnettomuuksia. On tapauksia, jolloin joudut pärjäämään pari päivää ilman vettä tai sähköä. Missä normaalisti olet tottunut hoitamaan ongelmatilanteet vankan systeemin avulla, olet nyt enemmän oman onnen nojassa.

Vaikka off-grid elämässä pärjääminen vaatii vahvan yhteisön rakentaminen, se ei ole aina niin helppoa. Suurimmalla osalla on todella vaikeeta jättää modernin maailman mukavuudet ja tottumukset. Näin ollen täyttä off-grid elämää aloittava henkilö ei välttämättä saa ympärilleen samanhenkistä porukkaa. Yksinäisyys ja eristäytyminen voivat olla seurauksia.

Vanhan ja uuden yhdistäminen

Off-grid elämäntyylissä on loogisesti sekä hyviä että huonompia puolia. Olemme kuitenkin niin riippuvaisia nyky-yhteiskunnan systeemistä, että siitä irtautuminen on todella haastavaa.

Off-grid elämää haaveilevat haluavat usein jättää taakseen vanhan elämän ja aloittaa täysin uudestaan omavaraisuuden ja luonnon armoilla. Tämä ei ole todennäköisesti paras ratkaisu. Ei ainakaan alustavasti.

Olemassa olevassa systeemissä, kritiikista huolimatta, on myös paljon etuja. Se toimii jossain määrin hyvin tehokkaasti. Meidän tarkoituksena on oppia tämän systeemin positiivisista sekä negatiivisista osa-alueista. Näin pystymme pikkuhiljaa siirtämään opittu tietotaito omaan arkeemme.

Jos tavoitteenasi on elää täysin omavaraisesti, voit hyödyntää nykyistä systeemiä esimerkiksi säästämällä riittävästi rahaa unelmiesi täyttämiseen tai vaikka tulostamalla netistä tekstejä eri eläin- ja kasvilajeista. Kaiken kaikkiaan on varmaan järkevämpi upottaa off-grid viisauksia omaan arkielämään askel kerrallaan, joka totuttelee sinua terveellisemmällä ja turvallisemmalla tavalla uusiin tapoihin.

Yhdistämällä modernin nyky-yhteiskunnan ja off-grid elämän parhaita puolia, sekä huomioimalla haasteellisia tekijöitä, voit saada toimivan yhtälön, jossa onnellisuus, tarkoitus, vapaus, yhteisöllisyys, mukavuus ja toimivuus yhdistyvät.

Sonder-ilmiö

Sanakirjoissa on yleensä satoja tuhansia termejä. Kielet ovat kuitenkin niin monipuolisia, että kyseiset kirjat käsittelevät vain murto-osan kaikista mahdollisista sanoista. Näin ollen on kehitetty uudenlainen sanakirja, jossa annetaan uusia tarkoituksia erilaisille tunnetiloille.

Suurta suosiota saavuttanut ’the Dictionary of Obscure Sorrows’, suomeksi ’Hämärien Surujen Sanakirja’, on John Koenigin perustama projekti, jossa englannin kieltä täydennetään uusilla termeillä keskittyen tunneilmaisuihin. Toisin sanoen, hän antaa uusia tarkoituksia tunteille, joita ei ole listattu tavalliseen sanakirjaan. Koenigin tunnetuimpiin käsitteisiin kuuluu niin sanottu sonder-ilmiö.

Hämärien Surujen Sanakirjan mukaan tämä ilmiö tarkoittaa ’oivallusta, että jokainen satunnainen ohikulkija elää yhtä elävää ja monimutkaista elämää kuin omasi’. Kaikilla on omat tarinansa, omat rutiininsa, omat odotuksensa, omat tunteensa, omat huolensa, omat kipunsa, omat sosiaaliset suhteensa ja omat kokemuksensa.

Sonder on yhteen sanaan tiivistetty käsite, mutta se kuvastaa monta mielenterveydellistä seikkaa. Kun tunnistat toisien ihmisten elämän, kaikkine monimutkaisuuksineen, pääset muun muassa empatian, myötätunnon ja hyvien sosiaalisten taitojen ytimeen. Samalla kehität omaa itsetuntoa, itseymmärrystä sekä hyvinvointia.

Ei ole kuitenkaan realistista oppia ja tietää miljoonien ohi kulkevien ihmisten elämiä yksityiskohtaisesti. Sonder-ilmiön päätarkoituksena onkin ymmärtää, että elämme kaikki pääosin oman päämme sisällä.

Odotuksia, neuvoja ja pahoja sanoja

Elämä on monella tapaa haastava ponnistus. Mikä tekee asioista usein vielä monimutkaisempaa on muiden ihmisten panos elämääsi.

Vanhemmat, muut sukulaiset, kaverit, opettajat, naapurit, kaikenlaiset asiantuntijat, satunnaiset ohikulkijat ja yhteiskunta ylipäätään. Heillä on odotuksia sinua kohtaan. He haluavat muuttaa sinua joka suunnasta. Tämän saavuttamiseksi, he tahtovat pyytämättä neuvoa ja opettaa, mutta tarvittaessa myös hyödyntää pahoja sanoja.

Odotukset voivat olla ulkopuolisia, mutta myös sisäisiä. Mutta ne vaikuttavat meihin eri tavoin. Odotusten täyttäminen voi esimerkiksi johtaa siihen, että muutat omaa persoonallisuuttasi ja elämääsi tapaan, joka mielyttää muita.

Jahtaamme hyväksyntää. Syytämme itseämme, jos emme pysty toteuttamaan odotuksia. Samalla syytämme muita, kun he eivät yllä meidän ideaaliin. Seurauksena voidaan nähdä muun muassa itseluottamusongelmia, rikkoutuneita suhteita, turhautuneisuutta, stressiä ja masennusta.

Muiden odotuksilla ja neuvoilla on paikkansa. Niiden avulla saat paremman kuvan ympärillä olevasta maailmastasi. Sopeutuminen ympäristöösi takaa, jossain määrin, selviytymisen ja harmonisen ilmapiirin. Ne ovat kuitenkin usein tukahduttava osa jokapäiväistä elämäämme.

Oman mielenterveyden kannalta on näin ollen hyvä sisäistää, yllä selitetyn, sonder-ilmiön merkitystä. Samoin kuin sinun odotuksesi muita kohtaan perustuvat henkilökohtaisiin kokemuksiisi, ennakkoluuloihisi ja näkemyksiisi, muiden neuvot ja pahat sanat ovat heidän omien tilanteidensa luomia.

Yksinkertaisesti sanottuna, mikään toisen ihmisen sanoma tai tekeminen ei ole henkilökohtaista hyökkäystä sinua vastaan. Kaikki on heijastusta heidän mielenmaailmasta.

Heijastus

Sonder-ilmiö opettaa, että on hyvä olla tietoinen toisista ihmisistä ja samalla keskittyä omaan elämään.

Kun tajuat kaiken käyttäytymisen olevan heijastusta sinun ja muiden omista kokemuksista, odotuksista ja mielikuvista, olet ottanut ison askeleen mielenterveydesi ja itseluottamuksesi hyväksi.

Heijastus tekee maailmasta turhan monimutkaisen. Tämän vaikutuksen pienentäminen vaatii itseheijastusta ensin. Se on kyky nähdä ja arvioida omia tunteita ja käyttäytymistä. Taito ymmärtää, että henkilökohtaiset ennakkoluulot ja ajatukset johtavat toisten ihmisten arvostelemiseen.

Jos luovut mielipiteistäsi muista ja olet vähemmän tuomitseva, myös sinua koskevien arvosteluiden merkitys katoaa samalla tavalla. Lopettamalla omien odotusten, ja siitä seuraavan pahan olon, heijastaminen muihin, teet maailmasta selkeämmän ja paremman paikan. Aloita itsestäsi ja auta,  sitä kautta, muita vapauttamaan itsensä.

Vapaus

Iso osa pahasta olostamme syntyy, kun huolehdimme, mitä muut ajattelevat meistä. Kun keskittyy jatkuvasti muiden arvosteluihin, tulet aina olemaan heidän vankina.

Kärsymystä voi pienentää tai jopa poistaa tajuamalla, että mikään ei ole kuitenkaan henkilökohtaista. Mitä joku muu odottaa sinulta tai sanoo sinulle ei ole ikinä sinun syytäsi. Se on, kuten mainittu, heijastus heidän maailmankuvastaan.

Anna heidän tuomita ja ymmärtää sinua väärin sekä juoruilla sinusta. Heidän mielipiteensä eivät ole sinun ongelmasi. Eivätkä ne kerro arvostasi mitään. Tavoitteenasi on pysyä ystävällisenä ja rehellisenä sekä jakaa rakkautta ja tuoda esille omaa persoonallisuuttasi.

Tämän kokonaisuuden oivaltaminen tuo uskomattoman suuren vapauden, joka tekee elämästäsi yksinkertaisemman ja laadukkaamman. Sonder-ilmiö auttaa, oman tilanteesi lisäksi, lisäämään tietoisuutta muiden ihmisten elämästä, joka vahvistaa nykyisiä ja potentiaalisia sosiaalisia suhteitasi.

Muista olla kiltti itsellesi, olla utelias kohtaamiesi ihmisten suhteen, harjoittele ja kehitä empatiakykysi sekä myötätuntosi. Ja muista aina haastaa ajatuksesi. Nämä ovat kaikki aineosia vapauden saavuttamiseksi. Älä ota mitään muuta henkiläkohtaisesti kuin itseäsi!

Olet mitä syöt

Ruokavalioita on nykyään lukuisia. On olemassa paleodieettejä ja vegaanidieettejä. Vähärasvaisia ja vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja. Ja terveellisiä sekä epäterveellisiä ruokatottumuksia.

Kaikki kaikessa voidaan kuitenkin sanoa, että ruoka on ehdottomasti tärkeä osa elämäämme ja terveyttämme.

Jokainen on joskus kuullut tunnetun sanonnan, että ’olet mitä syöt’. Vaikka sen tarkkaa merkitystä ei ole aina helppo sisäistää, tajuamme kuitenkin ruoalla olevan jonkinlainen vaikutus yleiseen terveydentilaamme.

Toinen merkittävä ilmaus on englanninkielinen ’gut feeling’ eli aavistus. Termi tarkoittaa kirjaimellisesti suoliston tunnetta, jossa vatsa toimii ikäänkuin ihmisen toisena aivona. Jotkut pitävät tätä aavistusta tärkeämpänä neuvonantajana kuin päässä sijaitsevat aivot.

Mutta voisiko olla niin, että mitä pistämme suuhun vaikuttaa täysin siihen kehittyykö meille terve vai sairas keho?

