MIELI Henkilöjäsenet tarjoaa jäsenille tietoa ja työkaluja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tukien MIELI ry:n vaikuttamistavoitteita.
Henkilöjäsenten vaikuttamistyö omissa verkostoissa on tärkeää yhdessä vaikuttamista, jotta jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen.
Mielenterveysongelmat ovat tulleet tutuksi omassa lähipiirissäni. Haluan tukea mielenterveystyötä. – Henkilöjäsen
Tietoa oman vaikuttamisen tueksi
Yhdistyksemme tarjoaa tietoa vaikuttamisen tueksi.
- viestimme henkilöjäsenille yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteista ja keinoista Mielenterveyden uutiskirjeellä, sosiaalisen median sisällöillä ja verkkosivustolla
- järjestämme keskustelevia tapaamisia ja alustuksia
- kannustamme henkilöjäseniä vaikuttamaan omissa verkostoissaan ja tuomaan kohtaamiensa päättäjien tietoon, miten edistää väestön mielenterveyttä
- nostamme eri puolilla Suomea toimivasta jäsenkunnasta esiin mielenterveyden ratkaistavia kysymyksiä ja heikkoja signaaleja MIELI ry:n yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Haluan vaihtaa yhdessä ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi. – Henkilöjäsen
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen painopisteet
Yhdistyksemme yhteiskunnallisen vaikuttamisen painopisteet vuonna 2025 ovat
🟢 yhteiskunnan ilmapiiri, jokaisen vuorovaikutustaidot
🟢 lasten ja nuorten mielenterveys ja nopea hoitoon pääsy.
Painopisteiden valintoihin vaikuttivat
- yhteiskunnallinen tilanne
- yhdistyksemme strategia ja resurssit
- tarve olla mahdollisimman konkreettinen
- vuoden 2024 jäsenkyselyn tulokset
- keskustelut yhdistyksen hallituksessa ja jäsenten kanssa
- kunta- ja aluevaalien sijoittuminen vuoteen 2025
- Mieli ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteet puolueille.
Tutustu yhdistyksemme VAIKUTTAMISEN PAINOPISTEISIIN (pdf) sivustollamme
Tutustu MIELI RY:N KUNTA- JA ALUEVAALITAVOITTEISIIN mieli.fi-sivustolla
Yhteiskunnan ilmapiiri, jokaisen vuorovaikutustaidot
Yhteiskuntamme ilmapiiri on koventunut ja suorituskeskeinen ja epävarmuus on monella rintamalla kasvanut.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun kaipaisi lempeyttä ja ymmärrystä erilaisissa elämäntilanteissa oleviin. – Henkilöjäsen
Yhdistyksemme tahtoo pitää esillä hyveitä olla toisillemme arvostava ja tukeva rinnalla kulkija sekä edistää yhteiskunnassa ilmapiiriä, jossa ketään ei jätetä.
Nuoret tarvitsevat sallivamman maailman. Aikuisen roolina on tukea sitä, että nuorilla ei ole koko maailma harteillaan. Aikuisten tulisi toimia puskurina, jotta lapset voivat olla lapsia ja nuoret nuoria. Lasten ja nuorten kasvua on tuettava.
Vuorovaikutuksella on väliä meille kaikille joka päivä.
On tärkeä lisätä kyvykkyyttämme olla toinen toistemme kanssa.
Lasten ja nuorten mielenterveys ja nopea hoitoon pääsy
Koetut mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.
Mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä ja tilanne on eriarvoinen eri puolilla Suomea.
Kun apua mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla ajoissa, ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.
Palvelujärjestelmä on haavoittuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Hyvinvointialueiden työ on rakentumassa, mielenterveyden tuen tarve on kasvussa ja erikoissairaanhoito kuormittunut.
Palveluihin pitäisi päästä nopeammin ja helpommin.
Asukkaiden toimivat palvelupolut ja järjestöjen toimintaedellytykset ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.
Tarvitsisimme jäsennyksen siitä, mitä palvelua pitäisi saada jo perustasolla ja minkälaiset rakenteet tukisivat näiden palvelujen toteuttamista. Perustason suunnittelussa kannattaisi hyödyntää lasten- ja nuorisopsykiatrista asiantuntijuutta. – Henkilöjäsen
Lasten ja nuorten terapiatakuu on toteutumassa keväällä 2025. Terapiatakuulla tarkoitetaan pääsyä lyhytpsykoterapiaan tai sitä vastaavaan vaikuttavaan keskusteluhoitoon perusterveydenhuollossa neljän viikon sisällä todetun tarpeen jälkeen.
Nopea hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa olisi omiaan myös vähentämään erikoissairaanhoidon kuormittumista.
