Suomi on tuonut suurta peli-iloa maailmalle
Suomi on pelinkehityksen suurmahti. Jos suhteutetaan alan tuottama liikevaihto väkilukuun, maamme on aika todennäköisesti ensimmäisellä sijalla koko maailmassa.
Yksi menestyvä yritys toisensa jälkeen on nähnyt elämän valon täällä. Korkealaatuisia videopelejä on luotu sekä tietokoneille ja konsoleille että nettiin. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Habbo Hotel ja Max Payne. Myös uhkapelaamisen alalla on paljon suomalaista kädenjälkeä.
Todennäköisesti eniten mainetta suomalaiset firmat ovat kuitenkin saavuttaneet mobiilipelien kehittämisestä. Rovion Angry Birds ja Supercellin Clash of Clans ovat antaneet miljoonille, ja jopa miljardeille, ihmisille ympäri maailmaa suurta peli-iloa.
Suomi saa olla ylpeä siitä, että se on auttanut kehittämään, valtavaa vauhtia kasvavan, globaalin pelialan infrastruktuuria. Kaikenlaiset pelaajat ovat nyt löytäneet tiensä näytön äärelle.
Yhä kasvava suosio
Videopelaaminen saavutti valtavirran suosion jo 1970- ja 1980-luvuilla. Siitä lähtien kasvu on ollut jatkuvaa vuosi vuodelta eikä hidastusta ole näköpiirissä.
Muun muassa netti, erilaiset pelikonsolit ja älypuhelimet ovat mahdollistaneet pelaamisen melkein missä tahansa.
Maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä, eri arvioiden mukaan, jo yli kolme miljardia aktiivista videopelien pelaajaa. Se on lähes 40 prosenttia koko maailman väkiluvusta. Vuonna 2015, eli vain seitsemän vuotta sitten, tämä oli vielä kahden miljardin paikkeilla. Lisäksi, korona-ajan liikkumisrajoitukset ovat huomattavasti nostaneet pelaajien määriä entisestään. Muutaman vuoden sisällä nähdään varmasti monen sadan miljoonan videopelaajan lisäystä nykyiseen lukuun.
Eniten videopelaajia on loogisesti suurissa maissa. Ylivoimainen on Kiina, jossa rikotaan pian 700 miljoonan raja. Yhdysvallat yrittävät pysyä perässä yli 200 miljoonalla pelaajalla. Itä-Aasian valtavat markkinat näkyvät myös Japanin ja Etelä-Korean merkittävissä pelaajakannoissa. Koko Aasian ja Tyynenmeren alueella sanotaan olevan jopa puolitoista miljardia aktiivista ’gameria’.
Itä-Aasian ja Pohjois-Amerikan lisäksi, pelaajia löytyy reilustu myös Länsi-Euroopassa. Isojen maiden ohella, pohjoismaat ovat hyvin edustettuja. Suomalaiset ovat aktiivista pelikansaa.
Videopelaamisen kulttuuri Suomessa
Suomessa toimii muutama sata pelialan firmaa, jotka työllistävät yhteensä reilut 3000 henkilöä. Tämän lisäksi maassamme pelataan paljon sekä harrastusmielessä että ammattimaisemmin.
Suurin osa suomalaisista on, ainakin joskus, pelannut jotain videopeliä. Vaikka suomalaisia tunnetaan maailmalla hyvinä e-urheilijoina, suurin osa meistä keskittyy kuitenkin vain harrastustoimintaan. Melkein puolet kansalaisistamme luetaan aktiivisiksi harrastajiksi. Mielenkiintoista on kuitenkin tieto, että keskivertopelaaja ei ole enää nuori.
Stereotyyppinen kuva, jossa vain teini-ikäiset pojat ja kaksikymppiset nuoret miehet istuvat tuntitolkulla pelinäytön äärellä, eivät ole todellisuutta nykypäivänä. Tavallisen pelaajan keskimääräinen ikä on nyt yli 40 vuotta. Sukupuolen suhteen on tapahtunut myös muutoksia.
