Yleinen

Kukaan ei ole rasismista vapaalla vyöhykkeellä

24.8.2023

”Rasismin kohteeksi joutuminen aiheuttaa ihmiselle henkistä kipua, jonka hän voi kokea monenlaisina vaikeasti kohdattavina tunteina. Seurauksena voi olla vakavakin henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin järkkyminen”, sanoo MIELI henkilöjäsenet ry:n puheenjohtaja, psykiatri Reijo Laitinen.

MIELI henkilöjäsenet ry:n puheenjohtaja Reijo Laitinen kuvassa — Reijo Laitinen sanoo, että aina ei pidä uskoa, mitä toinen puhuu.

Rasismi on tiiviisti sanoen ihmisen toiseuttamista, arvottamista eri kategoriaan kuin itse kuvittelee olevansa. Se estää monin tavoin yhdenvertaisuuden. Rasismi rapauttaa luottamusta ja turvallisuutta ihmisten kesken ja yhteiskunnassa.

”Vaikka ihminen kieltäisi olevansa rasisti, kieltäminen ei kerro koko totuutta. Aina ei pidä uskoa, mitä toinen puhuu. On pohdittava, miten aidosti hän ilmaisee itseään ja mitä syvimmiltään viestii. Suojautuuko hän joltain, jota ei voi sanoa ääneen?”

Rasismin ehkäisyssä tiedon hankkiminen ja jakaminen on olennaista. Kun tutkitaan suuria joukkoja, avautuu rasismista näkökohtia, joita yksilö voi vain aavistella. Mahdollisuutta rasismiin on tunnistettava kaikissa sen piilevissä muodoissa.

”On tärkeää, että jokainen meistä on valmis näkemään rasismia myös omassa käyttäytymisessään. Kukaan meistä ei ole rasismista vapaalla vyöhykkeellä. Jokaisella meistä on alttius toiseuttaa muita.”

Rasismin kitkeminen pois yhteiskunnasta on ehkäisevää mielenterveystyötä, puhutaanpa sitten rakenteellisen rasismin tunnistamisesta ja vähentämisestä tai vaikuttamisesta yksilötasolla rasistisiin asenteisiin ja ajatuksiin sekä rasistiseen käyttäytymiseen.

MIELI henkilöjäsenet ry:n tiedote 24.8.2023.

Mitä mielen päällä Sanna Aulankoski?

11.7.2023

Olen alkanut epäillä, että kenties merkittävin mielenterveyspalvelujen haaste on rakenteellinen, kirjoittaa psykologi, psykoterapeutti Sanna Aulankoski. Hän kaipaa alalle koordinoivaa tahoa. ”Nyt samoja toimivan auttamisen perusideoita pyöritellään työryhmissä vuodesta toiseen saamatta niitä täysimittaisesti käytäntöön.”

Mitä mielen päällä

Toimintaansa aloittelevia hyvinvointialueita koskevia keskusteluja seuratessa mieleen on noussut turhautuminen siihen, kuinka vaikeaa mielenterveyspalveluita on saada toimimaan ja riittämään kaikille.

Tehokkaan ammatillisen auttamisen resepti on mielestäni ytimessään simppeli: autetaan psyykkisistä häiriöistä kärsiviä ihmisiä mieltä uudistavilla, pitkälti toimivaan vuorovaikutukseen perustuvilla menetelmillä mahdollisimman pian ja niin kauan kuin tarve vaatii. Kun vielä suuri osa ihmisistä tuntuu allekirjoittavan tällaisen toimintatavan, miksi sen toteuttaminen on niin hankalaa?

Usein ajatellaan, että mielenterveyspalvelujen riittämättömyys johtuu niiden aliresursoinnista ja se taas siitä, ettei mielenterveyttä arvosteta yhteiskunnassa riittävästi. Niinkin voi olla.

Olen kuitenkin alkanut epäillä, että kenties jopa merkittävin haaste on rakenteellinen: on liikaa keskenään kiisteleviä ammattiryhmiä, teoriasuuntauksia ja samoja asioita kuvaavia päällekkäisiä käsitteitä eikä – mikä ratkaisevinta – tahoa, joka voisi sovittaa yhteen erimielisyydet ja koordinoida järkevän toimintatavan. Siinä kenties keskeinen syy sille, että samoja toimivan auttamisen perusideoita pyöritellään työryhmissä vuodesta toiseen saamatta niitä täysimittaisesti käytäntöön.

Mistä nyt pitäisi puhua

Olisi hyvä puhua enemmän siitä, mitä paljon puhutulla ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan ja erottaa keinot, joilla ihmiset itse voivat ehkäistä psyykkisiä häiriöitä siitä, mitä ammattilaiset voivat tehdä.

Ammattilaisten keinot ovat käsittääkseni kolmenlaisia: 1) tiedon jakaminen mielenterveyden häiriöitä tutkitusti ehkäisevistä keinoista, 2) valmennus, joka tähtää niiden omaksumiseen sekä 3) kaikki lapsiin, nuoriin ja perheisiin vaikuttava mielenterveystyö, sikäli kun se ehkäisee aikuisuudessa ilmeneviä häiriöitä.

Ilman asian täsmentämistä ennaltaehkäisy jää vain epämääräiseksi puheeksi ja toiveajatteluksi.

Lisäksi olisi hyvä puhua ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointiin keskittymisen mahdollisista ongelmista kuten siitä, että niiden nimissä autetaan liiaksi niitä, jotka eivät apua niin paljon tarvitsisi. Tähän sudenkuoppaan langetaan, jos entistä suurempi osa auttajista keskittyy verraten hyvin pärjääviin työssäkäyviin, joille jo nyt on paljon (mielen)terveys- ja hyvinvointipalveluja.

Hyvinvoiviin ja lievästi oireileviin panostamista saatetaan perustella sillä, että heidän pitämisensä terveenä vähentää vakavampien häiriöiden hoidon tarvetta. Tällöin jää huomaamatta, etteivät monet heistä ole edes riskissä sairastua vakavammin, jolloin heihin satsaaminen sitoo vain turhaan rajallisia resursseja. Tämän pulman välttämiseksi olisi mielestäni syytä toteuttaa ennaltaehkäisyä mahdollisimman pitkälle tietoa jakamalla sekä digitaalisin keinoin, jolloin ammattilaisten ajatus- ja vuorovaikutuskapasiteetti voitaisiin suunnata sitä enemmän tarvitseville.

Taustasi kolmella lauseella

Ammatillisen taustani voisi jäsentää kolmeen painopisteeseen: työelämän problematiikkaan, ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan ja ihmistieteiden filosofiasta inspiroituneeseen kirjoittamiseen.

Olen työskennellyt suuren osan tähänastisesta työurastani työuupumuksen, työpaikan ristiriitojen ja muiden työelämän teemojen parissa. Olen soveltanut ratkaisukeskeistä ajattelutapaa niin niissä kuin toimiessani psykoterapeuttina.

Auttamisen ohella olen harjoittanut intohimoani, tieteenfilosofiaa, ja kirjoittanut käytännön työn ja itsensä kehittämisen tueksi kirjoja, joissa on filosofinen, käsitteitä pohtiva ja jäsentävä ote.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Tuo lause nostaa esiin meneillään olevaan hyvinvointibuumiin liittyviä kysymyksiä. Tutkitusti varmaa on, että mielenterveyden häiriöistä kärsiviä voidaan auttaa ammattilaisten interventioin ja se on tärkeä keino vahvistaa ihmisten mielenterveyttä.

Sen sijaan siitä, voitaisiinko psyykkisesti terveiden mielenterveyttä ja hyvinvointia entisestään lisätä ammattiauttajien menetelmin ei tietääkseni ole näyttöä. Ja miksi siihen edes pitäisi pyrkiä?

Onnellisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä asioita. Ne myös koskettavat jokaista. Jokainen voi muista ihmisistä välittämällä sekä ammattiaan tai muita taitojaan harjoittamalla edistää toisten hyvinvointia.

Tulisi kuitenkin nähdä näiden pyrkimysten rajat ammatillisessa auttamisessa. Kuten todettu, sen saralla hyvinvointiin voidaan vaikuttaa psyyken häiriöistä kärsiviä auttamalla ja kenties myös näitä häiriöitä ehkäisemällä. Lienee perusteetonta kuvitella, että ammattiauttajilla olisi siihen muita väyliä, ja siksi liika keskittyminen onnellisuuden ja hyvinvoinnin myönteisiin teemoihin saattaa vain johtaa palveluihin, jolla ei ole todellista vaikutusta.

Kriisit kuuluvat elämään

Pitää paikkansa. Kuten ajatellaan, kriisejä on monenlaisia kuten kehityskriisejä, elämäntilannekriisejä ja traumaattisia kriisejä. Ne vievät voimia ja kuluttavat mutta voivat myös kasvattaa.

Kriisi ei ole ehkä tällä hetkellä erityisen trendikäs käsite, mutta sille voisi olla tarvetta. Se voisi auttaa muistamaan, ettei kaikkea ahdistusta ja alakuloa tule mieltää ongelmiksi, joiden suhteen tulisi olla nollatoleranssi tai joita pitäisi käsitellä terveydenhuollossa.

On hyvä, että psyykkisiin häiriöihin yhdistetty stigma on vähentynyt ja apua haetaan aiempaa matalammalla kynnyksellä. Toisaalta ongelmallista on, jos valtaosa ihmisistä alkaa kokea tarvitsevansa tavallisen elämänsä haasteisiin mielenterveysammattilaisten apua.

Viimeisin mielenterveystekosi

Yhden kriittisen kommentin sanomatta jättäminen eräällä keskustelufoorumilla.