Sitä mieltä, ainakin osittain, oli 1900-luvun alussa vaikuttanut terveellisen ruokavalion ja vaihtoehtoisen terveyden asiantuntija Arnold Ehret. Hän uskoi vahvasti niin sanottuun limattomaan ruokavalioon, jonka avulla ihminen pystyy parantamaan itseään luonnollisella tavalla.

Harmoniassa luonnonlakien kanssa

Saksalaislähtöinen Ehret toimi ravitsemusterapeuttina ja opettajana sekä filosofina ja parantajana. Hän oli yksi ensimmäisistä, joka osasi yhdistää ihmisen terveydellistä paranemista limattomaan ruokavalioon ja paastoamiseen.

Niin sanotun Ehret-menetelmän tarve perustuu hänen omaan näkemykseensä, että ihmiset syövät ja ovat syöneet koko elämänsä ajan väärin. Aiheeseen liittyen, Ehret on julkaissut lukuisia kirjoja.

Menetelmän tarkoituksena on auttaa ihmistä puhdistamaan, korjaamaan ja uudelleenrakentamaan omaa kehoaan sekä samalla ylläpitää tätä terveellisellä tavalla. Teorian pääviestinä pidetään ajatus, että terveys, pitkäikäisyys ja onnellisuus ovat vain mahdollisia, jos elämme täydellisessä harmoniassa luonnonlakien kanssa. Sitä voidaan nähdä jopa spirituaalisena elämäntapana. Näin ollen on hyvä katsoa eläinkunnan mallia.

Kun eläin sairastuu, hän automaattisesti hakee luonnon parantavaa voimaa. Tietenkin mitä kesytetympi eläin, mitä vähemmän hän osaa hakea luonnon apua. Taito on kuitenin vaistomaista kaikilla eläimillä. Näin totesi myös Ehret, jonka mielestä eläinkunta on hyvä esimerkki luonnollisen elämän viisaudesta.

Vaikka eläimiä pidetään monella tapaa alempina olentoina ihmisiin verrattuna, he ovat usein läheisemmässä yhteydessä oman sisäisen kehon ja viisauden kanssa. He ymmärtävät paremmin luonnon ja terveellisen ruoan tarkoituksen.

Ehretin mukaan nykyihminen on usein suhteellisen huolitellun ja puhtaan näköinen ulkoontapäin, mutta sisältä hän on likaisempi kuin likaisin eläin. Ihminen on maailman sairain eläin. Ehkä eläimillä onkin enemmän tietoa elämän kaavasta.

Elämän kaava

Professorina tunnettu Ehret halusi, selkeyden vuoksi, supistaa teoriansa yhteen kaavaan. Filosofin tapaan, hän kehitti niin sanotun elämän kaavan, jossa ’elinvoima’ on yhtä kuin ’voima’ miinus ’tukkeuma’.

Voima kuvastaa ihmisen kehon koneistoa, joka pitää hengissä sekä antaa vahvuutta, kestävyyttä ja tehokuutta tietyn ajan ilman ruokaa. Tukkeuma taas selittää kaikki sisäiset epäpuhtaudet, kuten vieraat aineet, rasitukset, myrkyt ja limat, jotka haittaavat verenkiertoa ja sisäelinten toimintaa.

Ehret oli sitä mieltä, että kun tukkeuman luvusta tulee suurempi kuin voiman vastineesta, ihmisen vartalon koneisto ei voi muuta kuin pysähtyä. Jos jollakin on jotain vialla, on hyvä katsoa ensin hänen vatsaansa ja ruokatottumuksiinsa. Limattoman dieetin avulla pystyt välttymään koneiston tukkeutumisesta tai jopa pysähtymisestä.

Sielusi huutaa ilosta

Limaton ruokavalio, yhdistettynä ajoittaiseen paastoon, auttaa meitä selvittämään omia terveysongelmia luonnollisella tavalla.

Kokemuksen myötä opit mitkä ruoat tuottavat eniten limaa ja miten oma keho reagoi limattomuuteen. Autat itseäsi poistamaan ja irrottamaan kerääntynyttä limaa. Pääset eroon nenän tukkoisuudesta sekä pahasta yskästä. Ja pystyt kaiken lisäksi pudottamaan ylimääräisiä kiloja.

Ehret uskoi, että kyseinen elämäntapamuutos johtaa siihen, että tunnet itsesi paremmaksi kuin olisit ikinä uskonnutkaan. Hänen mukaansa, sielusi tulee huutamaan ilosta ja voit voittaa kaiken elämän kurjuuden, kun opit syömään oikein. Seurauksena, kehosi läpi tulee virtaamaan elinvoimaista värähtelyä, koska veresi muodostuu nyt puhtaista luonnonruoista. Ikäänkuin sähkövirta, joka tuo uutta elämänvirtaa.

Näin ollen on hyvä käydä läpi, mitkä ruoat pidetään limattomina ja limaa tuottavina.

Limattomat ruoat

Nykyihmisillä on kieroutunut kuva terveellisistä ruokatavoista.

Ehretin mukaan, ainoastaan niin sanotut limattomat tai limavapaat ruoat kuuluvat tähän kategoriaan, koska ne eivät muodosta limaa tai mätää ihmiskehon sisälle. Kyseisillä ruoilla on tapana sulata jättämättä jälkeensä paksua limaista ainetta mahaan ja suolistoon.

Limattomiin ruokiin luokitellaan kaikenlaiset rasvattomat ja tärkkelyksettömät hedelmät ja vihannekset. Tähän kuuluvat muun muassa vihreät lehtivihannekset ja raa’at vihannekset sekä kypsät ja kuivatut hedelmät.

Vihreät lehtivihannekset ovat esimerkiksi vihreä tai jäävuorisalaatti, lehtikaali, rucola, pinaatti, nauris sekä erilaiset lehtiyrtit, kuten korianteri ja persilja. Raakoihin vihanneksiin kuuluvat esimerkiksi parsakaali, kurkku, tilli, punakaali, paprika, kesäkurpitsa ja tomaatti.

Esimerkkejä kypsistä hedelmistä ovat banaani, omena, kirsikka, mango, luumu, appelsiini, vadelma, vesimelooni, mansikka ja greippi. Kuivatut hedelmät voivat olla taateleita, rusinoita ja viikunoita.

Hedelmät ovat, Ehretin teorian mukaan, ainoa ruokalaji, jota voidaan pitää karmattomana, koska kaikki muu ruoka sisältää jollain tavalla elävän tappamisen. Oli se sitten eläimen, kasvin tai siemenen tappaminen. Se on myös helpoimmin sulava sekä vähiten limaa aiheuttava ruoka.

Lisäksi, puhdas hunaja, vaahterasiirappi ilman säilöntäaineita ja kookosmaito ovat hyviä esimerkkejä kokonaan tai suhteellisen tärkkelyksettömästä ja limattomasta ruoasta.

Limaa tuottavat ruoat

Liman ja happoa muodostavien ruokien ylensyöminen on todella suuri ongelma ympäri maailmaa. Varsinkin, koska suurin osa meistä ei ymmärrä, miten haitallisia kyseiset ruoat ovat terveydellemme.

Lapsuuden ruokatottumuksista saakka lima kertyy pikkuhiljaa kehon sisällä. Nimenomaan tärkeisiin elimiin, kuten munuaisiin, ja niiden ympärille. Yleensä vasta myöhemmässä iässä sen aiheuttamat ongelmat alkavat näkyä erilaisina infektioina ja sairauksina.

Koska hedelmät ja vihannekset ovat periaatteessa ainoat ruoat, jotka ovat ilman limaa tuottavia ominaisuuksia, kaikki muut ruokalajit ovat, enemmän tai vähemmän, haitallisia. Näin ollen limaa tuottavien ruokien lista onkin paljon pidempi.

Lihat, kalat, maitotuotteet, viljat, pavut, pähkinät, siemenet, prosessoidut ruoat, makeiset, happamat juomat, fermentoidut kastikkeet, muut fermentoidut ruoat ja öljyt ovat kaikki erittäin tai kohtalaisen kovia tuottamaan limaa, happoa ja mätää.

Lihakategoria sisältää esimerkiksi kananmunia, naudanlihaa, kanaa, kinkkua, pekonia ja eläinrasvalla tehtyä margariinia. Kaloja voi olla esimerkiksi lohi, simpukat ja katkaravut. Maitotuotteisiin luokitellaan muun muassa maito, jogurtti, voi, kerma sekä erilaiset juustot.

Esimerkkejä viljatuotteista ovat leivät, ohra, maissi, riisi ja pastat. Papuja voi olla herneitä ja linssejä tai kidneypapuja, soijapapuja ja vihreitä papuja. Myös pähkinät, kuten cashewt, mantelit ja saksanpähkinät sekä kaikenlaiset siemenet, kuten auringonkukka ja seesami ovat kohtuullisia liman muodostajia.

Prosessoitu ruoka on loogisesti todella paha liman suhteen. Tähän sisältyvät pikaruoat sekä pakastetut valmisruoat. Makeisiin luokitellaan muun muassa jäätelöt, kakut ja suklaapatukat. Happamia juomia ovat esimerkiksi kahvi, tee ja erilaiset alkoholijuomat.

Fermentoidut kastikkeet, joita katsotaan myös happoa tuottaviksi piristeiksi, voivat olla ketsuppi, sinappi, majoneesi ja niin edelleen. Muita fermentoituja ruokia ovat muun muassa oliivit, perunalastut ja tofu. Lopuksi, erilaiset öljyt, kuten oliivi-, palmu- ja rypsiöljy, ovat lievästi limaa muodostavia vaihtoehtoja.

Helppo testi

Ehretin menetelmä vaatii opettelua ja aikaa. On kuitenkin olemassa yksinkertaisia tapoja päästä alkuun tai ainakin saada jonkinlainen kuva omasta terveystilanteesta suhteessa limaan.

Niin sanottu ’maaginen peili’ on testi, jossa yksilön oma kieli toimii neuvonantajana. Tarkoituksena on paastota tai syödä vain hedelmiä yhden, tai korkeintaan kahden, päivän aikana. Tämän jälkeen on aika tutkia omaa kieltä peilin edessä.

Ehretin mukaan, kielessä heijastuvat kaikki kehon elimet. Koko vartalomme on yhteydessä toisiinsa. Kielen ulkonäkö pystyy näyttämään meille vartalomme kroonisia epätasapainoisuuksia. Esimerkiksi sen väri, koko, herkkyys ja kosteustaso voivat antaa tärkeetä tietoa terveydentilasta.