Miehiä pidetään edelleen aktiivisimpina videopelaajina kuin naisia. Tilastollista eroa voi selittää osittain sillä, että miehet kuluttavat suhteellisesti enemmän aika ja rahaa konsolipelaamisen muodossa. Naiset taas hyödyntävät enemmän lyhytkestoisempia, maksuttomia mobiilipelejä. Tyttöjen ja naisten osuus on, joka tapauksessa, yhä suurempi ja sukupuolien välinen ero on pienempi kuin koskaan.
Peli-innostus on siten saavuttanut kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Aktiivisin ryhmä on juuri teini-ikäisyyteen päässeet pojat, mutta suurin kasvu näkyy keski-ikäisissä. Myös eläkeläiset ovat yhä aktiivisempi kohderyhmä. Valtaosa suomalaisista suosii mobiilipelaamisen muotoa sen helppouden vuoksi.
Videopelaaminen puhuttaa enemmän ja enemmän ihmisiä, jonka myötä on ajankohtaisempaa kuin koskaan miettiä sen hyviä ja vähemmän myönteisiä puolia.
Hyviä ja huonoja puolia
Videopelaamisen tapoja on monenlaisia. Esimerkkejä suosituista alustoista ovat konsolit, tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet.
Pelejä on samaten kaikentyyppisiä. Eniten pelattuja genreja ovat muun muassa toimintapelit, seikkailupelit, roolipelit, strategiapelit ja simulaatiopelit.
Jos käsitellään mainittuja alusta- ja pelimuotoja tarkemmin, löydämme jokaisesta omia, yksityiskohtaisia puolia. Kaikista on mahdollista ottaa esille positiivisia näkökohtia, jotka puhuvat pelaamisen puolesta. Ja kaikista on myös huomioitava negatiiviset kohdat, joista on oltava varuillaan.
Mukavuuden ja selkeyden vuoksi, tämän artikkelin tarkoituksena on kuitenkin antaa vähän yleisempi kuva videopelaamisen eduista ja haitoista. Nimenomaan mielenterveyden ja yleisen terveyden kannalta.
Videopelaamisen haitat
Jo videopelibuumin varhaisista vaiheista lähtien kriittiset ihmiset ovat varoittaneet pelaamisen haittavaikutuksista. Esimerkiksi vanhemmat ovat olleet aina huolissaan lastensa pitkistä peliajoista.
Keskitymme tässä muutamaan asiaan, jonka takia videopelaaminen voi vaikuttaa kielteisesti elämänlaatuumme.
Riippuvuuden riski
Koska kilpailuhaluinen maailmantaloutemme on suunniteltu niin, että on aina oltava enemmän ja enemmän, myös pelifirmat joutuvat olemaan yhä luovempia asiakashankinnan ja -säilyttämisen suhteen.
Näin ollen, modernit pelit ovat usein suunniteltu aiheuttamaan riippuvuutta.
Ennen pelinkehittäjillä oli tapana tuoda markkinoille kokonaisia pelejä, jonka suosion toivottiin johtavan jatko-osan ostamiseen. Nykyään on kuitenkin vähän erilainen tilanne. Pelit rakennetaan siten, että asiakkaita halutaan pitää näytön äärellä mahdollisimman pitkään.
Menestyneet pelialan yrityksen ovat tajunneet, että he voivat hallita pelaajien käyttäytymistä mahdollisimman paljon erilaisten ärsykkeiden ja palkkiosysteemien avulla. Uhkapelaamisen piirteitä on vahvasti näkyvissä. Mitä enemmän vietämme aikaa jonkun pelin sisällä, mitä todennäköisemmin meitä palkitaan. Samalla passiivisuus voi johtaa rankaisemiseen.
Palkitseminen toimii, koska ihmiset ovat todella herkkiä sen tuomaan hyvään oloon. Kaiken lisäksi, kyseiset palkkiot eivät ole pelkästään virtuaalisia. Riippuvuuden riski kasvaa tapauksessa, jossa esimerkiksi pelissä ansaittu kolikkomäärä vastaa samansuuruista, oikean maailman valuuttaa. Oikeaa maailmaa yritetään jopa korvata.
