Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä. 

Rahahuoliin voi liittyä erilaisia vaikeita tunteita kuten ulkopuolisuutta, häpeää, ahdistusta, kateuttakin. Etenkin pitkittyneessä tilanteessa olo voi olla kuormittunut. 

Jos taloushuolet pyörivät mielessä, saattaa keskittyminen ja läsnäolo olla perheen kanssa vaikeaa arjessa. 

Muista myötätunto ja lempeys itseäsi kohtaan. Itsemyötätunnossa voi auttaa ajatus: miten suhtautuisit ystävääsi, jolla on vastaava tilanne?    

Muista myös, että tukea ja apua on saatavilla ja että tiukassa tilanteessa ei tarvitse sinnitellä yksin. 💚 

• MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111 tai Kriisichat mieli.fi/kriisichat 

• Takuusäätiön velkalinja 0800 9 8009 tai Kysy rahasta -chat   

• Talous- ja velkaneuvonta: asioi sähköisesti, soita, sovi tapaaminen tai kysy chatissa.  

Teemachatit 11.11. Ja 13.11. 

Kuormittaako rahatilanne? Älä jää yksin, tule keskustelemaan anonyymiin chattiin. MIELI Kriisichat päivystää talousteemalla  klo 19–21. 

Tervetuloa keskustelemaan rahahuolista ja jaksamisesta. 💚 

Mieli.fi/tapahtuma 

Lisätietoja   

Kampanjasivu: 

https://mieli.fi/rahahuolet/  

Kampanjatiedote: 

Toimeentulo-ongelmat estävät hakeutumisen mielenterveyden hoitoon 

Täältä ryhmät sivullle

Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa on noussut viime vuodesta merkittävästi. Matalan kynnyksen keskusteluapu on toimiva keino ehkäistä itsemurhia.

Itsetuhoisuudesta on puhuttu alkusyksyn aikana MIELI Kriisipuhelimessa 25 kertaa vuorokaudessa. Viime vuonna vastaava luku 19.  Akuutissa vaarassa soittajista on keskimäärin neljä. MIELI Kriisichatissakin itsetuhoisuus nousee tänä vuonna puheisiin keskimäärin 4 kertaa päivystysiltana, kun viime vuonna itsetuhoisuudesta puhuttiin 2–3 keskustelussa. Itsetuhoisuudesta puhuvat eniten 18–29-vuotiaat naiset.

“Avun ja tuen suuresta tarpeestahan tämä kertoo. Myönteistä on, että apua ja tukea on saatavilla ja yhteyttä otetaan. Keräämme säännöllisesti tietoa kriisityön tarpeesta. Nyt yhteydenotot ovat entistä toivottomampia. Usein taustalla on taloudellista ahdinkoa”, kommentoi MIELI ry:n Kriisikeskusjohtaja Sanna Vesikansa.

Kriisiauttamisen tilastot kertovat myös, että matalan kynnyksen keskusteluapu on tehokasta itsemurhien ehkäisyä.  Useimmat yhteydenottajat kertovat keskustelun loputtua, etteivät aio vahingoittaa itseään. Palautteissa toistuu usein kiitollisuus keskustelusta ja moni kertoo myös henkensä pelastuneen yhteydenoton seurauksena.

Itsemurhien ehkäisystä ei voi leikata

Itsemurhien määrät olivat Suomessa pitkään laskussa. Nyt kehitys näyttää pysähtyneen ja nuorten, alle 25-vuotiaiden, keskuudessa jopa kääntyneen kasvuun. Itsemurhien ehkäisytyön jatkaminen vaatii monialaista yhteistyötä, -resursseja ja tahtoa.

Itsemurhien ehkäisytyö vaatii toimivia hoitoketjuja: riskien tunnistamista ja turvasuunnitelmaa, järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen apua ja vertaistukea, sekä julkisen sektorin esteettömiä ja saavutettavia palveluita.

”Tässä ajassa sote-järjestöjen avustusten leikkaukset murentavat juuri näitä rakenteita, joiden tulisi tukea ja auttaa ihmistä vaikeimmalla hetkellä”, toteaa Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen MIELI ry:stä.