Olen vuosien varrella oppinut, että se, mikä tuntuu itsestäni innostavalta ajatuksenvaihdolta saattaa tuntua toisesta vääränlaiselta haastamiselta ja alkanut hyväksyä sen, ettei väittely kuulu aina ammattiauttajien keskustelukulttuuriin. Ongelmakaan se ei ole siinä mielessä, että käytännön mielenterveystyössä kriittistä keskustelua tärkeämpiä ovat muut asiat kuten aito kiinnostus ihmisiin ja halu auttaa.

Mistä saat iloa ja energiaa

Juuri nyt saan eniten iloa kahden pienokaisen kehityksen ja mielen oikkujen seuraamisesta – varsinkin silloin, kun olen saanut energiaa hyvistä yöunista.

MIELI henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

MIELI henkilöjäsenet ry:n hallitus valittiin vuosikokouksessa 11.6.2023

9.7.2023

MIELI henkilöjäsenet ry:n vuosikokouksessa 11.6.2023 päätettiin sääntömääräisistä asioista ja valittiin yhdistykselle osaava ja monipuolinen hallitus.

MIELI henkilöjäsenet ry:n hallitus. Kuvassa vasemmalta alhaalta: puheenjohtaja Reijo Laitinen, varapuheenjohtaja Maija Innanen, hallituksen jäsen Juho Mertanen (Juho K. Matias). Kuvassa vasemmalta ylhäältä hallituksen jäsenet: Suvimaria Saarenpää, Riitta Pihlajamäki, Jari Lallinaho ja Petra Vuorela. — MIELI henkilöjäsenet ry:n hallitus

Kuvassa vasemmalta alhaalta: puheenjohtaja Reijo Laitinen, varapuheenjohtaja Maija Innanen ja hallituksen jäsen Juho Mertanen.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä hallituksen jäsenet: Suvimaria Saarenpää, Riitta Pihlajamäki, Jari Lallinaho ja Petra Vuorela.

🟢Tutustu tarkemmin hallituksen jäseniin yhdistyksemme esittelyssä.

Vuosikokouksen päätöksen mukaan jäsenmaksut säilyvät ennallaan. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa.

🟢Vinkkaa myös kaverillesi ideasta tulla jäseneksi henkilöjäsenyhdistykseen – meitä on jo 400 eri puolilta Suomea! Tehdään yhdessä mielenterveystekoja!💚

🟢Liity jäseneksi lomake löytyy verkkosivujemme Jäseneksi-sivun kautta.

Mitä mielen päällä Valma Hiltunen

22.6.2023

”Itselleni on myös tärkeä sanonta ’oppia ikä kaikki’. Myös ikääntyessä voi oppia uusia asioita”, sanoo vapaaehtoistyössä aktiivi psykologi, apulaisrehtori emerita Valma Hiltunen.

Valma Hiltunen

Mitä mielen päällä

Tällä hetkellä ajattelen niitä nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja joilta ote on lipsumassa elämästä ja ovat joutuneet väärille poluille. Niitä, jotka kärsivät mielen häiriöistä ja joihin eivät ehkä vanhemmat jaksa antaa apua. Korona, etäopiskelu, sota Ukrainassa – mikä yhteys kaikilla näillä on nuorten mielenterveyden ongelmiin?

Mistä nyt pitäisi puhua

Nuorten pitäisi nopeammin saada apua ongelmiinsa. Koulukuraattoreita ja -psykologeja lisää. Matalan kynnyksen hoitoon pääsy. Lisää määrärahoja nuorten psyykkiseen hoitoon ja avun tarjoamiseen.

Taustasi kolmella lauseella

Olen kuusilapsisen sotainvalidiperheen perheen esikoinen, joka on pienestä pitäen tottunut kantamaan huolta ja vastuuta pienemmistä. Olen kasvanut maaseudulla. Olen opiskellut Jyväskylän yliopistossa psykologiksi ja toiminut ensin kasvatusneuvolapsykologina. Varsinaisen työurani olen tehnyt aikuiskoulutuksessa kansanopistossa ja nyt jo eläkkeellä 10 vuotta. Olen toiminut 27 vuotta vapaaehtoistyössä SPR:n ensihuoltoyksikössä auttavassa puhelimessa muun muassa tsunamin jälkeen, Myyrmannin räjähdyksessä, Konginkankaan bussiturmassa ja molemmissa kouluampumisissa.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Mielenterveyttä voi vahvistaa keskustelemalla luottoystävien kanssa, olemalla armollinen itselleen, kulkemalla luonnossa ja nauttimalla siitä, lepäämällä riittävästi, liikkumalla itselleen sopivasti, kuuntelemalla musiikkia, nauttimalla taiteesta, hankkimalla lemmikin, kissan, koiran, hengittämällä rauhallisesti, opiskelemalla kognitiivista lyhytterapiaa (mindfulness) jne.

Kriisit kuuluvat elämään

Kriisejä ei voi välttää, jokainen kohtaa niitä jossain vaiheessa. Itse olen oppinut kohtaamaan kriisit tervehtimällä niitä ja kysymällä, mitä juuri tämä kriisi opettaa minulle, mikä on sen tarkoitus?

Viimeisin mielenterveystekosi

Olin Kalasataman koululla päivystämässä ja keskustelemassa oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Se liittyi Espoon Tapiolan kävelysiltaromahdukseen, jossa oli mukana koulun oppilaita. Monessa herätti pelkoa ja ahdistusta, uskaltaako kävelysilloilla enää kulkea.

Mistä saat iloa ja energiaa

Saan iloa ja energiaa perheestä, lapsenlapsista, luonnossa liikkumisesta, olemalla kesät mökillä Savossa, savusaunan löylyistä tuoreen saunavastan kera, vapaaehtoistyöstä, kuntoilusta viisi kertaa viikossa (pilates, kuntojumppa, fascia-venyttely, kehonhuolto, DanceMix-tunnit) sekä lukemalla ja omaamalla hyvät unenlahjat.

Valma Hiltunen fatbike-pyörän selässä — Liikunta ja puuhailu kaikissa muodoissa tuo energiaa

Mietelause tähän aikaan

Carpe diem. Tartu hetkeen. Välillä on vaikeaa elää tässä hetkessä. Mieli karkaa menneisiin asioihin, joille ei voi mitään. Tai suunnittelemaan ja pohtimaan asioita, joille voi järjestää oman aikansa.

Näinä aikoina suree ja murehtii sotatilannetta, jolle itse ei voi mitään. Mutta aina voi pysähtyä kuuntelemaan henkilöä, jota painaa jokin murhe.

Itselleni on myös tärkeä sanonta ”oppia ikä kaikki”. Myös ikääntyessä voi oppia uusia asioita. Opettelin 50-vuotiaana lumilautailemaan ja ostin 48-vuotiaana hevosen puolikkaan ja opettelin ratsastamaan.

Lisäksi opettelen menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle vaikkei se aina niin kovin mukavaa ole.

Täytin Helsinki-päivänä 74 vuotta ja samanikäisenä sekä äitini että äidinäitini sairastuivat muistisairauteen. Mahdanko sairastua itsekin?

Viime kesänä sain todistuksen suoritettuani Kognitiivisen lyhytterapian täydennysopinnot (30 opintosuorituspistettä). Vieläköhän jaksaisi opiskella jotain uutta ja yhtä mielenkiintoista?

Mitä mielen päällä Juho Mertanen

11.6.2023

”Mikään SoTe-järjestelmä ei riitä, jos tuhoamme elinympäristöämme aktiivisesti, laiminlyömme elimistöjämme passiivisuudella, kieltäydymme toimimasta aikuisina lapsillemme, emme salli yhteisöissämme moninaisia tapoja olla olemassa ja vaadimme yli-inhimillistä suoriutumista työelämässämme, sanoo psykologi Juho Mertanen.

Psykologi Juho Mertanen — Juho Mertanen (kuva: Pinja Nikki)

Mitä mielen päällä

Kesän saapumisesta iloitseminen harvinaisen pitkältä tuntuneen talven jälkeen. Taloyhtiömme alppiruusut puhkesivat kukkaan kuin koordinoidusta taikaiskusta pari päivää sitten ja saan itseni kiinni niiden myhäilevästä tuijottelusta useita kertoja päivässä.

Mistä nyt pitäisi puhua

Näinä arvaamattomina ja epävarmoina aikoina (ja etenkin hallitusohjelmaa muotoiltaessa) tulisi muistaa, että terveys ja hyvinvointi rakentuvat ennen kaikkea sote-sektorin ulkopuolella, arkisessa kanssakäymisessä maailman ja toistemme kanssa. Mikään SoTe-järjestelmä ei riitä, jos tuhoamme elinympäristöämme aktiivisesti, laiminlyömme elimistöjämme passiivisuudella, kieltäydymme toimimasta aikuisina lapsillemme, emme salli yhteisöissämme moninaisia tapoja olla olemassa ja vaadimme yli-inhimillistä suoriutumista työelämässämme.

Taustasi kolmella lauseella

Ponnistin maailmanvaellukselleni Savosta, minkä väitän näkyvän mielenlaadussani edelleen monin tavoin. Ammatillisesti olen taivaltanut vuosien mittaan psykiatrian syvästä päädystä kohti ennaltaehkäisevää työtä ja rakenteiden kehittämistä. Nykyään yritän muotoilla mielenterveyspalvelujärjestelmää laadukkaampaa hoitoa nopeammin tarjoavaksi ja konsultoin organisaatioita ja yksilöitä mieliystävällisempää työelämää rakentaen.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Mielenterveyttä paitsi voi, myös kannattaa vahvistaa. Vaikka emme voi vaikuttaa kaikkiin hyvinvointiimme vaikuttaviin tekijöihin, on vaikeimmissakin olosuhteissa tehtävissä aina jotain. Mielenterveydestään huolehtiminen ei ole läheskään aina suuria tempauksia, vaan välillä se voi olla itsensä suihkuun kampeamista tai oman suhtautumistavan säätämistä. Myös yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla on paljon perusasioita, joiden hyvin tekeminen luo vakaampaa pohjaa ihmisten mielenterveydelle.

