MIELI Lohjan mielenterveys ry:n verkkosivut
Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä.
Rahahuoliin voi liittyä erilaisia vaikeita tunteita kuten ulkopuolisuutta, häpeää, ahdistusta, kateuttakin. Etenkin pitkittyneessä tilanteessa olo voi olla kuormittunut.
Jos taloushuolet pyörivät mielessä, saattaa keskittyminen ja läsnäolo olla perheen kanssa vaikeaa arjessa.
Muista myötätunto ja lempeys itseäsi kohtaan. Itsemyötätunnossa voi auttaa ajatus: miten suhtautuisit ystävääsi, jolla on vastaava tilanne?
Muista myös, että tukea ja apua on saatavilla ja että tiukassa tilanteessa ei tarvitse sinnitellä yksin. 💚
Teemachatit 11.11. Ja 13.11.
Kuormittaako rahatilanne? Älä jää yksin, tule keskustelemaan anonyymiin chattiin. MIELI Kriisichat päivystää talousteemalla klo 19–21.
Tervetuloa keskustelemaan rahahuolista ja jaksamisesta. 💚
Mieli.fi/tapahtuma
Lisätietoja
Kampanjasivu:
Kampanjatiedote:
Toimeentulo-ongelmat estävät hakeutumisen mielenterveyden hoitoon
Sinä voit olla mukana!
Vietä 10 minuutin Mielipaussi 10.10. klo 10. Mielipaussi keskeyttää arkisen puurtamisen ja sen jälkeen voimme jatkaa päivää energisenä. mieli.fi/mielipaussi
Valaise vihreällä. Sytytä vihreä kynttilä tai lyhty ikkunalaudallesi tai haasta mukaan oma yhteisösi tai paikallinen toimija valaisemaan toimitalo, monumentti tai vaikka koko tori taipuisto vihreällä valolla.
Pukeudu tai asustaudu vihreään, esimerkiksi Mielinauhalla! Kerro muille, että vihreä on kansainvälinen mielenterveyden symboli.
Tue mielenterveystyötä ja kriisiauttamista Suomessa: Lahjoita 10 € tekstaamalla MIELI numeroon 16499 Lahjoita haluamasi summa MobilePaylla numeroon 50705 Liity kuukausilahjoittajaksi: mieli.fi/kuukausilahjoitusMitkä asiat lisäävät mielen hyvinvointiasi?Mitkä asiat taas vähentävät sitä?Miten aiot viettää Mielipaussia 10.10. klo 10?
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa on noussut viime vuodesta merkittävästi. Matalan kynnyksen keskusteluapu on toimiva keino ehkäistä itsemurhia.
Itsetuhoisuudesta on puhuttu alkusyksyn aikana MIELI Kriisipuhelimessa 25 kertaa vuorokaudessa. Viime vuonna vastaava luku 19. Akuutissa vaarassa soittajista on keskimäärin neljä. MIELI Kriisichatissakin itsetuhoisuus nousee tänä vuonna puheisiin keskimäärin 4 kertaa päivystysiltana, kun viime vuonna itsetuhoisuudesta puhuttiin 2–3 keskustelussa. Itsetuhoisuudesta puhuvat eniten 18–29-vuotiaat naiset.
“Avun ja tuen suuresta tarpeestahan tämä kertoo. Myönteistä on, että apua ja tukea on saatavilla ja yhteyttä otetaan. Keräämme säännöllisesti tietoa kriisityön tarpeesta. Nyt yhteydenotot ovat entistä toivottomampia. Usein taustalla on taloudellista ahdinkoa”, kommentoi MIELI ry:n Kriisikeskusjohtaja Sanna Vesikansa.
Kriisiauttamisen tilastot kertovat myös, että matalan kynnyksen keskusteluapu on tehokasta itsemurhien ehkäisyä. Useimmat yhteydenottajat kertovat keskustelun loputtua, etteivät aio vahingoittaa itseään. Palautteissa toistuu usein kiitollisuus keskustelusta ja moni kertoo myös henkensä pelastuneen yhteydenoton seurauksena.
