MEDIATIEDOTE 2.10.2025

MIELI Kainuu viettää Maailman mielenterveyspäivää avoimin ovin
perjantaina 10.10 klo 9.30-15.30, Satamakatu 3 B (Hallintorakennus, Seminaarin kampusalue), Kajaani.

Maailman mielenterveyspäivänä haluamme viestittää, että mielenterveys on meillä jokaisella ja me kaikki voimme olla mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa mielen hyvinvointi ja mielenterveys vahvistuu.

“Maailman mielenterveyspäivänä on hyvä muistaa, että sosiaalialan järjestöt tekevät erityisesti mielen hyvinvoinnin saralla ainutlaatuista ja vaikuttavaa kohtaamistyötä täydentäen ja tukien julkisia palveluita. Järjestöjen ammatilliseen osaamiseen ja laadukkaasti johdettuun vapaaehtoistyöhön painottuva toiminta on kustannustehokkaasta ja ketterää. Järjestöt tavoittavat erityisesti niitä ihmisiä, jotka tippuvat julkisten palveluiden verkosta tai eivät saa oikea-aikaista apua tilanteeseensa. Järjestöjen rooli kainuulaisten hyvinvoinnin rakentajana on merkittävä ja myös säästötoimi, vaikka sitä ei tämän hetken rahoituskeskusteluissa tunnisteta”, MIELI Kainuun mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Peppiina Kahakka sanoo.

MIELI Kainuu viettää Maailman mielenterveyspäivää avoimin ovin. Ohjelmassa on toiminnan ja henkilöstön esittelyn lisäksi Jokainen mieli on tärkeä -paneelikeskustelu, jossa aiheesta ovat puhumassa psykoterapeutti Kirsi Törmi, Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja Mari Möttönen, Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluyksikön päällikkö Marja-Leena Leinonen sekä Eläkeläiset ry:n ja Erkin polun aktiivi Erkki Kemppainen. Paneelikeskustelun juontaa MIELI Kainuun kehittämispäällikkö Miikka Kortelainen.

Päivän aikana esittelemme toimintaamme non-stop pisteillä sekä kuulemme myös muita puheenvuoroja, kuten MIELI Kainuun ja Kainuun prikaatin yhteistyöstä tukitaistelijoiden kouluttamisessa. Tutustu ohjelmaan.

Myös mm. Seminaarin taidekampus ja Kajaanin kaupunki antavat tärkeälle päivälle huomionsa luomalla vihreää valoa kampusalueelle sekä Raatihuoneen torille.

Rakennetaan yhdessä Suomi, jossa mielenterveys on arvokas osa jokaisen arkea – tervetuloa mukaan Maailman mielenterveyspäivään!

Lisätietoja Johanna Sula, kehittämispäällikkö, puh. 050 300 7992, johanna.sula@mielikainuu.fi

Itsemurha muuttaa monen elämän. Itsemurhien ehkäisypäivän tapahtumassa välitämme tietoa ja kokemuksia itsemurhamenetyksestä. Kokemuspuhujana mm. Surunauha ry:n puheenjohtaja Juha Pieksämäki.

Tilaisuus on suunnattu sekä läheisen menettäneitä kohtaaville että läheisen menettäneille. Lopuksi mahdollisuus keskusteluun. Tarjolla kahvit ja pientä suolaista. Ilta järjestetään yhteistyössä Surunauhan ja Kajaanin seurakunnan kanssa.

Aika: Keskiviikkona 10.9. klo 17.00-19.00

Paikka: Kajaanin seurakuntakeskuksen juhlasalissa | Linnankatu 12

Lämpimästi tervetuloa

Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia. MIELI Kainuun kuulumisia -uutiskirjeemme tarjoaa ajankohtaista ja luotettavaa tietoa mielenterveyden edistämisestä, tutkimuksesta ja palveluista. Saat sähköpostiisi:

• artikkeleita ja vinkkejä arjen mielenterveyden tukemiseen

• tietoa tulevista tapahtumista ja koulutuksista

• järjestömme asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia

• mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa

Uutiskirjeen tilaajana olet mukana rakentamassa avoimempaa ja välittävämpää Kainuuta ja mielenterveyden laumasuojaa

Tilaa uutiskirje ja pysy mukana tärkeässä työssä mielenterveyden hyväksi.