Kieltä peittävä lima on sama lima, joka erittyy suoliston ja mahan sekä keuhkojen seinämiä pitkin solutasolla. Jos kielestäsi löytyy limaa, voit olla varma, että erityisesti ruoansulatuskanavassasi ja mahassasi on myös kertynyttä limaa.

Paastoaminen

Tähän mennessä, meille on muodostunut parempi kuva limattomista ja limaa tuottavista ruokalajeista.

Mutta tämän tiedon lisäksi, Ehret halusi painottaa myös paastoamisen tärkeyttä. Paastot ovat tunnettuja jo satoja vuosia korvauksena jokaiselle sairaudelle. Nopein tapa saada terveys takaisin on näin ollen paastoaminen.

Paastoaminen on kuitenkin kaikille erilainen kokemus, koska olemme eri ruokatottumusten kokonaisuuksia. Kaikki käsittelevät myös limaa eri tavalla. Tämän takia on hyvä olla tietoinen oman kehon toimivuudesta. Näin tiedät paremmin minkätyyppinen paasto olisi sopivin eri tilanteissa.

Ehretin mielestä pelkkä dietti ei täysin riitä terveen kehon palauttamisessa tai ylläpitämisessä. Toisin sanoen, limattomien ruokien syöminen ja limaa tuottavien tuotteiden välttäminen ei ole tarpeeksi, jos ihmisen vartalo ei ole puhdistettu riittävässä mittakaavassa. Oikeiden ruokien tuominen myrkylliseen kehoon ei ole tehokasta, koska liman takia niillä ei ole mahdollisuutta päästä puhtaana verenkiertoon.

Paastaomisen tarkoituksena on antaa omalle elimistölle tilaisuus puhdistaa itseään. Ensimmäisenä se pysäyttää ylensyömisen ja väärinsyömisen prosessit, jonka jälkeen keho yrittää poistaa olemassa olevia myrkkyjä, eli limoja, munuaisten kautta.

Esimerkkinä on vesipaasto, jossa juodaan vain vettä tapahtuman aikana. Ehretin mukaan on kuitenkin parempi nauttia myös hedelmiä. Lisäksi, vihannes- ja sitruunamehut toimivat sopivina nesteinä. Kaksi, tai korkeintaan kolme, litraa päivässä on hyvä nyrkkisääntö.

Ei ole olemassa tarkkaa kaavaa paaston pituuden suhteen. Ehret suosi lyhitä, yhden tai muutaman päivän sessioita. Paljon riippuu tietenkin tapahtuvista muutoksista. Paasto tulisi katkaista heti, kun huomaat, että verenkierrossa on liian suuria esteitä. Veri tarvitsee jatkossa uusia elintärkeitä aineita vieraiden aineiden neutralloimiseksi.

Paastojalla ei ole ongelmia niin kauan kuin munuaiset osaavat poistaa limat sopivaan tahtiin. Pitkän paaston ja puhdistuksen vaarana on kuitenkin se, että irtoavat limapalat tulevat ohuemmiksi ja saattavat sekoittua yhä myrkyllisempään verenkiertoon.

Näin ollen Ehret toteaa, että tässä pahimmassa tapauksessa, paastojat eivät kuole ruoanpuutteeseen, vaan omien jätteiden tukehtumiseen. Kaikki sairaudet, riippumatta sen tieteellisestä nimestään, ovatkin, lyhyesti sanottuna, ummetusta.

Ongelman ratkaisemiseksi, Ehretilla oli tapana antaa paastojille hedelmäjuomia tai hunajaa. Osana paastokokemusta, hän neuvoi ihmisiä myös olevan mahdollisimman paljon ulkona. Nimenomaan pitkään väärin syöneiden tapauksessa, on hyvä muistaa, että asteittainen elämänmuutos on paras neuvo.

Siirtymävaihe

Jopa täysin terveiden ihmisten kehot menevät sekaisin äkillisestä dieetin muutoksesta. Yhtäkkinen muutos limattomaan ruokavalioon voi näin ollen olla jopa vaarallinen.

Hyvä aloitus on välttää limaa aiheuttavia ruokia niin paljon kuin mahdollista. Näin vartalo tottuu pikkuhiljaa terveellisempiin ruokatapoihin. Juo esimerkiksi kaksi kupillista limevettä herätessäsi. Pelkkä hedelmä- ja vihannesdieetti on hyvä askel kohti ajoittaisen paastoamisen tapaa.

Siirtymävaiheessa on hyvä käyttää ruoanlaitossa esimerkiksi rypäleensiemenöljyä. Hyödynnä merisuolaa ruokasuolan sijasta. Korvaa tavallinen sokeri kookos-, taateli- tai agavesokerilla. Hamppumaito auttaa korvaamaan kaiken lehmäperäisen maidon. Riisin voi vaihtaa vaikka kvinoaan. Ja spelttijauhoa voi käyttää tavallisen jauhon vastineeksi. On suositeltavaa lisätä enemmän alkaalisia hedelmiä ja kasviksia päivittäiseen syömiseen.

Kuten uuden ruokavalion kanssa, kannattaa myös paastoamista harjoitella ensin lyhyemmillä sessioilla. Vartalo tottuu ja oppii puhdistamaan itsensä yhä tehokkaammin. Pitkät paastot ovat vain erittäin kokeneille ihmisille.

Lisäksi, paaston katkaiseminen on tärkeä prosessi. Ehret painotti, että ensimmäinen ateria paaston jälkeen tulisi olemaan laksatiivinen ravitsevan sijasta. Tämän ruokailun tarkoituksena on testata uuden ja puhtaamman vartalon toimivuutta. Kuinka tehokkaasti keho pystyy poistamaan ensimmäiset ruoat kertoo paaston onnistumisesta. Laksatiivisia ruokia ovat esimerkiksi luumut, viinirypäleet ja kirsikat.

Kritiikki

Vaikka Ehretin menetelmällä on paljon seuraajia, se on saanut myös reilusti vastarintaa.

On merkittävää, että tähän päivään mennessä ravitsemusalan ja lääketieteen asiantuntijat eivät ole täysin hyväksyneet Ehretin teorioita.

Häntä syytettiin useista ei-tieteellisistä uskomuksista, jotka poikkesivat huomattavasti valtavirtatieteesta. Tällaisia olivat esimerkiksi, että limavapaa vartalo ei hikoile koskaan ja, että valkosolut ovat veressä olevaa pilaantunutta limaa, jotka aiheuttavat sairauksia.

Muiden asiantuntijoiden mukaan limaton ruokavalio ei perustu todisteisiin. Dieetti, jossa hyödynnetään pääasiassa vain vihanneksiä ja hedelmiä, ei välttämättä sisällä kaikkia tarvittavia vitamiineja sekä hyödyllisiä proteiineja. Lisäksi, pidempiaikainen paastoaminen ei välttämättä tuo merkittäviä terveysetuja. Näin ollen pidetään limatonta ruokavaliota jopa vaarallisena joissain piireissä.

Kritiikista huolimatta on kuitenkin tärkeetä tutkia Ehretin mielenkiintoisia ja poikkeavia teorioita. Ehretin vaikutus luontaislääketieteeseen on ollut joka tapauksessa merkittävä. Hänen työnsä on pistänyt ihmisiä miettimään terveellisyyttä eri näkökulmasta. Tuhansien potilastapauksien kokemukset ja onnistumiset ovat varmasti kultakaivos tieteelle.

On myös hyvä muistaa, että terveellisen vartalon saaminen, niin kuin terve mielikin, vaatii aikaa. Ehretin menetelmän sisäistäminen on pitkä prosessi. Tämä artikkeli käsittelee vain pienen osan laajasta aiheesta.

Kyseistä ruokavaliota, ja siihen liittyvää paastoamisstrategiaa, ei kannata aloittaa missään tapauksessa yhtäkkiä. Tiedon kerääminen eri lähteistä on elintärkeetä. Sinun on myös kuunneltava omaa kehoa hyvin. Lisäksi, on aina hyvä puhua asiasta lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuitenkin vain tuoda esille mielenkiintoinen näkökulma terveelliseen ruokavalioon.

Sää vaikuttaa mielialaamme

Sää on iso osa elämäämme. Jokainen meistä on päivittäin tekemisissä sen kanssa.

Tiedämme myös intuitiivisesti, että sää on yhteydessä mielialaamme. Esimerkiksi iloisen tunnelman kuvastamiseksi lapsi piirtää usein auringon. Surullisempaa ympäristöä hän kuvaa taas sateella.

On kuitenkin merkittävää, että on tehty yllättävän vähän tutkimusta säästä ja sen suhteesta mielialaamme. Kun mietimme tietoisesti mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, sää ei yleensä ole listan ensimmäisenä. Joskus sitä ei oteta mukaan ollenkaan, kuten maailman ’onnellisimpien’ maiden valintakriteereissa nähdään.

Vaikka mielen hyvinvointiin ja pahoinvointiin vaikuttavat loogisesti monet, erilaiset asiat, on vaikea kiistää, että sään ja tunnetilojen välillä on vahva suhde. Kyseistä suhdetta on kuitenkin hankala pukea selkeiksi sanoiksi, koska se on niin monimutkaista.

Yksi johtopäätös voi olla, että päivittäinen sää vaikuttaa enemmän negatiiviseen mielialaan kuin positiiviseen. Toisin sanoen, säällä on vahvempi voima pahentaa pahaa oloa, sen sijaan, että se vahvistaisi hyvää oloa. Esimerkiksi auringon puute tai liiallinen tuuli voivat johtaa siihen, että jo alustavasti alakuloinen ihminen voi yhä huonommin.

Kausiluonteinen mielialahäiriö

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Nimittäin kevät, kesä, syksy ja talvi. Tämä monipuolisuus ei ole itsestäänselvää joka maailman kolkassa. Näin ollen voimme olla onnellisia neljän kauden tuomasta kauneudesta ja vaihtelusta.

Vaihtelevalla säällä on kuitenkin vaikutusta mielenterveyteemme. Eri vuodenaikojen seurauksena monet kärsivät jopa äärimmäisistä mielialan vaihteluista. Se koetaan yleensä samoihin aikoihin joka vuosi.

Ilmiötä kutsutaan kausiluonteiseksi mielialahäiriöksi tai masennushäiriöksi. Mukavuuden vuoksi hyödynnämme jatkossa myös lyhennettä SAD, joka tulee englanninkielisestä käännöksestä ’seasonal affective disorder’.

Alla keskitytään kahteen ääripäähän: talvi ja kesä.