Toivoisin, että yhdistys kirkastaisi mielenterveyden ennaltaehkäisyn ja hoidon eroja sekä keinoja ja sitä, että kuka tekee mitäkin ja missä roolissa. Nyt käsitteet sekoittuvat. – Henkilöjäsen
Mielenterveyden porrastettu malli
Tuki- ja keinovalikoiman kokonaisuuden ja samalla eri roolien ajattelun yhtenä viitekehyksenä on keväällä 2023 luotu psykososiaalisen työn porrastettu malli (valtioneuvosto).
Porrastetun mallin mukaan
- arjen tuki ja omahoito järjestöjen tarjoamana on ”nollatasolla”
- ohjattu omahoito ja etänettiterapia on ”ensimmäisellä portaalla”
- lyhytmenetelmät, näyttöön perustuvat, ovat ”toisella tasolla”
- lyhytpsykoterapiat ovat ”kolmannella portaalla”
- pitkät psykoterapiat ovat ”neljännellä tasolla”
Olisi keskeistä, että hyvinvointialueiden alueellinen palveluvalikoima kattaisi kaikki Mielenterveyden porrastetun hoitomallin mukaiset portaat, ja järjestöt, kriisikeskukset siinä mukana.
Terapiat etulinjaan -hanke on jo luonut edellytykset terapiatakuun valtakunnalliselle toteuttamiselle kouluttamalla yli 1000 perusterveydenhuollon työntekijää terapiamenetelmäosaajiksi.
Tutustu psykososiaalisen työn porrastettuun malliin lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden ongelmissa, Valtioneuvoston verkkosivut.
Tutustu TERAPIAT ETULINJAAN -hankkeeseen, jossa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Lisätietoa HANKKEEN VERKKOSIVUILTA.
Tutustu Terapiat etulinjaan –TOIMINTAMALLIIN osana mielenterveyskriisin ratkaisuja Erikoislääkäri 3/23 julkaisussa.
Tutustu Terapiatakuun KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN mieli.fi-sivustolla
Tutustu Terapiatakuuseen MIELENTERVEYSPOOLI.FI-sivustolla
MIELENTERVEYSTALO.FI on julkisen terveydenhuollon tarjoama palvelu, tutustu sivustolla porrasteiseen malliin.
Tutustu TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN verkkosisältöön mielenterveyspalveluista
Tärkeät Lauri ja Katriina
Lauri vastaa Kriisipuhelimeen. Katriina keskustelee itsetuhoisen nuoren kanssa Sekasin-chatissa. Koulutettu tukihenkilö Johannes tapaa tuettavansa. Mila ohjaa Hyvinvoiva mieli koulutukseen tulleita.
He vaikuttavat vapaaehtoisina toisten ihmisten hyvinvointiin. Toiminta perustuu henkilökohtaiselle halulle vaikuttaa myönteisesti ilman taloudellista korvausta. Usein autetaan alueilla, joissa resurssit eivät riitä tai apu muuten parantaa yhteisön hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä saman elämänvalinnan on tehnyt puoli miljoonaa ihmistä.
MIELI ry tai sen jäsenyhdistys on kouluttanut Laurin, Katriinan, Johanneksen ja Milan sekä antaa tukea. MIELI ry:n paikalliset yhdistykset ovat kooltaan ja resursseiltaan hyvin erilaisia. He tarvitsevat jatkossakin toimiakseen kattojärjestöltään koulutusta, järjestelmiä, raportointia ja työnohjausta.
Suomessa käytiin 2010-luvulla aktiivista keskustelua sosiaalisesta pääomasta Harvardin yliopiston professori Robert Putnamin INSPIROIMANA (Sitran sivusto). Hallitusohjelmaan syntyi jopa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.
Sama keskustelu kansalaisyhteiskunnan turvaamisesta tulee saada maassamme uuteen nousuun. Tässä yhdistyksemme tukee MIELI ry:n ja alan kattojärjestöjen ja toimijoiden viestiä.
Yhdistyksemme rooli on tehdä järjestöjen ja vapaaehtoisten arvokas työ näkyväksi konkreettisella tavalla.
Painopisteessä yksi tehdään näkyväksi oman käyttäytymisen vaikutusta toisen hyvinvointiin sekä sitä, miten vahvistaa vuorovaikutustaitoja, ja viestitään järjestöjen tuesta tähän.
Painopisteessä kaksi tehdään näkyväksi matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoavien kriisikeskusten työtä sekä omilla alueillaan että valtakunnallisesti kriisipuhelimessa, sekä perheiden tukemista.
Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat mielenterveyteen
Mielenterveys on osa hyvinvointia ja terveyttä, johon vaikuttavat kasvuympäristöt ja yhteiskunnalliset tekijät.