Kuten muissa riippuvuustapauksissa, peliaddiktio tuo mukanaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia elämän eri osa-alueille. Kyse on riippuvuudesta, kun pelaaminen vie niin ison osan arjesta, että esimerkiksi perhe-elämä, muut sosiaaliset suhteet, terveys ja koulu- tai työtilanteet kärsivät pahasti pidemmän aikaa.
Todellisuuspakoisuus
Videopeliriippuvuus on ääriesimerkki pelaamisen huonoista puolista. Maailman Terveysjärjestön arvion mukaan kuitenkin vain noin 3 tai 4 prosenttia reilusta kolmesta miljardista pelaajasta luokitellaan riippuvaiseksi.
Se ei tarkoita, että vaara tulla riippuvaiseksi on ohi valtaosan kohdalla. Riippuvuutta mahdollistetaan usein sillä, että ihmisellä on jonkinlainen emotionaalinen aukko. Henkilöltä puuttuu jotain, jota hän yrittää saada, luodun pelimaailman kautta, takaisin. Näin ollen on helppo nähdä, että riippuvuuden riski ei ole poissa.
Peleistä tehdään niin realistisia, että terveellistä todellisuutta ei ole aina yksinkertaista erottaa. Kaikki mainitut asiat yhdessä, antavat meille mahdollisuuden paeta oikeata maailmaa. Todellisuuspakoisuus onkin yhä kasvava ongelma. Älykkäät pelinkehittäjät ymmärtävät tämän seikan.
He luovat fantasiaympäristöissään kaikkia asioita, mitä kaipaamme todellisessa elämässä, mutta jotka ovat, syystä tai toisesta, vaikeita saavuttaa. Maailmassa, jossa sodat ja talouskriisit korostuvat, he luovat toivoa ja mahdollisuuksia. Ujo nuori voi saada pelin sisällä merkittäviä kaverisuhteita ja löytää rakkautta.
Virtuaalisessa valtakunnassa voit olla kuka tahansa. Sinun avatar voi olla kaikista vahvin tai kaunein. Voit rakentaa suurimman talon itsellesi tai saavuttaa kuninkaan tasoisen statuksen. Voit olla jopa Lionel Messi tai Cristiano Ronaldo maailmanmestuuskilpailun loppuottelussa.
Meidän epätäydellisessä yhteiskunnassa on helppo tuntea itsensä tarpeettomaksi, rumaksi ja huonoksi. Kaikilla on unelmia ja toiveita hyvästä elämästä ja tulevaisuudesta. Todellisuuspakoisuus on, aika varmasti, monen mielessä. Se on normaali reaktio nykyiseen maailmantilanteeseen. Riippuvuuden ja todellisuudenpaon raja onkin aika ohut.
On kuitenkin hyvä muistaa, että sillä ei ole voimaa korvata luontoa, luonnollisia ihmis- ja eläinsuhteita sekä aitoa rakkautta. Oikean elämän arkiset ongelmat eivät poistu uppoutumalla täysipäiväisesti uuteen fantasiapeliin.
Fyysinen terveys kärsii
Hyvä esimerkki oikean maailman asioista, joita ei ole helppoa hoitaa virtuaalisen pelaajan roolissa, on fyysinen terveys.
Kun keskittyy täysillä oman pelihahmon kehittämisprosessiin on haastavaa pitää huolta omasta kehostaan. On kuitenkin elintärkeetä huolehtia itsestään ennen kaikkea.
Lyhyesti sanottuna, terveellistä vartaloa ylläpidetään puhtaalla vedellä, sopivalla ruokavaliolla, aktiivisella elämäntyylillä ja levolla. Riittävä veden määrä estää kuivumisen. Terveelliset ruokatottumukset antavat energiaa ja tuovat tarpeelliset ravinteet kehoomme. Säännöllinen liikkuminen vahvistaa lihaksia ja luustoa. Ja hyvälaatuinen uni auttaa kestämään ja palautumaan.