Kriisit kuuluvat elämään

Vastoinkäymisiltä ei elämässä voi välttyä ja osa elämäntapahtumistamme äityy tosiaan kriisiksi asti. Tämä voi liittyä tapahtumien yllättävyyteen tai muihin suuriin vaikutuksiin. Ajattelen, että vaikeiden tunteiden on hyvä antaa tuntua, sillä ne ovat aina viestejä jonkin asian merkityksellisyydestä.

Emme huku suurtenkaan aaltojen alle, kun muistamme olevamme itse se astia, jossa myrsky loiskuu. Hankalimpienkin tunteiden hetkellä on tärkeää pitää huolta itsestään ja ottaa myös apua vastaan. Jossain kohtaa vaikeat tapahtumat täytyy lopulta myös kohdata, sillä vain sen tekemällä voimme aloittaa sopeutumisen tulevaisuuteen. Elämässä ja autossa tarvitaan sekä tuulilasia että taustapeiliä, mutta ensimmäisen on hyvä olla näistä se suurempi.

Viimeisin mielenterveystekosi

Työpäiväni ovat toki mielenterveystyötä pullollaan, mutta henkilökohtaisella tasolla kävin tänään päiväni päätteeksi pitkällä metsäkävelyllä painava reppu selässäni ja ilman kuulokkeita korvissa. Katse sai harhailla vihreydessä, mieli matkustaa minne lystäsi ja kroppakin jämäköityi. Kolmoisvoitto!

Mistä saat iloa ja energiaa

Taaperomme on hiljattain päässyt kosketuksiin oman tahtonsa kanssa, ja hänen kanssaan touhutessa ei päivistä puutu vauhtia eikä merkityksellisiä hetkiä. Hänen tapansa olla maailmassa on uskomattoman kokonaisvaltainen: välillä hyvinkin yllättäen iskevä harmi lävistää saapuessaan jokaisen kehon sopukan, mutta sen väistyessä myös riemu säteilee jokaisesta solusta. Moinen ei voi olla tarttumatta.

Mietelause tähän aikaan

Hyväksy asiat, joihin et voi vaikuttaa, mutta vaikuta asioihin, joita et voi hyväksyä.

Miten jaksaisi arjessa, palautuisi paremmin?

4.6.2023

Tervetuloa MIELI henkilöjäsenet ry:n järjestämään yleisötapahtumaan 11.6.2023 klo 15.00 Lapinlahden Lähteelle Helsingissä! Tuo ystäväsikin mukaan! Voit samalla nauttia Lähteen puistotapahtumasta!

Miten jaksaisi arjessa, palautuisi paremmin?

Kysymme Lapinlahden Lähteen auditoriossa sunnuntaina 11.6.2023 klo 15.00 psykiatri Kristian Wahlbeckilta, miten huolehtia mielenterveydestä ja miten meidän aikamme yhteiskunnassa jaksaisi arjessa paremmin. Kysymyksiä Wahlbeckille esittää Elena Ruuskanen-Jawneh.

Keskustelun päätteeksi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo, miten edistää mielenterveyttä yhteiskunnassa.

Esiiintyjien kuvat Miten jaksaisi arjessa -tapahtumassa: Kristian Wahlbeck, Sari Aalto-Matturi ja kysymysten esittäjä Elena Ruuskanen-Jawneh

Tapahtuman ilmoitus

Luvassa on asiaa mielenterveydestä, ihana ympäristö – ja tule myös tapaamaan meitä!

Tilaisuus päättyy klo 16.00.

Järjestäjä: MIELI henkilöjäsenet ry. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kulkuyhteydet ja puistotapahtuma

Tapahtuma on Lapinlahden Lähteellä, jonka osoite on Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki.

Kulkuyhteydet löydät Reittioppaasta. Auditorio on päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kulkuyhteyksistä lisää Lähteen verkkosivuilta.

Sunnuntaina Lähteellä voi nauttia koko päivän puistotapahtumasta, jonka Pro Lapinlahti Mielenterveysseura järjestää Helsinki-päivien etkona. Lisätietoa puistotapahtumasta Lähteen verkkosivuilta.

Tuo ystäväsikin mukaan!

Tervetuloa!

Kesäisin terveisin,

MIELI HENKILÖJÄSENET RY

Eila Ruuskanen-Himma
Toiminnanjohtaja
MIELI henkilöjäsenet ry
Puh. 0400 770 949
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Mitä mielen päällä Pekka Larivaara

24.4.2023

”Olen vahvasti kiinnittynyt perusterveydenhuoltoon ja siihen, mitä siellä tapahtuu. Tarvittaisiin moniammatillisuutta, perhetyötä ja ihmisen aktiivista kuuntelua”, sanoo perhelääketieteen professori, emeritus ja perheterapeutti Pekka Larivaara.

Pekka Larivaara, perhelääketieteen professori emeritus — Pekka Larivaara Oulusta.

Mitä mielen päällä

Auttaminen. Jaksaisinkohan vielä matkustaa Englantiin tapaamaan ystävääni ja pitkäaikaista kollegaani, jolla on ikää 88 vuotta ja meneillään vaativia hoitoja.

Mistä pitäisi puhua

Pitäisi puhua moniammatillisesta yhteistyöstä perusterveydenhuollossa. Ongelmat eivät yleensä ratkea yhden ihmisen voimin.

Tarvitaan laajempaa ihmiskäsitystä. Eri komponentit vaikuttavat toisiinsa ja ymmärtämistä auttaa, jos toinen tai useampi ammattilainen työskentelee yhdessä.

Peruslähtökohta on, että kukaan ei kuvittele tietävänsä parhaiten.

Peruslähtökohta on, että kukaan ei kuvittele tietävänsä parhaiten. Mihinkään inhimilliseen asiaan ei ole absoluuttista totuutta – se syntyy dialogin kautta, johon kaikki osallistuvat.

Perusterveydenhuollossa tarvitaan toimintatapojen ravistelua. Tein aikanaan väitöskirjankin terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjistä. Moniammatillisissa toimintatavoissa kyse ei ole vain työnjaosta, vaan että opitaan uudenlaista asiantuntijuutta ja teoriaa esimerkiksi sosiaalisesta konstruktionismista.

Suomi on maailman onnellisin maa, mutta meillä on valtavasti mielenterveyspahoinvointia. On puhuttava nuorista ja perheiden varhaisesta tukemisesta. Esimerkiksi nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan kärkipaikalla; jotain yhteiskunnassamme on vialla.

Usein kun paneutuu mielenterveyden ongelmista kärsivään nuoreen, tulee mieleen, onko perhe sairaampi kuin yksilö vai molemmat sairaita, ja miten he ovat saaneet apua. Monesti ammattilaiset ovat toimineet yksin, yksi tehnyt sitä ja toinen jotain muuta. Joskus tuntuu, että auttava yhteisö on sairaampi kuin perhe ja autettava yksilö.

Tässä tulemme jo poliittisen päätöksenteon tasolle ja siihen kuka on sairas ja missä sairaus istuu milloinkin. Puhuttaessa jengiväkivallasta ja päihteistä, tarvitaan vaikuttavaa toimintaa monella tasolla. Joskus näyttää siltä, että poliitikot haluavat panna päänsä pensaaseen ja unohtaa nämä asiat. MIELI ry:n ja vastaavien tahojen vaikuttamistyö on tässä äärettömän tärkeää.

Auttaminen on maassamme organisoitu niin, että jossakin olisi aina se huippuosaaminen. Ihmisen jonottavat puoli vuotta lastenpsykiatriaan tai jopa vuoden kuntoutuspsykoterapiaan. Ainakin osa työpanoksesta pitäisi laittaa alemmille tasoille ja lähemmäksi perhettä ja yksilöä. Siellä toimiville ammattilaisille tulee antaa tukea ja työnohjausta.

Yleislääketieteen suosituksissa ja vastaanottomalleissa mainitaan potilas, mutta perhe on valitettavan usein unohdettu. Perhekeskeisen työn vaikuttavuudesta vaaditaan tieteellistä näyttöä perustasollakin, vaikka perhetyön tutkiminen on monin tavoin haasteellisempaa kuin tutkia lääkkeen vaikutuksia. Kokemusperäinen tieto on yhtä tärkeää. Kirjahyllyssänikin on kaksi metriä kirjoja perhetyöstä, perhelääketieteestä ja perheterapiasta.

Mene potilaan luo, jos siltä alkaa tuntua. Älä aina istu valkoisessa takissa pöydän takana.

Valtava määrä tutkimuksia ja elämänkokemusta on opettanut, että mene potilaan luo, jos siltä alkaa tuntua. Älä aina istu valkoisessa takissa pöydän takana. Perusterveydenhuollon suuri ongelma on, että kotiin ei mennä. On ensiarvoisen tärkeää nähdä niin sanotusti, että mitä kuvia siellä piirongin päällä on.

Eräskin eläkkeellä oleva rouva oli kiertänyt kaikki mahdolliset sairaalat ja yksityisvastaanotot ja tutkimukset. Sovimme, että seuraavan kerran tapaisimme kotona. Hän kertoi, että hänen miehensä oli kuollut neljä vuotta sitten ja rakennuksen seinät huusivat surua. Pääsimme uudelle tasolle ja otimme aikuiset lapset mukaan keskusteluun. Kaikki muuttui.

Taustasi

Tein peruslääkärin työtä noin 20 vuotta.

Nuorena kunnianhimoisena lääkärinä menin Lapissa Kolariin, josta oli noin 250 kilometriä lähimpään keskussairaalaan. Oli pakko oppia kaikkea.

Oulun yliopistossa toimin perhelääketieteen dosenttina ja professorina.