Suomessa tehtiin järjestelmällistä itsemurhien ehkäisytyötä (Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma 1986–1996). Työtä seurasi itsemurhien puolittuminen 90-luvulta tähän päivään. Nyt lasku on hidastunut ja viime vuosina jopa pysähtynyt.

Tiedon levittäminen itsemurhista, niihin johtavista riskitekijöistä ja tavoista kohdata itsetuhoinen, on olennaista niin eri ammattiryhmien kuin kaikkien kansalaisten keskuudessa.

”Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee jatkossakin investoida mielenterveyspalveluihin ja vahvistaa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä, jotta voidaan luoda toivoa, lisätä hyvinvointia ja estää itsemurhia”, Kukkonen summaa.

Itsetuhoisuudesta ja itsemurhista pitää myös olla turvallista puhua ja aikeista kysyä. On hyvä tiedostaa, että itsetuhoisuusajatukset eivät ole kovinkaan harvinaisia ja niistä on pitkä matka tekoihin.

Jokainen meistä voi tehdä jotain

Itsemurhien ehkäisytyö on kaikkien yhteinen asia. Keskustelemalla avoimesti mielen hyvinvoinnista, kysymällä mahdollisista itsetuhoisuusajatuksista suoraan ja auttamalla tarvittaessa läheisensä ammattiavun piiriin.

Kysy, mitä kuuluu? Itsemurhien ehkäisypäivän 10.9. kampanja näkyy syyskuun alkupuolella muistuttamassa, miten tärkeää on olla läsnä läheisille, kuunnella ja keskustella. MIELI ry tekee itsemurhien ehkäisytyötä niin itsemurhien ehkäisykeskuksissa kuin kriisikeskuksissa, -puhelimessa kuin -verkossakin.

Itsemurhien ehkäisytyötä voi tukea myös lahjoittamalla osoitteessa: mieli.fi.

Hyvinvoiva mieli -koulutuksessa käsitellään hyvinvointia rakentavia tekijöitä sekä mielen hyvinvoinnin kannalta hyödylliseksi osoitettuja toimintatapoja. Koulutus tarjoaa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä käytännönharjoituksia mielen hyvinvointia edistävistä toimintatavoista. Koulutuksen keskeinen viitekehys on viisi tapaa hyvinvointiin -suositukset: liity, liiku, huomaa hetki, opi uutta, anna toisille. Suositus perustuu mielen hyvinvoinnille hyödylliseksi osoitettuihin toimintatapoihin.

Koulutus on suunnattu aikuisille, jotka haluavat ylläpitää tai edistää mielen hyvinvointiaan. Koulutusta ei suositella akuutissa kriisitilanteessa elävälle henkilölle, eikä sitä ole suunniteltu mielenterveyden häiriöiden hoitoon tai ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi.

Koulutuksia toteutetaan lähi- ja monimuotokoulutuksena. Koulutuksen kesto on 14 tuntia.

Hyvinvoiva mieli -koulutuksesta vastaa MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Koulutuksen tavoitteet

Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa

• tunnistaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä
• laatia suunnitelman terveyskäyttäytymisen muutokselle ja ylläpidolle
• toteuttaa mielen hyvinvointia edistäviä tapoja arjessa

Koulutuksen sisältö

Lähikoulutus koostuu lähipäivistä sekä väli- ja seurantatehtävästä. Monimuotokoulutus koostuu itsenäisestä opiskelusta ja yhteisistä verkkotapaamisista.

• Kokonaisvaltainen hyvinvointi
• Toimintatavat hyvinvoivaan mieleen
• Mielen ongelmat osana elämää
• Hyvinvoiva mieli arjessa

Hyvinvoiva mieli -koulutus korvaa aiemman Mielenterveyden ensiapu® 1 – Mielenterveys elämäntaitona -koulutuksen.

Kurssi on osallistujille ilmainen

Ilmoittautuminen päättyy 27.09.2025 09.00

Alla linkki ilmoittautumiseen:

tästä mukaan!

SAIMAA-YHTYE LAURENTIUS-SALISSA TO 12.6. KLO 19!

Lohjalla Huolituoli toimintaa tullaan järjestämään Lohjan lukion ja Luksian opiskelijoille koulutettujen vapaaehtoisten voimin.

Ostamalla lipun Saimaan keikalle, tuet samalla lohjalaisten nuorten opiskelijoiden mielenhyvinvointia 💚

tästä lisätietoja

LOHJALLA MHAW PÄIVÄ TIISTAINA 20.5.2025

Matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetapahtumat vahvistavat paikallista hyvinvointia ja lisäävät ymmärrystä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista mielenterveyteen.

Tapahtumaviikko mahdollistaa hyvän mielen hetkiä ja kohtaamisia kulttuurin, taiteen ja sirkuksen ja tanssin parissa. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti kaikille avoimia ja maksuttomia.

Vuoden tapahtumien teema askel kerrallaan näkyy ja kuuluu niin esityksissä, konserteissa, työpajoissa, näyttelyissä, kuin katutaidetapahtumissakin.

HARJULLA KÄVELYFUTISTA KLO 12-14

Tule mukaan, kaikenikäiset ja kuntoiset tervetuloa!
Joukkueet 5 hlö/joukkue, ilmoittaudu mukaan toimisto@lohjanmieli.fi 18.5. mennessä
Luvassa siis leikkimieleinen peli:)

MITÄ KÄVELYFUTIS ON?
Kävelyfutis on vuonna 2011 Isossa-Britanniassa kehitelty jalkapallon muoto, jossa loukkaantumisriskiä on pyritty pienentämään erinäisin sääntömuutoksin. Tärkein eroavaisuus perinteiseen jalkapalloon käy ilmi jo lajin nimestä: ainoa sallittu etenemismuoto on kävely. Muita tärkeitä sääntömuutoksia ovat fyysisen kontaktin minimointi sekä pääpelin kieltäminen.
Matalan aloituskynnyksen sekä pienen loukkaantumisriskin vuoksi kävelyfutista voi harrastaa kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta, ja siksi laji soveltuukin muun muassa kuntoutujien, työyhteisöjen sekä eläkeläisten joukkueliikuntamuotona.
Muista ottaa juomapullo mukaan!

 

SIBELIUS-SALISSA TANSSIA JA MUSIIKKIA

KLO 17-19

ASKEL KERRALLAAN

Vuoden 2025 MHAW iltatapahtuma on Lohjalla Sibelius-salissa ( Laurentius-talo, Kirkkokatu 6, 08100 Lohja)

Tiistaina 20.5.25 klo 17-19

Matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetapahtumat vahvistavat paikallista hyvinvointia ja lisäävät ymmärrystä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista mielenterveyteen.

Tervetuloa nauttimaan tanssiopisto Vinhan tanssiesityksistä sekä yhteistanssista, mukana myös musiikkia Kulttuuripaja Hiisin toimesta.

VAPAA PÄÄSY!

Tutustu mhaw :

https://mieli.fi/tapahtuma/mhaw-2025-mental-health-art-week/

Virkkalan kohtaamispaikka

Yhteistyönä Espoon mielenterveysyhdistyksen (EMY) Länsi-Tuuli hankkeen kanssa aloitamme yhteisen kohtaamispaikan Virkkalassa MLL:n tiloissa. Tervetuloa kaikenikäiset viettämään kanssamme perjantai -iltapäivää.

Ryhmä kokoontuu kevään aikana 8 kertaa perjantaisin klo 13–14.30 ajalla 28.2.-25.4 (ei 18.4.).

Tervetuloa!

Maksuton ja avoin ryhmä kaikille.

Lahjoitus mahdollistaa eri ikäryhmien ryhmätoimintojen toteuttamisen Salon seutukunnan ja läntisen Uudenmaan alueella. Eritoten lapset ja nuoret ovat kohderyhmänä, joihin halutaan panostaa ryhmätoiminnoilla mielen hyvinvoinnin edistämiseksi ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Lisäksi työikäisille ja ikäihmisille suunnataan ryhmiä aiheisiin, jotka haastavat elämän eri vaiheissa. Tärkeää on myös nykyisten vapaaehtoisten täydennyskoulutusten, ohjauksen ja tuen lisääminen, sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen.

LähiTapiola Etelän lahjoitus 30 000 euroa jaetaan MIELI Salon mielenterveys ry:lle, MIELI Lohjan mielenterveys ry:lle ja Mieli Suomen Mielenterveys ry:lle vakuutusyhtiön yhteiskuntavastuullisiin tekoihin varatusta käyttörahastosta. Rahaston tarkoituksena on edistää toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.

MIELI Salon mielenterveys ry ja MIELI Lohjan mielenterveys ry ovat Salon seutukunnan ja läntisen Uudenmaan alueella toimivat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikalliset jäsenyhdistykset, joiden tavoitteena on edistää mielenterveyttä ja toteuttaa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistykset tarjoavat monipuolista toimintaa kuten koulutuksia sekä ryhmä-, tukihenkilö- sekä vapaaehtoistoimintaa. MIELI Salon mielenterveys ry:n alaisuudessa toimii myös Kriisikeskus Etappi.

– Mielenterveyshaasteet koskettavat laajasti yhteiskuntaamme. Erityisen huolissamme olemme lasten ja nuorten jaksamisesta. Vahvana alueellisena toimijana haluamme lahjoituksellamme pitää toimialueemme ihmisistä huolta ja auttaa tarjoamaan matalan kynnyksen tukea mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle, kertoo LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Mikko Lempiäinen.

– Kyseinen lahjoitus mahdollistaa muun muassa eri ikäryhmien ryhmätoimintoihin vastaamisen, kysyntään ja tarpeisiin. Lisäksi näemme tärkeänä nykyisten vapaaehtoisten täydennyskoulutusten ja ohjauksen sekä tuen lisäämisen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoimisen, kertoo MIELI Salon mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Marjaana Ojaniemi.

– Kriisikeskus Etappi tarjoaa maksutonta tukea eri kriisitilanteisiin. Meille asiakas voi olla suoraan yhteydessä tai sopien oman hoitotahon kanssa yhteydenotosta. Meille ei tarvita lähetettä. Kriisikeskukseen kuka tahansa voi olla yhteydessä, kenenkään ei tarvitse eikä pidä olla yksin, sanoo Ojaniemi.

– Lahjoitus kertoo mielestäni ennen kaikkea siitä, kuinka laajasti yhteiskunnassa ja lahjoittajien keskuudessa on nyt tunnistettu ihmisten ahdinko ja tarve auttaa, kommentoi MIELI Lohjan mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh. 

Nuorten hätä on näkynyt erityisesti matalan kynnyksen kriisipalveluissa. Yksi kolmasosa lahjoituksesta ohjataan MIELI ry:n valtakunnallisesti toimivaan Sekasin-chattiin. Akuutin tuen lisäksi voidaan tehdä nuorten mielenterveyttä vahvistavaa työtä ennaltaehkäisevästi sekä lisätä myös aikuisten osaamista tukea nuorten mielenterveyttä päivittäin.

Lisätiedot:

LähiTapiola Etelä, toimitusjohtaja Mikko Lempiäinen, +358 40 5158 729, mikko.lempiainen@lahitapiola.fi
MIELI Lohjan mielenterveys ry, toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh, +358 50 308 0546, cati.jarnmark-mardh@lohjanmieli.fi

Mieli Salon mielenterveys ry, toiminnanjohtaja Marjaana Ojaniemi, +358 44 727 371, marjaana.ojaniemi@ssmts.fi

Vertaistukiryhmä on vanhemmuutta ja jaksamista tukeva ryhmä, jossa keskustellaan ja kuunnellaan ja jaetaan asioita ratkaisukeskeisten menetelmien avulla.

“Onko sinulla kotona nuori/lapsi jolla on haasteita elämässä esim. ahdistuneisuutta, masennusta, itsetuhoista käytöstä tai Nepsy kirjon haasteita.”
Vertaistukiryhmä on vanhemmuutta ja jaksamista tukeva ryhmä, jossa keskustellaan ja kuunnellaan ja jaetaan asioita ratkaisukeskeisten menetelmien avulla. Tarkoituksena on lisätä vanhempien voimavaroja ja jaksamista arjessa.

Tapaaamiset: Hyvän Mielen maja (Karstuntie 2),
Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 17-19
28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5.
Ohjaaja:
Mieli Lohjan mielenterveys ry:n vapaaehtoinen
Ulla Ekblad,
sosionomi, kuraattori ja lyhytterapeutti opiskelija.
Lisätietoja ryhmästä : 050-5171120

Ryhmä on avoin kaikille ja maksuton!