Itsemurhien määrät olivat Suomessa pitkään laskussa. Nyt kehitys näyttää pysähtyneen ja nuorten, alle 25-vuotiaiden, keskuudessa jopa kääntyneen kasvuun. Itsemurhien ehkäisytyön jatkaminen vaatii monialaista yhteistyötä, -resursseja ja tahtoa.
Itsemurhien ehkäisytyö vaatii toimivia hoitoketjuja: riskien tunnistamista ja turvasuunnitelmaa, järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen apua ja vertaistukea, sekä julkisen sektorin esteettömiä ja saavutettavia palveluita.
”Tässä ajassa sote-järjestöjen avustusten leikkaukset murentavat juuri näitä rakenteita, joiden tulisi tukea ja auttaa ihmistä vaikeimmalla hetkellä”, toteaa Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen MIELI ry:stä.
Suomessa tehtiin järjestelmällistä itsemurhien ehkäisytyötä (Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma 1986–1996). Työtä seurasi itsemurhien puolittuminen 90-luvulta tähän päivään. Nyt lasku on hidastunut ja viime vuosina jopa pysähtynyt.
Tiedon levittäminen itsemurhista, niihin johtavista riskitekijöistä ja tavoista kohdata itsetuhoinen, on olennaista niin eri ammattiryhmien kuin kaikkien kansalaisten keskuudessa.
”Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee jatkossakin investoida mielenterveyspalveluihin ja vahvistaa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä, jotta voidaan luoda toivoa, lisätä hyvinvointia ja estää itsemurhia”, Kukkonen summaa.
Itsetuhoisuudesta ja itsemurhista pitää myös olla turvallista puhua ja aikeista kysyä. On hyvä tiedostaa, että itsetuhoisuusajatukset eivät ole kovinkaan harvinaisia ja niistä on pitkä matka tekoihin.
Itsemurhien ehkäisytyö on kaikkien yhteinen asia. Keskustelemalla avoimesti mielen hyvinvoinnista, kysymällä mahdollisista itsetuhoisuusajatuksista suoraan ja auttamalla tarvittaessa läheisensä ammattiavun piiriin.
Kysy, mitä kuuluu? Itsemurhien ehkäisypäivän 10.9. kampanja näkyy syyskuun alkupuolella muistuttamassa, miten tärkeää on olla läsnä läheisille, kuunnella ja keskustella. MIELI ry tekee itsemurhien ehkäisytyötä niin itsemurhien ehkäisykeskuksissa kuin kriisikeskuksissa, -puhelimessa kuin -verkossakin.
Itsemurhien ehkäisytyötä voi tukea myös lahjoittamalla osoitteessa: mieli.fi.
Hyvinvoiva mieli -koulutuksessa käsitellään hyvinvointia rakentavia tekijöitä sekä mielen hyvinvoinnin kannalta hyödylliseksi osoitettuja toimintatapoja. Koulutus tarjoaa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä käytännönharjoituksia mielen hyvinvointia edistävistä toimintatavoista. Koulutuksen keskeinen viitekehys on viisi tapaa hyvinvointiin -suositukset: liity, liiku, huomaa hetki, opi uutta, anna toisille. Suositus perustuu mielen hyvinvoinnille hyödylliseksi osoitettuihin toimintatapoihin.
Koulutus on suunnattu aikuisille, jotka haluavat ylläpitää tai edistää mielen hyvinvointiaan. Koulutusta ei suositella akuutissa kriisitilanteessa elävälle henkilölle, eikä sitä ole suunniteltu mielenterveyden häiriöiden hoitoon tai ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi.
Koulutuksia toteutetaan lähi- ja monimuotokoulutuksena. Koulutuksen kesto on 14 tuntia.