Lääkärin urallani olin ensimmäiset kymmenen vuotta puhtaasti viljelty biolääkäri. Vanhemmat kollegat varoittelivat, että jos päästät potilaan puhumaan, peli on menetetty. Jos potilas sanoo polvi, ota siihen kiinni ja tutki polvi.

Amerikan työskentelyajaltani muistan tutkijan, joka selvitti terveyskeskuslääkärien toimintaa ja myös sitä, kuinka kauan lääkäri keskimäärin kuunteli potilasta aktiivisesti: noin 15–18 sekuntia. Videolla näkyi, miten 15–20 sekunnin kohdalla lääkärin katse laskeutui papereihin. Hän alkoi miettiä, mitä hän seuraavaksi kysyisi potilaalta.

Lääkärin on tärkeä rauhoittua ja kuunnella potilaan sanallista ja sanatonta viestiä.

Oli henkisesti rankkaa alkaa tehdä ammatissa eri tavalla kuin muut. Pitääkö kaikki opeteltu minun siirtää syrjään ja ryhtyä keskustelulinjalle, pohdin. Tarvitaan tietenkin molempia. Äkillisessä sairaudessa, tapaturmassa, leikkauksessa ja kuolemanvaarassa on tarpeellista kiinnittyä fyysiseen puoleen, mutta mitä kauemmin ihminen sairastaa, viikkoja, kuukausia ja vuosia, sitä suurempi tarve on aktiiviselle kuuntelulle.

Tämä oli valtava muutos lääkärin urallani: kuuntele kokonaisuutta, tee kotikäyntejä ja kohtaa ihminen.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Kiinnostu kohtaamastasi ihmisestä ja pysähdy kuuntelemaan. Se on olennaista.

Terapeutinkin on tärkeä säilyttää ei tietämisen -asenne (not knowing).

Älä ainakaan ensimmäisellä tai toisellakaan käynnillä kuvittele, että tietäisit, mistä kaikesta on kyse.

Kriisit kuuluvat elämään

Kyllä kriisit jollain tapaa ratkeavat.

Vertaus kolikkoon on jäänyt elävästi mieleeni.

”Katso kriisiä kuin kolikkoa. Jos pidät kolikkoa pöydällä aina samoin päin, näet kriisin. Jos käännät kolikon toisinpäin, näet valmiuden uuteen ja mahdollisuuteen.”

Viimeisin mielenterveystekosi

Soitin kollegalle, joka ei tullut kurssijuhliin. Hän oli menettänyt vaimonsa puolitoista vuotta sitten.

Soittelimme jonkin aikaa, kunnes kävin kotona. Joimme kahvia ja juttelimme lääketieteestä ja työhistoriasta.

Yhtenä vierailukertana siirsin hänen vaimonsa kuvan työhuoneesta olohuoneen kirjahyllyn päälle. Kysyin vaimosta.

Keskustelumme sai toisen aaltopituuden ja siirtyi siihen, minkälaista elämä on.

Lastenlasten kanssa oleminenkin on tietyllä tavalla mielenterveystekoja.

Mistä saat iloa ja energiaa

Tästä päivästä, keväisestä luonnosta, valosta, valkoisista hangista ja liikunnasta.

Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä.

Pekka Larivaaran omakuva hiihtolenkillä — Pekka Larivaara saa liikunnasta energiaa.

Kymmenen vuotta sitten lapset ostivat minulle syntymäpäivälahjaksi Personal Trainer -palvelun, kymmenen kerran kuurin. Siitä tulikin viiden vuoden yhteinen taival trainerin kanssa.

Olin tottunut liikkumaan, mutta nyt sain siihen uutta paloa.

Juoksin jopa pari maratonia ja muutaman puolimaratonin. Sain muutaman komean pokalinkin ikämiessarjoista lapsenlapsille näytettäväksi. Korona vähän sotki suunnitelmia.

Mietelause

Rakensin kerran aittarakennusta timpurin kanssa. Päivittelin, että onpa vaikea homma, mitenköhän tämä oikein tehdään. Timpuri sanoi:

”Vaikeaahan se on, kun jotakin pitäisi tehdä. Mutta ei se niin mee, ettei se jotennii mee.”

[Lue lisää…]

Mitä mielen päällä Marja-Leena Kasurinen

24.4.2023

”Pitäisi puhua nykyistä enemmän kohtaamisista ja hyvän huomaamisesta”, sanoo varhaiskasvatuksen asiantuntija, usean päiväkodin johtaja Marja-Leena Kasurinen.

Marja-Leena Kasurinen, kasvokuva — Marja-Leena Kasurinen Siilinjärveltä, työ on varhaiskasvatuksessa Kuopiossa.

Mitä mielen päällä

Mielen päällä on kiitollisuus pääsiäislomasta, läheisistä, rakkaudesta, auringonvalosta ja ystävistä – kiitollisuus elämästä.

Mistä pitäisi puhua

Pitäisi puhua ratkaisukeskeisesti ja monen tahon voimalla lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä, niiden tunnistamisesta ja hoitomenetelmistä.

Lasten ja perheiden lisääntynyt pahoinvointi näkyy varhaiskasvatuksen arjessa. Korona-aika, sen jälkiseuraukset ja taloudelliset vaikeudet ovat vähentäneet perheiden jaksamista, mikä on vaikuttanut lasten elämään. Perheitä pitäisi tukea enemmän. On lainsäädännöllinen ja koulutuspoliittinen asia, että ei leikata lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Lasten ja perheiden haasteet lisäävät varhaiskasvattajien työn määrää ja kuormittavuutta, jos ei samalla lisätä resursseja.

Tärkeää olisi myös puhua mielenterveysongelmien yhteydestä työkykyyn. Viime vuosien kriisit näkyvät työntekijöiden hyvinvoinnissa, mielenterveydessä ja poissaolojen lisääntymisenä. Lasten ja perheiden haasteet lisäävät varhaiskasvattajien työn määrää ja kuormittavuutta, jos ei samalla lisätä resursseja.

Inkluusio on hieno ajatus, että jokainen saa paikan lähipäiväkodista, mutta samalla pitää tarkastella, miten se resursoidaan. Resurssien riittävyys on tässä avainkysymys.

Pitäisi puhua nykyistä enemmän kohtaamisista ja hyvän huomaamisesta.

Pienelläkin kohtaamisella on suuri merkitys sille, että jaksaa paremmin. Kun vanhempi tulee kohdatuksi, myös lapset voivat paremmin. Lapsen ja perheen hyvän huomaamisella voidaan tukea paremmin lapsen kasvamista ja oppimista.

Taustasi

Olen varhaiskasvatusalan asiantuntija. Olen työskennellyt pitkään erilaisissa kehittämis- ja johtotehtävissä.

Työnantajiani ovat olleet sekä kunta että yksityinen palveluntuottaja. Tällä hetkellä työskentelen useamman päiväkodin päiväkodinjohtajana kuntapuolella.

Vapaa-ajallani toimimme puolisoni kanssa Mennään Eteenpäin -parisuhdetyössä muun muassa puhujaparina. Kun kohtaa itsensä, voi paremmin kohdata myös toisen ja rakastaa.

Siinäkin työssä on vain voitettavaa. Parisuhdetyö on opettanut minua ja puolisoani paljon ja kasvattanut ihmisenä. Kun kohtaa itsensä, voi paremmin kohdata myös toisen ja rakastaa. Tämä heijastuu kaikkeen elämässä.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Jokaisen meidän pitäisi voida oivaltaa, mitä on mielen hyvinvoinnin omahoito ja huolto.

Harrasta ja tee mielekkäitä asioita, ylläpidä ystävyyssuhteita, vahvista myönteistä minäkuvaa, kohtaa tunteesi ja puhu niistä, rakasta, ota vastaan rakkautta, keskity hyvään, huomaa hyvä.

Kiitollisuuspäiväkirja on hyvä keino huomata hyvät asiat elämässä.

Kriisit kuuluvat elämään

Kriiseistä voi selvitä. Ne voivat viedä kehityksessä eteenpäin. Ei ole häpeä pyytää ja hakea apua. Kriisi voi tuoda mieleen aiemmin koettuja vaikeita elämäntilanteita.

Kivun juurelle pääseminen ja sen käsitteleminen vapauttaa energiaa.

Kriisin läpikäyminen voi olla mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen sekä mielekkäämpään elämään yksilö- ja parisuhdetasolla.

Viimeisin mielenterveystekosi

Ostin mielinauhan😊 Liikuin pääsiäislomalla puolisoni kanssa paljon ulkona aurinkoisessa säässä.

Mistä saat iloa ja energiaa

Marja-Leena Kasurinen suksilla, puolivartalokuva — Marja-Leena Kasurinen saa liikunnasta energiaa.

Saan iloa liikunnasta, musiikista, kulttuurista, luonnosta läheisistä ja parisuhdetyöstä.

Mietelause tähän aikaan

”Rairuoho kuivuu ja narsissi lakastuu, mutta pääsiäisaamun uutinen pysyy iankaikkisesti”.

Omnia Vincit Amor – Rakkaus voittaa kaiken.

[Lue lisää…]

Mitä mielen päällä Reijo Laitinen

24.4.2023

”Vaikeimmin sairaiden hoidosta ja kuntoutuksesta pitää huolehtia kaikissa oloissa. Se on suorastaan ihmisoikeuskysymys”, sanoo psykiatri, psykoterapeutti ja päihdelääkäri Reijo Laitinen.

Reijo Laitinen, kasvokuva — Reijo Laitinen, koti on Tampereella.

Mitä mielen päällä

Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on mielessäni päivittäin. Sen edessä tunnen suurta avuttomuutta ja keinottomuutta, kun omat mahdollisuudet tehdä asialle ovat niin vähäisiä.

Toinen omaa maatamme koskeva asia mieleni päällä tällä hetkellä on eduskuntavaalitulos. Sen mukaan kansamme näyttää jakautuvan monella tavalla kahtia entistä voimakkaammin.