TILAA

Lue edellinen uutiskirje

Koulutimme viime keväänä yli kaksikymmentä uutta vapaaehtoista MIELI-yhteisöömme Sotkamoon, Suomussalmelle ja Kuhmoon. On ollut ilo huomata, että vapaaehtoisesti tehtävä mielenterveystyö kiinnostaa ja innostaa ihmisiä mukaan toimintaamme. Elokuun aikana järjestettävien vapaaehtoiskoulutusten myötä vapaaehtoisten määrä kunnissa nousee yli kolmeenkymmeneen. Tämä tarkoittaa lähes sataa aktiivista vapaaehtoista Kainuun alueella ja täten tarjoaa lisää mahdollisuuksia kohtaamisille sekä yhteisöllisyyden vahvistamiselle.  

Kesän aikana saimme aloiteltua kohtaamiskahvilatoimintaa Suomussalmella kesäajan kahvilan puitteissa ja täten tarjottua nuorille ja nuorille aikuisille kohtaamispaikan. Kouluyhteistyön rakentaminen kohtaamiskahviloiden osalta on myös aloitettu. Ja mikä parasta, meillä on paljon innokkaita vapaaehtoisia odottamassa kahvilatoiminnan käynnistymistä ja pääsyä kohtaamaan nuoria sinne missä nuoret aikaansa viettävät. 

Vapaaehtoisissamme on myös tukihenkilönä toimimisesta kiinnostuneita ja osa heistä onkin jo päässyt toimimaan rinnalla kulkijana tukea tarvitsevalle. Tämä kokemus voi olla tuettavalle käänteentekevä ja hyvinkin merkityksellinen vaikeassa elämäntilanteessa. Tukihenkilönä voi toimia jokainen MIELI-koulutuksen käynyt vapaaehtoinen. Tarjoamme myös erilaisia lisäkoulutuksia, kuten tukikeskustelija- ja Huolituoli-koulutuksia. Marraskuussa alkaa vielä vuoden viimeinen uusien vapaaehtoisten koulutus Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella sekä Kajaanissa.  

Kesän aikana olimme mukana useassa tapahtumassa ja innokkaita vapaaehtoisia oli kanssamme kohtaamassa ihmisiä sekä rakentamassa mielenterveyden laumasuojaa. Koimme mieleenpainuvia hetkiä muun muassa Suomussalmella, jossa kohtasimme festarikansaa helteisessä Suomussalmi Rockissa kannustavia mietelauseita jakaen. Kuhmon Kamarimusiikissa pidimme iloisella porukalla Huolituolia ja saimme olla mukana monissa antoisissa keskusteluissa. Sotkamon Terrafame Stadionilla kohtasimme kävijöitä niin JymyHyvä -hyväntekeväisyysottelussa kuin koko perheen elämyspäivässä hyvän musiikin äärellä. 

Jokaisella tunnilla tehtyä vapaaehtoistyötä on merkitystä ja jokainen kohtaaminen on tärkeä. Yhteisöllisyyden lisäksi kohtaamiset vahvistavat hyvinvointia ja merkityksellisyyden tunnetta meissä jokaisessa. Näin rakentuu myös mielenterveyden laumasuoja. 

Itsetuhoiset ajatukset ovat yleisempiä kuin usein ajatellaan. Tutkimusten mukaan joka kuudes suomalainen on joskus elämänsä aikana ajatellut itsemurhaa. Useimmilla ajatukset menevät ohi, mutta osalla ne voivat jäädä mieleen pidemmäksi aikaa ja johtaa jopa itsemurhayrityksiin.

