Kriisikeskus Turvapoiju (nykyisin MIELI Kriisikeskus Meri-Lappi) avattiin 35 vuotta sitten 2.5.1990. Kriisikeskustoiminnan aloittanut yhdistys Länsi-Pohjan mielenterveysseura ry (nykyisin MIELI Meri-Lapin mielenterveys ry) oli perustettu vuotta aiemmin. Toiminnan käynnistäjinä oli Kemin mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa vaikuttaneita työntekijöitä. Kriisikeskukselle nähtiin tarve mielenterveyden ennaltaehkäisevänä ja edistävänä toimijana sekä julkisia sosiaali- ja mielenterveyspalveluja täydentävänä tahona, jollainen se on edelleen. Koko historiansa ajan kriisikeskus on ollut osa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n (aiemmin Suomen Mielenterveysseura ry) paikallisyhdistystoimintaa ja nykyisin se on osa MIELI ry:n kriisikeskusverkostoa, joka toimii lähes kolmellakymmenellä paikkakunnalla.

Raha-automaattiyhdistyksen hankerahoituksella alkanut kriisikeskus on vakiintunut STEA:n kohdennetulla yleisavustuksella toteutettavaksi toiminnaksi. Matkan varrella on kriisikeskustoiminnan lisäksi ollut useita erilaisia hankkeita eri kohderyhmille; mm. maahanmuuttajille, työttömille, seksuaaliväkivaltaa kokeneille sekä syrjäytymisvaarassa oleville miehille. Pitkään keskeinen osa toimintaa oli myös kriisi- ja turva-asuminen, joka kuitenkin päättyi vuonna 2015. Koko ajan kaikessa toiminnassa keskiössä on ollut mielenterveyden edistäminen, avun tarjoaminen ja inhimillinen kohtaaminen – ihmiseltä ihmiselle.

35 vuoden aikana kriisikeskuksessa on työskennellyt kymmeniä ammattilaisia ja satoja vapaaehtoisia. Yhteisömme on tarjonnut tekijöilleen merkityksellisiä kohtaamisia ja oppimisen kokemuksia, joiden on koettu tuovan hyvinvointia omaankin elämään. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten tuhansille ihmisille tarjoama apu on ollut keskusteluapua kriisivastaanotolla, puhelimitse ja verkossa. Ryhmätoiminnot ovat mahdollistaneet vertaistuen saamisen ja koulutuksilla on vahvistettu alueen asukkaiden mielenterveysosaamista. Lukuisat tapahtumat ovat myös välittäneet viestiä mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista.

Toimintamme jatkuu edelleen monipuolisena, vaikka kansalaisjärjestötoiminnan yllä on tällä hetkellä harmaita pilviä. Sote-järjestöjen rahoitukseen tehdään massiivisia leikkauksia, jotka pahimmillaan uhkaavat kriisikeskuksemmekin mahdollisuuksia tarjota matalan kynnyksen apua elämän erilaisissa kriiseissä. Jokaisen elämään kuuluu myös kriisejä ja tarvittaessa niihin tulee olla saatavilla keskusteluapua, joka tukee arjessa selviytymistä ja auttaa elämään kriisikokemuksen kanssa. Saamamme asiakaspalaute kertoo olennaisen: ”Nopea apu on ollut korvaamattoman tärkeää ja antanut voimavaroja selvitä vaikeiden asioiden kanssa.”

Toimintamme tämänhetkisenä painopistealueena on nuorten mielenterveyden vahvistaminen. Olemme erittäin iloisia alueen eri toimijoilta saamistamme avustuksista, jotka vahvistavat toimintaamme. Mielenterveys on jokaisen oikeus.

Haluatko tukea toimintaamme?
Voit lahjoittaa
Mobilepaylla: 24857
tai
tilille: FI7151310020054749
MIELI Meri-Lapin mielenterveys ry
(viesti: lahjoitus 35v)

Pienkeräyslupa: RA/2025/611

Mieli ry järjestää viikoittain kokoontuvia ryhmiä sekä intensiiviryhmiä eri puolilla Suomea. Ryhmiä järjestetään myös etänä, jolloin osallistuminen on mahdollista asuinpaikasta riippumatta.

• Intensiiviryhmä vanhemmille, joiden lapsi on kuollut itsemurhan kautta. Tämä intensiiviryhmä on tarkoitettu ilman puolisoa intensiiviryhmään hakeville vanhemmille.

Itsemurhan kautta lapsensa menettäneet vanhemmat intensiiviryhmä, kevät ja syksy 2025

• Intensiiviryhmä pariskunnille, joiden lapsi on kuollut itsemurhan kautta.

Itsemurhan kautta lapsensa menettäneet pariskunnat intensiiviryhmä, syksy 2025

• Ryhmä vanhemmille, jotka ovat menettäneet nuoren tai aikuisen lapsensa äkillisesti muun kuin itsemurhan kautta.

Nuoren tai aikuisen lapsensa menettäneet videovälitteinen vertaistukiryhmä, syksy 2025

• Ryhmä henkilöille, jotka ovat menettäneet läheisensä (sisaruksen, vanhemman tai ystävän) tapaturman, onnettomuuden, sairaskohtauksen tai nopeasti edenneen sairauden kautta. Menetyksestä on
  kulunut vähintään kuusi kuukautta.

Toivon polulla® -vertaistukiryhmä 18-29-vuotiaille sisaruksen, vanhemman tai ystävän menettäneille, etäryhmä, syksy 2025

• Ryhmä yksin- ja pienyrittäjille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea jaksamiseensa.

Yksin- ja pienyrittäjien vertaistukiryhmä, etäryhmä, syksy 2025

Lisätietoa valtakunnallisista ryhmistä MIELI ry / ryhmät.

Kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Mitä Mies? -hanke päättyi helmikuun 2025 lopussa. Hankkeen toteutuksesta vastasi projektityöntekijä Asmo Anttila, ja kiitämmekin häntä työstä hankkeen ja alueen miesten parissa.

Hankkeen tavoitteena oli vaikeassa elämäntilanteessa olevien ja elämäntilannekriisiä elävien miesten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ammatillisten sekä vertaistuellisten yksilö- ja ryhmätoimintojen keinoin Meri-Lapissa. Hankkeen taustalla oli huoli erityisesti syrjäytymisvaarassa olevista nuorista ja eläköityvistä miehistä muun muassa Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden sulkemisen myötä.

Hanketta toteutettiin monipuolisesti koko Meri-Lapin alueella ja eri kohderyhmien parissa. Kolmen vuoden aikana kriisivastaanotolla tavattiin 140 asiakasta 330 käyntikerralla. Toiminnallisiin ryhmiin osallistui 200 miestä 1100 käyntikerralla, ja osa ryhmistä jatkaa omatoimisesti hankkeen jälkeenkin. Erilaisissa infotilaisuuksissa ja tapahtumassa kohdattiin niissäkin yli 100o ihmistä.

Hanke toimi siis monipuolisesti alueella saaden paljon myönteistä palautetta. Mieserityiselle työotteelle on tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluissa, mikä todettiin erityisesti sidosryhmien palautteissa.

MIELI Kriisikeskus Meri-Lappi tarjoaa edelleen kriisi- ja keskusteluapua kaikille alueen asukkaille.

Olemme ottaneet käyttöön vello sähköisen ajanvarausjärjestelmän, jonka kautta voit varata ajan helposti ja nopeasti suoraa nettisivujemme kautta.

MIELI Kriisikeskus Meri-Lappi ajanvaraus

Voit varata ajan myös

• Soittamalla, lähettämällä teksti- tai WhatsApp-viestin numeroon                     0400 544 1750 (arkisin klo 9-14)
• Sähköpostitse kriisikeskus@mielimerilappi.fi
• Yhteydenottolomakkeella

Kriisikeskuksen toiminta säilyy ennallaan, vaikka nimi muuttuu.

Tarjoamamme matalan kynnyksen keskusteluapu on tarkoitettu kaikille meri-lappilaisille. Siksi kriisikeskuksemme nimi on nyt MIELI Kriisikeskus Meri-Lappi. Toivomme ihmisten löytävän aiempaa paremmin tarjoamamme avun, sillä vaikka Turvapoiju-nimi on perinteikäs ja lämminhenkinen, se on kuitenkin edelleen liitetty erityisesti kriisiasumiseen Kemissä, jota ei enää ole, tai palvelujemme on ajateltu olevan sijaintinsa vuoksi vain kemiläisille.

Olemme osa MIELI ry:n kriisikeskusverkostoa, joka tarjoaa järjestölähtöistä kriisiapua lähes kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Muutoksen myötä nimemme on yhtenäinen kriisikeskusverkoston kanssa.

Sähköpostiosoitteemme muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi(at)mielimerilappi.fi. Vanhalla sähköpostiosoitteella lähetetyt viestit ohjautuvat meille myös. Muutoin yhteystietomme säilyvät ennallaan.

Jatkamme arvokasta työtä apua tarvitsevien ihmisten hyväksi yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa 💚

On luonnollista, että jännittynyt tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä herättää ajatuksia, myös pelkoja. Kriisityön asiantuntija Outi Ruishalme antaa vinkkejä, miten helpottaa oloa.

Kun puheet sodasta huolestuttavat:

• Ota huolestuneisuuden tunteet vastaan luonnollisina reaktioina.
• Jaa ajatuksiasi läheisten ja ystävien ja kanssa.
• Muista maltti uutisten seuraamisessa: yksi tai kaksi kertaa päivässä riittää.
• Jatka omaa arkeasi itsestä ja läheisistä huolehtien.
• Huomaa se, mikä on hyvin: Suomessa on rauha, kaikki toimii, olemme turvassa. Tilanteeseen etsitään ratkaisua.
• Ota vastaan lasten tunteet ja kokemukset. Anna lapselle aikaa kertoa omin sanoin ajatuksiaan. Kerro, että olemme turvassa ja jatkamme omaa elämäämme, ja että aikuiset toimivat sen hyväksi, että mitään pahaa ei tapahdu tai jos tapahtuu, siitäkin selvitään.
• Elä tätä hetkeä, ole läsnä ja tee asioita, jotka tuottavat iloa.

On luonnollista, että huolestuttaa. Huolestuneisuuden tunteet ja ajatukset on hyvä todeta ja ottaa vastaan luonnollisina reaktioina. On hyvä myös jakaa huolestumista läheisten ja ystävien kanssa. Asiasta kannattaa puhua yhdessä: mikä huolestuttaa, minkälaisia ajatuksia ja tunteita uutiset herättävät.

Joihinkin asioihin voi itse omalla toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa. Joihinkin kuten Venäjän toimiin Euroopassa kovin monella ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Paha olo voi alkaa hallita, jos keskittyy seuraamaan uutisia useita kertoja päivässä. Uutiset kerran tai kaksi päivässä on riittävästi, ja jättää tilaa elää myös normaalia elämää.

Pidä kiinni arjen rutiineista

Pahan olon tai ahdistuksen kieltäminen ei ole hyväksi. Silloin paradoksaalista kyllä, ahdistus alkaa helposti hallita omaa mieltä. Tunteiden ja ajatusten myötätuntoinen vastaanotto ja toteaminen on parempi tie säilyttää toimintakyky. Vaikka tilanne herättää erilaisia ajatuksia, on tärkeää toimia niistä huolimatta omien arvojen ja tavoitteiden mukaisesti sekä jatkaa omaa arkea eteenpäin huolehtien itsestä ja läheisistä. Muista olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan, puhutella itseäsi arvostavasti ja ymmärtävästi sekä välittää myötätuntoa myös muille ihmisille – kuulla heitä, nähdä heidät, kysyä, mitä kuuluu, miten voit.

On hyvä kiinnittää huomio tähän hetkeen, mitä juuri nyt elämme. Elää tässä ja nyt, olla läsnä. Venäjän aiheuttamasta sodan uhasta huolimatta, moni asia on hyvin. Meillä Suomessa on rauha. Suomessa kaikki toimii, olemme turvassa. Suomen edustajat tekevät töitä muiden länsimaiden kanssa ratkaisujen löytymiseksi.

Kerro lapselle tilanteesta totuudenmukaisesti ikätaso huomioiden

Lapset ja nuoret havainnoivat ympäristöään, kuulevat aikuisten puhetta ja seuraavat medioita. Somessa voi liikkua villejä skenaarioita tulevaisuudesta. Lapsia on hyvä kuunnella ja kysellä, mitä he ajattelevat, mitkä asiat heitä askarruttavat. Voi kysyä, mitä ajatuksia ja tunteita uutiset maailman tilanteesta heissä herättävät: Onko paha olla? Pelottaako?

Lasten on hyvä antaa omin sanoin rauhassa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ja ottaa ne vastaan kieltämättä lasten kokemuksia.  Jos lapsi sanoo, että pelottaa, sitä ei voi pyyhkiä pois toteamalla, että ei tarvitse pelätä. Sen sijaan lasten kanssa on hyvä heidän ikätasonsa mukaisesti puhua siitä, mitä tilanteen ratkaisemiseksi tehdään.

Lasten kanssa voi käydä läpi, että olemme turvassa, ei ole hätää ja että jatkamme omaa elämäämme. Lapselle on tärkeää sanoittaa, että aikuiset toimivat sen hyväksi, että mitään pahaa ei tapahdu tai jos tapahtuu, vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Yhdessä lapsen kanssa eletään tätä hetkeä, joka juuri on käsillä.

Arjessa on hyvä huolehtia siitä, että huomataan ne asiat, jotka ovat hyvin. On tärkeää, että aikuiset tekevät lasten kanssa yhdessä mukavia asioita. Tarvittaessa voi varata yhden hetken päivästä huolen käsittelyyn ja faktojen läpikäymiseen siitä, mikä on hyvin ja mitä toimia tehdään hyvän tulevaisuuden eteen.

Jos tarvitset keskusteluapua:

• Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
  Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, arabiankielinen linja 09 2525 0113 päivystysaikoina.
• Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24. sekasin.fi
• Aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat auki ma-to klo 15-19. tukinet.net

Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin, mieli.fi/kriisikeskusverkosto