Hyvinvoiva mieli -koulutuksesta vastaa MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa
Koulutuksen sisältö
Lähikoulutus koostuu lähipäivistä sekä väli- ja seurantatehtävästä. Monimuotokoulutus koostuu itsenäisestä opiskelusta ja yhteisistä verkkotapaamisista.
Hyvinvoiva mieli -koulutus korvaa aiemman Mielenterveyden ensiapu® 1 – Mielenterveys elämäntaitona -koulutuksen.
Kurssi on osallistujille ilmainen
Ilmoittautuminen päättyy 27.09.2025 09.00
Alla linkki ilmoittautumiseen:
Sinua tarvitaan vierelle kulkijaksi, samalla kehität itseäsi elämää varten.
Peruskurssin käyneenä voit toimia vapaaehtoisena tukisuhteessa, kriisipuhelinpäivystäjänä tai ryhmän ohjaajana. Lisäksi voit osallistua seuran erilaisiin muihin tapahtumiin.
Syksyllä 2025 järjestämme vapaaehtoisen peruskoulutuksen. Koulutetuista vapaaehtoisista on jatkuva tarve ja on aina mukavaa saada uusia toimijoita mukaan!
Vapaaehtoisena voit toimia yksilötukisuhteessa, MIELI Kriisipuhelimessa tai ryhmänohjaajana.
Tuleva koulutus järjestetään Hyvän mielen majassa, Karstuntie 2, 08100 Lohja/webinaareja.
Mikäli tukityö yhdessä koiran kanssa kiinnostaa on Lohjalla mahdollisuus osallistua myös tukikoirakkokoulutukseen:
lauantaina 04.10.2025 noin klo 9–15.
Alustava aikataulu:
Ennen koulutuksen ensimmäistä kertaa osallistuja kuuntelee webinaarin: MIELI ry ennen ja nyt (webinaari ke 10.9 klo 17–18.30/tallenne)
Todistusten jako yhdistyksen joulujuhlassa ti 9.12.
Harjoittelujakso 30.10.–25.11.
Harjoittelujakso sisältää tutustumista käytännön työhön (mm. harjoittelua kriisipuhelimessa ja työnohjaus).
Tukijan peruskurssin pituus harjoitteluineen on noin 30 tuntia, sisältäen jonkin verran omaehtoista opiskelua. Kriisipuhelimessa harjoittelukerran pituus on 3 tuntia ja työnohjaus 1,5 tuntia.
Kurssin ohjaajina toimii yhdistyksen henkilökunta sekä useampia vapaaehtoisia tukihenkilöitä
Mikäli tukikoirakkotoiminta kiinnostaa, lue lisää tukikoirakkotoiminnasta
Päävastuullinen ohjaaja:
Cati Järnmark-Mårdh, MIELI, Lohjan mielenterveys, Hyvän mielen maja,
Karstuntie 2 (katutaso), Lohja, 050 308 0546
cati.jarnmark-mardh@lohjanmieli.fi /
erja.kumpulainen@lohjanmieli.fi
Täytä alla oleva sähköinen hakemus tai voit lomakkeen voi palauttaa toimistollemme myös postitse, sähköpostitse tai käymällä
itse paikan päällä. Ennen koulutuksen alkua kutsumme jokaisen hakijan henkilökohtaiseen keskusteluun.
Vapaaehtoisena ryhmänohjaajana toimiminen on antoisaa ja palkitsevaa.
Se tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kehittää omaa osaamistaan.
Vapaaehtoisena toimiminen voi olla hyvä tapa tehdä hyvää ja auttaa muita ihmisiä omalla panoksellaan.
Vapaaehtoinen ryhmänohjaaja on henkilö, joka ohjaa ryhmää vapaaehtoisena, ilman palkkaa.
Koulutukset ja aikataulut:
Ryhmätoiminta alkaa syyskuussa. Tarjoamme koulutusta Hyvän mielen majassa:
Ota yhteyttä toimisto@lohjanmieli.fi ja kerro, mikä tehtävä kiinnostaa sinua – mielellään heti tai viimeistään 31.8.2025 mennessä.
Otamme viim. ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen kaikkiin hakijoihin yhteyttä.
Lisätietoja toimisto@lohjanmieli.fi tai p. 050 308 054
MIELI Lohjan mielenterveys ry www.lohjanmieli.fi.
Haemme ohjaajia seuraaviin ryhmiin:
LOHJAN KESKUSTA
Taideryhmä ”Väreistä iloa ja voimaa”.
Piirretään, maalataan ja nautitaan yhdessäolosta. Ohjaajana voit vaikuttaa sisältöön ja aikatauluun. Ryhmä kokoontuu noin 8–10 kertaa. Tätä ryhmää on kovasti odotettu!
Toimintatorstai & peliryhmä
Torstaisin 11.9.–4.12. klo 10–13 (ei vk 42). Aamupala ja toiminnallisia osuuksia. Sisältöön voit vaikuttaa!
Äijäryhmä
Tiistaisin iltapäivisin ajalla 14.10.-2.12. Rentoa yhdessäoloa miehille.
Maahanmuuttajaryhmä
Ryhmä maahanmuuttajille ajankohta avoin vielä
KARJALOHJA
Hyvän olon ryhmä
Keskustelua ja kahvittelua. Ohjaajana voit vaikuttaa sisältöön ja aikatauluun. Kokoontuu noin 8 kertaa.
VIRKKALA
Lautapeliryhmä
Kerran kuussa torstaisin klo 13–14 yhteistyökumppanimme tiloissa (päivä mahdollisesti vaihdettavissa)
Virkkalan ryhmä (MLL:n tiloissa)
Yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen (EMY:n) kanssa, perjantairyhmä klo 13-14.30. Keskustelua, pelejä ja toiminnallisuutta. Toinen ohjaaja tulee Espoon mielenterveysyhdistyksestä.
Onko sinulla oma idea ryhmästä?
Kerro siitä meille – kuulemme mielellämme uusia ehdotuksia!
Lohjalla Huolituoli toimintaa tullaan järjestämään Lohjan lukion ja Luksian opiskelijoille koulutettujen vapaaehtoisten voimin.
Ostamalla lipun Saimaan keikalle, tuet samalla lohjalaisten nuorten opiskelijoiden mielenhyvinvointia 💚
Matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetapahtumat vahvistavat paikallista hyvinvointia ja lisäävät ymmärrystä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista mielenterveyteen.
Tapahtumaviikko mahdollistaa hyvän mielen hetkiä ja kohtaamisia kulttuurin, taiteen ja sirkuksen ja tanssin parissa. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti kaikille avoimia ja maksuttomia.
Vuoden tapahtumien teema askel kerrallaan näkyy ja kuuluu niin esityksissä, konserteissa, työpajoissa, näyttelyissä, kuin katutaidetapahtumissakin.
Tule mukaan, kaikenikäiset ja kuntoiset tervetuloa!
Joukkueet 5 hlö/joukkue, ilmoittaudu mukaan toimisto@lohjanmieli.fi 18.5. mennessä
Luvassa siis leikkimieleinen peli:)
MITÄ KÄVELYFUTIS ON?
Kävelyfutis on vuonna 2011 Isossa-Britanniassa kehitelty jalkapallon muoto, jossa loukkaantumisriskiä on pyritty pienentämään erinäisin sääntömuutoksin. Tärkein eroavaisuus perinteiseen jalkapalloon käy ilmi jo lajin nimestä: ainoa sallittu etenemismuoto on kävely. Muita tärkeitä sääntömuutoksia ovat fyysisen kontaktin minimointi sekä pääpelin kieltäminen.
Matalan aloituskynnyksen sekä pienen loukkaantumisriskin vuoksi kävelyfutista voi harrastaa kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta, ja siksi laji soveltuukin muun muassa kuntoutujien, työyhteisöjen sekä eläkeläisten joukkueliikuntamuotona.
Muista ottaa juomapullo mukaan!
SIBELIUS-SALISSA TANSSIA JA MUSIIKKIA
KLO 17-19
ASKEL KERRALLAAN
Vuoden 2025 MHAW iltatapahtuma on Lohjalla Sibelius-salissa ( Laurentius-talo, Kirkkokatu 6, 08100 Lohja)
Tiistaina 20.5.25 klo 17-19
Matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetapahtumat vahvistavat paikallista hyvinvointia ja lisäävät ymmärrystä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista mielenterveyteen.
Tervetuloa nauttimaan tanssiopisto Vinhan tanssiesityksistä sekä yhteistanssista, mukana myös musiikkia Kulttuuripaja Hiisin toimesta.
VAPAA PÄÄSY!
Tutustu mhaw :
https://mieli.fi/tapahtuma/mhaw-2025-mental-health-art-week/
Mielinauhan 2025 kampanjakasvo, Suomen eturivin artisteihin kuuluva Jenni Vartiainen, haluaa olla puhumassa mielenterveystyön puolesta ja antaa kasvonsa Mielinauha-kampanjalle. Elämänkokemus on osoittanut Vartiaiselle, että kaikkien elämässä tulee vaikeita hetkiä. Silloin on tärkeää, että apua on saatavilla.
Mielinauha on MIELI ry:n kampanja, jolla kerätään 1.4.–30.6.2025 varoja mielenterveyden edistämiseen ja kriisityöhön Suomessa.
Liekki loistaa meissä kaikissa. Välillä kirkkaan valkoisena, välillä lepattavana ja hauraana. Kantamalla Mielinauhaa pidät yllä niiden liekkiä, joiden taakka on yksin liian raskas kantaa.
Ostamalla nauhan näytät valoa ja annat tukea niille, jotka juuri nyt sitä eniten tarvitsevat.
Mielinauhan kantajana annat avun elämän kriiseissä ja tuet mielenterveyttä. Jaa kuva itsestäsi ja Mielinauhasta somessa. Voit myös kertoa, mikä saa sinun elämänliekkisi syttymään, jos elämässä on vaikeampi hetki. Somessa tägää @mielenterveys #mielinauha
Ei anneta yhdenkään liekin hiipua!
Kampanjan sivut: mielinauha.fi
Suomalaisten työikäisten mielenterveys ei ole kohentunut koronaa edeltävälle tasolle. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla työikäisistä.
Joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut ja kohonnut riski työuupumukseen koskee joka neljättä.
Vaikka uusimmissa selvityksissä mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen määrän pitkäaikainen kasvu onkin tyrehtynyt, ahdistuneisuus on yleistynyt ja stressitasot nousseet kaikissa ikäryhmissä.
”MIELI ry:n tavoite on, että mielenterveyden suunta saadaan käännettyä, ja että yhä useampi saa tukea oman ja läheistensä mielenterveyden vahvistamiseen sekä apua ongelmiin ajoissa ja ilman kynnystä. Ehkäisevä työ on tehokkainta, sillä se vähentää merkittävästi yhteiskunnan mielenterveyskustannuksia”, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat sekä kansalaisten hyvinvointiin ja toiminta- ja työkykyyn että kansantalouteen. OECD arvioi jo vuonna 2018 eli ennen koronapandemiaa mielenterveyden häiriöiden maksavan Suomelle vuosittain noin yksitoista miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.
MIELI ry tukee kaikkia suomalaisia kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa.
Valtakunnallinen MIELI Kriisipuhelin päivystää suomeksi numerossa 09 2525 0111 vuoden jokaisena päivänä 24/7. Puhelin vastaa myös ruotsiksi ja englanniksi.
Keskustelutukea on saatavilla myös MIELI Kriisichatissa, verkossa sekä kasvokkain kriisivastaanotoilla lähes 30:lla paikkakunnalla ympäri Suomea:
MIELI ry apua ja tukea
MIELI ry tarjoaa laajasti myös mielenterveystietoa ja koulutusta työyhteisöille, eri alojen ammattilaisille ja kenelle tahansa mielenterveydestä kiinnostuneelle. Esimerkiksi mielenterveystaitojen peruskoulutuksiin ja työyhteisöille suunnattuihin koulutuksiin osallistuu vuosittain tuhansia suomalaisia.
Mielinauha-kampanjalla kerätään varoja mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen 1.4.-30.6.2025 jo kahdeksatta vuotta. Kuva: Lumi Hartikainen
MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa puhelimessa, kasvokkain ja verkossa. MIELI Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. MIELI ry tekee myös edistävää mielenterveystyötä, jotta yhä useampi osaisi vahvistaa omaa ja läheistensä mielenterveyttä. Vahva mielenterveys suojaa vaikeassa elämäntilanteessa ja helpottaa kriisistä selviytymistä.
Yhteistyönä Espoon mielenterveysyhdistyksen (EMY) Länsi-Tuuli hankkeen kanssa aloitamme yhteisen kohtaamispaikan Virkkalassa MLL:n tiloissa. Tervetuloa kaikenikäiset viettämään kanssamme perjantai -iltapäivää.
Ryhmä kokoontuu kevään aikana 8 kertaa perjantaisin klo 13–14.30 ajalla 28.2.-25.4 (ei 18.4.).
Tervetuloa!
Maksuton ja avoin ryhmä kaikille.
Lahjoitus mahdollistaa eri ikäryhmien ryhmätoimintojen toteuttamisen Salon seutukunnan ja läntisen Uudenmaan alueella. Eritoten lapset ja nuoret ovat kohderyhmänä, joihin halutaan panostaa ryhmätoiminnoilla mielen hyvinvoinnin edistämiseksi ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Lisäksi työikäisille ja ikäihmisille suunnataan ryhmiä aiheisiin, jotka haastavat elämän eri vaiheissa. Tärkeää on myös nykyisten vapaaehtoisten täydennyskoulutusten, ohjauksen ja tuen lisääminen, sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen.
LähiTapiola Etelän lahjoitus 30 000 euroa jaetaan MIELI Salon mielenterveys ry:lle, MIELI Lohjan mielenterveys ry:lle ja Mieli Suomen Mielenterveys ry:lle vakuutusyhtiön yhteiskuntavastuullisiin tekoihin varatusta käyttörahastosta. Rahaston tarkoituksena on edistää toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.
MIELI Salon mielenterveys ry ja MIELI Lohjan mielenterveys ry ovat Salon seutukunnan ja läntisen Uudenmaan alueella toimivat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikalliset jäsenyhdistykset, joiden tavoitteena on edistää mielenterveyttä ja toteuttaa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistykset tarjoavat monipuolista toimintaa kuten koulutuksia sekä ryhmä-, tukihenkilö- sekä vapaaehtoistoimintaa. MIELI Salon mielenterveys ry:n alaisuudessa toimii myös Kriisikeskus Etappi.
– Mielenterveyshaasteet koskettavat laajasti yhteiskuntaamme. Erityisen huolissamme olemme lasten ja nuorten jaksamisesta. Vahvana alueellisena toimijana haluamme lahjoituksellamme pitää toimialueemme ihmisistä huolta ja auttaa tarjoamaan matalan kynnyksen tukea mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle, kertoo LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Mikko Lempiäinen.
– Kyseinen lahjoitus mahdollistaa muun muassa eri ikäryhmien ryhmätoimintoihin vastaamisen, kysyntään ja tarpeisiin. Lisäksi näemme tärkeänä nykyisten vapaaehtoisten täydennyskoulutusten ja ohjauksen sekä tuen lisäämisen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoimisen, kertoo MIELI Salon mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Marjaana Ojaniemi.
– Kriisikeskus Etappi tarjoaa maksutonta tukea eri kriisitilanteisiin. Meille asiakas voi olla suoraan yhteydessä tai sopien oman hoitotahon kanssa yhteydenotosta. Meille ei tarvita lähetettä. Kriisikeskukseen kuka tahansa voi olla yhteydessä, kenenkään ei tarvitse eikä pidä olla yksin, sanoo Ojaniemi.
– Lahjoitus kertoo mielestäni ennen kaikkea siitä, kuinka laajasti yhteiskunnassa ja lahjoittajien keskuudessa on nyt tunnistettu ihmisten ahdinko ja tarve auttaa, kommentoi MIELI Lohjan mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh.
Nuorten hätä on näkynyt erityisesti matalan kynnyksen kriisipalveluissa. Yksi kolmasosa lahjoituksesta ohjataan MIELI ry:n valtakunnallisesti toimivaan Sekasin-chattiin. Akuutin tuen lisäksi voidaan tehdä nuorten mielenterveyttä vahvistavaa työtä ennaltaehkäisevästi sekä lisätä myös aikuisten osaamista tukea nuorten mielenterveyttä päivittäin.
Lisätiedot:
LähiTapiola Etelä, toimitusjohtaja Mikko Lempiäinen, +358 40 5158 729, mikko.lempiainen@lahitapiola.fi
MIELI Lohjan mielenterveys ry, toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh, +358 50 308 0546, cati.jarnmark-mardh@lohjanmieli.fi
Mieli Salon mielenterveys ry, toiminnanjohtaja Marjaana Ojaniemi, +358 44 727 371, marjaana.ojaniemi@ssmts.fi
Vertaistukiryhmä on vanhemmuutta ja jaksamista tukeva ryhmä, jossa keskustellaan ja kuunnellaan ja jaetaan asioita ratkaisukeskeisten menetelmien avulla.
“Onko sinulla kotona nuori/lapsi jolla on haasteita elämässä esim. ahdistuneisuutta, masennusta, itsetuhoista käytöstä tai Nepsy kirjon haasteita.”
Vertaistukiryhmä on vanhemmuutta ja jaksamista tukeva ryhmä, jossa keskustellaan ja kuunnellaan ja jaetaan asioita ratkaisukeskeisten menetelmien avulla. Tarkoituksena on lisätä vanhempien voimavaroja ja jaksamista arjessa.
Tapaaamiset: Hyvän Mielen maja (Karstuntie 2),
Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 17-19
28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5.
Ohjaaja:
Mieli Lohjan mielenterveys ry:n vapaaehtoinen
Ulla Ekblad,
sosionomi, kuraattori ja lyhytterapeutti opiskelija.
Lisätietoja ryhmästä : 050-5171120
Ryhmä on avoin kaikille ja maksuton!
Vapaaehtoisena ryhmänohjaajana toimiminen voi olla antoisaa ja palkitsevaa. Se voi tarjota mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kehittää omaa osaamistaan.
Vapaaehtoisena toimiminen voi olla hyvä tapa tehdä hyvää ja auttaa muita ihmisiä omalla panoksellaan.
Vapaaehtoinen ryhmänohjaaja on henkilö, joka ohjaa ryhmää vapaaehtoisena, ilman palkkaa.
Etsimme seuraaviin ryhmiin ohjaajia:
Ryhmät alkavat tammikuussa, tarkemmat tiedot annamme sinulle.
Kiinnostuitko?
Laita meille viestiä toimisto@lohjanmieli.fi ja kerro mistä tehtävästä olet kiinnostunut . Otamme ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen kaikkiin hakijoihin yhteyttä.
Lisätietoja MIELI Lohjan mielenterveys ry www.lohjanmieli.fi.