Talvikausi

Kun puhutaan kausiluonteisesta mielialahäiriöstä, ihmisille muodostuu usein ensimmäisenä kuva kylmästä ja pimeästä talvesta.

Tämä ei ole turhaa, koska todennäköisyys kärsiä kyseisestä sairaudesta on suurempi korkeimmilla leveysasteilla, jossa on enemmän pimeitä päiviä.

Pimeään vuodenaikaan liittyy myös melatoniin ylituotanto, serotoniinin puute ja kaamosmasennus. Ihmiset, joilla on jo masennuksen historiaa, ovat erityisen haavoittuvaisia talvella.

Suurin syy talvikauden pahoinvointiin on luonnollisen rytmin häiriintyminen. Suomessa asuvat ovat tuttuja sen arjen kanssa, jossa herätään aamupimeässä, ollaan koko päivä sisätiloissa ja mennään kotiin iltapimeässä. Valonpuute haittaa ihmisen biologista kelloa.

Valo on niin tärkeä meille, että riittämätön määrä aiheuttaa luonnollisen hormoonisäätelyn sekaisin menoa. Tämän myötä mielialamme voi heikentyä tai jopa masentua. Toivottomuuden olotila tuo mukanaan muun muassa ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia.

Seurauksena nähdään myös väsymystä tai uupumusta. Vähäisemmät energiavarastot tarkoittavat lisääntynyttä unentarvetta. Tämä kulkee usein käsi kädessä isomman ruokahaluan kanssa. Pääasiassa talvisen SAD:n kanssa taisteleva haluaa enemmän sokeria, joka voi johtaa erilaisiin kehollisiin ongelmiin, kuten painonnousu.

Koska valonpuute on suurin ongelma talvikauden mielialahäiriön tapauksessa, sen ratkaisu saattaa löytyä valon lisäämisessä. Luonnollista auringonvaloa on kuitenkin vaikea saada, jos ei sattumalta pääse lentokoneella monen tuhannen kilometrin päähän rantakohteeseen.

Kirkasvalohoito on todetty tehokkaaksi keinoksi hoitaa kaamosmasennusta. Jo puolen tunnin keinovalaistus, sopivan lampun muodossa, saa alakuloisen henkilön piristymään huomattavasti. Sanotaan, että tehokkaimmillaan hoito on aamulla. Kirkasvalolampun kannattaakin asentaa aamupalapöydän ääreen. On myös tärkeetä saada, epäsuorasti, riittävästi valoa silmiin. Kyseistä hoitoa kannattaa jatkaa 12 viikon ajan.

On myös olemassa niin sanottu aamunkoitto-simulaattori, jolla on tapana jäljittää auringonnousua keinotekoisella valolla. Tämä on vielä parempi vaihtoehto luonnollisen rytmin kannalta. Muista aina käyttää hyväksyttyjä laitteita ja kysyä asiantuntijoiden neuvoja. Auringosta, normaalisti, saatuja D-vitamiineja voi korvata, jossain määrin, lisäravinteella apteekista.

Vaikka talvi on pääasiassa pimeätä, on myös luonnolisen auringonvalon hetkiä päivän aikana. Näitä kannattaa hyödyntää, jos vain mahdollista, koska mikään ei kuitenkaan korvaa aitoa valoa ja luonnollisia D-vitamiineja.

Kesäkausi

Vaikka SAD on pääasiassa kylmän talvikauden sairaus, se ei tarkoita, että kesä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Kuumempi sää voi laukaista erilaista käytöstä. Varsinkin, jos kesän sää poikkeaa huomattavasti talvisesta vastineesta. Niin kuin Suomessa on tavallista.

Kuuma ilma haastaa kehon haihduttamaan lämpöä, joka voi johtaa verenpaineen nousuun. Lisäksi, tämä ilmiö saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Kokonaisuus voi tuntua samankaltaiselta kuin ahdistus.

Kuten talvisen SAD:n kohdassa tuli ilmi, valo on todella tärkeä ihmisen energiatasoille. Kesän auringosta tulee väistämättä enemmän energiaa. Tämä on alustavasti tietenkin myönteinen, mutta yhtäkkinen energiatehostus voi olla myös liikaa joillekin. Seurauksena voi olla voimakas levottomuuden tunne, koska suurta energiamäärä on vaikea purkaa.

Kesän hyvien säiden myötä on myös tyypillistä tuntea tarvetta tehdä enemmän kuin normaalisti. Varsinkin Suomessa, lyhyt kesä johtaa usein siihen, että on otettava kaikki irti lyhyessä ajassa. Tämä kiire voi stressata mieltä ja kehoa.

Muita tyypillisiä oireita kesäkauden mielialahäiriössä ovat univaikeudet ja ruokahaluun liittyvät ongelmat. Vähentynyt unen tarve tai univaje ja vähentynyt ruokahalu tai painonpudotus ovat yleensä lämmöstä johtuvan ahdistuneisuuden seurauksia. Kesän sää aiheuttaa myös tyypillisesti enemmän ärtyneisyyttä, joka voi johtaa huonompaan itsehallintaan ja jopa väkivaltaan.

Kesäisen SAD:n hoitamiseksi on hyvä huolehtia terveydestä. Terveelliset elämäntavat auttavat pienentämään sen riskiä laukaista. Esimerkiksi säännöllisellä unirytmillä, tasaisella päivärytmillä, säännöllisillä liikuntatottumuksilla sekä terveellisellä ruokatavoilla pääset hyvään alkuun. Joskus voi olla tarvetta myös lääkärikäynnille.

Äärimmäisiä sääolosuhteita ja kuuhulluus

Sääilmiöt ovat erilaisia ympäri maailmaa. Kaikissa maissa ei ole esimerkiksi neljä vuodenaikaa.

Joissain paikoissa voi olla äärimmäisiä sääolosuhteita, kuten kuivuutta, tulvia ja hurrikaaneja. Nämä lisäävät yleensä huomattavasti stressitasoja, mutta voivat myös tuoda ihmisiä yhteen kriisiauttamisen merkeissä. Nykyihmisiä puhuttaa myös ilmastonmuutos, johon voi litttyä esimerkiksi syyllisyyden tunnetta.

Auringon lisäksi, kuu vaikuttaa epäsuorin keinoin säähän. Sillä on esimerkiksi suuri merkitys valtamerten vuorovesiin ja jopa napojen lämpötiloihin. Ilman kuuta meillä olisi huomattavasti erilainen sää. Näin ollen mielenterveys on myös yhteydessä kuuhun ja sen voimaan muuttaa maailman sääolosuhteita. Ehkä sana ’lunatic’ eli kuuhullu liittyy tähän.

Olemme kaikki erilaisia

Kun tajuamme, että sää on osittainen syypää mielenterveydemme vaihteluihin, mielialan ongelmat voivat olla helpommin selitettävissä. Pahan olon ja ihan masennuksen välillä on kuitenkin eroa. Masennus on yleisesti ottaen pitkäkestoisempi pahan olon tunne.

Joka tapauksessa olemme kaikki erilaisia. Jotkut tykkäävät enemmän kesästä ja toiset taas talvesta. Kaikki reagoivat myös omalla tavallaan eri säävaiheluihin. On herkempiä ja vähemmän herkkiä yksilöitä.

Vaikka olemme kaikki erilaisia ja reagoimme eri tavoin säähän, on silti hyvä listata yleisiä tapoja, joilla voi pienentää SAD:n riskiä. Hyviä esimerkkejä ovat:

• Puhu muille huolistasi
• Tavoita samanhenkisiä ihmisiä
• Yritä nähdä ongelmat oikeassa perspektiivissä
• Muuta asennettasi tiettyä säätä kohtaan myönteisemmäksi
• Auta toista näkemään tiettyä sääolosuhdetta eri tavalla
• Osallistu vapaaehtoistyöhön
• Harrasta luontoterapiaa
• Tee mindfulnessharjoituksia
• Kasvata omaa sietokykyäsi
• Pyydä apua terapeutilta tai muulta asiantuntijalta

Todellisuus on mielen luoma

Kautta aikojen mielemme on pidetty mysteerisena ja monimutkaisena asiana.

Maailmassa, jossa fyysiset seikat korostuvat, mieli nähdään usein kuitenkin vain seuraajana. Pidämme fyysistä ympäristöämme sekä yhteiskuntaamme muuttumattomina totuuksina, jonka seurauksena näkymätön mieli muodostaa itsensä.

Mutta entä jos mielemme onkin paljon vaikutusvaltaisempi kuin olemme aiemmin luulleet? Voisiko olla niin, että olemme unohtaneet, että mielemme luo maailmamme?

Esimerkiksi kreikkalainen filosofi Plato sanoi, että ’todellisuus on mielen luoma. Voimme muuttaa todellisuuttamme muuttamalla mieltämme.’ Myös spirituaalinen opettaja Gautama Buddhalla oli samantyyppinen ajatus, nimittäin, että ’olemme mitä ajattelemme. Kaikki mitä olemme, syntyy ajatuksistamme. Ajatuksillamme teemme maailmamme.’

Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille mielenkiintoinen teoria, jossa yksilön ainutlaatuinen mieli on etuasemassa luomassa parempaa maailmaa. Monet ongelmat voidaan ratkaista löytämällä oma itse ja oma henkinen voima. Tämän artikkelin sanoma ei kuitenkaan korvaa oikeeta apua. Tarkoituksena on antaa lukijoille eri näkökulma ja mielenkiintoista ajateltavaa.

Päämäärä

Syntymästä lähtien meidät on kasvatettu ja koulutettu ajattelemaan ikäänkuin väärinpäin. Meidät opetetaan kasvamaan aikuisiksi, joiden päämäärä on olla osana kuvitteellista oravanpyörää.

Erilaiset asiantuntijat, kuten vanhemmat, opettajat, psykologit, uutislukijat ja poliitikot kertovat meillä, mitä tässä yhteiskunnassa pärjääminen vaatii.

Usein seuraamme kyseisiä auktoriteettejä sokeasti, koska uskomme heillä olevan absoluuttista tietoa maailmamme toiminnasta. Asiaa monimutkaistaa se, että he itsekin uskovat olevan oikeassa. Totuus on, että näillä johtajilla ei ole vastauksia kaikkeen, vaikka he esittävät itsensä yleensä ottaen kaikkitietävinä.

Yhteiskunnassamme ’tietämätöntä’ lasta yritetään muodostaa ulkopuolisella, opetetulla tiedolla. Hän saa harvoin mahdollisuuden tehdä omat johtopäätöksensä. Hän ei saa olla oma itsensä. Sen sijaan, että tulisi kuvitteellisen oravanpyörän toiminnalliseksi jäseneksi, ihmisen päämääränä pitäisi olla oman itsensä oleminen tai löytäminen. Tarkoituksena on muistaa oma itse, jolla on ymmärrystä ja viisautta.