Samalla tiedämme, että joka toinen suomalainen kohtaa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön. Tästä huolimatta avun hakemiseen liittyy yhä paljon häpeää ja pelkoa. Esimerkiksi jopa 70 prosenttia masennusta sairastavista salaa tilansa, koska pelkää leimautumista ja syrjintää. Liian moni kantaa siis pahaa oloaan yksin.

Itsetuhoisuuteen liittyy monia riskitekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi mielenterveyden häiriöt, päihdeongelmat, aikaisemmat itsemurhayritykset, läheisen itsemurha,  pitkäaikaiset sairaudet sekä kriisit, joihin liittyy toivottomuutta ja impulsiivisuutta. Riskiä lisää myös yksinäisyys ja syrjäytyminen. Suojaavia tekijöitä taas ovat läheiset ihmissuhteet, sosiaalinen tuki, hyvä fyysinen terveys sekä toiveikkuus ja tunne siitä, että kuuluu joukkoon.

On tärkeää muistaa, että itsetuhoiset ajatukset eivät ole merkki heikkoudesta. Ne kertovat siitä, että elämä on käynyt liian raskaaksi. Useimmiten ajatukset ovat ohimeneviä ja niihin voidaan vaikuttaa. Mitä aikaisemmin asiasta puhutaan, sitä varmemmin tilanteen on mahdollista ratketa parhain päin.

Jos läheisesi kertoo itsetuhoisista ajatuksista, pysähdy kuuntelemaan rauhassa ja ota asia vakavasti. Mikäli sinulla herää huoli läheisesi voinnista ja mahdollisista itsetuhoisista ajatuksista, kysy häneltä asiasta suoraan. Itsemurhasta puhuminen tai siitä kysyminen suoraan ei lisää itsemurhariskiä. Tilanteen helpottamiseksi ei tarvita hienoja neuvoja, vaan läsnäolo ja kuunteleminen ovat tärkeintä. Vakavassa tilanteessa on tärkeää hakeutua sairaalan päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin. Kerro asiasta läheiselle tai terveydenhuollon ammattilaiselle. Vältä päihteitä, jotka pahentavat oloa. Muista, että apua on saatavilla ja että tuska menee ohi. Esimerkiksi maksuton MIELI ry:n Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111 vuorokauden ympäri, ja se on tarkoitettu myös läheisille. MIELI Kainuun mielenterveys ry tarjoaa myös kriisikeskuksen kautta maksutonta kasvokkaista keskustelutukea Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella.

Meidän jokaisen elämä on arvokas. Yksikään ihminen ei saa joutua tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa yksin. Siksi on tärkeää, että opimme puhumaan avoimesti mielenterveydestä ja tukea toisiamme arjessa. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan mielitekoja, joilla rakennamme yhdessä mielenterveyden laumasuojaa Kainuuseen.

Jos olet huolissasi itsestäsi tai läheisestäsi, hae apua heti. Yksin ei tarvitse selvitä.

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten mielenterveys otettiin puheeksi, kun sen kanssa ilmeni haasteita. Puhuttiin ehkä mielisairaudesta mielenterveyden sijaan ja mielenterveyden ongelmien kanssa kamppaileva läheinen piilotettiin suljettujen ovien taa. Tästä on kuljettu pitkä matka tähän päivään, jolloin mielenterveydestä puhutaan yhä avoimemmin ja siihen liittyvää keskustelua käydään niin kahvipöydissä kuin valtakunnan medioissa. Yksi ikäryhmä jää kuitenkin usein keskustelujen ulkopuolelle: ikääntyneet. Suomen väestöstä yli 23 prosenttia ja Kainuussa jo yli 31 prosenttia väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus), joten pienestä ikäryhmästä ei ole kyse.  

Elämän muutos- ja kriisitilanteet ovat tyypillinen syy mielenterveyden horjumiseen. Erään varttuneeseen ikään ehtineen herrasmiehen mukaan ”vanhuus on jatkuvaa muutosta”: oma tai kumppanin sairastuminen, kumppanin tai läheisen kuolema, toimintakyvyn heikentyminen, itsemääräämisoikeuden menetys, pakon edessä muutto omasta kodista… Montaa näistä muutoksista seuraa myös lamauttava yksinäisyys, joka kalvaa mieltä. Lisäksi vaikenemisen kulttuuri on Suomessa ollut niin vahva, että myös menneiden vuosien käsittelemättömät kriisit voivat nostaa päätään. 