Kaikilla ei ole riittävästi tuloja edes kunnolliseen asumiseen ja terveelliseen ruokaan.

Huolissani olen ennen muuta siitä, että tässä tutkimuksin maailman onnellisimmaksi todetussa maassa kuitenkaan kaikilla ei ole riittävästi tuloja edes kunnolliseen asumiseen ja terveelliseen ruokaan. Kun koti, jossa viihtyy, ja hyvä ruoka sentään ovat jokaisen niin nuoren kuin vanhankin hyvinvoinnin perusta.

Näihin mielenterveytensä kannalta suuriin riskiryhmiin katson kuuluviksi muun muassa toimeentulotuen ja pienten eläkkeiden varassa elävät sekä ison osan työttömistä. Eivätkä kaikki työssä käyvätkään saa riittävää palkkaa tullakseen sillä toimeen.

Miten käy erilaisten muidenkin vähemmistöjen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Sitä kyselen, minne muutama vuosi sitten toteutettu perustulokokeilu on unohdettu, kun sen tulokset osoittautuivat erinomaisiksi.

Kokeilun loppuraportin mukaan perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit.

Mistä puhua

Koko yhteiskunnassamme mielenterveydestä on alettu puhua entistä enemmän ja avoimemmin. Samalla mielenterveysongelmiin liittyvä häpeän leima on alkanut heiketä ja mielenterveysongelmista on alettu puhua ikään kuin normaaleina asioina, jotka jollain lailla ja jossain määrin jossain elämänvaiheessa koskettavat kaikkia ihmisiä.

Tässä puheessa huomiota on alettu kiinnittää entistä enemmän mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Näissä kysymyksissä painopiste MIELI ry:n toiminnassa on viime vuosina ollut entistä laaja-alaisemmin. Hyvä niin. Senkin vuoksi, että tutkimusnäyttöä terveyden edistämisestä ja monista keinoista sairauksien, myös mielenterveyshäiriöiden ehkäisystä, on saatu runsaasti.

Kun puutteet maamme psykiatrisessa hoitojärjestelmässä ovat viime vuosikymmeninä vähitellen tulleet yhä ilmeisemmiksi, on MIELI ry:n piirissä kuitenkin herännyt tarve ikään kuin palata historiallisille juurille ja siirtää toiminnan fokusta myös hoitopalveluiden parantamisen suuntaan.

MIELI ry:n nykyisessä toimintastrategiassa puutteet mielenterveyspalveluissa todetaan niin olennaisiksi, että järjestö on todennut tarpeen lähteä vahvistamaan omaa asiantuntemustaan myös mielenterveyden hoitoon ja hoitopalveluiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä kyetäkseen toimimaan asiantuntijana ja haastajana tälläkin alueella.

Hoitotyötä niin laitos- kuin avohoidonkin puolella koko ikäni tehneenä psykiatrina, psykoterapeuttina ja päihdelääkärinä minun lähtökohtani ja painopisteeni on ollut se, että vaikeimmin sairaiden hoidosta ja kuntoutuksesta pitää huolehtia kaikissa oloissa. Minusta se on suorastaan ihmisoikeuskysymys.

Vaikeimmin sairaiden hoidosta ja kuntoutuksesta pitää huolehtia kaikissa oloissa.

Näillä vaikeimmin sairailla tarkoitan lähinnä skitsofreniaa ja muita vaikeahoitoisia psykooseja, kuten mielialapsykooseja ja päihteiden käytöstä aiheutuvia psykooseja sairastavia.

Muutamana viime vuosikymmenenä psykiatrian resurssitilanne on kuitenkin päässyt ajautumaan perin surkeaksi. Niin tärkeätä kuin mielenterveyden edistäminen yhteiskunnan kaikilla rintamilla onkin, niistä toimista eivät kuitenkaan hyödy ne, jotka jo ovat sairastuneet ja elävät hoidotta tai puutteellisen hoidon varassa.

Taustasi

Olen savolaislähtöinen Helsingin kautta kauan sitten Tampereelle asettautunut psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti.

Olen kauan ollut luottamushenkilönä Tampereen Mielenterveysseurassa, kriisikeskus Osviitassa sekä Suomen Mielenterveysseuran ja nyt MIELI ry:n liittohallituksessa.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Vanhastaan psykiatriassa on ajateltu mielenterveyden olevan voimavara, joka voi vähetä ja lisääntyä elämänolosuhteiden mukaan ja johon jokainen voi itse vaikuttaa omilla elintavoillaan. Nykyaikainen tieteellinen tutkimus on tuonut runsaasti uutta tietoa tämän ajatuksen tueksi.

Todella monin tavoin meistä jokainen voi parantaa mielensä terveyttä ja vähentää sairastumisriskiä, ei vain välttämällä mielenterveydelle haitallista käyttäytymistä, kuten alkoholin riskikulutusta, vaan pitämällä muutoin huolta itsestään.

Meistä jokainen voi parantaa mielensä terveyttä ja vähentää sairastumisriskiä.

Suorastaan hämmästyttäviltä kuulostavat uudet tutkimukset esimerkiksi liikunnan positiivisista vaikutuksista. Jopa yksikin tunti viikossa riittää vähentämään masennuksen puhkeamisen riskiä. Ja mitä monipuolisempaa eri aikoina ja eri paikoissa tapahtuvaa liikkuminen on, sitä tehokkaammin se estää tai suorastaan hoitaa ahdistusta ja masennusta.

Toki tähän on samalla lisättävä se, ettei liikunta ole edes mahdollista todella uupuneelle, masentuneelle tai voimakkaasti ahdistuneelle ihmiselle. Kehotus liikkua voi tällaiselle henkilölle olla tosi loukkaavaa, jos voimia ei ole edes pukeutumiseen tai muihin välttämättömiin arjen rutiineihin.

Viimeisin mielenterveystekosi

Termi ”mielenterveysteko” voinee sisältää monenmoista toimintaa.

Teen vielä psykiatrin työtä osa-aikaisesti päivän viikossa. Yhdelle hyvinvointialueen valiokunnalle koetan saada aikaan ehdotusta päihde- ja mielenterveyspalveluiden keskinäisestä integraatiosta.

Ehkä koskettavin yksittäinen mielenterveysteko eiliseltä päivältä oli osanottosoitto ystävälle, jonka puoliso oli edellisenä yönä menehtynyt.

Mistä saat iloa ja energiaa

Olen puolistoistavuotiaan mukavan pienokaisen pappa. Hän on toistaiseksi ainoa lapsenlapseni. Olen häneen kanssaan jonkin verran miltei päivittäin.

Jotta en tunkeutuisi liikaa hänen elämäänsä, olen kysellyt tyttäreltäni, mahdanko rakastaa liikaa tätä vastikään vauvasta taaperoksi kasvanutta ”pikkumiestä”. Tyttäreni on vastannut, että et todellakaan, sitä sinun ei tarvitse pelätä.

Mahdanko rakastaa liikaa tätä ”pikkumiestä”.

Se minua huolestuttaa, että olen jo 76 ja vaimonikin 75 vuotta. Luoja tietää, kuinka paljon minulla on yhteistä aikaa jaettavaksi tämän rakkaani kanssa. Kun hänelle vielä kuukauden päästä on syntymässä pikku veli. Niin minulla ei todellakaan voi olla tarvetta pohtia, miksi vielä 76-vuotiaana olla ja elää!

[Lue lisää…]

Pirkko Lahti: Otan joka aamu yhteyttä viiteen ihmiseen

25.1.2023

”Minulla on viisi ihmistä, joihin otan joka aamu yhteyttä. Neljälle lähetän tekstiviestin, yhdelle soitan”, sanoo psykologi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Pirkko Lahti.

Pirkko Lahti on huolissaan mielenterveyden asettumista hyvinvointialueisiin.

Haastattelu
Eila Ruuskanen-Himma

Pirkko Lahti, kasvokuva — Mielenterveyden edistäminen on Pirkko Lahden elämäntyö. (Kuva: Jonne Räsänen)

Mitä mielen päällä

Olen huolissani siitä, miten mielenterveystyö asettuu uusiin hyvinvointialueisiin. Miten mielenterveys otetaan huomioon ja mitkä käytännöt niihin syntyvät?

Puhujakeikoillani on näkynyt, että monilla pienillä järjestöillä ei ole mitään mielikuvaa siitä, mistä ne jatkossa hakevat rahaa. Tiedämme, että jäsenmaksut eivät riitä kattamaan järjestöjen kuluja.

Mistä pitää puhua

Pitää puhua siitä, miten mielenterveyspalvelut on järjestetty tai tullaan järjestämään uusilla hyvinvointialueilla.

Pitää puhua myös siitä, miten mielenterveyspalveluja voidaan kehittää, kun niiden tarjoajat hakevat uuden yhteisön itselleen.

Onko vapaaehtoisjärjestöillä ylipäätään voimavaroja kehittyä vai menevätkö niiden voimavarat siihen, että ne kokoavat toisiaan yhteen ja löytävät paikkansa kuka missäkin järjestelmässä?

Entä mitä aluejärjestöjen toiminnasta jää kuntien tasolle?

Tulevaisuus on aina jännä, että mihin suuntaan se lähtee. Laakereilla ei voi levätä. Vanteet ovat pyöreitä ja ne liikkuvat. Silloin pitää olla itse varpaillaan koko ajan.

”Mielenterveyttä voi vahvistaa”

Mielenterveys on selviytymiskykyä ja muun muassa työntekokykyä. Tuen tarvetta voi painottaa hieman eri tavoin riippuen eliniästä ja elämänvaiheesta.

Lapsen kohdalla pitäisi turvata etenkin hyvä kasvuympäristö, pysyvyyttä ja tarvittava tuki vanhemmille.

