Ihmisen virkeyden taso eli vireystila vaihtelee vuorokauden aikana.
Taito tunnistaa ja säädellä omaa vireystilaa lisää sekä mielen että kehon hyvinvointia.
Vireystilaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten unen laatu ja määrä, tunteet, valoisuuden määrä ja vuorokauden aika.
Vireystilan ollessa tasapainossa, ei liian korkea tai liian matala, on vireystila sopiva.
Sopiva vireystila auttaa hyvän toimintakyvyn ylläpitämistä, uusien asioiden oppimista ja keskittymistä nykyhetkeen.
Esimerkiksi innostuminen tai jännittäminen kohottaa vireystilaa ja huonosti nukutun yön jälkeen vireystila on matala.
Stressi nostaa vireystilaa ja jatkuvana tila voi jäädä pitkäaikaisesti koholle. Tämän myötä ihmisen voi olla vaikea rentoutua ja rauhoittua, sekä palata sopivaan vireystilaan.
Koetut kriisit voivat aiheuttaa myös pitkäkestoista stressiä sekä vaikuttaa ihmisen turvallisuuden tunteeseen.
Ajan viettäminen läheisten ja turvallisten ihmisten kanssa auttaa pysymään sopivassa vireystilassa.
Myös itselle mieluisa liikunta helpottaa vireystilan tasaamisessa. Kun ihmisen vireystila on sopiva, niin useimmiten hän kokee turvallisuudentunnetta.
Omaa vireystilaa on hyvä oppia tunnistamaan. Alle on lueteltu yli- ja alivireystilaan sekä sopivaan vireystilaan liittyviä merkkejä.
| Ylivireystila • Nopea sydämensyke ja hengitys • Hikoilu, Kalpea, kylmä iho • Hermostunut, tärinä, levoton olo • Lihasjännitys |
Sopiva vireystila • Rauhallinen sydämensyke ja hengitys • Läsnä oleva, tasapainoinen olo • Helppo liikkua, helppo olla paikallaan • Keskittyminen onnistuu |
| Alivireystila • Hidas sydämensyke ja hengitys • Punoittava, lämmin iho • Puutuminen • Poissaoleva, turtunut olo • Lamaantunut, voimaton olo, vaikeus liikkua |
Omaa vireystilaa voi opetella myös säätelemään.
Alle on lueteltu keinoja, joita voi kokeilla vireystilan säätelyyn, kun tunnistaa olevan yli- tai alivireystilassa.
| Jos olet ylivireä • Pitkät uloshengitykset • Jalkapohjien painaminen lattiaan sekä lattian tunteminen jalkojen alla • Huomion kiinnittäminen ympäristöön: viisi asiaa mitä näet, mitä kuulet ja mitä tunnet • Painopeiton käyttäminen • Perhostaputus: laita käsivarret ristiin rinnan päälle ja taputtele rintakehää rauhallisesti vuorotellen kummallakin kämmenellä • Kehon osien jännittäminen ja rentouttaminen vuorotellen |
| Jos olet alivireä • Seisomaan nousu, käsien ja jalkojen liikuttelu, tömistely, hyppely • Seinän työntäminen molemmilla käsillä niin kovaa kuin jaksat • Kämmenien asettaminen vastakkain ja työntäminen toisiaan vasten • Huomion kiinnittäminen ympäristöön: viisi asiaa mitä näet, mitä kuulet ja mitä tunnet • Voimakkaan makuisen , esimerkiksi kurkkupastillin syöminen • Koko kehon taputtelu • Jalkapohjien painaminen lattiaan sekä lattian tunteminen jalkojen alla |
Rentoutusharjoituksilla voi rauhoittaa mieltä ja päästää irti esimerkiksi mielessä laukkaavista ajatuksista. Niiden avulla voi myös päästä kiinni nykyhetkeen sekä vahvistaa mielen ja kehon yhteyttä.
Alla olevasta linkistä löytyy rentoutusharjoituksia
Mari Niinimaa ja Jaana Hiltunen
Kriisityöntekijät / Kainuun kriisikeskus
Mieli Kainuun mielenterveys ry