Vuosien varrella, uutisiin on ilmestynyt traagisia tarinoita, joissa aktiivisia pelaajia menehtyy liiallisen pelaamisen seurauksena. Suurimmat syyt kyseiseen kohtaloon ovat yleensä dehydraatio ja syömättömyys sekä liikkumattomuus ja unenpuute.
Nämä ovat tietenkin erikoistapauksia, mutta suurin osa aktiivipelaajista ei myöskään muista aina huolehtia omasta terveydestään. Negatiiviset seuraukset voivat ilmetä vasta monen vuoden kuluttua. Esimerkiksi lihasvoiman menetys ja rasvaprosentin suureneminen ovat pidempiaikaisia ongelmia. Myös näkö ja kuulo saattavat huonontua liiallisesta näytön tuijottamisesta ja kovaäänisistä peleistä. Kun kehon terveys ei ole kunnossa, myös henkinen hyvinvointi kärsii.
Mielenterveysongelmat seuraavat
Suurin syy aloittaa videopelien pelaaminen on yleensä se, että halutaan lisää elämäniloa.
Pelaaminen tuottaa valtavasti hauskoja hetkiä kaikenikäisille. Sen takia onkin vaikeeta uskoa, että jotkut saattavat kärsiä heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnista pelitottumuksen ansiosta.
Riippuvuus, todellisuudenpako ja fyysisen terveyden hoitamatta jättäminen sisältävät kaikki suuren riskin mielenterveysongelmien syntymiselle. Mutta ovatko listatut haittavaikutukset mielen pahoinvoinnin aiheuttajia vai toisinpäin? Vastausta ei ole helppoa löytää. Näin ollen joudutaan varmaan taistelemaan tunnetun ’muna vai kana’ syy ja seuraus -dilemman kanssa.
Joka tapauksessa, liikapelaaminen on todistetusti pahentanut henkiseen hyvinvointiin liittyviä sairauksia. Masennus ja ahdistus ovat yleisimpiä ongelmia, mutta myös ADHD:n, pakko-oireiden ja sosiaalisen ahdistuksen riski on huomattava.
Masennusta voi ruokkia esimerkiksi fyysinen eristäytyminen ja passiivisuus, epäterveelliset sosiaaliset suhteet ja luonnolisten asioiden puuttuminen. Kun oikea elämä ei ole tasapainossa, on vaikea olla täysin onnellinen virtuaalisessa ympäristössä. Mielenterveyden kannalta on tärkeetä nähdä vaivaa fyysisessä maailmassa, koska se on kaiken hyvinvoinnin ytimessä.
Kuten aikaisemmin sanottu, tässä sekavassa yhteiskunnassa on tavallista saavuttaa todellisuudenpaon tunteen. Kun ympärillä oleva systeemi näyttää hajoamisen merkkejä, motivaation löytäminen on suuri haaste. Motivaation tunnetila on kuitenkin tarpeellinen terveellisen mielen ylläpitämisessä. Ilman sinun motivaatiota ja toivoa oikeassa maailmassa, ei ole aitoa tulevaisuutta kenelläkään.
Mielen ongelmat lisäävät samaten agressiivisuuden ja stressin riskiä. Pelaaja voi tietämättään kehittää itselleen hankalan yhtälön, jossa virtuaalisen elämän vaikeudet seikoittuvat oikean arjen vastoinkäymisiin. Monimutkainen tilanne voi johtaa siihen, että päähenkilö purkaa käsittelemättömiä asioitaan läheisiin tai muihin.
Tämä tuo mukanaan myös haasteita kognitiivisten taitojen ylläpitämisessä. Käsittelemättömät tunteet kahden maailman välillä, ja erilaiset häiriötekijät, eivät auta keskittymiskykyä kukoistamaan. Pelaajan osaaminen keskittyä yhteen tehtävään pidempään aikaan huononee huomattavasti.
Videopelaamisen hyödyt
Edellä mainitut videopelaamisen negatiiviset puolet ovat, suurimmaksi osaksi, kirjoitettu liiallisen pelaamisen näkökulmasta. Maailma on kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka eivät pelaa 20 tuntia päivässä. Kaikki onkin kiinni tasapainosta.
Pelaamisen haittatekijöistä on hyvä olla tietoinen. Tietenkin on tärkeetä olla varuillaan liikapelaamisen riskeistä. Mutta, kun löydät hyvän tasapainon oikean elämän ja digitaalisen maailman välillä, voit hyötyä valtavasti pelaamisen tuomista eduista. Tässä listaamme muutamia asioita, jonka takia videopelaaminen on meille hyödyksi.
Paremmat kognitiiviset taidot
Vaikka videopelaaminen voi olla haastetekijä kognitiivisten kykyjen suhteen, sillä on myös mahtavia ominaisuuksia parantaa kyseisiä taitoja.
Lukuisia tutkimuksia on suoritettu, joissa säännöllisesti pelaavia lapsia on vertailtu pelaamattomiin vastineisiin. Useimmissa tapauksissa, kognitiiviset testit näyttivät parempia tuloksia niissä, jotka pelaavat useammin.
Kognitiiviset taidot voidaan jakaa viiteen, suurempaan ryhmään. Nämä ovat lyhyt- ja pitkäaikainen muisti, looginen ajattelu ja ongelmanratkaisu, käsittelynopeus, keskittyminen sekä näkö ja kuulo.
Kun ihminen näkee uuden ympäristön tai saa jotain uutta tekemistä, hänen muistinsa stimuloituu. Virtuaalisella kokemuksella on, muistin suhteen, sama vaikutus aivoihin kuin fyysisellä ympäristöllä. Siellä uudet asiat seuraavat toisiaan usein nopeaa vauhtia. Opit tuntemaan ja muistamaan muun muassa erilaisia tilanteita, esineitä, hahmoja, värejä, ääniä ja tilavuuksia.
Samaten pääset kehittämään loogista ajatteluosaamistasi. Kaikissa peleissä on tietynlainen ongelmanratkaisuelementti, jonka ansiosta pelaaja joutuu olemaan luova ja päättäväinen. Usein vaaditaan myös multi-taskingia. Henkinen joustavuus kehittyy, koska eteneminen jatkuvasti muuttuvista tilanteista vaatii ratkaisujen tekemistä.
Joskus pelissä syntyvät ongelmat tarvitsevat nopeita ongelmanratkaisukykyjä. Videopelaaminen auttaa parantamaan tiedonkäsittelytaitoja yhä nopeammin. Reaktiokyky soveltaa uutta informaatiota ratkaisujen tekemiseen nopeutuu.
Hyvä keskittyminen taas sisältää taidon fokusoida yhteen asiaan kunnolla ja samalla poistaa mahdolliset ärsykkeet. Videopelin aikana on usein reilusti ärsykkeitä, mutta tarinassa edistyminen vaatii, aika lailla, yhden polun huomaamista. Näin ollen on mahdollista, että pelaaminen parantaa keskittymiskykyä.
Koska pelaamisen aikana hyödynnetään näön ja kuulon aisteja, se voi potentiaalisesti kehittää molempia erittäin paljon. Pelit koostuvat yleensä hyvin suunnitelluista yksityiskohdista. Sekä kuvien että äänien suhteen. Niiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa näkemään ja kuulemaan tarkemmin.
On hyvä muistaa, ettei mikään yksittäinen peli auta parantamaan kaikkia kognitiivisiä taitoja tasaisen hyvin. Jokainen pelikokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden parantaa tiettyjä kykyjä, jotka liittyvät, kyseisen pelin, suoritettaviin tehtäviin. Joka tapauksessa, videopelaaminen voi olla mahtava tapa kehittää kognitiivisia taitoja melkein huomaamatta. Sama osaaminen on hyödyksi oikeassa arjessakin.
Oikean elämän taitoja
Yhteiskunnassa sekä oikeassa elämässä selviytyminen ja pärjääminen vaatii tietynlaisia taitoja. Vaikka olemme kaikki erilaisia ja eri elämäntilanteessa, hyvä arki menee, valitettavasti, pääasiassa tarpeellisten kaavojen mukaan.
Toisin sanoen, hyvän elämän saavuttamiseksi joudumme muun muassa pärjäämään koulu- ja työpiireissä, kommunikoimaan ympäristömme kanssa sekä suorittamaan kaiken maailman vaikeita tehtäviä. Näitä pärjäämisen kannalta tärkeitä asioita on mahdollista tueta pelaamisen harrastuksella.
Mainuttujen kognitiivisten kykyjen kehittäminen auttaa koulu- ja työtaakkojen suorittamisessa. Siellä hyötyy valtavasti paremmasta muistista ja nopeammasta tiedonkäsittelystä. Yhteiskuntamme palkitsee loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Pelaaminen voi parantaa myös kykyjäsi käsitellä vastoinkäymisiä.
Englanninkielen taito
Oikeassa elämässä hyötyy myös valtavasti hyvästä kielitaidosta. Aktiiviset pelaajat ovat todistetusti päässeet kehittämään omaa kieliosaamistaan virtuaalisen maailman ansiosta.
Nimenomaan englannin kieli parantuu huomattavasti heillä, jonka pelit sisältävät säännöllistä kommunikaatiota toisten kanssa. Syynä on se, että englanti on pelimaailman ykköskieli. Englannin ohella, myös ranska, italia, saksa ja espanja sekä kiina, japani ja korea ovat todella yleisiä digitaalisissä piireissä.
Koska pelaamisen kautta tullut sosiaalinen verkosto tarvitsee yhteisiä kieliä, pelaajat tekevät usein paljon töitä sen eteen, että saavat kehitettyä omaa osaamistaan.
Silmä-käsi koordinaatio
Videopelejä pelataan hyödyntäen sekä silmiä että käsiä. Pelaajan silmä-käsi koordinaatiolla tarkoitetaan taitoa tehdä toimintoja, jossa silmät ja kädet ovat samaan aikaan käytössä.
Esimerkiksi silmät näkevät näytössä olevan kuvan tiedon, jonka jälkeen he ohjaavat käsiä suorittamaan tiettyä, liittyvää liikettä. Silmien on osattava tulkita nopeasti ja tarkasti erilaisia tilanteita. Käsien on annettava vähintään yhtä nopea reaktio ohjaimen käsittelyn muodossa, jonka jälkeen prosessi toistuu.
Hyvä yhteistyö silmien ja käsien välillä vahvistaa muun muassa motoorisia kykyjä, refleksejä, muistia ja oppimiskykyä.
Virtuaalisia ystävyyssuhteita
Iso osa peleistä voidaan nykyään pelata myös netin välityksellä. Tämä on tuonut uudenlaisia ulottuvuuksia kokemukseen.
Esimerkiksi pelikaveria kaipaava henkilö voi yksinkertaisesti löytää vastustajan tai joukkuekaverin suuren yhteisön myötä. Maailmamme on muuttunut ja sosiaalisia suhteita rakennetaan yhä enemmän digitaalisesti. Pelimaailma ei ole poikkeus.
Vaikka paljon on sanottu siitä, että fyysisiä ihmissuheita ei voi korvata, pelimaailman kontaktit ovat tuoneet paljon mielihyvää ihmisille. Erilaisten alustojen ja foorumien kautta, eri ikäiset pelaajat ovat löytäneet samanhenkisiä suhteita ympäri maailmaa. Yksinäinen pelaaja saa yhteenkuuluvuuden tunteen, koska pystyy yhtäkkiä jakamaan hauskoja ja vaikeita asioita toisen kanssa.
Ehkä tässäkin tapauksessa tasapaino on avain. Miksi ei voi olla sekä merkittäviä virtuaalisia että vahvoja fyysisiä ystävyyssuhteita?