Nuorille samaa, mutta lisää myönteisiä näkökulmia tulevaisuudesta, sillä yhteiskuntamme on aika myrtsi, musta. Nuoren pitäisi jo 20-vuotiaana osata päättää, mitä opiskella selviytyäkseen tulevaisuuden ammateissa.

Työelämässä kyse on ylipäätään mahdollisuudesta tehdä töitä. Kyse on siitä, että toimeentulo on kohtuullinen ja työn määrä mitoitettu niin, että sen voi kohtuudella tehdä.

Minun ikäisteni kohdalle puhutaan enemmänkin turvallisuudesta ja hyvän elämän lähtökohdista.

Kaikille on tärkeää, että yhteiskunta on turvallinen ja demokraattinen. On oltava elämisen mahdollisuudet ja hyvä toimeentulo sosiaalisten suhteiden ja oman itsensä kehittymisen kannalta.

”Kriisit kuuluvat elämään”

Tietty määrä kärsimystä kuuluu ihmisen elämään. Kuka tahansa meistä voi ykskaks joutua vaikeuksiin. Se ei vielä tarkoita, että olemme psykiatrisia potilaita.

Kun kriisitilanteessa saamme apua niin, että selviydymme kriisistä, kokemus vahvistaa meitä. Elämä kriisin jälkeen kertoo, että ihmisen persoona on vahvistunut.

Nuorista ja lapsista pitää ottaa heti koppi, kun he sairastuvat ja löytää yksi vastuuihminen, joka kuljettaa heidät sairausjakson läpi. Tuetaan heitä niin paljon, että he nousevat jaloilleen.

Työelämässäkin on tärkeää heti liikkeelle lähtevä ensiapu, joka kantaa ihmisen kriisin yli niin, että hän ei sairastu ja ajaudu esimerkiksi masennukseen.

Viimeisin lukemani määritelmä korosti neljää lähtökohtaa terveelle ihmiselle: ihminen oppii luopumaan asioista, hän osaa luopumisen tilalle nähdä kasvua, hän on sitkeä yrittämisessään ja hänellä on enemmän mahdollisuuksia kuin hän ikinä uskoo.

Viimeisin mielenterveystekosi

Minulla on viisi ihmistä, joihin otan yhteyttä joka aamu. Neljälle lähetän tekstiviestin ja yhdelle soitan. Jos ei tule vastausta tekstiviestiin, soitan tai käyn.

Minulla on auto ja olen hyväkuntoinen ja pääsen liikkumaan toisten luo.

Viikon mittaan soitan lisää puheluita kerran tai kaksi kertaa viikossa verkostolleni.

Mistä saat iloa ja energiaa

Kuntoilen aika paljon. Olin juuri Lapissa, Ivalossa.

Tapaan ihmisiä ja minulla on vahva sosiaalinen verkosto.

Juoksen teattereita. Mieheni oli intohimoinen teatterinharrastaja ja totuin siihen, että miltei kaikki näytelmät nähdään.

Heitän pieniä keikkoja. Ne ovat tosi kivoja. Lähden aamulla (haastattelua seuraavana) junalla Seinäjoelle ja pidän kahdelle tuhannelle ihmiselle juhlapuheen mielenterveydestä. Paluumatkalla pysähdyn Tampereella, jossa pidän tunnin luennon Teams-verkkopalvelun kautta omaisille ympäri valtakuntaa.

Mietelause tähän aikaan

Äitini mietelause meille lapsille oli, että ’kaikkea pitää yrittää’.

Siksi kai innostun kaikesta helposti.

Mielenterveyden edistäminen on Pirkko Lahden elämäntyötä ja työtä, joka jatkuu.

Hänellä on työhuone Helsingissä.

Ennen aktiivista eläkeaikaansa, hän on toiminut muun muassa Helsingin yliopistossa, Vankeinhoitolaitoksen koulutuskeskuksessa ja Suomen Mielenterveysseuran (nyk. MIELI Suomen Mielenterveys ry) pitkäaikaisena toiminnanjohtajana sekä luottamustoimessaan esimerkiksi Mielenterveyden maailmanliiton puheenjohtajana.

Ikääntyneiden asemasta puhuminen on Pirkko Lahdelle tärkeää.

”Yhteiskunnassamme olisi myös nähtävä, että 65–84-vuotias ei ole kunnalle tai valtiolle menoerä. Tuotamme takaisin sen, mitä kuluttamme. Eläkeläisiä verotetaan enemmän kuin työssä käyviä.”

”Teatteri ja yleensäkin kulttuuri ei eläisi, jos eläkeläiset eivät olisi turvana ja ostamassa lippuja. Ostamme ruokaa ja maksamme terveyspalveluista.”

”Olemme plus miinus nolla valtion budjetissa lukuun ottamatta ehkä viittä prosenttia sairastuneita. Mutta kun ihminen tulee 85-vuoden ikään, hänellä on usein paljon sairauksia, ja se maksaa yhteiskunnalle”, sanoo psykologi, psykoterapeutti ja filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti.

Kuuntele lisää Pirkko Lahden ajatuksia Yle Areenasta ”Itse asiassa kuultuna Pirkko Lahti”-ohjelman haastattelijana on Juho-Pekka Rantala, Yle 2022.

”Pirkko Lahti Kuuntelija” -henkilökuvan on kirjoittanut Maija Maijala. Otava, 2020. Otavan verkkosivuilla on lisää kirjasta.

Kerro, kerro kuvastin – mistä järjestölleni rahaa haen

25.1.2023

VAIKUTAMME YHDESSÄ

Hyvinvointialueiden kuvastimessa järjestön toimija näkee laatikoita ja nuolia. Hän tutkailee sanoja kunta, alue, hyvinvointialue, valtio ja yrittää suunnistaa uudessa hallintokuviossa.

Voit auttaa kertomalla, keneltä hän saa tietoa oman alueensa käytännöistä.

Kirjoittaja
Eila Ruuskanen-Himma

Osittainen peilikuva kasvoista - se symbolisoi että tietämys hyvinvointialueista on epäselvä. — Miten järjestöni toimii suhteessa kuntiin, hyvinvointialueisiin? (Kuva Unsplash/Vince Fleming)

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään valtava hallinnollinen muutos. Vuoden alusta 1.1.2023 kunnat ja kuntayhtymät siirsivät pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueille, joita on 21 ja lisäksi Helsinki.

Kuntien vastuulla säilyy asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen omassa toiminnassaan sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Kunnille jää osaamisen ja kulttuurin, elinympäristön, elinvoiman, paikallisen identiteetin ja demokratian kehittäminen.

Hallinnollinen siirto on vasta kaiken alku. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa.

Hyvinvointialueet karttakuvassa — Hyvinvointialueet

Alueilla ja kunnissa määritellään toimintatapoja uudessa tilanteessa. Asiakaspolkujenkin hahmottamisen kautta yritetään tunnistaa – asiakkaan, potilaan, asukkaan, kuntalaisen, kaupunkilaisen – siirtymistä taholta toiselle ihmisen pysyessä samana.

Yhdyspinnoilla tarvitaan vilkasta keskustelua

Yhteistyön tarvetta konkretisoi esimerkiksi se, että perusopetus on kuntien ja oppilashuolto hyvinvointialueiden vastuulla. Vastaavasti kunnat edistävät työllisyyttä hoitaen TE-palvelut, mutta kun tarvitaan työllistymiseen kuntoutusta, sen tuottaa hyvinvointialue.

Oikeusvaltiossa kun elämme, asioita pyritään ratkaisemaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, mutta muutokset ovat niin isoja, että niiden muovautuminen hyviksi käytännöiksi vaatii aikansa.

Järjestöjen löydettävä yhteistyömallit

Sosiaali- ja terveysjärjestöjenkin on vakiinnutettava paikkansa uudessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, kun palvelujen kehittäminen jatkuu.

Asukkaiden mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulmasta on tärkeää turvata järjestölähtöinen toiminta, auttaminen ja varhainen keskustelutuki.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa ihminen vastaan ja kannatella häntä vaikeassa tilanteessa. Järjestöt myös kannustavat hakemaan apua ja osaavat ohjata palveluiden piiriin.

Mielenterveysjärjestöt tuntevat ihmisen arjen.

Lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueita tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Lainsäädäntö edellyttää yhteistyöhön järjestöjen kanssa

Kattojärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry toteuttaa ”Järjestöjen sote-muutostukea” yhdessä alueellisten verkostojärjestökumppaneidensa kanssa.

Tavoitteena on, että sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina.

Muutostuen tekijät ovat julkaisseet 17. tammikuuta 2023 tilanneraportin kaikilta hyvinvointialueilta. Tilannekatsausta kuvaa soste.fi-sivustolla tutkija Janne Haikari.

Raportin loppupuolelta löydät oman alueesi avustusten, järjestöosallisuuden ja hyvinvointistrategian tilanteen.

Avustusmalli 15 hyvinvointialueella

Sote-muutostuen tilanneraportin mukaan järjestöavustusmallit on hyväksytty 15 hyvinvointialueella 21:stä ja Helsingissä. Loput alueet viimeistelevät niitä vuoden 2023 aikana.

Valmiita avustusmalleja yhdistää esimerkiksi se, että kaikissa yhtenä avustusmuotona on kumppanuusavustus. Hyvinvointialueet tähtäävät pitkäkestoiseen yhteistyöhön, jossa toiminta saa rahoitusta myös muilta tahoilta, kuten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEA:lta.

Järjestöavustusten hakuaika on monilla alueilla vuoden 2023 alussa. Eri avustuslajeilla on erilaisia hakuaikoja.

Järjestöavustusmallit valmiina yli puolella hyvinvointialueista

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää myös kunnilta vastaavaa tukea järjestöille, ja kaikilla hyvinvointialueilla myös kunnat jatkavat järjestöjen avustamista.