Kerta toisensa jälkeen kuitenkin kuulen työssäni, ettei esimerkiksi terveydenhuollossa kysytä miten jaksat tai voit. Monet muutokset iäkkään ihmisen psyykkisessä voinnissa laitetaan helposti fyysisten vaivojen tai neurologisten häiriöiden piikkiin, vaikka myös mielialan lasku voi oireilla kehollisesti voimattomuutena, kipuina tai unettomuutena. Mielenterveyttä voi vahvistaa kuten fyysistä kuntoa ja ennaltaehkäisevästi mielenterveystietojen ja -taitojen opettaminen on verrattavissa liikunta- ja ravitsemussuositusten jakamiseen.  

Masennusoireilu, ahdistuneisuus tai pelot eivät kuulu vanhuuteen, vaan niitä voidaan lievittää muun muassa riittävällä tuella arjessa, ikäihmisen omia voimavaroja vahvistamalla, mielekästä tekemistä mahdollistamalla, sosiaalisia suhteita tukemalla ja tarvittaessa tarjoamalla keskustelutukea. Myös ikääntyneillä on oikeus nauttia elämästään sen sijaan, että viimeiset vuodet odotetaan lopulta koittavaa helpotusta. 

MIELI Kainuun mielenterveys ry on parhaillaan mukana Mielen voimaa 75+ -vuotiaille -hankkeessa, joka tukee ikäihmisten mielenterveyttä silloin, kun elämä muuttuu. Tarjoamme keskusteluapua, vertaistukea ja koulutusta ikäihmisille – erityisesti heille, jotka kaipaavat tukea arjen haasteissa tai elämän taitekohdissa. Uskomme siihen, että jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja siksi rakennamme kohtaamisia, jotka kantavat.  

Heli Kortelainen, kriisityöntekijä 
MIELI Kainuun mielenterveys ry 

Kainuun festareilla tehdään tänä vuonna konkreettisia toimia mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Huolituoli on matalan kynnyksen tila, jossa voit keventää mieltäsi luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä koulutetun henkilön kanssa keskustellen.

Keskusteluapua tarjoava MIELI Kainuun mielenterveys ry:n Huolituoli on mukana Kajaani Fest Livessä, Kuhmon Kamarimusiikissa sekä Kainuun Musiikkijuhlilla. Huolituoli-kohtaamisessa kävijä tulee kuulluksi kiireettömästi, ja hän voi keventää mieltään luottamuksellisesti, nimettömästi ja matalalla kynnyksellä. Huolituolissa päivystää MIELI Kainuun koulutettu vapaaehtoinen tai kriisityöntekijä.

”Huolituolissa kohtaamisessa ja keskustelussa on keskeisintä jokin huoli tai murhe. Festivaalivieraat voivat hakea tapahtumapäivän aikana keskusteluapua MIELI Kainuun koulutetulta henkilöltä. Meillä jokaisella voi olla elämässämme käynnissä erilaisia tilanteita, jolloin on hyvä jutella jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa. Jo lyhyt, kertaluontoinenkin keskustelutuokio voi auttaa eteenpäin ja tuoda uudenlaisia näkökulmia mieltä painavaan asiaan,” rohkaisee MIELI Kainuun kehittämispäällikkö Johanna Sula.

”Olemme valtavan iloissamme, että pääsemme tekemään yhteistyötä MIELI Kainuun mielenterveys ry:n kanssa. Asia on tärkeä. Huolia ja murheita on hyvä jakaa asiantuntijoiden kanssa, myös musiikilla on terapoiva vaikutus. Lauantai 26.7. sopii hyvin teemallisesti yhteistyön päiväksi – ovathan festivaalin ohjelmassa konsertit nimeltä ”Taiteilijat tauteineen” sekä ”Parane pian”. Taiteilijat tauteineen -konsertin juontaa lastenpsykiatri, lääketieteen tohtori ja kirjailija Jari Sinkkonen. Konsertin konsepti perustuu Sinkkosen kirjaan ”Nerouden lähteillä, suurten säveltäjien hauras elämä”, Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen sanoo.

Huolituoli on MIELI ry:n rekisteröity tavaramerkki. Monelle keskusteluapuun hakeutuminen omien arkisten huolien tai murheiden kanssa voi tuntua liian korkealta kynnykseltä. MIELI ry:ssä on haluttu tuoda matalan kynnyksen keskustelumahdollisuuksia paikkoihin, joissa muutenkin ollaan liikkeellä. Näin voidaan tarjota kertaluonteista henkistä tukea helposti hyvin erilaisiin elämän tilanteisiin.

MIELI Kainuun mielenterveys ry:n Huolituoli-tapahtumat

Kajaani Fest, 4.–5.7., Liikuntapuisto, Kajaani

Kuhmon Kamarimusiikki, 26.7. klo 12–18., Kamarimusiikkikeskus, Kuhmo

Kainuun Musiikkijuhlat, 22.–23.8., Kajaanihalli, Kajaani

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Johanna Sula, MIELI Kainuun mielenterveys ry

puh. 050 300 7992, johanna.sula@mielikainuu.fi

Oman lapsen sateenkaarevuus voi herättää monille vanhemmille hämmentäviä tunteita. Vaikka vanhemmat saattavat olla avarakatseisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suhteen, oman lapsen kohdalla tilanne voi tuntua yllättävältä ja herättää ristiriitaisia tunteita. Arviolta noin 10 % ihmisistä kuuluu seksuaalivähemmistöihin, ja Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan 14 % nuorista määrittivät itsensä ei-heteroiksi.

On täysin luonnollista, että tieto lapsen ei-heteroudesta voi herättää huolta lapsen tulevaisuudesta ja paikan löytämisestä maailmassa. Vanhempi voi kokea surua, esimerkiksi siitä, että lapsi ei ehkä perheellisty tai siitä, että hän ei saavuta mahdollisia isovanhemmuuden kokemuksia. Myös häpeän tunteet voivat nousta esiin, usein yhteiskunnan normien vuoksi.

Samalla vanhempi saattaa kokea helpotusta, kun lapsi on uskaltanut kertoa, mikä on ollut hänelle tärkeä ja mahdollisesti kuormittava asia. Tämän jakaminen voi olla suuri luottamuksen osoitus lapselta vanhempaa kohtaan. Monesti nuoret hautovat asiaa pitkään ennen kuin tulevat ulos kaapista, ja avautuminen voi aiheuttaa jännitystä ja ahdistusta.

Mitä tahansa tunteita tieto herättää, niitä ei tulisi kaataa lapsen niskaan. Vanhemmat voivat hakea vertaistukea ja keskusteluapua itselleen. Lapsi tarvitsee kuitenkin ennen kaikkea hyväksyntää ja rakkautta sellaisena kuin hän on. Lapsi haluaa kuulla olevansa tärkeä ja että hän on edelleen sama lapsi, jonka vanhemmat tuntevat.

Vanhemmuus tässä tilanteessa tarkoittaa kiinnostusta lapsen elämään ja kunnioitusta hänen rajojensa suhteen. Voit kysyä, miten lapsen elämä on muuttunut ja toivooko hän erityistä tukea tai huomiota tilanteeseensa liittyen. Pahinta, mitä vanhempi voi tehdä, on yrittää muuttaa lasta toisenlaiseksi. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, ja kaikenlainen eheytys on puhdasta henkistä väkivaltaa, jolla on kauaskantoiset seuraukset mielenterveyteen.

Mielenterveys – mitä ajatuksia tuo sana sinussa herättää? Onko asia sinulle tuttu ja neutraali, vai kenties hieman epämukava? Onneksi keskusteluilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi, ja mielenterveyteen liittyvä tietoisuus lisääntyy koko ajan. Silti mielenterveys kantaa yhä mukanaan hienoista tabua. Siitä kannattaisi puhua enemmän – arkisesti ja rohkeasti. 

Mutta mitä mielenterveys oikeastaan on? WHO määrittelee sen hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, selviää elämän haasteista, pystyy työskentelemään ja osallistumaan yhteisön toimintaan. Kuulostaa järkevältä, eikö? Mielenterveys rakentuu tavallisista arjen asioista: levosta ja unesta, ravinnosta, ihmissuhteista, liikkumisesta, tunteista ja vapaa-ajasta. Näitä palasia tarkastelemalla moni meistä huomaa, mikä kaipaisi juuri nyt enemmän huomiota. 

MIELI Kainuun mielenterveys ry on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä Kainuussa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Kuluvan kevään aikana olemme laajentaneet toimintaamme erityisesti Kuhmoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Olemme kouluttaneet uusia vapaaehtoisia muun muassa kriisipuhelinpäivystäjiksi, Sekasin-chatin päivystäjiksi, tukihenkilöiksi ja tukikeskustelijoiksi. Elokuusta alkaen järjestämme jälleen uusia koulutuksia – mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat olla mukana edistämässä mielen hyvinvointia. 

Meille MIELI Kainuussa mielenterveyden edistäminen on ennen kaikkea kohtaamista ja kuuntelemista – oltiinpa sitten kriisikeskuksella, koulun kohtaamiskahvilassa tai tukisuhteen tapaamisessa tavallisessa kahvilassa. Aivan jokainen meistä voi tehdä arjessaan mielitekoja. Kysytään toiselta, mitä kuuluu – ja pysähdytään kuulemaan vastaus. Näin rakennamme yhdessä hyväksyvämpää ja avoimempaa arkea. Sillä mielenterveys, se on meillä kaikilla.  

MIELI Kainuun kriisityöntekijät

Juha-Matti Halonen

Mari Raudaskoski

Kainuulaisnuorten mielenterveysongelmat eivät ole vain alueellisia, vaan ne ovat osa laajempaa kansallista ilmiötä. THL:n Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2023 -raportin mukaan perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä on kasvanut 18 % ja asiakasmäärä 44 % vuosina 2020–2023. Kainuussa nuorten mielenterveyspalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, ja valtakunnallisesti nuorilla raportoitiin lähes 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä vuonna 2023.

Kainuussa tilanne on huolestuttava, vaikka hoitojonojen purkutilanne onkin parantunut. Nuoret eivät vieläkään saa tarvitsemaansa apua riittävän nopeasti. Toukokuussa 2025 voimaan astuva terapiatakuu on tärkeä askel, mutta sen onnistuminen vaatii riittäviä resursseja.

Ennaltaehkäisevä työ on nostettava keskiöön. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen ei voi rajoittua vain hoitopalveluihin, vaan meidän on panostettava nuorten hyvinvointia tukevien toimintamallien rakentamiseen. Tarvitsemme riittäviä resursseja ja pitkäjänteistä sitoutumista, jotta voimme estää nuorten mielenterveysongelmien pahenemisen. Ennaltaehkäisy ei ole vain kustannuskysymys, vaan investointi nuorten tulevaisuuteen ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö on avain hyvinvointiin. MIELI Kainuu on sitoutunut vahvistamaan yhteisömme mielenterveystietoja- ja taitoja sekä tarjoamaan tukea ennen ongelmien pahenemista. Monipuolinen vapaaehtoistoimintamme ja koulutettu vapaaehtoisjoukkomme mahdollistaa tukimuotoja, joiden toteuttaminen pelkkien ammattilaisten voimin ei ole mahdollista.

Yhteisön mielenhyvinvointi on kaikkien vastuulla ja jokainen meistä voi vahvistaa mielenterveyttä. Pienetkin teot, kuten nuoren kuulumisten kysyminen ja kannustaminen arjen haasteissa, voivat luoda käänteentekevän vaikutuksen. Aito läsnäolo ja yhteisön antama tuki on yhtä tärkeää kuin ammattilaisen tarjoama apu.

Terapiatakuun kaltaiset lainsäädännölliset muutokset ovat tervetulleita, mutta ne eivät riitä ilman pitkäjänteistä ja resursoitua ennaltaehkäisevää työtä. Varmistammehan, ettei nuorten mielenterveys jää huomiotta ja että apua on saatavilla oikeaan aikaan ja mieluiten jo ennen kuin ongelmat syvenevät

Lähteet:

THL:n raportti hyvinvointialueiden tilannekuvasta 10.3.2025

https://www.julkari.fi/handle/10024/151017

Perusterveydenhuolto tarjoaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhä useammalle nuorelle – terapiatakuulaki tulee voimaan toukokuussa – THL

https://thl.fi/-/perusterveydenhuolto-tarjoaa-mielenterveyden-tukea-ja-hoitoa-yha-useammalle-nuorelle-terapiatakuulaki-tulee-voimaan-toukokuussa

Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2023 : Perusterveydenhuolto tarjoaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhä useammalle nuorelle

https://www.julkari.fi/handle/10024/151162

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 29.4.2025 kello 17.00 MIELI-talolla

Osoite: Satamakatu 3 B, 87100 Kajaani, Hallintorakennus.

MIELI ry:n järjestämiin valtakunnallisiin vertaistukiryhmiin voi nyt hakea mukaan.

Nuoren tai aikuisen lapsensa menettäneet videovälitteinen vertaistukiryhmä, syksy 2025 – MIELI ry

Toivon polulla® -vertaistukiryhmä 18-29-vuotiaille sisaruksen, vanhemman tai ystävän menettäneille, etäryhmä, syksy 2025 – MIELI ry

Yksin- ja pienyrittäjien vertaistukiryhmä, etäryhmä, syksy 2025

Uusi ryhmä on alkamassa

Avio- tai avoeron kokeneille tai eroa harkitseville henkilöille. Vertaistukea eroon liittyvissä asioissa ja sen herättämissä tuntemuksissa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

MIELI Kainuun mielenterveys ry:n toimisto puh. 044 – 782 6030 ma-to klo 10-13 tai sähköpostilla: toimisto[at]mielikainuu.fi

Tapaamiset järjestetään MIELI-talolla, osoitteessa Satamakatu 3B, 87100 Kajaani.

Osallistujat haastatellaan. Ryhmä on suljettu ja maksuton.

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa.

Ohjaajat Tapani ja Riitta

MIELI Kainuun mielenterveys ry on mukana Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen järjestämässä Järjestövaalipaneelissa tiistaina 25.3. klo 12:30-14:30 Kajaanin Kaukametsän Kouta-salissa. Esittelemme tilaisuudessa toimintaamme sekä valtakunnallisia vaaliteemojamme ja olemme myös asettaneet paneelikeskustelijoille kysymyksen: Mikä on konkreettinen lupauksenne, jotta järjestöt voivat jatkaa merkityksellistä työtään mielenterveyden ja -hyvinvoinnin lisäämiseksi Kainuussa?

Panelisteina tilaisuudessa toimivat:

–         Riikka Huotari (Kok.)

–         Raimo Piirainen (SDP)

–         Karoliina Kuvaja (Vihr.)

–         Minna Tuunainen (Vas.)

–         Sakari Seppänen (Kesk.)

–         Veijo Moilanen (KD)

Järjestöt tekevät merkittävää työtä Kainuussa, mutta niiden tekemä panos jää usein vähemmälle huomiolle.

Vaalipaneelin tavoitteena on tuoda esiin järjestöjen rooli alueen hyvinvoinnissa ja palveluissa sekä keskustella siitä, miten järjestöjen, hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa. Paneelissa käsitellään myös esteettömyyden ja osallisuuden, mielenterveystyön sekä vanhustyön teemoja.

Tervetuloa mukaan esittelypisteellemme keskustelemaan meille kaikille merkityksellisestä mielenhyvinvoinnista!