Yhteiskunnan toimivat rakenteet edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.
Keskustelua mielenterveydestä pitäisi laajentaa. Esimerkiksi mihin kaikkeen lasten ja nuorten mielenterveysongelmat liittyvät ja mitä laajempaa asiaa ne heijastavat? Onko perhe kohdannut apua auttavan tahon? Odotan yhdistykseltä kokonaisuuksien tarkastelua. –Henkilöjäsen
Oikeus hyvään mielenterveyteen kuuluu kaikille.
Mielenterveyttä edistetään (THL)
- yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista
- yhteisötasolla vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta
- rakenteiden tasolla esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.
Tutustu, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JÄSENTÄÄ MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISEN tasoja sivustollaan.
Ennaltaehkäisy on kustannusvaikuttavaa
MIELI ry on koonnut verkkosivuilleen tietoa mielenterveyden kustannusvaikuttavuudesta.
Sijoitukset mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ovat mitättömät verrattuna mielenterveyspalveluiden rahoitukseen.
Mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa.
Sijoitetun pääoman tuotto on suurin varhaisissa mielenterveyttä edistävissä toimissa.
Universaaleista mielenterveyttä edistävistä toimista vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja mielenterveyden edistämisestä työelämässä.
Vanhemmat voivat olla koulutettuja ja vilpitön halu auttaa nuorta, mutta silti heillä on usein vaikeuksia tukea oireilevaa nuortaan ilman ammattilaisen jatkuvaa tukea. Vanhempien tukeminen on tärkeää. – Henkilöjäsen
Kustannusvaikuttavissa koulutoimissa vahvin näyttö on tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä.
Kunnissa mielenterveyden edistäminen tulisi olla kaikkien toimialojen tehtävä ja yhteistyön paikka. Lapsille on suotava perheissä, kodeissa ja heidän kasvuympäristöissään kasvurauha sekä turvallisia ja tukevia aikuisia ja yhteisöjä ympärillään. Perheiden on elintärkeää saada varhaista tukea.
Tutustu tietoon Mielenterveyden edistämisen KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDESTA mieli.fi-sivustolla.
Hyödynnä HYVÄN MIELEN KUNTA -materiaaleja mieli.fi-sivustolta.
MIELI ry tarjoaa materiaaleja VANHEMPAINILTOIHIN.
MIELI ry vaikuttaa laajasti
Toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Kattojärjestö MIELI ry on todennut strategiavalmisteluissaan 2025–2030, että toimeentulon heikkeneminen, palvelujen leikkaukset ja yleinen epävarmuus kuormittavat väestöä ja aiheuttavat riskin mielenterveyden ongelmien lisääntymisestä.
Maamme hallitusohjelma 2023–2027 tunnistaa mielenterveyden yhteiskunnallisena haasteena ja sitoutuu mielenterveysstrategian toimeenpanoon, mutta kirjausten toimeenpanoon suunnataan niukasti resursseja. Lisäksi vuodelle 2027 hallitus suunnittelee sote-järjestöjen toiminta-avustuksiin taas merkittäviä leikkauksia.
MIELI ry:n painottaa vaikuttamistyössään hyvinvointialuevaikuttamista (hyvinvointialue- ja kuntavaalit 2025), järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista, mielenterveysstrategian toimeenpanoa sekä nuorten hyvinvoinnin vahvistamista liittyen muun muassa lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoon.
Yhdistyksemme viestii jäsenille MIELI ry:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteista ja keinoista. Vaikuttaminen valtion budjettiin ja yhteiskunnan päätöksiin edellyttää entistä parempaa MIELI-perheen yhteistä vaikuttamistyötä.
Viestimme esiin MIELI ry:n tavoitetta laajentaa lahjoitusvarojen verovähennysoikeus myös mielenterveystyötä tekeville sote-järjestöille.
Tutustu MIELI ry:n HALLITUSOHJELMATAVOITTEISIIN JA EDUSKUNTAKAUDEN TAVOITTEISIIN mieli.fi-sivustolla.
MIELI ry:n kirjaukset ja TIETOPERUSTAA HALLITUSOHJELMAAN 2023–2027 mieli.fi-sivustolla
Tutustu KANSALLISEEN MIELENTERVEYSSTRATEGIAAN sosiaali- ja terveysministeriön sivustolla
Tutustu eduskunnan Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan Mielenterveyspoolin sivustolla.
Liity jäseneksi ja saat Mielenterveyden uutiskirjeen vaikuttamisen tueksi.
Lisätään yhdessä mielenterveystekoja!
Kuvat: Unsplash: Eric Ward, Janosch Lino, Vitolda Klein sekä Tekoäly/Midjourney/Eila Ruuskanen-Himma