Avustamista koskevalle työnjaolle ei ole muotoutunut yhtä valtakunnallista linjaa.

Kolmella alueella – Satakunta, Päijät-Häme ja Keski-Suomi – valmistuneet osallisuusasiakirjat määrittelevät järjestöyhteistyön reunaehtoja sekä periaatetasolla että konkreettisesti.

Yhteistä jo hyväksytyille järjestöavustusmalleille on avustamisen kytkeminen hyvinvointialueiden strategisiin tavoitteisiin. Useimmat alueet haluavat, että avustettava järjestötoiminta tukee tai edistää hyvinvointialueiden tavoitteita esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kysy rohkeasti yhteyshenkilöltä

Sote-muutostuen tiimi on jo muutamia vuosia tukenut järjestöjä ja hyvinvointialueita yhteistyössä.

Järjestöasiantuntija Milla Kajanne kokee merkitykselliseksi olla mukana parantamassa asukkaiden hyvinvointia järjestöjen muutostuessa. Koulutukseltaan hän filosofian tohtori ja sote-maisteri. Hänen toimipaikkansa on Uudenmaan alueen verkostojärjestö HyTe ry.

Järjestöasiantuntija Milla Kajanteen työskentelyalueena on Helsinki, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa.

”Järjestöt ovat hyvinvointialueiden ja kuntien tärkeä kumppani, kun edistetään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tuemme järjestöjä tässä tehtävässä eri keinoin muun muassa koordinoimalla rakenteellisia uudistuksia ja informoimalla rahoitusasioista.”

Tietoa alueiden ratkaisuista sote-muutostuen tiimiltä

”Hyvinvointialueilla pitäisi päästä eteenpäin siiloista ja entistä paremmin ajatella palveluja ikään kuin ketjuna, joihin kytketään paremmin myös järjestöjen tekemä työ.”

Hankkeen yhteyshenkilöt avustavat ja jakavat järjestöille tietoa siitä missä mennään.

Suomen kartta hyvinvointialueista, jonka ympärillä kasvokuvat Järjestöjen sote-muutostuen aluevastaavista. — Järjestöjen sote-muutostuen aluevastaavat.

Järjestöjen ääni hyvinvointialueilla

”Hyvinvointialueille pyritään saamaan järjestöneuvottelukuntien kaltaisia rakenteita, jotka auttaisivat järjestöjä toimimaan. Pienillä järjestöillä ei ole mahdollisuutta pysyä kaikista asioista ajan tasalla. Neuvottelukunnat antaisivat järjestöille leveämmät hartiat asioiden edistämiseen ja niistä viestimiseen”, sanoo Milla Kajanne.

Joulukuun 2022 tilannekatsauksen mukaan tällainen järjestöyhteistyön rakenne on jo seuraavilla alueilla: Keski-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu sekä Lappi.

Järjestöyhteistyön rakenne on valmistelussa seuraavilla alueilla: Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Vantaa ja Kerava, Pirkanmaa sekä Helsinki. Järjestöyhteistyön rakenteen nimitykset vaihtelevat.

Hyvinvointialuestrategiat antavat perustan järjestöyhteistyölle. Hyvinvointialuestrategiat valmistuivat vuonna 2022 yhtä aluetta – Lappia – lukuun ottamatta. Hyvinvointialueiden hallintorakenteissa vastuuta järjestöyhteistyöstä on osoitettu vaihtelevasti lautakunnille ja jaostoille. Niiden käytännön toiminta hakee vielä muotoaan.

Muutos myös veikkausvoittovaroissa

Myös veikkausvoittovarojen jaossa on tapahtumassa iso muutos. Veikkausvoittovaroista on jaettu avustuksia liikunnalle, kulttuurille, tieteelle, nuorisotyölle, sosiaali- ja terveysjärjestöille sekä hevosurheilulle.

Jatkossakin yhtiön tuotto tulee yhteiskunnan hyväksi, mutta ensi vuoden alusta ilman kohdennusta, korvamerkintää edunsaajille.

Vuodesta 2024 alkaen avustukset siirtyvät osaksi valtion budjettirahoitusta ja hallituskausikohtaisia ratkaisuja. Veikkauksen edunsaajien rahoituksesta aletaan päättää kokonaisuudessaan normaalissa budjettiprosessissa.

Näin ollen myös STEA-avustusten yhteys Veikkauksen tuottoihin katkaistaan vuonna 2024. STEA on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva valtionapuviranomainen, jolta sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kuten mielenterveysseurat, ovat tottuneet hakemaan toimintaansa veikkausvoittovaroista kertyvää avustusta.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on pelätty budjettirahoituksen lisäävän julkisen vallan ohjausta kansalaistoimintaan ja tämä vaatii vielä paljon periaatteellisia keskusteluja.

Vaikuttaminen valtion budjettiin edellyttää hyvien ratkaisujen tarjoamista, kirkkaita perusteluja ja hyviä sidosryhmäsuhteita. Mielenterveysjärjestöillä ja henkilöjäsenillä on oiva paikka kehittää yhdessä vaikuttamista MIELI ry:n koordinoiman eduskuntavaalikampanjoinnin yhteydessä.

Kriisikeskukset eri puolilla Suomea

Valtakunnallisten ja alueellisten muutosten keskellä toimii myös MIELI ry:n koordinoima 22 kriisikeskuksen verkosto. Ne saavat noin 20 prosenttia rahoituksestaan kunnilta (prosenttiosuudet vaihtelevat pienistä osuuksista lähes puoleen) ja loput sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta.

Suomen kartta, jossa MIELI ry:n koordinoiman verkoston kriiskeskukset. — Kriisikeskukset, MIELI ry:n koordinoima kriisikeskusverkosto.

Kriisikeskukset antavat matalan kynnyksen tukea ja apua kriiseissä. Vastaanotoilla saa keskusteluapua henkilökohtaisesti, puolison tai perheen kanssa sekä vertaistukiryhmissä. Vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä varaamalla ajan suoraan kriisikeskuksesta. Tapaamiset ovat luottamuksellisia ja yksityisyyttä kunnioittavia.

Kriisikeskusverkosto osallistuu Kriisipuhelimen päivystämiseen ja verkkokriisityöhön. Useiden kriisikeskusten yhteydessä toimii myös (RIKU) Rikosuhripäivystyksen palvelupiste.

Johtaja Sanna Vesikansa MIELI ry:stä, henkilökuva merellisessä maisemassa — Johtaja Sanna Vesikansa MIELI ry:stä (kuva Jakke Nikkarinen).

”Kriisikeskusverkosto on tehnyt monta vuotta yhteistä vaikuttamista ja sen osaajat vaikuttajat paikallisissa yhteistyöverkostoissa”, sanoo kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa MIELI ry:stä.

Hyvinvointialueiden tunnistettava järjestölähtöiset toimintamuodot

”Hyvinvointialueiden on olennaista tunnistaa järjestölähtöiset apu- ja toimintamuodot ja tehdä niiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Järjestöjen innovatiivinen ja ihmisläheinen toimintaa tulee mahdollistaa riittävillä avustuksilla.”

Sanna Vesikansa katsoo sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. ”Näin isoissa muutoksissa tarvittaisiin valtionohjausta hyvinvointialueille siihen, mitä vähintään pitäisi tehdä yhdessä järjestöjen kanssa, jotta toteutus etenisi hyvällä tavalla ympäri Suomen.”

”Kuntien haasteena on huomioida omassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehikossaan järjestölähtöinen toiminta, joka ei ole palvelutoimintaa, mutta tulee lähelle julkisia palveluita. Ne katsovat helposti, että se siirtyisi maakuntien sote-rakenteeseen. Hyvinvointialueen ja kuntien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä.”

Lähes jokaisella hyvinvointialueella toimii MIELI ry:n jäsenjärjestö. MIELI ry:llä on yhdessä 28 kunnan ja kolmen hyvinvointialueen kanssa Hyvän mielen kunta -hanke, joka on osa kansallisen Mielenterveysstrategian 2030 toimeenpanoa. Hyvän mielen kunta -tarkistuslistasta kannattaa kertoa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisille ja vastuuhenkilöille.

TUTUSTU JA VIESTI

Hyvinvointialueet ja niihin kuuluvat kunnat löytyvät soteuudistus.fi-sivustolta.
Järjestöjen sote-muutostuen tilanneraportti 1/23 SOSTEN verkkosivuilla. Raportin loppupuolelta löydät oman alueesi avustusten, järjestöosallisuuden ja hyvinvointistrategian tilanteen.
Kysy alueesi toimintamalleista sote-muutostuen yhteyshenkilöiltä. Sähköpostit ja puhelinnumerot löydät SOSTE ry:n ”Järjestöjen sote-muutostuki” -sivun lopusta.
Hyvän mielen kunta -tarkistuslistasta kannattaa kertoa vaikuttajille ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisille ja vastuuhenkilöille.

Eduskuntavaalivaikuttamisesta on toisaalla tässä uutiskirjeessä.

Nuorten hyvinvointiohjelma halutaan hallitusohjelmaan

24.1.2023

VAIKUTAMME YHDESSÄ

MIELI ry julkaisi vuoden 2022 lopulla Nuorten hyvinvointiohjelman. Tavoitteena on saada se hallitusohjelmaan, jonka Suomen uusi hallitus tekee eduskuntavaalien jälkeen.

Kaksi nuorta kuvassa ja vieressä esimerkkejä Nuorten hyvinvointiohjelman toiminta-alueista. — Esimerkkejä Nuorten hyvinvointiohjelman toiminta-alueista.

Nuoruus on tärkeä elämänvaihe, jolle on oltava aikaa. Emme voi vaatia nuorilta kohtuuttomia. Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa on huomioitava nuorten ikätaso ja kehitysvaihe.