Koulusta valmistuttuaan, niin sanotun lopputuotteen sanotaan olevan valmis kohtaamaan maailmaa, jota hänelle on opetettu. Mitä ei kuitenkaan ikinä mainita valmistujaisseremoniassa on se, että nuori on nyt täynnä uskomuksia. Uskomukset, jotka eivät ole hänen omiaan, mutta vahvasti vaikuttavat hänen maailmankuvaansa. Hän ei ole ikinä oppinut luottamaan omaan mieleensä.

Täynnä uskomuksia

Koska emme ikinä opi tuntemaan itsemme ja mielemme luovaa voimaa, etsimme aina vastauksia itsemme ulkopuolelta. Meille kerrottaan, ettemme ole tarpeeksi, emmekä tiedä mitään.

Luemme lukuisia kirjoja, seuraamme uusia johtajia sekä käymme jopa gurujen luennoilla. Jokainen opittu tieto vie meidät kuitenkin kauemmas omasta itsestämme sekä vetää meidät syvemmälle illuusioon.

Tämä illuusio muodostuu erilaisista uskomuksista, leimoista ja säännöistä. Pienestä lähtien muodostetaan uskomuksia liittyen muun muassa sosiaaliseen käyttäytymiseen, kulttuurisiin tapoihin, uskontoon, sairauksiin ja ongelmiin. Uskomuksia esitetään faktoina, joissa ei ole tilaa luovuudelle ja muutoksille.

Hyvä esimerkki on tunnettu lause, että elämän ei ole tarkoitus olla helppoa. Toinen tapa pitää ihmisiä kiinni uskomusten luomassa illuusiossa on antaa heille tieto, etteivät pysty vaikuttamaan omaan elämään. Esimerkiksi lännessä sanotaan, että olet syntynyt syntiseksi, kun taas idässä ylläpidetään karmaan perustuva systeemi. Illuusiomme perustuu myös paljon dualismiin, jossa kaksi vastakkaisuutta yrittävät vetää ihmisiä puoleensa.

Jos päämääränä on olla oma itse, uskomuksilla on tapana estää tämä. Uskomukset sekä leimat ja muut valheet sulkevat aivomme. Oma itsemme häviää pikkuhiljaa. Yhteiskunnassamme aitoa ja kreatiivista ajattelua pidetään outona, koska opittu tieto, muistaminen ja muiden seuraaminen määrävät yksilön elämäntilanteen.

Uskomusten seurauksena nähdään, että ihmiset alkavat muodostamaan valheellisia persoonallisuuksia itselleen ja muille. Onko sattuma, että sana ’persona’ tarkoittaa latinaksi naamiota? Toisin sanoen kuvitteellinen hahmo, jota joku esittää julkisena roolinaan. Maailma on nyt täynnä ihmisiä, jotka ylläpitävät valheellista identiteettiä.

Uskomukset ovat niin iso osa kasvatustamme ja koulutustamme, että ne nyt muodostavat maailmamme. Uskomukset, jotka aiheuttavat kollektiivisia ongelmia, ovat samat uskomukset, jotka aiheuttavat ihmisen henkilökohtaisia ongelmia. Ehkä tämän takia historia toistaa itseään jatkuvasti.

Ensisijainen vs toissijainen tieto

Jokaisella on todellinen halu tuntea vapautta, ehdotonta rakkautta, rauhaa, iloa, yltäkylläisyyttä ja tarkoitusta. Kukaan muu ei kuitenkaan pysty toteuttamaan kyseisiä luonnollisia toivomuksia.

Emme voi oppia totuutta toiselta ihmiseltä. Vain itsellämme on voima löytää oma totuus ja, sitä kautta, aitoa onnellisuutta ja vapautta.

Illuusiossa korostetaan sopeutumista ja menestymistä sen sisällä. Aina pitää olla enemmän. Enemmän töitä, enemmän vastuuta, enemmän rahaa, enemmän kavereita, enemmän ruokaa ja niin edelleen. Ja kaiken yli on oltava enemmän tietoa.

Parhaiten sopeutunut ja menestynyt illuusion jäsen on eniten tietoa saavuttanut henkilö. Harva kuitenkin tajuaa, että tämä niin sanottu tieto on aina muilta opittua. Se on toissijaista tietoa, koska ei ole lähtöisin meidän omasta itsestään.

Tämän takia elämä illuusiossa on niin monimutkaista. Kaikki olemme oppineet näkemään ympärillä olevaa elämäämme toissijaisen tiedon avulla. Opettajamme kertoivat minkä muotoinen maailmamme on, vanhempamme kertoivat mikä tekee hyvän ihmisen ja poliitikkomme kertoivat miten pääsemme eroon yhteiskuntamme ongelmista.

Vastaus ei ole kuitenkaan toissijaisessa, vaan ensisijaisessa tiedossa. Kyseinen tieto syntyy, kun löydämme oman itsemme ja opimme taas kuuntelemaan itseämme. Tieto, joka sisältää aidon ihmisen luovaa voimaa. Se on sisäistä tietoa eli viisautta. Tämä on meillä kaikilla jo olemassa, mutta uskomusten myötä peittynyt ja unohtunut.

Päästä irti illuusiosta

Henkisesti illuusiosta irtautuminen tarkoittaa oman itsen löytäminen poistamalla yksi opittu tieto ja uskomus kerrallaan.

On helppo nähdä, että mitä enemmän ihmisellä on tällaista toissijaista tietoa, mitä vaikeampaa hänelle on päästä pois illuusiosta ja löytää aitoa vapautta. Sinusta on tultava niin sanottu henkinen minimalisti, joka uskaltaa mennä mielensä juureen niin paljon kuin mahdollista. Juuresta löydät aidon, oman itsesi.

Vapauttaaksemme todellisen itsemme, meidän on, kuten yllä sanottu, paljastettava ja päästettävä irti toissijaisesta ajattelusta. Nämä ulkopuoliset uskomukset ovat ikäänkuin klooneja. Toisten ihmisten ääniä, jotka haluavat ajatuksillaan tilaa mielesi sisällä. Näistä irtautuminen vaatiikin tietynlaista syrjintää kloonien ja omien tietojen välillä.

Klooni ei voi ikinä korvata tai olla oma itse. Kloonien paljastaminen on ensimmäinen askel kohti vapautta. Niiden paljastaminen on kuitenkin vaikeeta, koska se tarkoittaa monen vuoden opitun tiedon vastustamista. On vaikeeta mennä auktoriteettejä vastaan ja olla paha tai poikkeava muiden silmissä. Illuusiossa on monta kerrosta.

Kuten edellä mainittu, dualismi eli kaksijakoisuus on vaikutusvaltainen pala illuusiossamme. Vastakohtia voivat olla esimerkiksi hyvä ja paha, kaunis ja ruma, oikein ja väärin tai voittaja ja häviäjä. Elämme henkisesti ikäänkuin kaksiulotteisessa pyramidissa, jossa pohjalla olevat kulmat kuvastavat kyseisiä vastakkaisuuksia ja, jossa huippu kuvastaa henkistä vapautta.

Illuusiosta ei voi irtautua, jos elää dualistisessa ajatusmaailmassa. Tämä on monimutkainen asia, jossa on lukuisia kompastuskiviä. Rikas vastaan köyhä on myös hyvä esimerkki. Joku voi ajatella, että vapauden saavuttaminen on helpompaa varakkaana, kun taas toinen uskoo löytävänsä tämän ilman varoja.

Molemmat osapuolet elävät kuitenkin pyramidin pohjalla. Ainoa tapa päästä aitoon vapauteen on olla näiden vastakkaisuuksien yläpuolella eli pyramidin huipulla.

Samaten kun leimaat jotain kauniiksi, sinä periaatteessa avaat myös mahdollisuuden rumuudelle ja toisinpäin. Valheessa elävät ihmiset usein hyödyntävät niin sanottua projektoimista, jossa he yrittävät erottaa itsensä uskomuksista, joista he eivät pidä, tunnistamalla tällaisia uskomuksia muissa.

Tämä projektointi tapahtuu, kun ihminen on niin syvällä valheellisessä identiteetissään, ettei hän itse osa erottaa omia, aitoja tunteitaan, valheellisista tunteistaan.

Kuuntele tunteitasi

Modernissa yhteiskunnassa on paljon erilaisia ärsykkeita. Meluja, jonka myötä on vaikea saavuttaa hiljaista tilaa, jossa on mahdollista kuunnella itseään.

Omien tunteiden ymmärtäminen on elintärkeetä illuusion irtautumisprosessissa, koska ne toimivat oppaina. Onko meillä oikeasti edes tietoakaan mitä tunteemme tarkoittavat?

Myös tunteita on kautta aikojen leimattu. Niitä nähdään joko negatiivisina tai positiivisina. Esimerkiksi pelko ja häpeä ovat huonoja tunteita. Toivo ja jännitys leimataan taas myönteisiksi. Erilaisia niin sanottuja tunteita on lukemattomia. Mutta entä jos niitä onkin ytimessä vain kaksi, nimittäin ehdoton rakkaus ja pelko. Toisin sanoen totuus ja valhe, jossa rakkauden tunne on sama kuin tyyneys ja hiljaisuus ja, jossa pelon tunne luo kehoon fyysisen reaktion.

Ensimmäinen kuvastaa omaa itseään ja jälkimmäinen kloonien uskomuksia. Tunteet eivät ole negatiivisia tai positiivisia. Näin ollen ei kannata leimata tunteita. On vain olemassa totuus ja valheellisuus. Aito ajatus on myönteinen kaikille osapuolille. Uskomukset erottavat ihmisiä. Kun päästämme oikeasti irti, mielemme saavuttaa todellisen hiljaisuuden.

Kuten mainittu, tunteet toimivat oppaina. Ne auttavat sinua erottamaan ensisijaista ja toissijaista tietoa. Kun joku tieto synnyttää tunteen, se on merkki, että kyseessä on kloonin työtä. Näin tunteet kertovat sinulle, että olet uskomuksen uhri, joka on poistettava. Mitä vahvempi tunne, mitä vahvempi uskomus. Jokainen ajatus, josta syntyy tunne, on valheellinen sinun kohdalla, vaikka koko maailma uskoisi, että se on totta.

Esimerkiksi sinulle syntyy vahva tunne, kun joku haukkuu sinut lihavaksi. Sinä loukkaannut tästä, koska uskot hänen lausahduksensa olevan totta. Toisaalta, sinä naurat, kun joku sanoo sinun olevan vaikka kirahvin näköinen, koska et usko häntä ollenkaan tässä tapauksessa. Näet, että uskomukset luovat maailmamme ja tuskamme. Illuusio vahvistuu, kun yritämme vielä korjata uskomusten vaikutuksia, sen sijaan, että poistamme ne.

Olet jo täydellinen

Maailmassamme on helppo saavuttaa tila, jossa tuntee olevan riittämätön. Tämä on toissijaisen tiedon ja ajattelun seurausta.

Aito itse on jo täydellinen. Se elää omaa totuuttaan riippumatta yhteiskunnan uskomuksista ja leimoista. Kaiken sekavuuden keskellä, sinun on vain muistettava kuka olet ja mikä voima sisälläsi on.

Vain sinä pystyt oikeasti auttamaan itseään, koska ollaan kaikki ainutlaatuisia yksilöitä. Muista, että ajatuksesi luovat maailmasi. Päästäessämme irti tuomioista, leimoista, uskomuksista ja asiantuntemuksesta, jää ainoastaan totuus. Näin näemme oman, ainutlaatuisen totuutemme.

Jos haluat saavutaa jotain, mitä kukaan muu ei ole saavuttanut, sinun on hyödynnettävä mieltäsi tavalla, joka eroaa kaikista muista. Jos haluat saavutaa vapautta, sinun on elettävä täysin eri näkökulmasta. Muista, että todellinen itsemme ei ajattele sanoilla.

Päästämällä irti illuusiosta, et aiheutta ongelmia, vaan poistat niitä. Autat paljastamaan valheellisia uskomuksia vääriksi. Todellisella itsellä ei ole käsitettä ongelmasta. Kaikki maailmamme ratkaisemattomat ongelmat ovat valheellisen toissijaisen ajattelun tuloksia. Toisin sanoen, meitä on johtanut ulkoonta sisäänpäin saatu tieto, sisältä ulospäin saadun tiedon sijasta.

Suurin päämäärä on vapaus. Vapaus sisältää luovuutta, iloa, yltäkylläisyyttä, terveyttä, hyviä suhteita, turvallisuutta, aitoa huolehtimista ja ehdotonta rakkautta. Sinulla ei ole enää halua muuttaa toisia, arvostella muita tai kilpailla.

Kun olet oppinut uskomuksista irtautumisen taidon, voit myös auttaa muita päästämään irti illuusiosta. Näin luomme kollektiivisesti paremman maailman omilla ajatuksillamme. Voit kuitenkin vain näyttää oven heille, jotka ovat valmiita siihen. Heidän on itse avattava vapauden ovi. Vaikka se on elämäsi vaikein tehtävä, se on ehdottoman rakkauden huippu. Näin tulet tajuamaan, että elämä onkin todella kaunista.

Stigma

Mielenterveyteen liittyvistä aiheista puhuminen on aina ollut herkkä asia. Julkisuuteen tulee kuitenkin yhä enemmän tarinoita esimerkiksi masennuksesta, uupumuksesta tai paniikkihäiriöistä kärsivistä ihmisistä.

Mutta kun puhutaan mielenterveydestä, samassa yhteydessä kuullaan usein vieläkin sana stigma. Vaikka monelle sana on jo tuttu, on hyvä käydä vähän tarkemmin läpi sen tarkoitusta.

Stigmalla tarkoitetaan sosiaalista leimautumista, joka ei ole toivottua. Kyseistä leimaa kohdistetaan ihmiseen, joka käyttäytyy valtaosan mielestä poikkeavasti. Toisin sanoen hän voi näyttää muiden silmissä niin sanotusti heikolta, huonolta, oudolta, toivottomalta tai arvottomalta. Yhteisön sisällä liikkuvat kielteiset ennakkoluulot sekä tiedon puute toimivat stigmatisoinnin pohjina.

Leimauksen kohteena oleva henkilö voi joutua kärsimään monia haitallisia seurauksia. Häntä saatetaan pilkata tai jopa välttää. Esimerkiksi itseluottamuksen pieneneminen, kärsimys tai häpeän tunne ovat yleisiä negatiivisia vaikutuksia.

Stigmaa kutsutaan näin ollen myös häpeäleimaksi. Selityksen myötä on helpompi ymmärtää miksi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista puhuminen voi tuntua monelle ylipääsemättömältä.

Stigman poistaminen

Kuten yllä mainittu, stigmojen pääsyyt ovat usein ennakkoluulot ja tiedonpuute.

Näin ollen häpeäleimojen vähentäminen tai poistaminen liittyy vahvasti näihin kahteen seikkaan. Molemmat ovat myös kietoutuneet toisiinsa, joten niitä ei kannata kohdata erikseen.

Ennakkoluulot ovat joko suotuisia tai epäsuotuisia yleistäviä ajatuksia ja tunnetiloja muita ihmisiä tai tiettyä asiaa kohtaan. Usein kyseiset luulot ovat virheellisiä ja perustuvat pitkäaikaisiin tottumuksiin, joita on vaikea muuttaa muutamassa päivässä. Näillä on myös tapana herättää vahvoja tunteita, jotka muodostavat vielä sekavamman yhtälön.

Joustamattomuus ja lukkiutuneita asenteita yhteisössä, mielenterveysongelmiin liittyen, on mahdollista helpottaa levittämällä asianmukaista tietoa. Erilaisten asiantuntijoiden, kuten psykologien ja psykoterapeuttien, vahvistamat sanomat auttavat saamaan uskottavuutta.

Julkkisten henkilökohtaiset mielenterveystarinat tuovat lisää näkyvyyttä ja hyväksyntää isommassa mittakaavassa. Myös niin sanotut tavalliset some-käyttäjät voivat saada paljon aikaiseksi avautumalla omista kokemuksistaan, omilla kanavillaan.

Koska ennakkoluuloja on vaikea poistaa, pelkän tiedon levittäminen ei välttämättä tuota kaikkia toivottuja tuloksia. Jumissa olevat uskomukset voidaan keventää esimerkiksi käyttämällä huumoria, joka on erittäin voimakas apuväline.

Ennakkoluulojen vähentäminen tai poistaminen on myös hyvä harjoitella omien läheisten kanssa ensin. Lähellä olevien sukulaisten ja ystävien tuki auttaa pienentämään stigmojen negatiivisia vaikutuksia.

Ennen kaikkea on kuitenkin tärkeetä huolehtia itsestään. Hyväksymällä itsesi ja antamalla itsellesi anteeksi sekä pitämällä oma arkesi tasapainoisena, selkeiden rutiinien avulla, auttavat paljon avautumisprosessissa.

Terapeuttiville haluaa vähentää stigmaa

Maanantaina 10.10. vietettiin vuosittaista Maailman Mielenterveyspäivää. Ympäri Suomea näytettiin vihreää valoa sekä tarjottiin Huolituoli-päivystystä huolien jakamiselle.

Myös Kotkassa nähtiin erittäin onnistunut Kymppikymppi -päivä. Vihreää valoa nähtiin Sapokan vesipuistossa, Kotkan konserttitalolla, Langinkosken kirkolla sekä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen toimitiloissa. Huolituoliin pääsi istahtamaan Kotkan pääkirjastossa.

Osana tapahtumaa MIELI Suomen mielenterveys ry myöntää aina Mielenterveyspalkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on omassa elämässään ja toiminnassaan edistänyt ihmisten henkistä hyvinvointia.

Vuoden 2022 Mielenterveyspalkinto myönnettiin psykoterapeutti ja somevaikuttaja Ville Meriselle. Häntä tunnetaan ehkä paremmin nimellä Terapeuttiville. Hän luo mielenterveyteen liittyvää sisältöä erilaisissa sosiaalisen median kanavissa.

Videot tavoittavat erilaisia kohderyhmiä, mutta ovat pääasiassa suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Satoja tuhansia seuraajia kerännyt psykoterapeutti, käsittelee vaikeita aiheita, kuten yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Samalla Merinen antaa vinkkejä, millä tavalla voi vahvistaa omaa mielenterveyttä. Esimerkiksi tapoja helpottaa ahdistusta.

Päätavoitteenaan hänellä on vähentää suomalaisten mielenterveydestä puhumiseen liittyvää stigmaa, mutta myös aktivoida ihmisiä puhumaan hankalista aiheista. Terapeuttiville ohjaa tarvittaessa myös avun piiriin.

Käy katsomassa, kuuntelemassa ja seuraamassa Terapeuttivillen vaikuttavaa ja asiantuntevaa mielenterveyssisältöä YouTubessa, Instagramissa, TikTokissa ja Twitchissä. Monipuolisissa ja lämminhenkisissä lähetyksissä voit myös kertoa omia ajatuksia ja kokemuksia chatin muodossa, johon Merinen pyrkii aktiivisesti vastaamaan.

Ihminen on tärkeämpi kuin urheilu

Liian usein valmentajat uskovat, että kovuus ja lajikohtainen pikkutarkkuus ovat pääainekset menestykseen. Vaikka nämä ovatkin jossain määrin hyödyllisiä, urheilijoilla on yleensä parhaimmat muistot valmentajista, jotka ovat huomioinneet heidät ihmisenä ensin.

Hyvä esimerkki on italialainen jalkapallovalmentaja Carlo Ancelotti, joka on kaikkien aikojen menestyneimpien listalla. Häntä pidetään erityyppisenä valmentajana. Hiljainen ja ihmisläheinen johtaja, joka painottaa vahvasti vuorovaikutustaitoja.

Hänen mukaan vahvat ihmissuhteet muodostavat kaiken perustan. Joukkue, ja jopa koko seura, ovat kuin perhettä. Valmentajan tehtävänä on rakentaa niin sanottu perhetunnelma, jossa välittäminen toisistaan on ydinasemassa. Mikään ei ole niin tärkeetä kuin perhe. Osana vahvaa perhettä, ihminen pystyy kukoistamaan.

Ihmisen perustarpeiden tukeminen

Kuten edellä mainittu, hyvä valmentaja laittaa ihmisen etusijalle. Tähän kuuluu myös hänen perustarpeidensa tukeminen ja vahvistaminen.

Urheilijalle tärkeitä perustarpeita voivat olla itsenäisyys ja vapaus, fyysinen ja henkinen vahvuus sekä pätevyyden tunne ja itseluottamus. Itsenäisyys ja vapaus päättää omasta harrastuksestaan ja tekemisestään. Fyysinen ja henkinen vahvuus olla kilpailukykyinen. Sekä tunne, että on hyvä jossain, joka kohottaa itseluottamusta.

Lisäksi, nimenomaan joukkuemuotoisessa urheilussa, on vielä vahva sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perustarve. Toisin sanoen tunne, että sinua kunnioitetaan, hyväksytään ja autetaan. Mutta myös mahdollisuus luoda vahvoja suhteita.

Kahdensuuntainen luottamus

Vahvoja ihmissuhteita ei pysty rakentamaan ilman luottamusta. Näin ollen valmentajan on tehtävä paljon töitä sen eteen, että saa luotua kahdensuuntaisen luottamuksen ilmapiirin.

Psyykkisesti turvallinen ympäristö toimii vankkana pohjana, jossa lapset ja nuoret voivat helposti lähestyä valmentajaa sekä puhua myös muistakin, urheiluun liittymättömistä, asioista.

Hyvien ihmissuhteiden rakentaminen vaatii valmentajalta vahvoja tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Luotettavassa, turvallisessa ja lämpöisessä ilmapiirissä läsnäolo ja kuunteleva korva ovat ydinasemassa. Hyvä valmentaja antaa tunteen, että hän on aina tukenasi. Hyvinä ja huonoina hetkinä.

Aikuinen toimii lapsille ja nuorille tärkeänä esimerkkinä. Näin ollen on tärkeetä, että valmentaja keskustelee säännöllisesti, mitä hän vaatii heiltä sekä urheilun osalta että muihin asioihin liittyen. Eri-ikäisten, ja ylipäätään eri ihmisten, kanssa on pystyttävä luomaan henkilökohtaisia suhteita, jossa huomioidaan jokaisen ainutlaatuisia vahvuuksia ja tarpeita. Prosessi vaatii kärsivällisyyttä, mutta voi johtaa pidemmän päälle myönteisiin tuloksiin.

Henkilökohtaista kohtelua ja kärsivällisyyttä tarvitaan myös epäonnistumisien tapahtuessa. Valmentajan on hyvä tajuta, että heilahtavat tunteet ovat osa kasvavan urheilijan arkea. Hänen tehtävänä on luoda ilmapiiri, jossa epäonnistumia nähdään mahdollisuuksina oppia. Turvallinen ympäristö, jossa keskitytään onnistumisiin, ei virheisiin.

Hyvä valmentaja sallii kaikentyyppisiä tunteita. Hän kuitenkin kannustaa urheilijoitaan puhumaan vaikeista tunteistaan ja nimeään näitä. Hän huomio sekä yksilön että koko joukkueen henkisen hyvinvoinnin.

Omissa arvoissa pysyminen

Hyvä valmentaja ei ole yksiselitteinen käsite. Se ei myöskään tarkoita kaikille samaa.

Joku tarvitsee lempeämmän kohtelun ja joku toinen taas hyötyy kovemmasta otteesta. Tämä artikkeli keskittyy lähinnä ihmisläheiseen puoleen, joka on todella tärkeä, mutta ei ainoa puoli menestyvässä valmennussuhteessa.

Kaikkien vaatimusten ja sekavien tunteiden keskellä, hyvä valmentaja on sellainen, joka osaa pysyä omissa arvoissaan. Hän tuo omaa persoonallisuutta kuvioihin, kunnioittaa muita sekä ottaa kaiken irti sen hetkisestä, ainutlaatuisesta tilanteesta. Hän on oma itse ja auttaa muita kukoistamaan omana itsenään.

Lue Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittama asiantuntijahaastattelu jääkiekon taitovalmentaja Konsta Kuusisesta.

Mikä spirituaalisuus?

Yleisesti ottaen, spirituaalisuudella eli henkisyydellä tarkoitetaan yhteyden tuntemista johonkin itseämme suurempaan. Tämä voi olla esimerkiksi luonto, ihmisyys tai maailmankaikkeus. Käsite on laaja, jossa on tilaa monenlaisille näkökulmille.

Spirituaalisuus voi merkitä eri asioita eri ihmisille. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin uskonto tai hengellisyys, vaikka ne liittyvätkin vahvasti toisiinsa. Tapoja ja uskomuksia on lukuisia ja niitä harjoitetaan eri tavoin ympäri maailmaa. Joka tapauksessa se on, ainakin alustavasti, pääasiassa henkilökohtainen prosessi.

Jokainen ihminen on henkinen sekä käy läpi henkisiä kokemuksia. Näin ollen se on asia, joka koskettaa ja yhdistää meitä kaikkia. Spirituaalisuudessa etsitään usein elämän ja olemassaolon tarkoitusta. Voi sanoa, että yritetään etsiä todellinen itsemme.

Määritelmäsi henkisyydestä voi muuttua elämäsi aikana monta kertaa. Se mukautuu kokemuksiin ja ihmissuhteisiin. Vaikka kaikilla on oma käsitys ja kokemus spirituaalisuudesta, on kuitenkin olemassa tärkeä yhdistävä tekijä: henkisyys vaikuttaa vahvasti mielenterveyteemme.

Kehitä omaa spirituaalisuutta

Elämä tässä maailmassa on sekava ja stressaava kokemus. Joka puolelta tulee vaatimuksia ja ärsykkeitä, joilla on tapana viedä meidät kauas omasta itsestämme. Siinä tilassa on vaikea olla luonnollinen ihminen.

Seurauksena, kovavauhtisessa tietoyhteiskunnassa, nähdään liian usein, että ihmiset etsivät lyhytkestoisia helpotuksia. Pienet lomat tai jopa riippuvuudet ovat kuitenkin vain väliaikaisia pakokeinoja. Toisin sanoen, kestämättömiä ratkaisuja isompaan ongelmaan eli tarkoituksen ja yhteyden puuttuminen.

Monella tapaa nyky-yhteiskuntamme on verho meidän ja niin sanotun oikean maailman välillä. Oikea maailma, jossa sinulla on tärkeä yhteys johonkin suurempaan sekä koet tarkoituksen tunnetta päivittäisessä tekemisessä. Jos haluat pysyä tasapainoisena pidemmän päälle, sinun on kehitettävä spirituaalisuuttasi.

Miten kehittää spirituaalisuutta?

Kaikki kaipaamme yhteyttä ja tarkoitusta. Molemmat ovat elintärkeitä terveelle mielelle.

Kehittämällä henkisyyttäsi voit päästä tilaan, jossa saavutat sekä yhteyden ja tarkoituksen tunteen että mielenrauhan ja elämänilon. Hienointa tässä on, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa.

Jokainen on ainutlaatuinen yksilö, jolla on omat keinonsa päästä mainittuihin tavoitteisiin. Jotkut hyötyvät meditoinnista ja luonnossa kävelemisestä, jotkut taas rukoilemisesta. Alkuun pääsemiseksi tähän on listattu yksinkertainen, lyhyt tapa kehittää spirituaalisuuttasi:

1. Hiljene, pysähdy hetkeen ja ole tietoisesti läsnä
2. Mene mielessäsi takaisin hetkeen, jolloin tunsit olevan tosi onnellinen, yhteydessä, vahva tai rakastettu
3. Palaa mielessäsi (tai fyysisesti) takaisin valittuun hetkeen
4. Antaudu kokemukselle
5. Kiinnitä huomiota siihen, mitä tunnet kehossasi
6. Kiinnitä huomiota siihen, mitä tunnet mielessäsi

Tärkeintä on kuunnella itseäsi. Oma keho ja mieli ohjaavat sinua spirituaalisessa prosessissa. Usein henkisyyttä haetaan, kun elämäntilanne on erityisen stressaava, mutta sitä kannattaa harjoittaa myös niin sanottuina parempina aikoina. Käytännön kokemus ja päivittäinen harjoitteleminen auttavat löytämään vastauksia.

Spirituaalisuuden positiiviset vaikutukset

Henkisyyden harjoittaminen luo ja vahvistaa sekä kehollisia että henkisiä voimavaroja.

Spirituaalisuuden kautta voit löytää korkeamman tarkoituksen elämässäsi. Tämä antaa sisäistä voimaa, joka avustaa vaikka sairaustilanteen toipumisprosessissa. Samalla autat itseäsi ymmärtämään elämäsi ja kokemuksiasi paremmin, joka nostaa itsetuntosi.

Tarkoituksen tunne synnyttää myös toivoa ja rauhaa. Tämän myötä itseluottamuksesi kasvaa ja itsehillintä parantuu. Spirituaalisuus antaa mielenterveydellistä tukea, joka johtaa myös parempiin ihmissuhteisiin. Sekä muiden että itsesi kanssa pystyt rakentamaan ja ylläpitämään syvempiä yhteyksiä.

Spirituaalisesti aktiivisten ihmisten sanotaan elävän pidempään. Immuunisysteemisi kiittää sinua, jos pääset tasapainosempaan tilaan. Pystyt paremmin pitämään huolen itsestäsi, jonka myötä fyysinen kunto kohoaa. Myös riski sairastua pienenee huomattavasti.

Sielun pimeä yö

Spirituaalisuuden kehittäminen ei ole välttämättä helppoa. Sen posiitiviset vaikutukset voivat olla merkittävät mielenterveydelle, mutta usein pinnalle tulee vaikeita tunteita, jotka saattavat johtaa jopa identiteettikriisiin.

Kuten aikaisemmin mainuttu, koemme kaikki henkisiä tilanteita. On vaikea uskoa, että joku kulkee koko elämän polun käymättä läpi tunteita, kuten tarkoituksettomuutta, yksinäisyyttä ja toivottomuutta. Haluamme vastauksia kysymyksiin, kuten ’miksi olen olemassa’, ’miksi minulla on paha olo’ ja ’mikä minun tehtävä täällä on’. Näin yritetään luoda itsellemme merkityksen tunnetta, joka antaa arvoa elämään.

Spirituaalisuuden yhteydessä puhutaan paljon spirituaalisesta avautumisesta. Se on aika elämässä, kun ihminen kohtaa omia, pimeitä tunteitaan. Naamiot putoavat pois niin sanotusti. Tätä kutsutaan myös sielun pimeäksi yöksi.

Ehkä jokainen meistä joutuu käymään läpi jonkinnäköisen pimeän yön, että löytää oman elämän tarkoituksen ja yhteyden maailmankaikkeuteen. Jotkut mielisairaudet voivat syntyä, kun ihmiseltä puuttuu tarkoituksen ja yhteyden tunne. Tämä voi johtaa oman arvon kyseenalaistamiseen, josta seuraa taas esimerkiksi masennukseen.

Voi olla erittäin hyödyllistä sisällyttää spirituaalisuus mielenterveysongelmien hoitoon. Hoidoissa voi hyödyntää spirituaalisia arvoja, kuten hyväksyntä, toivon tunteen luominen ja anteeksiantaminen, mutta myös empaattista kuuntelua, tunteiden jakamisen kannustamista sekä meditaatiota.

Kiusaamisesta puhuminen on vaikeaa

THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii, joka toinen vuosi, koulukiusaamista suuren kyselyn muodossa. Tutkimusten mukaan suunnilleen joka kahdeskymmenes oppilas kokee koulukiusaamista viikoittain.

Kiusaaminen voi olla esimerkiksi kaveriporukan ulkopuolella jättämistä, valheiden tai huhujen levittämistä, ilkeiden ilmeiden tekemistä ja jopa fyysistä uhkaa. Nykyään, koulukiusaaminen tapahtuu paljon myös sosiaalisten mediakanavien kautta.

Modernissa yhteiskunnassa monesta vaikeasta asiasta voi puhua. Kiusaamiseen liittyy kuitenkin usein vahva stigma. Mikä tekee kiusaamisesta kertominen haastavaksi? Ja mitä voidaan tehdä sen ehkäisemiseksi?

Miksi kiusaamisesta puhuminen on vaikeaa?

On tärkeä ymmärtää, että vaikeiden tunteiden ilmaiseminen vaatii aina rohkeutta. Tämä on suuri kynnys, jonka yli kiusaamisen kohteena oleva henkilö ei helposti pääse. Varsinkaan yksin. Myös pelko, ymmärtämättömyys ja häpeä ovat haasteellisia tekijöitä.

Pelko voi syntyä, kun kiusattu henkilö uskoo, että kiusaamisesta puhuminen pahentaa tilannetta entisestään. Kiusaajat saattavat kostaa, jos joukkoon tuodaan esimerkiksi opettajia tai vanhempia.

Ymmärtämättömyys liittyy tunteeseen, että sinua ei oteta tosissaan. Moni kiusattu lapsi tai nuori on jo aikaisemmin ilmaissut, tavalla tai toisella, ongelmatilanteen haittavaikutukset. Heille ei kuitenkaan tarjottu oikeanlaista apua tai edes kuuntelevaa korvaa. Myös vähättely on ymmärtämättömyyttä.

Kiusaamisen yhteydessä on useasti häpeän tunnetta. Erin kuin riitatilanteesa, kiusaaminen on aina kiusaajan syy. Mutta kiusatut henkilöt syyttävät yleensä itseään. He uskovat heidän pahan olon olevan heijastus huonosta itsetunnosta ja matalasta arvosta. Samalla he eivät halua häiritä muita omilla ongelmillaan.

Miten ehkäistään kiusaaminen?

Turvallisuuden vahvistaminen

Turvallinen ympäristö on kaikkien terveellisten ihmissuhteiden ytimessä. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka lisää toisistaan huolehtimisen ja auttamisen todennäköisyyttä.

Sekä kotona että kouluissa on luotava ilmapiiri, jossa lapsi tai nuori tietää, että häntä ymmärrettään ja hyväksytään.

Turvallisuutta vahvistetaan kuuntelemalla, auttamalla ja kannustamalla. Lapsen tai nuoren ei tarvitse pelätä nauratuksi tulemista, syrjintää, häirintää, yksinäisyyttä tai ennakkoluuloja.

Aikuisten läsnäolo

Lapsen tai nuoren silmissä, aikuiset ovat usein kiireisiä ja omissa ajatuksissaan. Heille elintärkeetä on kuitenkin tieto ja tunne, että heistä välitetään. Läheisen aikuisen läsnäolo voi tehdä paljon kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Yksinkertaisesti kysymällä ’mitä kuuluu’ tai ’miten voit’ rakennat luottamusta, jossa kohtaaminen, kuunteleminen ja kiinnostuksen näyttäminen ovat etusijalla. Autat lasta tai nuorta selvittämään vaikeita ja sekavia ajatuksia, jonka myötä ratkaisujen löytäminen on helpompaa. Tästä seuraa aidon välittämisen ilmapiiri.

Luotettavat aikuiset

Aikuisen säännöllinen ja laadukas läsnäolo kasvattaa lasten ja nuorten luottamusta sekä maailmaan että muihin ja itseään.

Luotettavaan aikuiseen voi aina turvautua hankalassa tilanteessa, koska hän uskoo sinuun ja ottaa ajatuksesi tosissaan. Samalla hän osaa lohduttaa ja tuoda toivoa.

Kiusaaminen voidaan ehkäistä, kun lasten ja nuorten ympärillä on monta luotettavaa aikuista, joille voi helposti kertoa kokemuksia, ajatuksia ja ilmaista tunteita. Tämän avulla luodaan tunne, että lapsi tai nuori ei ole ikinä yksin ongelmiensa kanssa. Ratkaisu löytyy yhdessä.

Kiusaamisen ehkäisy on ryhmäprosessi

Koulukiusaaminen jättää syvät jäljet. Sen ehkäiseminen onkin meidän kaikkien vastuulla. Myös heidän, jotka seuraavat kiusaajia tai katsovat viattomana sivusta.

Auttamalla heitä tiedostamaan roolinsa, ajattelemaan seuraamuksista sekä puhumaan siitä, voidaan murtaa tabuja ja stigmoja.

Vaikka kilpailu on iso osa yhteiskuntaamme, parempi maailma syntyy yhteistyön ja välittämisen kulttuurista. Kiusaamisen ehkäisy on näin ollen ryhmäprosessi. Aikuisilla on suuri vastuu rakentaa turvallinen ympäristö.

Heidän on luotava turvaverkko lapsille ja nuorille, johon he voivat aina takautua. Aikuisten on huolehdittava, että lasten ja nuorten ääni kuuluu. Ota heidät mukaan kiusaamisen vastaisen työn suunnitteluun. Heidän kokemukset ja toivomukset auttavat rakentamaan kiusaamista ehkäisevän ilampiirin.

Lue Paula Heikkisen kirjoittama blogi MIELI ry:n sivuilla.

Itsemurhien ehkäisypäivä

Lauantaina 10. päivä syyskuuta vietettiin kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Tavoitteena oli lisätä tietoa itsemurhista sekä vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa.

Tärkeää oli myös levittää sanoma itsemurhien ehkäistävyydestä. Lisäksi, haluttiin tuoda esille, että itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavilla tarpeellista apua ja asiasta voi puhua turvallisesti.

Tämän vuoden tapahtumassa, huomion keskipisteenä olivat vähemmistöjen edustajat. Esimerkiksi syrjintä heitä kohtaan voi aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia, jotka saattavat taas johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

Kriisipuhelin soi

Itsetuhoisuus aiheena on selvästi lisääntynyt kriisipuhelimen keskusteluissa.

Esimerkiksi tammikuun ja elokuun välisenä aikana, 18-29-vuotiaat nuoret ovat soittaneet 13 prosenttia enemmän kriisipuheluita kuin vuotta aikaisemmin. Samanlainen tilanne on havaittavissa, kun tutkitaan 12-29-vuotiaiden Sekasin-chat tilannetta.

Tänä vuonna noin 300 kriisipuhelimeen soittanutta nuorta sanottiin olevan niin sanotussa akuutissa itsemurhavaarassa. Toisin sanoen, heillä oli joko tuore itsemurhayritys takana tai konkreettinen suunnitelma. Varsinkin nuorten naisten itsetuhoisten ajatusten määrä on menossa hälyttävään suuntaan.

Kuunteleva korva

Suomi valittiin jo viidentenä peräkkäisenä vuotena maailman onnellisimmaksi maaksi. Silti itsemurhien osuus kaikista maamme kuolemansyistä on 26 prosenttia.

Onnellisuuslistat ovat subjektiivisia, mutta on vaikea olla näkemättä korkeaa ja kasvavaa itsemurhalukua. Miksi ihmiset tekevät enemmän itsetuhoisia päätöksiä? Tai paremmin sanottuna, mitä voidaan tehdä asian eteen?

Tarkka vastaus ensimmäiseen kysymykseen riippuu itsetuhoisesta henkilöstä ja hänen olosuhteistaan. Maailman sekava ja epävakaa tilanne vaikuttaa tietenkin vahvasti ihmisten mielenterveydelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi maailmanpolitiikka ja talousmaailma ovat kuitenkin asioita, jotka eivät yleisesti ottaen ole meidän vaikutuspiirin sisällä. Itsemurhia on ehkäistävä jo pienemmällä tasolla.

Kaikilla on ajoittain paha olo ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Niiden pahentuminen voidaan usein ehkäistä kuuntelevalla korvalla. Jo pelkkä kuunteleminen auttaa jo huomattavasti, koska se luo toiselle tunteen aidosta välittämisestä. Tunteista puhuminen vapauttaa itsetuhoisten ajatusten sisällä pitämistä sekä katkaisee negatiivisen kierteen.

MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman toteaa omin sanoin, että ”yksi keino vähentää itsemurhariskiä onkin luoda hyväksyvä ja turvallinen ympäristö kaikille. Siihen voi jokainen osaltaan vaikuttaa”.

Moni painii kuitenkin häpeän kanssa. Varsinkin läheisille puhuminen kyseisistä ajatuksista voi tuntua siltä, että joutuu arvostelemisen kohteeksi. Esimerkiksi vanhempien tehtävänä on luoda turvallinen ilmapiiri kotioloissa, jossa syvistä tunteista puhuminen hyväksytään. Kriisipuhelin auttaa aina, jos haluaa puhua anonyymina ulkopuoliselle, kuuntelevalle korvalle.

Yhteisöllisyyden lisääminen kotona auttaa puhumaan vaikeista tunteista. Mutta meidän on myös vaadittava parannuksia paikallisiin palveluihin.

Hyvinvointialueiden vastuulla

MIELI ry:n kriisikeskustoimintojen johtaja Sanna Vesikansan mukaan yksi ongelmista on palveluvaje, joka on kertynyt koronan aikana. Tämän myötä on vaikea päästä hoitoon muun muassa ruuhkautuneisuuden takia.

Vesikansa on mieltään, että kaikkien hyvinvointialueiden strategiasuunnitelmissa tulisi olla itsemurhien ehkäisyosio. Jokaiselle, itsetuhoisten ajatusten kanssa taistelevalle henkilölle, täytyy tarjota mahdollisuus matalakynnyksiseen keskusteluapuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin ollen hyvinvointialueilla on oltava aktiivisesti kokoontuva itsemurhien ehkäisyryhmä. Myös terapiatakuu on elintärkeä.

Lue uutinen MIELI ry:n sivuilta. Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, voit soittaa 24 tuntia vuorokaudessa suomenkieliseen kriisipuhelimeen. Katso tukea ja apua-sivulta.