Helsingin seudun Mielenterveysseura ry
HSMS, mielenterveyden asialla jo vuodesta 1991
Pertti Riihelän maalama teos erään muistisairaan muistolle on valittu Helsingin seudun Mielenterveysseuran hallituksen toimesta muistoadressiksi.
Adresseja myy kukkakauppa Deli Töölössä, Eino Leinon katu 12, sekä Helsingin seudun Mielenterveysseura. Adressin hinta on 20 euroa ja niiden tuotto käytetään yhdistyksen toimintaan.
Topeliuksenkatu 17 C 83, 00250 Helsinki
Sähköpostiosoitteissa poista välilyönnit ja sulut ja kirjoita suluissa lukeva merkki ( [at] on @).
vapaaehtoistyön koordinaattori: mieli [piste] hki [at] gmail [piste] com p.040 192 7955 – kaikki vapaaehtoistoimintaan sekä avun ja tuen palveluihin liittyvät tiedustelut
sihteeri: hsms [piste] toimisto [at] gmail [piste] com – vain jäsenasiat (jäsenmaksut/yhteystietomuutokset)
puheenjohtaja: hsms [piste] pj [at] gmail [piste] com – viralliset yhteydenotot ja yhteistyökyselyt
Helsingin seudun mielenterveysseura ry HSMS hakee uusia toimijoita yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan.
HSMS on käynnistänyt Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen elokuussa 2022. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki, jotka haluavat olla mukana kehittämässä HSMS:n matalan kynnyksen hyvinvointipalveluita, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä tuki- ja kriisiauttamisen yksilötukitoimintaa.
Ota rohkeasti yhteyttä mieli.hki@gmail.com tai vapaaehtoistyön koordinaattori Tiia Viherlinna p. 040 192 7955 ja ota seurantaan myös HSMS:n Facebook somekanava.
Vapaaehtoisenamme voit vaikuttaa alueen asukkaiden hyvinvointiin. Saat merkitystä elämääsi ja itsellekin hyvän mielen. Voit osallistua toimintaan tunnin, pari viikossa tai harvemmin. Tarjoamme kivan porukan ja perehdytyksen. Tehtävää on mahdollisuus räätälöidä toiveittesi mukaan.
Hyvän Mielen yhdistysaktiivina toimit yhdistyksen hallituksen tai työryhmän jäsenenä ja luot verkostoja, saat mahdollisuuden vaikuttaa, oppia uutta ja hyödyntää osaamistasi. Voit myös ohjata hyvinvointitoiminnan ryhmiä jäsenille sekä muille halukkaille.
”Olen saanut rohkeutta omien mielipiteiden esille tuomiseen ja samalla oppinut kompromissien tekoa ja palautteen antamista ja järjestelmällisyyttä. Näitä taitoja voin käyttää laajasti elämässäni. Hyvien ystävien löytäminen on kuitenkin parasta, jota olen vapaaehtoistoiminnasta saanut!” – hallitustoimija
Vapaaehtoisena Hyvän Mielen Tukijana toimit rinnalla kulkijana auttaen erilaisissa elämäntilanteissa ja arjessa selviytymisessä. Olet tavallinen ihminen, elämäsi on tasapainossa ja haluat olla kuuntelijana. Saat iloa auttamisesta ja kehityt ihmisenä. Tarjoamme tukihenkilökoulutuksen, työnohjauksen ja virkistystoimintaa
”Vapaaehtoisena toimiminen on ollut erittäin antoisaa. Se on avartanut näköalojani ja auttanut minua kasvamaan ihmisenä.” – Hyvän Mielen Tukija
Viestijänä voit toimia kiinnostustasi ja taitojasi vastaavissa tehtävissä osallistumalla mm. tiedottamiseen, markkinointiin, verkkosivujen ylläpitoon, someviestintään, artikkelien tai blogien kirjoittamiseen, kuvaamiseen jne.Voit myös kohdata ihmisiä tapahtumissa ja kertoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta.
”Hyvän Mielen Viestijänä voin hyödyntää ja kehittää markkinoinnin
ja viestinnän osaamistani ja vaikuttaa alueen asukkaiden hyvinvointiin.
Se tuntuu tosi hyvältä!” – viestijä
Sigmund Freud on määritellyt mielenterveyden kyvyksi rakastaa, surra ja tehdä työtä. WHO:n (1999) mukaan se on älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, johon yksilön ja ympäristön ominaisuudet ja näiden ominaisuuksien suhteet kuitenkin vaikuttavat. Mielenterveydessä painottuu myös kokemuksellisuus: mikä on hyvinvointia yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle.
Mielenterveys on voimavara, joka uusiutuvan luonnonvaran tavoin kuluu ja uusiutuu jatkuvasti. Mielenterveyteen kohdistuvan uhan edessä meistä jokainen luonnollisesti pyrkii puolustamaan olemassa olevaa tasapainoa. Stressi, menetykset ja ihmissuhdevaikeudet saavat jokaisen reagoimaan tavallaan. Toisaalta turvalliset ihmissuhteet ja usko tulevaisuuteen kantavat vaikeina aikoina.
Jokaiseen ihmiselämään mahtuu joukko tavallisia elämänkriisejä, joita kutsutaan kehityskriiseiksi. Äkilliset, odottamattomat ja usein tavattoman voimakkaat tapahtumat taas laukaisevat traumaattisen kriisin. Elämän kriisit herättävät lähes aina avuttomuuden ja jopa toivottomuuden tunteita. Elämä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta.
Kukaan ei saisi jäädä vaikeassa elämäntilanteessa yksin ongelmiensa kanssa. Surun kokeminen on normaali reaktio ikävien asioiden edessä, mutta kuten sanotaan: yksikään meistä ei ole saari. Vertaisryhmiemme sekä yksilötukisuhteidemme tarjoama tuki auttaa pahimman yli.