Suorituspaineiden kasaamisen sijaan yhteiskuntamme on turvattava nuorelle ihmisarvoisen elämän edellytykset, tuettava hyvinvoinnin rakentumisessa sekä kannustettava nuorta uteliaisuuteen, itsensä etsimiseen ja nuoruudesta nauttimiseen sekä autettava ajoissa.

Kahdeksan teema-aluetta

Nuorten pahoinvoinnin juurisyihin on puututtava. MIELI Suomen Mielenterveys ry on 142 järjestön yhteistyöllä tunnistanut ne toimenpidealueet, jotka ovat keskeisiä, kun rakennetaan nuorelle turvallisempaa arkea ja hyvinvointia.

Ohjelma koostuu kahdeksasta teemasta, jotka kiinnittyvät koulutusjärjestelmään, aikuisiin kasvuympäristöissä, arkeen, kestävään kehitykseen, sosiaali- ja terveysjärjestelmään, työelämään, yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä nuoriin vaikuttajina. Ohjelmassa on yhteensä yli 70 toimenpidettä 13–28-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi.

Nuorten mielenterveyden tulee olla seuraavan hallituskauden kärkitavoitteita. MIELI ry:stä korostetaan, että ohjelma vaikuttaa nuorten pahoinvoinnin juurisyihin, kun se saadaan maamme hallitusohjelmaan ja kaikki hallinnonalat kiinnittyvät siihen.

Ohjelmalle tarvitaan valtioneuvostossa selkeä koordinaatiorakenne pääministerin alaisuuteen. Ohjelmalle on määriteltävä selkeät tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, roolit, resurssit, seuranta ja arviointi – ja niin, että toimeenpano yltää nuoreen ja hänen kasvuympäristöihinsä. Ohjelman on myös kannustettava ja tuettava hyvinvointialueita ja kuntia vahvistamaan nuorten mielenterveyttä.

Vaikuta ja viesti päättäjälle

Äänestä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka lupaa vahvistaa mielenterveyttä.
Vakuuta päättäjä, että nuorten pahoinvoinnin juurisyihin on paneuduttava isosti yhteistyöllä. Nuorten hyvinvointi on syytä sisällyttää hallitusohjelmaan omana teemakokonaisuutenaan.
Poimi ohjelmasta sinulle läheisin teema ja kerro päättäjälle kokemus/anonyymi tarina nuoren elämästä ja miten pahoinvointiin pitää ja voi konkreettisesti puuttua ajoissa.

Tutustu Nuorten hyvinvointiohjelmaan, se löytyy suomeksi ja ruotsiksi MIELI ry:n verkkosivuilta.

MIELI-yhteisöllä eduskuntavaaleihin liittyvä kampanja

Ensi hallituskaudella ratkaistaan Suomen mielenterveyden suunta. Suomessa on poikkeusajan jälkeen mielenterveyskriisi. Kriisin ratkaiseminen vaatii vaikuttamista.

Oikeilla päätöksillä mielenterveyden suunta on käännettävissä positiiviseksi. Investoinnit mielenterveyden vahvistamiseen maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Mielenterveyden nostaminen vaalikeskusteluihin ei tapahdu itsestään. Se vaatii aktiivista toimintaa ja yhteisten viestien toistamista koko maassa. Osallistuthan yhteiseen työhömme.

Kuva "Jonota terapiatakuun puolesta" mielenilmauksesta 20.9.2022. — Kuva mielenilmauksesta syyskuussa 2022: Jonota terapiatakuun puolesta. Järjestäjinä olivat Mielenterveyspooli ja MIELI ry.

Mielenterveys kiinnittyy talouteen ja turvallisuuteen

Huhtikuun alun eduskuntavaalien isojen teemojen odotetaan olevan talous ja turvallisuus. Mielenterveys kiinnittyy näistä molempiin:

Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi. Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Kustannukset on saatava kääntymään laskuun.
Katse on käännettävä mielenterveyden edistämiseen sekä mielenterveysongelmien syihin ja niiden ennaltaehkäisemiseen.
Mielenterveysongelmat ovat vakava uhka nuorten tulevaisuuden toiminta- ja työkyvylle. Nuorten hyvinvointiin investoiminen on välttämätöntä.
Työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, ellei mielenterveyden haasteisiin vastata nykyistä tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin.
Väestön hyvä mielenterveys on kriisinkestävyyden ja sisäisen turvallisuuden välttämätön edellytys.

Tutustu:
MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet
Mielenterveys eduskuntavaaleissa 2023: mieli.fi/vaalit2023

MIELI-yhteisön eduskuntavaaleihin liittyvä vaikuttamiskampanja käynnistyy tammikuussa ja jatkuu vaaleihin asti.

#mielenterveys ja #vaalit2023

YTHS haluaa tarjota mielenterveystietoa opiskeluyhteisöille

24.1.2023

MIELENTERVEYSVIESTINTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa mielenterveystietoa korkeakouluyhteisöille ja opiskelija-aktiiveille. YTHS:n psykologit ovat vieneet viestiä eteenpäin Mielenterveyden ensiapu -koulutusten välityksellä.

Nuoria kävelemässä kadulla — YTHS haluaa tarjota mielenterveystietoa opiskeluyhteisöille. Korona-aika kaksinkertaisti mielenterveyspalveluihin hakeutuvien osuuden. (Kuva Unplash/Eliott Reyna)

Etäkoulutuksiin on osallistunut kolmisenkymmentä psykologia noin 20 YTHS:n palvelupisteestä eri puolilla Suomea.

”Suurin anti psykologille on, että koulutuksista saa valmiin paketin, jota voi saman tien lähteä viemään suuremmalle joukolle. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan”, sanoo psykologi Helen Fagerholm.

Lue Ellen Tuomaalan kirjoittama artikkeli MIELI ry:n sivustolta.

Vuonna 2022 YTHS ohjasi valtakunnallisesti korkeakouluille noin 80 Mielenterveyden ensiapu -koulutusta. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset koettiin hyödyllisiksi ja yhteistyö antoisaksi molemmin puolin. Samalla YTHS:n psykologit tulivat tutummaksi korkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa.

Kiinnostuitko itsekin Mielenterveyden ensiapu -koulutuksesta?

Mielenterveyden ensiapu kursseilla vahvistetaan mielenterveystietoja– ja taitoja kansalaistaitoina.

Kuvakaappaus mieli.fi-sivustolta, jossa kuvataa kolmea MTEA-koulutusta ja kolmea ohjaajakoulutusta.

Koulutuksia järjestetään sekä läsnä olevina että verkkokoulutuksina ympäri Suomea. Koulutusten kesto on 14 tuntia.

Peruskoulutuksen jälkeen on mahdollista hakea ohjaajakoulutukseen.

Tutustu Mielenterveyden ensiapu koulutuksiin MIELI ry:n sivustolla.

Varainhankintavinkki mielenterveyden hyväksi: Juhlakeräys

23.1.2023

Suunnitteletko juhlapäivää ja haluaisit ohjata muistamiset mielenterveyden hyväksi?

Juhlakeräys mielenterveyden hyväksi on hieno ele juhlistaa erityistä päivää. Juhlakeräyksen voit perustaa vaikkapa syntymäpäivien, valmistujaisten tai häiden kunniaksi. MIELI ry on kehittänyt Juhlakeräykseen kolme tapaa, joista voit valita itsellesi mieluisimman.

Tulppaaneja ja sivussa teksti: Juhlapäivä tulossa ja haluaisit muistamiset mielenterveyden hyväksi.

Kolme tapaa

Juhlakeräys verkossa (Mielipotti) – pyydät silloin onnittelijoita lahjoittamaan suoraan nimikkopottiisi verkossa. Keräyslinkin jakaminen onnistuu sähköpostin tai somen kanavien kautta.

Juhlakeräys MobilePaylla – lahjoituskohteiden numerot löydät lopussa olevan linkin takaa.

Juhlakeräys perinteiseen tapaan tilisiirrolla – ilmoitat vain juhlakeräyksesi tiedot MIELI ry:lle verkosta löytyvällä lomakkeelle. Juhlakutsuun tai lehti-ilmoitukseen muotoilet sopivan lahjoituspyynnön, myös siihen MIELI ry antaa vinkkejä.

Lahjoitusvaroilla edistetään mielenterveyttä, ennaltaehkäistään ongelmia ja tarjotaan kriisiapua vaikeassa elämäntilanteessa olevalle.

Tutustu Juhlakeräykseen MIELI ry:n verkkosivuilla

Ilmoita sähköpostisi – saat jäsenpostina mielenterveyden uutiskirjeen

19.11.2022

Hyvä henkilöjäsen, kehitämme yhteydenpitoa kanssasi. Jäsenpostia varten toivomme, että lähettäisit sähköpostiosoitteesi yhdistyksen toiminnanjohtajalle: Eila Ruuskanen-Himma, etunimi.sukunimi@mieli.fi

Saat vuoden 2023 alusta alkaen sähköpostiisi mielenterveyden uutiskirjeen.

Mielenterveyden uutiskirje

Mielenterveyden uutiskirjeessä kerromme konkreettisista keinoista, joilla voimme yhdessä edistää mielenterveysvaikuttamista, viestintää mielenterveydestä ja varainhankintaa. Saat myös ajankohtaista tietoa yhdistyksestä.

Jäsentietojen muutoslomake

Voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi myös MIELI ry:n verkkosivujen kautta jäsentietojen muutoslomakkeella

Kiitos että pidät tietosi ajantasalla ja varmistat jäsenpostin löytämisen perille!

Vinkkaa kiinnostuneelle

Kerrothan myös muille kiinnostuneille mahdollisuudesta liittyä MIELI henkilöjäsenet ry:n jäseneksi.

Verkkosivuiltamme löydät tietoa toiminnastamme ja miten haetaan jäseneksi: Liity jäseneksi.

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja!