MIELI henkilöjäsenet

MIELI henkilöjäsenet -yhdistyksen verkkosivu

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: MIELI henkilöjäsenet ry

Vahvista hyvinvointiasi – osallistu Hyvinvoiva mieli -koulutukseen 5.-6.9.2025

Kaipaatko työkaluja mielen hyvinvointiin ja arjen tasapainoon? Hyvinvoiva mieli -koulutus tarjoaa inspiroivan ja käytännönläheisen matkan mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

🌿 Milloin? Pe 5.9. klo 16.30–20.30 & La 6.9. klo 10.00–17.00

📍 Missä? Lapinlahden Lähde, Helsinki

Kurssikuva koulutukseen osallistuneista Lapinlahden Lähteellä. Kuvassa on noin 12 henkilöä puistossa.
Koulutuksesta saa eväitä arkeen osaavassa ohjauksessa ja Lapinlahden Lähteen kauniissa maisemissa. Keskusteleva ryhmä antaa ja tukee omaa ajattelua.

Mitä saat koulutuksesta?

✔ Tietoa ja harjoituksia mielen hyvinvoinnin tueksi

✔ Käyttöösi tutkittuja toimintatapoja voimavarojen vahvistamiseen

✔ Inspiroivaa yhdessäoloa upeissa maisemissa

Kenelle? Koulutus on suunnattu aikuisille, jotka haluavat ylläpitää tai edistää mielen hyvinvointiaan.

Kouluttajat: Mirja Erlund ja Eila Ruuskanen-Himma, MIELI ry:n sopimuskouluttajat

Mitä osallistujat sanovat?

“Sain vastauksia aiheisiin, joita olin pyöritellyt, ja keinoja hyvinvointini ylläpitämiseen. Ammattitaitoiset ohjaajat ja hyviä keskusteluja!” – Osallistuja

🔸Ilmoittaudu viimeistään 8.8.2025 – paikkoja rajoitetusti (15 osallistujaa), joten varaa paikkasi nyt ja anna mielellesi ansaittua huolenpitoa!

🔸Hinta: MIELI Henkilöjäsenet ry:n jäsenille 100 €, muille 130 € (sis. kurssikirjan ja kahvit). Peruutuksista ilmoittautumisen jälkeen peritään 50 euron lisenssimaksu.

MIELI Henkilöjäsenet järjestää koulutuksen yhteistyössä Pro Lapinlahti Mielenterveysseuran kanssa.

👉 Lue lisää itse koulutuksesta MIELI ry:n sivuilta.

👉 Ilmoittaudu koulutusjärjestelmän kautta (futural), kiitos! 💚

Lisätietoa meiltä kouluttajilta:

Mirja Erlund
mirja.erlund(at)logoterapiapalvelut.fi

Eila Ruuskanen-Himma
eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Kolmen ehdokkaan mietteet mielenterveydestä vaaleihin 2025

Kunta- ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti 13.4.2025.

Kysyimme kolmelta ehdokkaalta, mitä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien tulisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi.

Kuvakooste kolmesta ehdokkaasta kevään 2025 vaaleihin: Alviina Alametsä, Kristian Wahlbeck ja Markus Händelin.
Alviina, Kristian ja Markus.

Kaksi ehdokasta toimii yhdistyksemme hallituksen jäsenenä: kansanedustaja Alviina Alametsä (vihr.) ja lakimies Markus Händelin (kok.). Kolmas ehdokas on yhdistyksemme uusin jäsen, psykiatri Kristian Wahlbeck (rkp.).

Tutustu heidän näkemyksiinsä tarkemmin sivustollamme:

➡️ Alviina

➡️ Kristian

➡️ Markus

Onnea kaikille henkilöjäsenille vaaleihin!

Mielenterveys kuuluu kaikille

Mielenterveyden merkitys kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaiden hyvinvoinnille on suuri. Suomalaisten mielenterveys rakentuu paikallisesti, ja siihen vaikuttavat kaikkien toimialojen päätökset ja toimet. Päätösten mielenterveysvaikutusten arvioinnista (Miva) on jopa oma verkkokurssi.

MIELI ry katsoo, että mielenterveyden tulee olla keskiössä vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa. Tutustu kunta- ja aluevaalitavoitteisiin.

Ilmoittaudu itse ja kannusta ehdokas MIELI ry:n mielenterveyden vaalikahveille!

Kristian Wahlbeckin vinkki vaaleihin

Psykiatri Kristian Wahlbeck on edistänyt mielenterveyttä THL:n tutkimusprofessorina, MIELI ry:n johtavana asiantuntijana ja monin tavoin innovatiivisena mielenterveysvaikuttajana kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kristianin vinkki tulevalle kunta- tai aluepäättäjälle on, että ihan kaikkien päätösten mielenterveysvaikutuksia tulee muistaa arvioida. Kunnan kaikki sektorit voivat edistää asukkaiden mielenterveyttä.

Kristian Wahlbeck, kuva edestä, rintakuva, puku päällä
Kristian Wahlbeck

Kristian on Lapinlahti-säätiö sr:n hallituksen puheenjohtaja ja Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n varapuheenjohtaja. Hän on myös MIELI Henkilöjäsenet ry:n uusin jäsen.

Kristian on ehdolla kuntavaaleissa RKP:n listoilla Helsingissä.

Kysyimme Kristianilta, mitä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien tulisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi.

Miten edistää mielenterveyttä kunnassa?

Mielenterveyden perusta luodaan lapsuudessa. Lasten hyvinvointia tulee edistää vanhemmuutta tukemalla, mieliystävällisillä kouluilla ja tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen.

Yhä useampi meistä elää pitkään, ja sairastuu ehkä muistisairauteen. Kaupunkeja tulee suunnitella ja rakentaa dementiaystävällisiksi.

Miten edistää mielenterveyttä hyvinvointialueella?

Yhä useampi kuormittuu psyykkisesti. Siksi tarvitsemme maksuttoman terapiatakuun kaiken ikäisille perusterveydenhuoltoon, jotta jokainen saa hoitoa oikeaan aikaan – se vähentäisi kärsimystä, parantaisi hoitotuloksia ja toisi merkittäviä säästöjä.

Olet ollut suojelemassa Suomen ensimmäisen psykiatrisen sairaalan toiminnan jatkumista yleishyödyllisenä ja luomassa siitä kaikkien Lapinlahtea. Nykyisin Lähde on taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus keskellä Helsinkiä. Lähde tavoittelee visiota maailmasta, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Viime vuonna Helsingin kaupunki vihdoin tiedotti, että se ottaa omistamiensa Lapinlahden arvorakennusten kunnostukset täysin omalle vastuulleen. Mitä matka tähän asti on mielenterveysvaikuttajalta vaatinut?

Tämä on Lapinlahti-yhteisön ja kaupunkilaisten yhteinen ponnistus, jossa olen saanut olla mukana. Se on vaatinut aktiivista viestintää verkossa ja myös henkilökohtaisia tapaamisia Helsingin poliittisten päättäjien kanssa. Teimme kuntalaisaloitteen Lapinlahden säilyttämisen puolesta, johon saimme yli 10 000 allekirjoitusta. Vaikuttamistyötä on tukenut näyttö menestyksellisestä ja uskottavasta toiminnasta Lapinlahden Lähteellä. Perustamalla Lapinlahti-säätiön, jonka perustajajäseniin MIELI ry kuuluu, loimme myös pohjan taloudelliselle kestävyydelle.

Olet ollut vaikuttamassa MIELI ry:ssä siihen, että Suomeen syntyi ensin Terapiatakuu-kansalaisaloite ja sitten kirjaukset hallitusohjelmaan. Vuosien jälkeen lasten ja nuorten Terapiatakuu on nyt edennyt lainsäädäntöön ja laki tulee voimaan 1. toukokuuta 2025. Mitä ajatuksia tämä matka herättää?

On toki hienoa, että vuonna 2020 jätetty kansalaisaloite vihdoin on toteutusvaiheessa. Olisin toivonut, että hallitus, perustuen terapiatakuun kustannusvaikuttavuuteen myös aikuisiällä, saman tien olisi ulottanut terapiatakuun kaiken ikäisille. Nyt poikkeaminen hallituksen asettamasta yläikärajasta jää hyvinvointialueiden päätettäväksi.

Anna vinkki kunta- tai aluevaalien ehdokkaalle puolueesta riippumatta – miten onnistua edistämään mielenterveyttä?

Muista huolehtia myös omasta mielenterveydestäsi: pidä huolta sosiaalisesta verkostostasi, elä terveellisesti, nuku riittävästi, ja opi uutta. Omien elämäntapojen kautta syntyy näkemys siitä, miten mielenterveyttä voi edistää myös kunta- tai aluetasolla.

Onnea vaaleihin!

🔗 Lisätietoa Kristianin vaalisivustolla ja linktr.ee/kristianwahlbeck

Kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

🔗 Lue MIELI ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteet mieli.fi-sivustolta.

🔗 Lue yhdistyksen sivuilta: MIELI Henkilöjäsenet kysyi kolmelta ehdokkaana olevalta henkilöjäseneltä, miten edistää mielenterveyttä.

🔗 Lisätietoa: vaalit.fi

Alviina Alametsän vinkki vaaleihin

Kansanedustaja ja mielenterveysaktivisti Alviina Alametsä on edistänyt mielenterveyden yhteiskunnallisia rakenteita monella tasolla – niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa ja EU:ssa.

Alviinan vinkki tulevalle kunta- tai aluepäättäjälle on kuunnella ihmisiä, vaikkapa omia ystäviä tai lähipiiriä. Juuri heiltä nousee usein esille arjen ongelmakohtia ja ideoita, joilla esimerkiksi terveyspalveluita voitaisiin parantaa.

Alviina Alametsä, kasvokuva
Alviina Alametsä

Alviina on entinen europarlamentaarikko ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri. Hän on myös vihreiden kaupunginvaltuutettu ja ehdolla jälleen kevään kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Lisäksi hän vaikuttaa MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsenenä.

Kysyimme Alviinalta, mitä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien tulisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi.

Miten edistää mielenterveyttä kunnassa?

Nopeat palvelut jo lapsesta alkaen, ja mielenterveyden vahvistaminen laajasti. Hyvinvointia lisätään esimerkiksi lisäämällä luontoreittejä, viihtyisiä alueita ja kattavia palveluita terveydestä kulttuuriin.

Miten edistää mielenterveyttä hyvinvointialueilla?

Hyvinvointialueilla isoin asia on toimiva mielenterveyden apu. Terapiatakuu-kansalaisaloitteemme tulee voimaan toukokuussa 2025, mutta ikävä kyllä vain nuorille. Hyvinvointialueiden kannattaisi laajentaa nopea pääsy maksuttomaan mielenterveyden keskusteluapuun kaikille.

Aloitteestasi Helsinkiin syntyi avoimia Mieppi-mielenterveysklinikoita – mitä sen aikaansaanti vaati?

Huomasin omien ja ystävien kokemusten kautta, että mielenterveyden hoitoon oli kohtuuttomat jonot. Esittelin päättäjille ideaa maksuttomista, walk-in lyhytterapiaklinikoista jo ennen, kuin olin valtuutettu, mutta kukaan ei oikein edistänyt asiaa. Piti tarttua toimeen ja hakea valtuustoon itse.

Valtuustoon päästyäni laadin heti ensimmäisenä tästä valtuustoaloitteen, tapasin päättäjiä eri puolueista, ja vakuutin virkahenkilöitä. Ajatus sai tukea pormestaristosta ja myötätuulta alleen.

Mieppi-klinikoita on avattu nyt neljä, ja moni on kertonut saaneensa jopa elintärkeää apua niistä. Tie oli pitkä, mutta se kannatti!

Olet ollut vaikuttamassa siihen, että Suomeen syntyi Terapiatakuu-kansalaisaloite. Vuosien jälkeen lasten ja nuorten Terapiatakuu on nyt edennyt lainsäädäntöön ja laki tulee voimaan 1. toukokuuta 2025. Mitä ajatuksia tämä matka herättää?

Terapiatakuu-kansalaisaloite oli mielenterveysjärjestöjen ja aktiivien mahtava yhteinen ponnistus. Pohdimme itsekin aloitetta laatiessa, voimmeko onnistua – piti sekä kerätä 50 000 allekirjoitusta että saada laki läpi. Päätimme yrittää.

Mietin usein vanhaa sananlaskua: ”jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan, yritä nukkua huoneessa, jossa on hyttynen”.

Olen hyvin iloinen ja ylpeä kaikista aloitteeseen osallistuneista, ja toivon, että saamme lopulta tämän lain laajennettua kaikille suomalaisille.

Anna vinkki kunta- tai aluevaalien ehdokkaalle puolueesta riippumatta – miten onnistua edistämään mielenterveyttä?

Lähde liikkeelle omista ja lähipiirin kokemuksista, ajatuksista. Ne ovat yhtä päteviä, kuin kenen tahansa muunkin, sillä mielenterveys on jokaisen asia.

Kun keksit parannuksen, jota haluat ajaa, kutsu laaja porukka mukaan avuksi, ja pidä toivoa yllä.

Joskus muutos voi viedä vuosia: lopulta kuitenkin suurin kiitos on se, kun joku saa apua tekemänne työn ansiosta.

Onnea vaaleihin!

🔗 Alviinasta lisätietoa Alviinan Instagram-tililtä ja verkkosivuilta

🔗 Lue MIELI ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteet mieli.fi-sivustolta.

🔗 Lue yhdistyksen sivuilta: MIELI Henkilöjäsenet kysyi kolmelta ehdokkaana olevalta henkilöjäseneltä, miten edistää mielenterveyttä.

Kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

🔗 Lisätietoa: vaalit.fi

Markus Händelinin vinkki vaaleihin

Markus Händelin on koulutukseltaan lakimies ja työskennellyt EU:n komission konsulttina ulkomailla yli 20 vuotta. Viime vuosina mielenterveyden aiheet ovat tulleet yhä lähemmäksi ja tärkeämmiksi.

Markuksen vinkki tulevalle kunta- tai aluepäättäjälle on, että varmistakaa yhdessä kohderyhmän kanssa, että luotavat palvelut ovat toimivia asiakkaan kannalta ja auttavat asiakasta eteenpäin. Jokaisen on oltava läsnä empaattisena asiakkaalle, jotta hän tulee kuulluksi omana itsenään. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Markus Händelin, lähikuva, puku päällä
Markus Händelin. Kuva: Mikko Mäntyniemi.

Markus on ensimmäistä kertaa ehdolla kevään kuntavaaleissa Kokoomuksen ehdokkaana Espooseen ja aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Lisäksi hän vaikuttaa MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsenenä.

Kysyimme Markukselta, mitä hän on viime vuosina oppinut mielenterveyden edistämisestä ja mitä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien tulisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi.

Olet toiminut noin vuoden MIELI ry:n koulutettuna tukihenkilönä toiselle ihmiselle. Mitä se matka on opettanut sinulle?

Matka ei ole ollut helppo, eivätkä asiat ole helppoja. Ihmisillä on taipumus ratkaista omia ja muiden asioita, mutta tukihenkilönä toimimisessa olennaisempaa on olla läsnä, kuunnella ja saada toinen avautumaan ja puhumaan. Tukijalla on suuri vastuu. Tuettavan on oltava valmis muutokseen ja tukijan on tuettava tuettavaa askelten ottamisessa, oli se avun pyytämistä tai sosiaalisen toiminnan aloittamista.

Tukijan on oltava kärsivällinen, koska kehitystä tapahtuu hitaasti. On tärkeää oivaltaa toisen ihmisen tilanne, joka voi muuttua päivästä toiseen. Sairastuminen vaikeuttaa arjessa toimimista ja voi herättää pelkoa siitä, että aiheuttaa harmia muille. Tämä voi estää häntä avautumista, joten luottamuksen luominen on tärkeää.

Tilanteissa, joissa ihmistä ei ole kohdattu omana itsenään ja palveluiden ollessa byrokraattisia ja tehottomia, on vaarana ihmisen kääntyminen kriittiseksi ja katkeraksi yhteiskuntaa kohtaan ilman toivoa paremmasta. Tuettavia ei ole löytynyt kaikille tukijoille. Olen ymmärtänyt tuettavien tarvitsevan palveluja, jotka kestäisivät pidempään ja olisivat vaikuttavia, eivätkä ainoastaan lyhytaikaista hätäapua. Onnistuneita palveluita, kuten vertaistuki ja nettiterapia on pystytty luomaan, mutta ne eivät sovellu kaikille. Moni on luovuttanut ja eristäytynyt, mikä ei näy tilastoissa.

Myös psykoterapiaan pääsy ei ole ongelmatonta ja tuettavien hakeutuminen palveluihin on vaikeaa ja henkisesti raskasta. Opin myös, että kuka tahansa voi sairastua mielenterveysongelmiin, joten ennakoivien toimien suorittaminen ja itsensä tarkkailu on välttämätöntä. Ihminen omaa kuitenkin suuret henkiset voimavarat. Olen ymmärtänyt, miten hyvin asiani ovat, mutta samalla ymmärtänyt velvollisuuteni itseäni kohtaan. On ollut tilanteita, joissa olen kysynyt, kumpi on tukija, kumpi tuettava. Tuettava on antanut minulle ajatuksia, joita olen voinut soveltaa omaan tilanteeseeni.

Olet osallistunut Mielenterveyden ensiapu koulutuksiin sekä nyt vuoden MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallitustyöskentelyyn. Miten se on vaikuttanut osaamiseesi edistää mielenterveyttä?

Koulutukset ovat olleet itselleni monessa suhteessa avuksi. Olen saanut tietoa ja käytännön välineitä oman tilanteeni arvioimiseksi ja mielenterveydellisten ongelmien havaitsemiseksi muissa ihmisissä. Olen pystynyt soveltamaan oppeja käytäntöön ja ehkä muuttunut tasapainoisemmaksi ihmiseksi. Olen armollisempi itselleni, vaadin itseltäni vähemmän ja arvostan ihmissuhteita ja sosiaalisuutta aikaisempaa enemmän.

Mielenterveyden edistäminen on jokaisen tehtävä, koska jokainen voi sairastua mielenterveysongelmiin. Tietoisuuden lisääminen ja välineiden kehittäminen on tärkeää. Tosiasia on, että eri taustaisiin ihmisiin tutustuminen on avartanut ajatteluani ja auttanut ymmärtämään entistä paremmin, mikä elämässä on tärkeää.

MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsenenä olen etuoikeutettu toimimaan todellisten ammattilaisten kanssa yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Yhdistyksen matka on alussa, mutta olemme pystyneet lyhyessä ajassa priorisoimaan asioita ja yksilöimään toteutettavia toimenpiteitä.

Kuntien ottaessa TE-keskusten roolin ja hyvinvointialueiden kehittäessä palveluja, ei yhdistyksemme merkittävyyttä tietoisuuden lisäämisessä ja konkreettisten toimien toteuttamista paikallisella tasolla yhdessä muiden toimijoiden kanssa, voi liikaa korostaa. Nyt onkin aika miettiä, miten ihmiset voisivat kunnassa osallistua MIELI Henkilöjäsenet ry:n toimintaan. Olennaista onkin vaikuttavien toimenpiteiden toteuttaminen ruohonjuuritasolla.

Mitkä ovat teemasi kuntavaalien ehdokkaana?

Kuntavaaliteemani liittyvät kokemuksiini ja kiinnostuksen kohteisiini. Pyrin vaikuttamaan asioihin, joissa minulla on annettavaa.

Teemani liittyvät työllistymisen, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on löytää ja poistaa epäkohtia kuntalaisten palveluiden kehittämisen lisäksi.

Mielenterveysasiat liittyvät kaikkiin teemoihin ja ne tulee huomioida kaikista asioista päätettäessä kunnassa.

Mielenterveys. Erityisen tärkeiksi asioiksi koen mielenterveystaitojen kehittämisen, osallisuuden edistämisen ja yksinäisyyden vähentämisen, kiusaamisen ehkäisyn ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen. Mielenterveys liittyy näistä jokaiseen ja niiden toteuttamisessa tulisi erityisesti huomioida nuoret ja eläkeläiset.

Mielenterveys liittyy lasten ja nuorten kasvatukseen, koulutukseen ja vapaa-ajan toimintaan. On tärkeää, ettei ihmistä jätetä yksin. Sosiaalista toimintaa ja yhteisöllisyyttä tulee tukea. Kunnan tulee toimia terveyttä edistävänä, ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin ja lisätä tietoisuutta asioista.

Hyvinvointialueen tulee tukea kuntaa asiantuntijuudellaan ja puuttua tilanteeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viimeistään silloin, kun mielenterveydellinen riski on todettu. Tärkeää on tukea mielenterveystaitojen kehittämistä, jotta ihmiset voivat ajoissa tunnistaa ongelman ja ohjata tarvitsija hoitoon.

Yrittäjyyden ja työllistämisen edistäminen. Hyvinvointiteemani tukee myös yrittäjyyden ja työllistymisen edistämistä. Olen huomannut, etteivät työvoimapalvelut tue työllistymistä ja yrittäjyyttä parhaalla mahdollisella tavalla ja myös asiakaslähtöisten palveluiden tarjoamisessa ja asiakkaiden kohtaamisessa on ongelmia. Laadunvalvontaa on siten kehitettävä. Näihin asioihin liittyy myös lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka tulee nostaa esille valtakunnallisella tasolla.

Työllistymisen edistämiseksi on menettelyjä ja palveluita kehitettävä yhdessä yksityisen sektorin kanssa, jotta työttömät työllistyisivät helpommin ja yrittäjyyden aloittamiseksi olisi vähemmän tosiallisia esteitä. Hyvä lainsäädäntö ja tahto eivät riitä, jos lakien soveltaminen ei syystä tai toimesta käytännössä toimi. Espoossa on merkittävää osaamista startup-yritysten kehittämiseksi, mutta kaupungin tulee satsata myös muihin yrityksiin, mukaan lukien mikroyrittäjät.

Mitkä ovat teemasi aluevaalien ehdokkaana?

Teemani aluevaaleissa liittyvät kuntavaalien yhteydessä mainittuihin hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja erityisesti mielenterveydellisiin asioihin. Olennaista on edelleen puuttua tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja todentaa mielenterveysriskit ajoissa ja taata ihmisen hoitoon pääsy nopeasti, seurata ihmisen parantumista ja kohdata ihminen yksilönä.

Vaaliteemoina ovat luonnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelut eli terveyskeskuspalvelut, sosiaalihuoltopalvelut ja erikoissairaanhoidonpalvelut. Olennaista on kehittää ihmisten tarpeita vastaavat palvelut ja kohdata ihminen yksilönä empaattisesti, ei numerona. Ihmisellä on oikeus saada laadukasta palvelua ja tietää missä mennään, mitä hänen tilanteelleen voidaan tehdä ja koska toimenpiteisiin ryhdytään.

Koko palveluprosessi tulee arvioida ja kehittää käytännössä toimivaksi. Nuoret ja eläkeläiset tulee erityisesti ottaa huomioon. Käytännössä kehitystä voidaan saada aikaan myös pienillä teoilla ja empaattisella käytöksellä, isojen uusien teknologioiden mahdollistamien uudistusten lisäksi.

Anna vinkki kunta- tai aluevaalien ehdokkaalle puolueesta riippumatta – miten onnistua edistämään mielenterveyttä?

Huomaa, miten mielenterveys liittyy kaikkiin asioihin kunnassa ja alueella ja arvioi päätösten mielenterveysvaikutuksia. Siihen on tarjolla myös hyviä työkaluja.

Mikäli tunnet omalla kohdallasi elämästä puuttuvan jotain, niin mieti tilannettasi ja keskustele ajatuksistasi toisten kanssa, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Usein saattaa olla helpompi puhua tuntemattomalla ihmiselle kuin läheiselle. Ole rehellinen itsellesi. Joskus kannattaa ottaa riski epäonnistumisen kustannuksella.

Ole avoin uusille asioille ja ihmisille sekä ihmisille, jotka tulevat sinulle tuntemattomista piireistä. Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle, tee asioita, joista todella pidät ja nautit. Kannattaa olla itselleen armollinen ja muistaa, että vähempikin riittää.

Ihmisissä on paljon hyvää ja positiivisuus synnyttää hyvää ja mielialakin kohentuu. Kannattaa hakeutua ihmisten piiriin tavalla tai toisella, esimerkiksi aloittamalla vanha mieliharrastus.

Pienikin säännöllinen sosiaalisuus ja liikkuminen edistää mielenterveyttä. Itseäni auttaa myös muiden auttaminen, mikä ei tarkoita ratkaisujen löytämistä olemassa oleviin ongelmiin.

Pyri olemaan läsnä tässä ja nyt kuuntelemaan toista kärsivällisesti ja saamaan toinen ihminen puhumaan. Vaikka toinen ei ilmaisisi kiitosta sinulle, on hän usein kiitollinen avusta ja olet saanut hänen mielensä ja elämänhalunsa kohoamaan.

Mikäli kiinnostut itsesi tai toisen ihmisen auttamisesta enemmän voit liittyä vapaaehtoisryhmiin ja opiskella mielenterveysasioita erilaisilla kursseilla. Ryhmäkeskusteluissa olen huomannut, ettei minulla niin huonosti menekään.

Onnea vaaleihin!

🔗 Lisätietoa Markuksesta LinkedInistä.

🔗 Lue MIELI ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteet mieli.fi-sivustolta.

🔗 Lue yhdistyksen sivuilta: MIELI Henkilöjäsenet kysyi kolmelta ehdokkaana olevalta henkilöjäseneltä, miten edistää mielenterveyttä.

Kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

🔗 Lisätietoa: vaalit.fi

Keskustelutilaisuus 13.3.2025: Näkyväksi tuleminen on nuoren perustarve

Näkyväksi tuleminen ja arvostuksen kokeminen ovat nuoren perustarpeita, joita voi verrata nälkään. Miten nuori voi kokea itsensä näkyväksi perheessä, harrastuksessa ja koulussa? Mitä aikuisilta tarvitaan? Ja jos ongelmia ilmenee, millaista tukea nuori tarvitsee?

Tytär ja isä istuvat pöydän ääressä ja pelaavat korttia
Näkyväksi tuleminen on nuoren perustarve.

MIELI Henkilöjäsenet järjestää keskustelutilaisuuden

📅 Torstaina 13.3.2025 klo 17.00–18.30

📍Helsingin keskustakirjasto Oodin Ryhmätilassa 3 (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) ja valtakunnallisesti Teams-verkkoalustalla.

Paneelissa aiheesta keskustelevat lääkäri Meri Larivaara, HJK ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Rinnetmäki ja erityisluokanopettaja Gretel Ruuskanen. Juontajana toimii psykologi Juho Mertanen.

Tervetuloa keskusteluun! Tilaisuus on maksuton. Pyydä ystäväsi mukaan!

Kenelle
MIELI Henkilöjäsenet ry:n jäsenille ja heidän ystävilleen ja yhdistyksemme yhteistyökumppaneille

Ilmoittautumiset
Paikan päälle mahtuu vielä yksi osallistuja – ilmoittaudu mukaan: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi.

Ilmoittautumiset perjantaihin 28.2.2025 menessä.

Ilmoittautumiset Teamsiin toivotaan Google Forms -linkin kautta.

Järjestäjä
MIELI Henkilöjäsenet ry

OHJELMA

Klo 17.00

Avaus

Juontaja, psykologi ja MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsen Juho Mertanen

Paneelissa

Lääkäri Meri Larivaara, HUS nuorisopsykiatria

Toiminnanjohtaja Veli-Matti Rinnetmäki, HJK ry

Erityisluokanopettaja Gretel Ruuskanen, Meilahden yläaste

Keskustelu

Päätös

Klo 18.30

 

Panelistien esittelyt

Meri Larivaara, kasvokuva, metsäinen tapettitausta
Lääkäri Meri Larivaara HUS:n nuorisopsykiatriselta osastolta


MERI LARIVAARA

Meri työskentelee lääkärinä HUS:n nuorisopsykiatrisella osastolla ja erikoistuu nuorisopsykiatriaan.

Meri on toiminut asiantuntijalääkärinä ja johtajana MIELI ry:ssä sekä neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa hän vastasi Kansallisen mielenterveysstrategian valmistelusta ja mielenterveyden edistämisestä.

Vapaa-aikaa rytmittävät omat ja lapsen harrastukset.

Veli-Matti Rinnetmäki, kasvokuva
Toiminnanjohtaja Veli-Matti Rinnetmäki HJK ry:stä

VELI-MATTI RINNETMÄKI

Veli-Matti on Helsingin Jalkapalloklubin eli HJK ry:n toiminnanjohtaja.

Veli-Matti on työskennellyt vuosia ensin urheiluseuran valmentajana ja sitten valmennuksen ja urheiluseuratyön kehitystehtävissä muun muassa Palloliitossa.

Veli-Matti on kasvatustieteen maisteri ja kolmen lapsen isä.

Erityisluokanopettaja Gretel Ruuskanen Meilahden yläasteelta

GRETEL RUUSKANEN

Gretel työskentelee erityisluokanopettajana ja valmistavan luokan opettajana Meilahden yläasteella, jossa hän on myös johtoryhmän jäsen.

Gretelillä on erityisluokanopettajan ja rehtorin pätevyys.

Gretel on toiminut pitkään OAJ:n luottamustehtävissä.

Vapaa-aikaa rytmittävät omat ja kahden lapsen harrastukset.

MIELI Henkilöjäsenet ry järjestää keskustelutilaisuuksia. Liity sinäkin jäseneksi.

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Petra Vuorela luokkahuoneessa.

Mitä mielen päällä Petra Vuorela

”Aikamme lapset ovat jollain tavalla sisäisesti levottomia. Meidän pitäisi reagoida älylaitteiden vaikutuksiin”, sanoo hyvinvoinnin asiantuntija ja Meilahden yläasteen terveystiedon ja kotitalouden opettaja Petra Vuorela.

Opettaja Petra Vuorela istuu luokkahuoneessa. Pöydällä on kukka ja seinällä Mielenterveyden käsi juliste.
Petra Vuorela: ”Voin vaikuttaa nuorten kokemukseen siitä, että heidän arjessaan on läsnä oleva aikuinen.”

Mitä mielen päällä

Mielen päällä ovat loppuvuoden pimeät kelit ja väsymisen ennaltaehkäisy. Olen siinä mielessä onnekas, että pimeys ei kauheasti vaikuta minuun niin, että mieli olisi maassa.

Huomaan kyllä, että rakennan tietoisesti itselleni mielekkäitä ja palauttavia asioita päiviin. Huomenna on Moulin Rouge musikaali ja perjantaina ollaan pikkujoulutunnelmissa.

Täytän kalenteriani vaivihkaa itselleni mielekkäillä asioilla.

On tärkeä rakentaa arkea niin, että tietää kulkevansa kapuloilta ylöspäin eikä anna tiettyjen asioiden lamauttaa.

Mistä nyt pitäisi puhua

Aikamme lapset näyttävät olevan sisäisesti levottomia, ja tämä on huolestuttavaa.

Yhden asian pitkäjänteinen loppuun suorittaminen on nuorille haastavaa. Näen tässä pitkälti älylaitteiden vaikutuksen.

Meidän on tärkeää reagoida älylaitteiden vaikutuksiin ja tukea nuoria paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Olemme omalla esimerkillämme saaneet lapsetkin ’multitaaskaamaan’. Uskon, että kukaan ei pysty harjoittamaan kunnolla useaa asiaa samanaikaisesti.

Pidän paljon oppimiskeskusteluita nuorten kanssa, huoltajakin voi olla mukana. Vaikka minulla on akateemisestikin lahjakas luokka, niin todella paljon keskusteluissa nousee esiin pitkäjännitteisyyden ja sitkeyden puute.

Käymme läpi ihan sellaisiakin asioita, kuten miten opiskellaan tehokkaasti niissä puitteissa mitä päivässä on tunteja.

Välillä kaivataan tukea tiettyihin oppiaineisiin. Mutta kun puramme, miten nuori tekee tehtäviä kotona, paljastuu että video on päällä ja luurit korvissa ja musa soi.

Koulumme on lähtenyt ponnekkaasti puuttumaan kännykkätilanteeseen. Periaatteessa kaikilla oppitunneilla kerätään puhelimet pois. Tämä on myös järjestyssäännöissämme.

Meneillään oleva lakiesitys olisi hyvä tuki kouluille. Sen mukaan luvaton kännykän käyttö oppitunnilla tulisi lainvastaiseksi.

Tavoitteenamme olisi kännykätön koulu myös ruokalassa ja välitunneilla. Ne ovat paikkoja, joissa opitaan kohtaamisen taitoja. On huolestuttavaa, jos ei enää osata olla kasvokkain toisten kanssa.

Totta kai ymmärrän, että sosiaalisuuden muodot ovat muuttuneet. Nuoret ovat sosiaalisia kännykän välityksellä. Mutta onhan se huolestuttavaa, kun nuoret istuvat välitunneilla vierekkäin sohvalla ja kaikilla on puhelimet edessä.

Edellisen luokan kanssa meillä oli tempaus, että jos oppilaat pystyvät olemaan viikon koulussa ilman puhelinta, vien heidät Fazerille. Yksi ysiluokkalainen teki jopa lopputyön siitä, millaista oli viikko ilman Tiktokkia ja vaikuttui myönteisestä olotilasta.

Taustasi kolmella lauseella

Koen olevani monipuolinen hyvinvoinnin osaaja. Kaikki koulutukseni, työpaikkani ja harrastukseni ovat linkittyneet hyvinvoinnin teemaan.

Olen terveystiedon ja kotitalouden opettaja Meilahden yläasteella.

Olen suuresti iloinen siitä, että minulla on aitiopaikka kohdata ja olla nuorten lähellä joka päivä.

Voin omalla ja ehkä innostavallakin tavalla vaikuttaa nuorten kokemukseen siitä, että heidän arjessaan on läsnä oleva aikuinen.

Minulla on kaksi omaa lasta ja kaksi bonuslasta.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

En etsisi mielenterveyttä vahvistavia keinoja kovin kaukaa.

Mielen vahvistaminen on jokapäiväisiä arkisia asioita. Miten liikumme tai juttelemme toisten kanssa? Miten rentoudumme omalla tavallamme? Mitä ja miten syömme? Nukummeko hyvin?

Mielenterveyden käsi on lempijulisteeni luokkahuoneessa.

Kriisit kuuluvat elämään

Kriisit kuuluvat elämään. Niiltä ei voi välttyä.

Olemme kuitenkin jossain määrin vieraantuneet kriiseistä.

Luin antaumuksella Jari Sinkkosen jutun Helsingin Sanomista. Sinkkonen puhuu siitä, että olemme vieraantuneet pettymyksen kokemuksista.

Ajatuksenamme on, että lapsille ei saisi tuottaa pettymyksiä. Vanhempien pitäisi olla kuin kaveri lapsilleen. Olemme jotenkin vieraantuneet maailmasta, jossa lapsille voi asettaa rajoja.

Lapset eivät silloin opi kohtaamaan asioita, jotka eivät mene niin sanotusti putkeen. Niitäkin tilanteita tulisi kokea ja harjoitella, jotta pettymyksen sietokyky ja siihen liittyvät taidot kasvavat.

Vanhemman rooli on välillä tylsä, kun joutuu olemaan se pettymyksen tuoja. Joskus asiat kuitenkin ovat niin, että elämässä ei saa kaikkea. Sen opetteleminen on tärkeä taito.

Ihmiset eivät muutenkaan hylkäämisen pelossa uskalla sanoa toisilleen pettymyksiä tuottavia asioita.

Tarvittaisiin jotenkin lempeää hyväksyntää siihen, että minä olen minä ja elämään kuuluu kaikkia tunnetiloja mustan valkoisen välillä.

Viimeisin mielenterveystekosi

Viimeisin mielenterveystekoni on satsaus omaan hyvinvointiini.

Harrastin aikanaan tanssia, mutta se jäi kurjalla tavalla, kun siskoni kuoli kolmisen vuotta sitten.

Siskon kuoleman jälkeen en ole saanut itsestäni esiin tanssiin liittyvää luovuutta.

Syksyllä minulle tuli yllättäen sellainen olo, että nyt otan kuntosalijäsenyyden ja aloitan ryhmäliikuntatunnit ja tanssitunnit, joissa on valmiita koreografioita.

Olen lopulta aika myönteinen ja utelias. En pelkää uusia asioita ja tai että mokaanko tai enkö osaa. Aivoille tekee hyvää poistua omalta mukavuusalueelta.

Olen myös ymmärtänyt paremmin omia rajojani. Kukaan ei pidä puoliani, jos en aseta rajoja jaksamiselleni.

Pidetään itsestämme huolta ja huolehditaan oman elämän arvokkuudesta.

Mistä saat iloa ja energiaa

Tanssin lisäksi saan iloa ja energiaa avantouinnista. Vaikka vesi on välillä ihan hirveän kylmää, uinnin jälkeinen kokemus palkitsee.

Monesti tällaisen tunteen kokeminen vaatii tiettyjä uhrauksiakin.

Luokkahuoneessa juliste Mielenterveyden käsi.
Mielenterveyden käsi muistuttaa luokkahuoneessa arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Mietelause tähän aikaan

Mietelauseeni liittyisi läsnäoloon ja rauhoittumiseen, omaan hetkeen, jossa arvostaa ja kuuntelee omaa kehoaan lempeästi.

Me ihmiset suoritamme paljon.

Joskus ilo ja energia voivat tulla joutenolosta.

Osataan siis laittaa villasukat jalkaan ja ottaa teemuki käteen ja lysähtää sohvalle.

 

Petra Vuorela on MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsen.

Yhdistyksemme julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita ja vaikuttavat siihen, että teemme mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

 

Ikä-artikkelin yläkuvaksi tiukka rajaus naisesta, joka istuu työhuoneessa, näkyy vähän selkää ja lehtiö pöydällä

Ikä herättää uusia ajatuksia tulevasta

Käsitys vanhenemisesta on vanhentunut. Elämme pitempään kuin ennen ja olemme hyväkuntoisempia. Osaaminen ei jää eläköitymisen lähtökahveille.

Keski-ikäinen nainen istuu toimistossa ja katsoo horistonttiin, tulevaisuuteen. Kuva on luotu tekoälyohjelmalla, Midjourneu, Eila Ruuskanen-Himma 2024
Ikä herättää uusia ajatuksia tulevasta. Ajatuksia on hyödyllistä peilata toisten kanssa. 

 

Syyskuisena iltana joukko eläkeikää lähestyviä ja eläkeiän ylittäneitä ihmisiä kiirehti Helsingin keskustakirjasto Oodiin. He olivat menossa MIELI Henkilöjäsenien keskustelutilaisuuteen.

Kuudentoista hengen ryhmätilassa tervehdittiin ja asetettiin laukut tuolien selkämyksille. Oman paikkansa olivat löytäneet osallistujat Teamsin kautta.

Kolme panelistia, henkilöjäsenet Mirja Erlund, Marketta Rantama ja Irene Taavetti olivat asettautuneet pöydän päähän.

Mirja on työyhteisökouluttaja, logoterapeutti ja ryhmäanalyyttinen työnohjaaja. Marketta on ura- ja työhyvinvoinnin valmentaja ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. Irene on psykiatri, nuoriso- ja aikuispsykoterapeutti VET ja iltapäivämummo.

Käsitys vanhenemisesta vanhentunut

Yhteiskunnassamme on lokeroivia käsityksiä ikääntyneistä.

Käsitys vanhenemisesta on vanhentunut.

Nykypäivän 60+-vuotiaat ovat keskimäärin hyväkuntoisempia, koulutetumpia ja halukkaita jatkamaan työelämässä pidempään kuin aiemmat sukupolvet saman­ikäisinä.

Eläkkeelle jääminen on mielenterveydelle tärkeä elämänmuutos.

Eläkkeelle siirtyminen vaatii uudelleen suuntautumista, elämäntaitoja ja jopa suunnitelmaa, jotta uusi arki sujuisi.

Ikääntyneet ovat voimavara

Tilastojen mukaan työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt.

Noin puolet vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään eläkkeen rinnalla.

”Olemme omaksuneet ajatuksen varhaisesta eläköitymisestä, vaikka tekijöitä tarvitaan ja osaaminen ei jää lähtökahveille. Näen meidät ikääntyneet ihmiset voimavarana, jota voidaan käyttää”, sanoo Marketta Rantama.

Marketta Rantama tähdentää, että ikääntyneet ovat voimavara. Katso videopoiminto (1 min) YouTube-kanavaltamme. 

Nykyisin eläkeikä leikkaa liian vahvasti ulos työelämästä perinteisen ajattelutavan mukaan.

Ikä rajoittaa, jos annat

Milloin jäät eläkkeelle? Joko aamukampa on käytössä?

Tämänkaltaiset lipsauttelut työntävät eläkkeelle, vaikka tekijällä olisi osaamista ja jaksamista muille jakaa.

Esihenkilön pitää tietenkin saada ajoissa tietoa työntekijän eläkkeelle lähdön suunnitelmista, jotta työjärjestelyt sujuvat ja hiljainen tieto siirtyy.

Eläkkeelle siirtymisestä ei kuitenkaan kannattaisi puhua tuon tuosta.

Ikäänsä tuijottava työntekijä saattaa itsekin alkaa puhua vähättelevästi itsestään. Hiljalleen hän saattaa jättäytyä niin sanottuun eläkkeen odotushuoneeseen.

Aikaiset vetäytyjät voivat jopa vaikuttaa siihen, että eläköityviä ei kaivata takaisin työpaikoille.

Ikääntyvän rooliin olisi helppo jumittua. Olisi houkutus ryhtyä elämään ’ikänsä mukaisesti’.

Ikäjohtaminen kuntoon

Jos ikäjohtaminen on organisaatiossa kunnossa ja ihminen haluaa jatkaa, siihen pitäisi kannustaa.

Työtä voidaan muokata tai löytää uusi tehtävä.

Yhteiskunnassamme on pyrkimys siihen, että eläkeikää nostetaan. Emme välttämättä selviydy, jos työelämää ei kehitetä kaikki ikäryhmät huomioiden.
– Eeva Mäkinen

Työterveyshuollon mahdollisuus auttaa johtamisessa riippuu siitä, mitä asiakas haluaa ottaa esiin ja missä kunnossa on ikäjohtaminen.

Ikäjohtaminen on saatava yrityksissä ensin kuntoon. Sen jälkeen työterveys voi auttaa monella tavalla.
– Marja-Leena Tuomola 

Keskustelutukea työpaikoille

Työntekijä saattaa odotella niitä kissanpäiviä mutta jos hänellä ei ole suunnitelmaa eläköitymisestä, arki voi yllättää, kun loma vain jatkuu.

Eläkkeelle jäämisestä on hyvä olla suunnitelma, Ei niin, että juoksee vauhdilla seinään ja pysähtyy. Siitä voi seurata on romahdus.
– Helena Terho

”Pysyn tuskin tuolillani, kun puhun keskustelutuen tarpeesta. Työnantaja voisi tarjota mahdollisuuden keskustelutukeen, jos henkilö kokee ahdistavia ja ikäviä tunteita tai hänellä on isoja kysymyksiä työelämän loppuvuosista tai viimeisistä päivistä. Samalla voisi purkaa henkistä painolastia nauttia uudesta elämäntilanteesta”, sanoo Mirja Erlund.

Mirja Erlund pohtimassa, kuvassa teksti: Työpaikoilla on suurin tarve keskustelutuelle
Mirja Erlund sanoo, että työpaikoilla on suuri tarve keskustelutuelle. Katso videopoiminto (1 min) YouTube-kanavaltamme.

On hyvä keskustella konkareiden kanssa tunteista ja siitä, miten huolehtia terveydestä, ihmissuhteista, talousasioista ja jopa digitaalisista laitteista.

Tilaisuudessa Hilla Blomberg kertoi, että Ylessä toimi konkariryhmä, jossa sai keskustella eläkkeelle siirtymisen kysymyksistä. Ryhmä kokoontui viitisen kertaa. Hilla suosittaa tällaista ryhmää työpaikoille.

Leenamaija Otala nosti näkökulman, että maailma on kääntynyt yksilökeskeiseksi. Työnantajat voisivat tarjota yksilöille palvelua, jossa selvitetään esimerkiksi työntekijän kunto, biologinen ikä ja kauanko hän haluaa olla töissä. Työntekijä saisi ohjelman, jonka tekemisestä hän ottaisi vastuun. Leenamaija suositti, että joku voisi tarjota työnantajille tällaisen paketin.

Osaaminen ei jää lähtökahveille

Aktiivisen ikääntymisen näkökulma tarkoittaa sitä, että ikääntyvä ei nähdä yksinäisyydestä kärsivänä avun saajana, vaan aktiivisena toimijana, joka tekee asioita omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan.

Kolmannessakin elämänvaiheessa halutaan elää merkityksellistä elämää ja käyttää omaa kyvykkyyttään, olla hyödyksi.

Moni haluaa jatkaa töitä, mennä vapaaehtoistyöhön tai tehdä muuta merkityksellistä. Silti hän saa liian usein kuulla, että mitä sinä touhotat, sinähän olet eläkkeellä.

Asiantuntija joutuu tuomaan esiin: ”Hei, olen vielä ihan elävä ihminen.”

Stop lokeroinnille.

”Osaatko laskea keskiarvon?” kysyi lääkäri verenpaineen seurannan yhteydessä 76-vuotiaalta henkilöltä, joka auttoi vieläkin yrittäjiä laskutuksissa ja kirjanpidon valmisteluissa.

Muista Mick Jagger

Yhteiskunnassamme ei pitäisi arvottaa, minkälaista ikääntymisen tulee olla.

Ihminen, joka on eläkkeellä, on yksilö, jonka ajatukset eivät jää eläkkeelle,

Osaamisen kynttilää ei pidä laittaa vakan alle, jos ei halua.

Mielenterveysvaikuttaja, psykologi Pirkko Lahti (83) kouluttaa eri puolilla Suomea ja Teams-alustan kautta. Elämäntehtävänään hän auttaa kanssaihmisiä.

Onneksi asenteet myös muuttuvat. Minut valittiin 16 vuotta sitten viimeiseen työpaikkaani ja pyydettiin tv-haastatteluun. Olin 53-vuotias. Toimittaja oli iloinen valinnasta mutta ihmetteli, kuinka kyseiseen tehtävään on mahdollista päästä, kun on jo ikääntynyt nainen.
– Maija Innanen

Virasta eläköitymisen jälkeen monet opettajat, terapeutit ja lääkärit pystyvät ilman merkittävää katkosta jatkamaan töitään eläkkeellä. Heidän osaamiselleen löytyy helpommin ammatillista käyttöä.

Toisenlaisella taustalla on joskus löydettävä jotain uutta, kuten hallintosihteeri, joka kouluttautui floristiksi ja auttaa kukkakaupoissa. Nykyisin hän ajaa viikoittain vaihtoautoja eri puolille Suomea ja nauttii vapaudesta ja tuloista.

Ikä rajoittaa, jos annat.

Nuoruuden opiskeluporukka on sopinut kuittailusta, jos näkevät ystävän puhuvan itseään vanhuuden rooliin. Hei, come on! Ajattele Mick Jaggeria, 81! Me olemme vasta 65!

Omanlaista elämää eläkkeellä

Työ sitoo sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja.

Omanlainen elämä tulee mahdolliseksi, kun lopettaa työt, sanoo Irene Taavetti.

Siihen menee joku aika.

Erilaiset ihmis- ja sukulaisuussuhteet tulevat ihan eri tavalla pöydälle, kun eläkkeellä niihin on enemmän aikaa ja energiaa.

”Suurimmalle osalle löytyy jotain, kun tulee mieleen, että mitä voisin tehdä. Miten toteuttaa omanlaista elämää? Miten toteuttaa omaa sisäistä maailmaa joidenkin kanssa! Osallisuus ei riipu siitä, että olenko sairas tai terve, vaan mikä on kapasiteetti ottaa käyttöön ja antaa sitten muualle”, Irene Taavetti sanoi.

Irene Taavetti, kuvan päällä on teksti: Ihmisen on voitava osallistua omalla kapasiteetillaa - Irene Taavetti
Irene Taavetti sanoo, että vähemmän on tietoa eläkkeellä olevista, jotka sairastavat, mutta osallistuvat aktiivisesti. Katso videopoiminto (0,5 min) yhdistyksen YouTube-kanavalla.

Vapauden kaksi puolta

Vapauden tuntu ja rauhalliset aamut ovat parhaita kokemuksia eläkeiässä.

Vapaus on ensisijaisesti tunne.

Lopetin lääkärin työn 77-vuotiaana. Opettelen eläkeläisen rooliin. Nukun niin pitkään kuin nukuttaa, jos vaan lapsenlapsilta saan.
– Reijo Laitinen

Kolikon toinen puoli on, että vapaus voi tyhjentää päivästä rutiinit, arjen rytmin. Pitäytyminen mukavuusalueella voi vanhentaa ja nostaa kynnystä opiskella uutta ja pitää aivot kunnossa.

Tunne omasta tärkeydestä, osaamisesta ja hyödyllisyydestä voi heikentyä.

Jollekin on joka päivä selvää, mitä tehdä ja miksi herätä aamulla: aamuyhdeksältä jumppaa, sitten töitä tai kielten opiskelua, kaksi kertaa viikossa kulttuuritreffit.

Haussa rytmi ja tulevaisuus

Arjen voimavarat voivat vähentyä oman tai läheisen terveyden heikentymisen kautta.

On luonnollista, että kun ei jaksa, ihminen toivoo, että pääsisi eläkkeelle sen verran kunnossa, että pystyisi vielä nauttimaan.

Riitta Pihlajamäki muistutti, että eläkeläisten joukko on hyvin heterogeeninen. Moni on köyhä tai yksinäinen. Sitten on paljon niitä, jotka osallistuvat aktiivisesti monella rintamalla ja joilla on mahdollisuus elää hyvin täyteläistä elämää.

Tapiolan seurakunnan Mitä vielä? -vertaisryhmiin osallistuu pääasiassa melko äskettäin eläkkeelle jääneitä. He ovat havahtuneet siihen, että etukäteen mainostettu vapaus ei olekaan ihan helppo  asia.

Monelta heistä on kadonnut päivistä rytmi, rutiinit ja merkitykselliset näkymät tulevaisuuteen. Omaa identiteettiä on arvioitava ja määriteltävä työn päättymisen myötä uudelleen.

Mailis Aaltonen kertoo Teamsin kautta, että ryhmäläisten avulla on kiteytynyt asioita, joita pitäisi osata ajatella hyvissä ajoin ennen eläköitymistä:

  • Millainen elämän “pinta-ala” odottaa, kun työ päättyy?
  • Mitkä henkilökohtaisesti tärkeät harrastukset, yhteisöjäsenyydet tai työn ja perheen ulkopuoliset ystävyydet kantavat muutosvaiheen yli?
  • Onko asioita, joita voidaan ikään kuin ottaa työstä mukaan?
  • Missä ja miten voidaan ja halutaan hyödyntää identiteetille tärkeitä osaamisia tai ominaisuuksia?
  • Millaisissa ihmissuhteissa eletään sen jälkeen, kun työyhteisön läheisetkin ihmissuhteet muuttuvat työtoveruuden päättyessä tai kuten tavallista, vähitellen hiipuvat?

Huolta nuorista työelämässä

Näin epävarmaa tulevaisuutta ei nuorilla ole ollut kuin sota-aikoina, pohdittiin tilaisuudessa.

Meidän pitäisi valaa uskoa ja voimaa.

Mutta minkälaista kuvaa annamme nuoremmille työelämästä?

Annammeko kuvaa, että työ on uuvuttavaa, rasittavaa vai sitä, että voimme tehdä merkityksellistä työtä ja että työtä voi muokata ja muuttaa?

Toimistoihin ei meinata saada ihmisiä takaisin etätöistä. On keskeistä löytää, miten siellä viihdyttäisiin.

On iso asia, jos esimiestehtäviin hakeutuu ihmisiä, jotka eivät ole johtamistehtävissä omalla alueellaan. Esimerkiksi ihmiskuva voi olla sellainen, että ihmisiä pitää kontrolloida. Tämä on rekrytointikysymys.
– Ari Himma

Työpaikat voisivat hyötyä mummoista ja vaareista, jotka ovat nähneet kaikenlaista. He voisivat jutella nuorten kanssa työhyvinvoinnista ja elämän perusjutuista.

Elämässä voi olla vaiheita, että ei jaksa. Silloin työtä pitää muokata ja nähdä perspektiivi.

Annan kunniaa niille kahdelle nuorelle naiselle, jotka näkivät ikääntyneet voimavarana ja perustivat Toimistomummola-palvelun.
– Hilla Blomberg rekrytoitiin toimistomummoksi

Tulevaisuuden työelämässä on yhä enemmän eri-ikäisiä, kun eläkeikää vain pidennetään. Sukupolvien on osattava tehdä hyvää yhteistyötä ja oppia toinen toisiltaan.

Osallistujat ideoivat, että yhdistyksemme voisi järjestää keskustelutilaisuuden nuorista työelämässä ja sukupolvien yhteistyöstä.

Panelistit Mirja Erlund (vas.), Marketta Rantama ja Irene Taavetti sekä juontajana toiminut MIELI Henkilöjäsenet ry:n toiminnanjohtaja Eila Ruuskanen-Himma. istuvat paneelissa kuvattavana
Panelistit Mirja Erlund (vas.), Marketta Rantama ja Irene Taavetti sekä juontajana toiminut MIELI Henkilöjäsenet ry:n toiminnanjohtaja Eila Ruuskanen-Himma.

 

Lue panelistien jutut

Jutut panelisteista löydät mielihenkilojasenet.fi -sivuilta:

Katso video paneelista

MIELI Henkilöjäsenet ry järjesti Ikä herättää uusia ajatuksia tulevasta -keskustelutilaisuuden Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja Teams-alustalla 26.9.2024.

Tapahtumavideo on yhdistyksen YouTube-kanavalla (26 min).

Keskustelutilaisuuden luottamuksellisuuden takia videosta on poistettu keskusteluosuudet.

Lue lisää

  • MIELI ry:n ”Ikääntynyt mieli 2050” –visio sisältää tavoitteet yli 65-vuotiaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Asiakirja löytyy mieli.fi -sivustolta.
  • MIELI ry on toteuttanut Mielenterveyden ensiapu® 1, ikääntyvä mieli kansalaiskoulutusta. MTEA 1 korvautuu vähitellen Hyvinvoiva mieli koulutuksella, josta on lisätietoa mieli.fi-sivustolla.
  • MIELI ry:llä on vuoden 2025 loppupuolella tarjolla koulutuspaketti ikääntyneiden kanssa toimiville. MIELI ry on hankkinut Australiasta Older Person Mental Health First Aid -lisenssin. Koulutus vastaa nykyistä Mielenterveyden ensiapu 2 koulutusta, josta on lisätietoa mieli.fi-sivustolla. Lisätietoa saa vastuuhenkilöltä: sonja.maununaho(at)mieli.fi

TEKSTI, KUVAT JA VIDEOT: Eila Ruuskanen-Himma
Aloituskuva: Tekoäly/Midjourney/Eila Ruuskanen-Himma

Ikä herättää uusia ajatuksia tulevasta

MIELI Henkilöjäsenet -tilaisuus to 26.9.2024 klo 17.–18.30 Oodi ja Teams. Tervetuloa!

Keski-ikäinen nainen istuu toimistossa ja katsoo horistonttiin, tulevaisuuteen. Kuva on luotu tekoälyohjelmalla, Midjourneu, Eila Ruuskanen-Himma 2024Tilaisuus on maksuton. Tuo myös ystäväsi mukaan!

Puhujina ovat kokeneet työelämän valmentajat ja vaikuttajat Mirja Erlund, Marketta Rantama ja Irene Taavetti.

Aika
to 26.9.2024 klo 17.00–18.30

Kenelle
MIELI Henkilöjäsenet ry:n jäsenille ja heidän ystävilleen sekä yhdistyksen yhteistyökumppaneille

Paikka
Helsingin keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki, Ryhmätila 3. Ryhmätilaan mahtuu vain 16 paikan päälle, joten ilmoittaudu pian. Tila täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Teams-alustalle pääsevät kaikki.

Ilmoittautumiset
To 19.9.2024 mennessä: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Järjestäjä
MIELI Henkilöjäsenet ry

OHJELMA

Klo 17.00

Avaus
Eila Ruuskanen-Himma
Toiminnanjohtaja, MIELI Henkilöjäsenet ry

Paneelissa

Työyhteisökouluttaja, logoterapeutti ja ryhmäanalyyttinen työnohjaaja Mirja Erlund

Ura- ja työhyvinvoinnin valmentaja ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marketta Rantama

Psykiatri, nuoriso- ja aikuispsykoterapeutti VET ja iltapäivämummo Irene Taavetti

Keskustelu

Päätös
Klo 18.30

 

Panelistien esittelyt

Mirja Erlund

MIRJA ERLUND

Työyhteisökouluttaja, logoterapeutti ja ryhmäanalyyttinen työnohjaaja.

Mirja on ohjannut Mielenterveyden ensiapu koulutuksia työyhteisöille, ikääntyneille ja yrittäjille ja rakentanut koulutusten sisältöjä MIELI ry:ssä. Mirja on toiminut myös mm. Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtajana.

Marketta Rantama

MARKETTA RANTAMA

Ura- ja työhyvinvoinnin valmentaja ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti.

Marketta valmentaa työntekijöitä ja työyhteisöjä eläkkeelle siirtymisissä. Marketta on toiminut Itä-Suomen yliopiston henkilöstön kehittämispäällikkönä ja Kuopion yliopiston henkilöstöpäällikkönä.

IRENE TAAVETTI

Psykiatri, nuoriso- ja aikuispsykoterapeutti VET ja iltapäivämummo.

Mirja, Marketta ja Irene ovat MIELI Henkilöjäsenet ry:n jäseniä.
MIELI Henkilöjäsenet ry on MIELI ry:n valtakunnallinen jäsenyhdistys, joka koostuu yksittäisistä henkilöjäsenistä eri puolilta Suomea. Jäseniä on yli 400. Jäsentensä kautta yhdistys pyrkii vaikuttamaan myönteiseen mielenterveyspolitiikkaan ja kansalaisten tietoon mielenterveydestä.  Tule mukaan! Tietoa jäsenyydestä: mielihenkilojasenet.fi

Mitä mielen päällä Olavi Nevalainen

”Ihminen tarvitsee toisesta ihmisestä peilin nähdäkseen itsensä”, sanoo tukihenkilönä toimiva Olavi Nevalainen.

Teologian maisteriksi valmistunut Nevalainen on huolissaan opiskelijoiden talousvaikeuksista, jotka voivat heijastua yhteiskunnassa pitkälle tulevaisuuteen.

Olavi Nevalainen toimii tukihenkilönä.

Mitä mielen päällä

Mielen päällä on kesäloma. Takana on pitkä talvi ja kevät, joka päättyi loppurutistukseen rippileirin muodossa.

Viime talvena kävin Mieli ry:n Vapaaehtoisten tukijoiden ja kriisiauttajien peruskoulutuksen. Olen äskettäin aloittanut ensimmäisen tukisuhteeni.

Nyt on hetki aikaa pysähtyä ja levätä mökillä Kerimäellä. Viikon vain lepään, kuljen metsässä, uin, saunon ja kuuntelen, mitä itse tarvitsen.

Mistä nyt pitäisi puhua

Tällä hetkellä olisi syytä puhua taloudesta, huumeista, yksinäisyydestä, kiusaamisesta, ihmisoikeuksista ja monesta muusta mielenterveyteen liittyvästä asiasta. Näistä toki puhutaankin.

Ajattelin nyt kuitenkin puhua opiskelusta. Opiskelun tärkeydestä kuullaan puhuttavan paljon ja opiskeluun kannustetaan. Jokaisella valolla on kuitenkin varjonsa. Opiskelua ylistävä diskurssi on saanut viime vuosina rinnalleen toisenlaisen äänen: opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja taloushaasteet.

Lainojen korot ovat nousseet reilusti, kuten kaikki velalliset tietävät. Korkojen nousun saivat ja saavat tuntea myös opiskelijat.

Valmistuin viime syksynä teologian maisteriksi ja tänä kesänä jouduin maksamaan ensimmäisen kerran opintolainan korot puolen vuoden ajalta. Elin opiskeluaikani pääosin opintolainan varassa, koska opiskelu vei paljon aikaa ja voimia. Lainaa kertyi niin paljon kuin viidessä vuodessa oli mahdollista, joten korotkin ovat sen mukaiset.

Koska opiskelua pidetään itsessään arvokkaana ja jokaista kannustetaan hankkimaan koulutus, mielestäni opiskelun taloudellisen tuen täytyisi olla tämän puhetavan mukaista. Tälläkin hetkellä opintolainan osuutta lisätään ja tukien osuutta vähennetään (asumistuki, indeksikorotus).

Opintolainaa kannustetaan siis ottamaan, mutta korot ovat nousseet niin, että opiskelijat välttävät lainan ottamista. Jatkossa ansiotulot eivät kuitenkaan vaikuta opintotukeen, joten opiskelijat voivat tehdä opintojen ohella rajattomasti töitä. Pelkään pahoin, että tämä on sellainen suunta, joka tulee entisestään vaikuttamaan opiskelijoiden jaksamiseen ja lisäämään opiskelijoiden mielenterveys- ja talousongelmia.

Luulen myös, että tällainen muutos tulee näkymään (jollain aikavälillä) (korkea)koulutuksen arvostuksen laskuna. Miksi kouluttautua, ainakaan huonommin työllistäville aloille, jos siitä seuraa taloudellisia ongelmia?

Tällä hetkellä näyttää siltä, että niin mielenterveys kuin sivistyskin häviävät taistelun, kun vastassa on talouskasvu.

Taustasi kolmella lauseella

Jatkan koulutukseen liittyvällä teemalla: Kävin peruskoulun Eläintarhan ala-asteella ja Alppilan yläasteella. Menin ammattikouluun automaatioalalle, mutta jätin sen kesken päästyäni trukkikuskiksi logistiikkaterminaaliin.

Menin lukioon noin 25-vuotiaana, ja viime syksynä valmistuin teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Ajattelen että mielenterveydellä on sekä yhteiskunnallinen (kollektiivinen) että yksilöllinen ulottuvuus, jotka heijastavat toisiinsa.

Tukihenkilönä vastaan, että mielenterveyttä voi vahvistaa tutustumalla itseensä. Tähän tarvitaan yhteisö tai vähintään ihminen, johon on mahdollista rakentaa luottamus. Ihminen tarvitsee peilin nähdäkseen itsensä.

Itseensä tutustumisella tarkoitan sitä, että tulee tietoiseksi omista mieltymyksistään, identiteet(e)istään ja tunteistaan, sekä hyväksyy ne osaksi itseään.

Olen huomannut, että kyky tunnistaa ja eritellä tunteita parantaa elämänlaatua monin tavoin. Vaikeidenkin tunteiden kanssa pärjää, mutta vaikeiden olotilojen (masennus, ahdistus, dissosiaatiot) kanssa selviäminen on paljon hankalampaa.

Kun olotilat muuttuvat tunteiksi, elämä käy hieman helpommaksi.

Kriisit kuuluvat elämään

Samaa mieltä, mutta jättäisin tämän sanomatta ihmiselle, jota on kohdannut kriisi.

Kriisejä on monenlaisia ja eri kokoisia, eivätkä ne jakaudu tasan. Toiset syntyvät sairaina, toiset terveinä. Toiset syntyvät köyhyyteen, toisilla on yllin kyllin. Toisen kotona rakastetaan, toisen laiminlyödään. Toiset syntyvät onnellisten tähtien alle, toiset ohjusten peittävän taivaan alle.

Elämä on toisinaan käsittämättömän epäreilua.

Monista kriiseistä voi kuitenkin selvitä ja sietämätönkin voi muuttua siedettävämmäksi. Olipa kriisi mikä hyvänsä, olisi tärkeää, että sen voisi jakaa toisen ihmisen kanssa. Yhdessä kannettuna elämän vastoinkäymisiä on hieman helpompi kantaa.

Kuten tukijan peruskoulutuksessa sanottiin, hyvä tukihenkilö on kuin aasi. Sillä on suuret korvat ja pieni suu, sekä vahva selkä. Nämä kolme asiaa toivon pystyväni myös itse tarjoamaan tuettavilleni.

Viimeisin mielenterveystekosi

Ajattelen että jokapäiväinen mielenterveysteko on keskustella ihmisten kanssa kuulumisista ja tukea tarpeen vaatiessa.

Viimeinen mielenterveystekoni on tukisuhteen aloittaminen. Taloudellinen mielenterveystekoni on yhteisvastuukeräykseen lahjoittaminen.

Mistä saat iloa ja energiaa

Saan iloa ja energiaa läheisteni kanssa vietetystä ajasta ja merkityksellisistä keskusteluista, hyvästä ruuasta, lukemisesta, liikunnasta, pitkistä unista. Näitä varmaan tulisi paljon.

Mietelause tähän aikaan

Asioilla todella harvoin on niin kiire kuin usein saattaa vaikuttaa, mietelauseeni tähän aikaan on:

“Jos et tiedä, mitä kannattaisi tehdä, pysähdy, ja lue.”

MIELI Henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI. 

Mitä mielen päällä Riitta Vuorinen

”Supistusten ja leikkausten sijaan tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen foorumeita ehkäisemään nuoren putoamista, jopa syrjäytymistä tai sairastumista”, sanoo pitkän linjan mielenterveysammattilainen, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja ja Tehyssä työskennellyt ja järjestöaktiivina toiminut Riitta Vuorinen.

Riitta Vuorinen, kasvokuva
Riitta Vuorinen

Mitä mielen päällä

Gaudeamus igitur, juvenes dum sumus. Toivottavasti nuoret ja heidän läheisensä ovat saaneet juhlia lakkiaisia ja valmistujaisia nuoruudesta iloiten ja vailla huolia tulevaisuudesta tai pääsykokeista.

Arki on monella nuorella alkanut heti maanantaina. Joillakin kesätöissä, toisilla pääsykokeisiin valmistautuessa. Joka vuosi moni nuori joutuu kokemaan suuren pettymyksen, kun opiskelupaikkaa ei löydykään. Mitä sitten? Mikä välivuosi?

Syksyllä ei ole tarjolla kesätyöpaikkoja. Taantuma-aikana muitakin työpaikkoja on aiempaa vähemmän. Monen nuoren unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat murskautuvat, kun nuori jääkin ilman työpaikkaa tai opiskelupaikkaa.

Taloudellisista syistä voi joutua asumaan lapsuuskodissaan ja kaveripiirikin on hajonnut.

Itsetunto ja mielenterveys ovat kovilla, masennuskin voi vaania. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan vanhemmilta ja läheisiltä erityistä tukea ja ymmärrystä. On liian helppo heittää, että esimerkiksi avoimen yliopiston kurssejahan on aina tarjolla. Jos pettymys on murskaavan iso eikä ole motivaatiota tai rahaa kursseihin, eihän niihin hakeuduta.

Kun keskusteluapua ei ole enää saatavissa opiskelijaterveydenhuollosta, tarvittaisiin supistusten ja leikkausten sijaan nykyistä paljon enemmän matalan kynnyksen foorumeita – niin hyvinvointialueiden kuin kolmannen sektorinkin – ehkäisemään nuoren putoamista jopa syrjäytymistä tai sairastumista.

Mistä nyt pitäisi puhua

Nyt pitäisi puhua nuorten ja myös nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä heille kohdennetuista helposti saatavista tukipalveluista. Jos jopa neljännes nuorista kärsii mielenterveyshaasteista, se on huolestuttavaa. Kun ikäluokat pienentyvät, mielenterveyshaasteet koskettavat yhä useampaa nuorta, ellei tilanne korjaannu nopeasti.

Nuoret, perheelliset aikuiset ovat monesti liian kovilla. Pikkulapsiarki ja yövalvomiset uuvuttavat usein eikä kaikilla ole turvaverkkoa lähistöllä. Parisuhde voi olla koetuksella, jopa rakoilla. Vauva- tai taaperoikäisten lasten vanhempien erot eivät ole harvinaisuus. Valtavan surullista.

Tilannetta voitaisiin auttaa, jos tarjolla olisi lastenhoitoapua kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, jotta vanhemmat saisivat ajoittain lapsivapaata jaksamisensa tueksi.

Tarvittaisiin parisuhdeneuvontaa esimerkiksi neuvoloissa. Neuvolajärjestelmä ei enää toimi, kuten sen on tarkoitettu toimivan. Terveydenhoitajat vaihtuvat usein eikä luottamuksellista tai mitään tiiviimpää suhdetta pääse syntymään perheiden ja terveydenhoitajien välille.

Taustasi kolmella lauseella

Olen aktiivinen seitsemänkymppinen, itsenäinen ja oikeudenmukaisuutta arvostava eläkeläinen.

Kolmen pojan kasvattaminen, osin yksinhuoltajana aikuiseksi, on suurin urotekoni ja heidän yhteensä neljä lastansa tietenkin valtavia aarteita.

Pitkä mielenterveysammattilaisuus, 51 vuotta ja yli 30 vuoden järjestöammattilaisuus on omien elämänkokemusten ohella opettanut näkemään, arvioimaan ja käsittelemään monenlaisia ilmiöitä sekä seuraamaan tiiviisti yhteiskunnan kehitystä.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Mielenterveyttä voi vahvistaa vuorovaikutussuhteissa ystävien, läheisten ja ylipäätään toisten ihmisten kanssa.

Mielenterveyttä voi vahvistaa lukemalla, musiikilla, muilla taide-elämyksillä, itsereflektoimalla sekä nauttimalla luonnosta ja liikkumalla.

Kriisit kuuluvat elämään 

Kriisit kuuluvat ehdottomasti elämään. Kriiseistä selviytyminen kasvattaa ihmisenä ja vahvistaa itsetuntoa.

Valitettavasti on ihmisiä, jotka eivät kestä kriisejä tai eivät uskalla kohdata niitä, vaan pakenevat päihteisiin tai haitallisiin defensseihin ja ”kelottuvat”.

Viimeisin mielenterveystekosi

Toimin Narsismin uhrien tuki ry:n puhelinpäivystäjänä. Muutama päivä sitten kuuntelin ja kohtasin jälleen vaikeassa tai haitallisessa ihmissuhteessa olevia henkilöitä tarjoten omia näkökulmia.

Joskus mietin, onko soittajan kauheiden kokemusten kuuntelu ja vihjailu oman elämän hallinnasta oikeasti mielenterveysteko, kun vaikeassa lähisuhteessa elävälle tekisi mieli huutaa, että juokse, juokse henkesi edestä.

Yritän joka päivä olla ystävällinen ja kohtelias kanssaihmisille

Mistä saat iloa ja energiaa

Nautin elämästä, ihan arjestakin. Eläminen omassa aikataulussa ja päivän lehtien luku radioita kuunnellen on eläkeläisen suuri etuoikeus.

Lasten perheet ovat valtava ilonaihe ja pienet tytöt 4-, 2- ja 1-vuotiaat pakahduttavat sydämen kuten 18-vuotias abipoikakin.

Läheiset sisarussuhteet ja läheiset ystävyyssuhteet ovat uskomaton voimavara.

Mietelause tähän aikaan

Eurovaalit olivat ja niillä on oikeasti merkitystä jokaiselle suomalaiselle niin turvallisuuspolitiikan, ilmastopolitiikan, pakolaisuuskysymysten kuin monen muunkin tärkeän asian kannalta.

Hämmästyttää, että edelleen 30 vuoden jälkeen suurin osa äänioikeutetuista ”nukkuu” näissä vaaleissa tai ei ole kyennyt vieläkään hyväksymään Suomen liittymistä EU:n jäseneksi.

Vaikuta.

MIELI Henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

Alviina Alametsä istuu rantakivelllä

Mitä mielen päällä Alviina Alametsä

”Kaikilla on elämänkriisejä, mutta toivon, että niihin saisi enemmän tukea, sanoo vihreä europarlamentaarikko, mielenterveysaktivisti ja kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä. 

Alviina valittiin toukokuussa MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallitukseen.

Alviina Alametsä, kasvokuva
Alviina Alametsä

Mistä nyt pitäisi puhua 

Nyt pitäisi puhua eriarvoisuudesta, nuorista ja palveluiden parantamisesta.

Taustasi kolmella lauseella

Olen vihreä europarlamentaarikko, mielenterveysaktivisti ja kaupunginvaltuutettu Helsingissä, jossa on perustettu aloitteestani esimerkiksi avoimia Mieppi-mielenterveysklinikoita. 

Työskentelin aiemmin Mielenterveyspoolissa, jossa teimme Terapiatakuu-kansalaisaloitteen. Myös kouluväkivallan ehkäisy on lähellä sydäntäni, ja kirjoitimme tästä aiheesta kirjan ”Koulumustelmat – kiusaaminen on väkivaltaa” Linda-Maria Ranisen kanssa.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Mielenterveys on sekä poliittista että henkilökohtaista. Jos päättäjät tekevät huonoa työtä, ihmisillä ei ole toimeentuloa tai tulevaisuuden toivoa, on vaikea voida hyvin. 

Toisaalta omaa mielenterveyttä voi myös vahvistaa. Esimerkiksi yhteys luontoon, vapaaehtoistehtävät ja ystävällisyys itselle ja muille ovat ainakin minulle sellaisia asioita.

Kriisit kuuluvat elämään

Kaikilla on elämänkriisejä, mutta toivon, että niihin saisi enemmän tukea. Vaikka kriisit kuuluvat elämään tavallaan, niistä ei pitäisi joutua selviämään eteenpäin aivan yksin. Tähän tarvitaan erilaisia turvaverkkoja ja hyvää ilmapiiriä yhteiskunnassa.

Viimeisin mielenterveystekosi

Tänään aamulla rautiovaunua odottaessani kovia kokenut mies tuli pyytämään minulta kolikkoa ruokaan. Yleensä minulla ei ole käteistä mukana, mutta yhtäkkiä muistin, että olin nähnyt laukkuni sivutaskussa yhden viiden euron setelin. Mies oli hirveän liikuttunut ja iloinen, kun annoin sen, ja meillä oli hyvä keskustelu. Pieni asia, mutta tuli hyvä mieli, kun pystyi antamaan pientä toivoa jollekin.

Mistä saat iloa ja energiaa

Saan iloa ja energiaa läheisistäni ja luonnosta, ja nyt kesällä mansikoista, kasvatan niitä myös itse laatikossa.

Mietelause tähän aikaan

Suosikki salaliittoteoriani on, että lopulta kaikki menisi hyvin.

Haastattelun jälkeen Alviina Alametsä valittiin kansanedustajaksi Maria Ohisalon (vihr) siirtyessä Euroopan parlamenttiin. Kansanedustajan työssään hän keskittyy ihmisoikeuksiin, luontoon ja mielenterveyteen.

MIELI Henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Alviina on yhdistyksen hallituksen jäsen. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja.

Liity sinäkin jäseneksi.

Maija Innanen MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen puheenjohtajaksi

Maija Innanen valittiin MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa toukokuussa. Pari viikkoa aikaisemmin hänet oli valittu MIELI Suomen Mielenterveys ry:n liittohallituksen asiantuntijajäseneksi.

”Maijalla on erinomaisen vahva kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, liiton johtamisesta ja varainhankinnasta ja tätä mielenterveysalalla nyt kipeästi tarvitaan”, kuvasi MIELI Henkilöjäsenet ry:n puheenjohtajuudesta väistyvä Reijo Laitinen.

Psykiatri, psykoterapeutti ja päihdelääkäri Reijo Laitinen jatkaa hallituksessa varapuheenjohtajana.

Kesäinen kasvokuva MIELI henkilöjäsenet ry:n hallituksen puheenjohtaja Maija Innasesta.
Puheenjohtaja Maija Innanen

Maija Innanen on toiminut kymmenen vuotta Stadion-säätiön toimitusjohtajana. Hän vastasi Stadion-säätiön/Olympiastadionin strategiasta, hallinnosta, toiminnasta ja taloudesta. Hänen aikanaan suunniteltiin ja käynnistettiin Olympiastadionin mittava uudistamis- ja perusparannustyö.

Maija on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta liikunnan ja urheilun johtotehtävissä toimien muun muassa yli satatuhatjäsenisen Voimisteluliiton pääsihteerinä ja kattojärjestö SLU ry:n yhteyspäällikkönä. Sitä ennen hän toimi yli kymmenen vuotta julkisen hallinnon tehtävissä kunnissa ja valtiolla sekä yrittäjänä.

”Entistä enemmän pitäisi  puhua siitä, mitä mielenterveystekoja meistä jokainen voi tehdä omassa lähipiirissään ja miten yhteiskuntana ratkaisemme mielenterveyskriisiä”, Maija sanoo.

Alviina Alametsä ja Markus Händelin hallitukseen

Hallituksessa valittiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle jatkamaan Jari Lallinaho, Juho Mertanen ja Suvimaria Saarenpää.

Uutena hallitukseen valittiin kaudelle 2024–2025 kaksi varajäsentä: Alviina Alametsä ja Markus Händelin.

MIELI henkilöjäsenet ry:n puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset ja varajäsenet
Puheenjohtaja Maija Innanen (alkaen vas. ylhäältä) ja hallituksen varsinaiset jäsenet Juho Mertanen, Jari Lallinaho, Riitta Pihlajamäki, Suvimaria Saarenpää, Petra Vuorela ja Reijo Laitinen sekä varajäsenet Alviina Alametsä ja Markus Händelin.

Alviina Alametsä on europarlamentaarikko ja kaupunginvaltuutettu Vuosaaresta.

”Tärkeimpiä tavoitteitani ovat rauhan ja ihmisoikeuksien puolustaminen, ilmastokriisin ratkaiseminen sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen”, Alviina sanoo.

Alviina on työskennellyt myös mielenterveystyön yhteisjärjestön, Mielenterveyspoolin projektipäällikkönä.

Alviina on tehnyt Helsingin kaupunginvaltuustossa useita aloitteita esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, luonnonsuojelun ja yhdenvertaisuuden eteen. Alviinan aloitteen pohjalta on avattu muun muassa kolme maksutonta, avointa Mieppi-mielenterveysklinikkaa, ja aloitettu kouluissa kokeilut kiusaamisvilkusta, maksuttomista kuukautisvälineistä ja tunnetaitojen opetuksesta.

Markus Händelin on oikeustieteen kandidaatti ja eMBA. Hän on toiminut EU:n komission konsulttina ulkomailla yli 20 vuotta. Markuksen asiantuntija-alueita ovat yritysjuridiikka, taloudellinen integraatio/EU:n laajentuminen sekä yritysten liiketoiminnan ja toimintaedellytysten kehittäminen sekä alueiden kehittäminen.

Markus on osallistunut vapaaehtoistoimintaan muun muassa Team Rynkeby pyöräily- ja hyväntekeväisyyshankkeessa, jossa kerätään varoja syöpään tai muihin vakaviin sairauksiin sairastuneiden lasten ja nuorten hyväksi. Markus on käynyt MIELI ry:n tukijakoulutuksen vuonna 2023 ja toimii tukihenkilönä.

”Vapaaehtoistyössä minua kiinnostaa tukijana toimiminen ja auttaminen, toiminnan kehittäminen sekä vaikuttaminen, edunvalvonta ja oikeudelliset kysymykset”, Markus sanoo.

Suomi tarvitsee lisää mielenterveystekoja

MIELI Henkilöjäsenet ry:n vuosikokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen strategia vuosille 2024–2025, sääntömuutokset ja varsinaisen jäsenen jäsenmaksuksi 20 euroa vuodessa.

MIELI Henkilöjäsenet ry on MIELI ry:n valtakunnallinen jäsenyhdistys, joka koostuu yksittäisistä henkilöjäsenistä eri puolilta Suomea. Jäseniä on yli 400. Jäsentensä kautta yhdistys pyrkii vaikuttamaan myönteiseen mielenterveyspolitiikkaan ja kansalaisten tietoon mielenterveydestä.

”Yhdistys on rekisteröity kaksi vuotta sitten. Suomi tarvitsee lisää mielenterveystekoja ja näkemystä. Toimintaan toivotaan mukaan henkilöitä yhteiskunnan eri sektoreilta”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Eila Ruuskanen-Himma.

Lisätietoa

Tarkemmat kuvaukset koko hallituksesta, yhdistyksen toiminnasta ja strategiasta verkkosivuiltamme kohdasta yhdistys.

Liity jäseneksi

Ota yhteyttä

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Sari Aalto-Mattruri, pohtii, ympäristönä metsä ja hakkuut

Yhdistystoiminnalta säästäminen tulee Suomelle kalliiksi

Iso pyörä on pyörimässä: Oikeusministeriö valmistelee kansalaisjärjestöstrategiaa. Samalla hallitus saattaa pohtia kehysriihessään järjestöavustusten lisäleikkauksia.

”Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä”, sanoo kansalaistoiminnan huipppuasiantuntija, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Kahden ihmisen kädet kohtaavat, auttamista
Välittäviä ihmisiä vapaaehtoistyössä ja järjestöjä organisoimassa jatkuvuutta. (Kuva Unsplash/Rémi Walle)

Tämän kirjoituksen lukija, sinäkin teet todennäköisesti vapaaehtoistyötä jossakin järjestössä tai epämuodollisessa tempauksessa.

Vapaaehtoistyö muodostaa välittävien ihmisten ketjusta yhteiskuntamme koossa pitävän liiman.

Isossa kuvassa ilmiötä kutsutaan kansalaistoiminnaksi julkisen ja yksityisen sektorin tavoin.

Kansalaisjärjestöstrategia

Oikeusministeriössä valmistellaan hallitusohjelmaan sisältyvää kansalaisjärjestöstrategiaa.

Keskeisenä tavoitteena on turvata riippumattoman kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus ja vaalia suomalaista demokratiaa.

Tavoitteet ovat hyviä: sääntelyn ja hallinnollisen taakan keventäminen, varainhankinnan mahdollisuuksien vahvistaminen sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen vahvistaminen. ”Ylimmäksi tulisi vielä itsestään selvästi kiteyttää se, mitä Suomi haluaa kansalaisjärjestöiltään”, Sari Aalto-Matturi  sanoo.

Hän näkee, että strategian tulee vastata ainakin kahteen pääkysymykseen:

1) Miten julkinen valta huolehtii siitä, että Suomessa on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, jolla on resursseja tuottaa osallisuutta, hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, tukea ja toimintaa, asiantuntijuutta ja vaikuttamistyötä

2) Miten julkinen valta varmistaa, että kansalaisyhteiskunta pystyy toimimaan vapaana ja riittävän riippumattomana julkisesta ohjauksesta?

Puoli miljoonaa

”Pelkästään sote-alan järjestöissä vapaaehtoistyötä tekee noin puoli miljoonaa suomalaista”, Aalto-Matturi sanoo.

Järjestötoiminnan yhtälö sote-alalla.

Järjestötoiminnalle on toisinaan povattu hiipuvaa tulevaisuutta. ”Erilaisista tempauksista, kuten siivous- ja ravintolapäivistä, odotettiin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan korvaajaa. Näin ei tapahtunut; järjestöt ja epämuodollinen kansalaisyhteiskunta elävät rinnakkain ja lomittain.”

”Yhdistystoiminnan rakenteiden merkitys nousi taas vahvemmin esille ja arvoonsa, kun järjestöt koronavuosina ottivat koppia yhteisestä pärjäämisestä.”

Esimerkki järjestöjen ketteryydestä löytyy Aalto-Matturin johtamasta MIELI ry:stä. Korona-aikaan järjestö jäsenyhdistyksineen nosti kriisityön volyymiä, koulutti uusia vapaaehtoisia ja lisäsi toimintaa verkkoon.

Julkinen tuki

Suomalaista kansalaisyhteiskuntaa on vahvistanut se, että julkinen valta tukee järjestöjen toimintaa. Tämän apparaatin päälle järjestöt rekrytoivat miljoonia vapaaehtoisia.

Aalto-Matturi johdattelee tunnistamaan julkisen sektorin ja järjestöjen periaatteellisia sudenkuoppia.

”Julkinen rahoitus tuottaa myös jännitteen kansalaisyhteiskunnan riippumattomuuden ja julkisen ohjauksen välille.”

”Jännite vahvistui, kun järjestörahoitus siirtyi tänä vuonna valtion budjettirahoitukseen ja rahoitukseen kohdistui huomattavia leikkauspaineita.”

Aalto-Matturi patistaisi poliittisia päättäjiä tunnistamaan niitä kriteereitä, joilla rahoitusta saava toiminta pitäisi valita.

”Tulevatko kriteerit kansalaisyhteiskunnalta tai ainakin kansalaisyhteiskunnan kanssa dialogissa rakennettuna, vai osoitetaanko raha toimintaan, jota julkinen valta järjestöiltä odottaa?”

Vapautta ohjauksesta

”Sosiaali- ja terveysalan järjestökenttä puskuroi julkisten palveluiden kuormitusta ja tukee heikoimmassa asemassa olevia”, Aalto-Matturi sanoo.

Hallituksen kehysbudjetin mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustussumma leikkautuisi vuonna 2027 noin neljänneksellä eli 100 miljoonalla eurolla – ja nyt on myös ollut esillä, että hallituksen kehysriihessä pohdittaisiin lisäleikkauksia järjestöjen avustuksiin.

Yhdistyksissä suomalaiset ottavat palkattuina ja vapaaehtoisina vastuuta yhteisestä pärjäämisestä. Tästä säästäminen tulee helposti kalliiksi.

Järjestöt niin vapaana ulkoapäin tulevasta ohjauksesta kuin mahdollista

”Leikkauksia linjatessa on tärkeää muistaa, että järjestöavustukset ovat tukea kaikelle sille, mitä järjestöt tuottavat yhteiskunnalle ja avun tarpeessa oleville ihmisille.”

”Järjestöjen pitää voida kertoa, miten leikkaukset vaikuttavat ja miten kohdistettuina ne aiheuttavat yhteiskunnalle sekä järjestön kohderyhmälle pienimmän vahingon.”

”Jotta leikkauksista ei aiheutuisi kansalaistoiminnalle ja matalan kynnyksen auttamiselle liian suuria vahinkoja, pitäisi järjestön omaa harkintaa vahvistaa.”

Oikeusministeriön johtama strategiatyö tulee linjauksillaan ottamaan kantaa siihen, mitä Suomi haluaa kansalaisjärjestöiltä.

”Toivottavasti demokraattista osallisuutta, rohkeaa vaikuttamista, aktiivista kehittämistä ja yhteistä vastuunottoa – ja niin vapaana ulkoapäin tulevasta ohjauksesta kuin suinkin mahdollista.”

 

Sari Aalto-Matturi, pohtiva ilme, ympäristönä metsä ja hakkuut.
”Leikkauksia linjatessa on tärkeää muistaa, että järjestöavustukset ovat tukea kaikelle sille, mitä järjestöt tuottavat yhteiskunnalle ja avun tarpeessa oleville ihmisille”, Sari Aalto-Matturi sanoo.

Sari Aalto-Matturilla on leveät hartiat puhua kansalaistoiminnasta yhteiskunnassa. Hän on MIELI ry:n toiminnanjohtaja, Takuu-säätiön puheenjohtaja ja sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän on myös toiminut Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajana, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n hallituksen varapuheenjohtajana, oikeusministeriön demokratian vastuuvirkamiehenä sekä SAK:n viestintäpäällikkönä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden lisensiaatti.

Lue lisää ja vaikuta

Blogi. Aalto-Matturin ”100 miljoonaa syytä vaalia kansalaistoimintaa” -blogi MIELI ry:n verkkosivuilla:

Anna palautetta. Löydät oikeusministeriön sivuilta verkkolomakkeen palautteen antamista varten kansalaisjärjestöstrategiasta.

Kansalaisjärjestöstrategia. Valmisteilla olevan kansalaisjärjestöstrategian hankesivut/oikeusministeriö

Kannanotto. Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä, kahdentoista sote-järjestön yhteinen kannanotto, STT-tiedote

Kannanotto kehysriiheen. Kehysriihen otettava vastuu nuorten hyvinvointivajeesta, MLL, MIELI ry, SOS-Lapsikylä, Setlementtiliitto

TEKSTI: Eila Ruuskanen-Himma

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Mitä mielen päällä Maija Innanen

”Minulla on ihania ystäviä. Olen heistä kiitollinen. Mutta miten pitäisi toimia, kun ystävä ei enää tunnu ystävältä vaan vie hapen ympäriltäsi”, pohtii toimitusjohtaja emerita Maija Innanen.

Mitä mielen päällä

Ystävyys on vapaaehtoinen ja tasa-arvoinen suhde. Minulla on ihania ystäviä: pitkäaikaisia, luotettavia, rehellisiä, kuuntelevia, välittäviä ja hauskoja. Olen heistä kiitollinen. Mutta miten pitäisi toimia, kun ystävä ei enää tunnu ystävältä vaan vie hapen ympäriltäsi.

Hyvä ystävyys ei kuormita kumpaakaan liikaa, eikä perustu hyötymiseen tai velvollisuuteen. Hyvä ystävyys tuo iloa ja on kummallekin mielekästä ja antoisaa.

Maija Innanen

”Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna meren se selvittää
Kuka viereesi jää
Ja jos silloin kun myrsky soi
Vain sun kumppanis vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie
Jääköön pois mikä lie”

(Vladimir Vysotski/Arja Saijonmaa)

Mistä nyt pitäisi puhua

Suomi on seitsemättä vuotta maailman onnellisin maa, mutta silti meillä on mielenterveyskriisi.

MIELI ry ja MIELI henkilöjäsenet ry kysyivät presidenttiehdokkailta, miten ratkoa kriisiä. Kaikki ehdokkaat vastasivat ja useat olivat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

Oma ikääntymiseni saattaa vaikuttaa siihen, että entistä enemmän pohdin myös ikäihmisten jaksamista. Media tuo esiin viikoittain tilanteita, joissa vanhuksemme elävät viimeisinä vuosinaan elämää, joka ei ole ihmisarvoista.

Äitini lähestyy yhdeksättäkymmenettä ikävuottaan. Hän huomaa useista ikätovereistaan tietynlaisen taantumisen ja usein myös masentuneisuuden heidän joutuessaan jättämään kotinsa ja siirryttyään hoitokotiin tai vastaavaan.

Ehkä pitäisi puhua entistä enemmän siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä omassa lähipiirissään. Pidetään läheisistämme huolta, kohdataan heidät aidosti, kysytään ’mitä Sinulle kuuluu’ ja autetaan kukin omien voimavarojemme mukaan.

Taustasi kolmella lauseella

Perheeseeni kuuluu äiti ja sisar sekä edesmenneen veljeni perhe. Opiskelin urheiluopistossa ja sen jälkeen Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Mielenkiintoinen työurani liikunnan, urheilun, järjestötoiminnan ja tapahtumatoiminnan parissa kunnissa, valtiolla, yrittäjänä, järjestöissä ja säätiössä kesti noin 43 vuotta.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Arjen valinnat vahvistavat myös mielenterveyttä: uni, lepo, terveellinen ruokailu, liikunta, palautumisesta huolehtiminen ja hyvät ihmissuhteet.

Kriisit kuuluvat elämään

Harva meistä välttyy elämässään kriiseiltä. Eipä niitä kenellekään toivo, mutta kun niitä tulee, on tärkeää uskaltaa kohdata ihminen. Kysyä mitä kuuluu ja voinko olla avuksi.

Usein pelkkä kuuntelu tai vaikkapa halaus voi auttaa.

Minä olen hyvä huono esimerkki siitä, että pidin aikoinaan pitkään isot vaikeat asiat vain itselläni. Lisäksi olen ollut itselleni turhan ankara ja suorittanut elämää. Onneksi olen kehittynyt. Nyt opettelen puhumaan itselleni kauniimmin.

Viimeisin mielenterveystekosi

”Rakkautta”. Näin päätän äidin kanssa päivittäisen puhelun.

Mistä saat iloa ja energiaa

Rauhallisista aamuista, läheisistä, ystävistä, liikunnasta ja saapuvasta keväästä.

Mietelause tähän aikaan

”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa”

 

Maija Innanen on yhdistyksemme hallituksen varapuheenjohtaja. MIELI henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

Ikääntynyt ja lapsi:Kuuva viestii Mitä sinulle kuuluu?

Osallistu Mielenterveyden ensiapu®1 koulutukseen OULUSSA 20.–21.9.2024

MIELI Henkilöjäsenet ry järjestää henkilöjäsenille Mielenterveyden ensiapu 1 koulutuksen Oulussa 20.-21.9.2024. Tarkemmat kelloajat ovat perjantaina 16.30–20.30 ja lauantaina 10–17.00.

Koulutus vahvistaa mielenterveystaitoja. Niissä yhdistyy mukavassa ilmapiirissä tietoaines, keskustelu ja harjoitukset. Koulutuksesta voi jatkaa ohjaajaksi.

Ilmoittaudu mukaan MIELI ry:n koulutussivuston kautta. Koulutukseen otetaan 15 osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu.

Kaksipäiväisen koulutuksen hinta on jäsenille 70 € ja ei-jäsenille 90 €. Maksu sisältää Mielenterveys elämäntaitona -kirjan. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutusta.

Voimavaralähtöinen kansalaiskoulutus

Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona on voimavaralähtöinen kansalaistaitokoulutus.

Koulutus tarjoaa tutkittua tietoa mielenterveydestä sekä keinoja oman ja toisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Mielenterveyttä lähestytään voimavarana, mielen hyvänä vointina ja ihmisen kykynä selviytyä arjessa.

MTEA-ohjaajat Suvimaria ja Mirja

Ohjaajina toimivat kokeneet mielenterveystaitojen ammattilaiset, MTEA-ohjaajat Suvimaria Saarenpää ja Mirja Erlund.

Kuvassa vierekkäin MTEA-ohjaajat Suvimaria Saarenpää ja Mirja Erlund.
Kouluttajat Suvimaria Saarenpää (vas) ja Mirja Erlund.

Suvimaria Saarenpää on ohjannut useita vuosia Mielenterveyden ensiapu koulutuksia ja vahvistanut mielenterveystaitoja eri yhteisöissä. Suvimaria opiskelee myös logoterapeutiksi ja on logoterapiaohjaaja.

Mirja Erlund on ohjannut Mielenterveyden ensiapu koulutuksia jo kymmenisen vuotta muun muassa työyhteisöille, ikääntyneille ja yrittäjille. Hän rakentanut mielenterveyttä edistävien koulutusten sisältöjä MIELI ry:ssä. Hän on myös logoterapeutti.

Kahden päivän koulutus

MTEA®1 koulutus on MIELI ry:n kehittämä ja rekisteröimä koulutus.

Koulutuksen kesto on 14 tuntia. Todistuksen saaminen edellyttää osallistumista kaikkiin koulutuspäiviin sekä itsenäisesti suoritettavien tehtävien suorittamista.

Poissaoloja ei voi korvata ja korvaavia tehtäviä ei järjestetä.

Kaikki koulutuksia pitävät ohjaajat ovat MIELI ry:n kouluttamia ja hyväksymiä.

Viisi kantavaa teemaa

Koulutuksen sisällössä on seuraavat viisi kantavaa teemaa:

  • Mielenterveys osana hyvinvointia ja terveyttä
  • Tunnetaidot
  • Elämän monet kriisit ja selviytyvä ihminen
  • Ihmissuhteet ja vuorovaikutus mielenterveyden tukena
  • Mielenterveys ja arjen taidot.

Tavoitteena on kartuttaa osaamistasi. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen

  • tiedät mitä mielenterveys on
  • tiedät, miten mielenterveyttä voi edistää
  • mielenterveysosaamisesi on lisääntynyt.

Ilmoittautumisen jälkeen lisätietoa

Ilmoittautuneille lähetetään koulutuskirje ja päivien yksityiskohtaisempi ohjelma elokuussa sekä ilmoitetaan koulutuksen tarkempi paikka Oulun keskustassa.

Miksi yhdistyksemme järjestää MTEA koulutuksen? Lue lisää verkkosivuiltamme.

Lisätietoja yhdistyksemme Mielenterveyden ensiapu 1 koulutuksesta henkilöjäsenille antavat eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi tai mirja.erlund(at)logoterapiapalvelut.fi

Tervetuloa mukaan!

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Nuori portailla allapäin

Mielenterveys ja palvelujärjestelmä -webinaari 17.4.2024

MIELI henkilöjäsenet ry kutsuu Sinut Mielenterveys ja palvelujärjestelmä -webinaariin. Tervetuloa maksuttomaan tapahtumaan Teams-alustalla 17.4.2024 klo 16.00–17.30.

Tilaisuus on tarkoitettu henkilöjäsenille ja jäsenten ystäville.

Ilmoittaudu: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Tilaisuuden kutsuttu asiantuntija on MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman.

Frans Horneman, kasvokuva, seinää vasten
Johtava psykologi Frans Horneman MIELI ry:stä (Kuva: Jukka Rapo)

Frans Horneman on perehtynyt MIELI ry:ssä palvelujärjestelmään liittyviin kysymyksiin. Hän tuntee myös mielenterveyden tuki- ja keinovalikoimat.

Sisältö

  • Tilannekuva mielenterveyden palvelujärjestelmästä Suomessa
  • Porrastettu malli mielenterveyspalveluissa
  • Mihin nyt pitäisi vaikuttaa

Järjestöt palvelupoluilla

Palvelujärjestelmä on haavoittuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Hyvinvointialueiden työ on rakentumassa, mielenterveyden tuen tarve on kasvussa ja erikoissairaanhoito kuormittunut.

Kun apua mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla ajoissa, ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.

Toimivat palvelupolut ja järjestöjen toimintaedellytykset ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.

Porrastettu malli

Tuki- ja keinovalikoiman kokonaisuuden ja samalla eri roolien ajattelun yhtenä viitekehyksenä on keväällä 2023 luotu psykososiaalisen työn porrastettu malli (valtioneuvosto).

Porrastetun mallin mukaan

  • arjen tuki ja omahoito järjestöjen tarjoamana on ”nollatasolla”
  • ohjattu omahoito ja etänettiterapia on ”ensimmäisellä portaalla”
  • lyhytmenetelmät, näyttöön perustuvat, ovat ”toisella tasolla”
  • lyhytpsykoterapiat ovat ”kolmannella portaalla”
  • pitkät psykoterapiat ovat ”neljännellä tasolla”

Kysymyksiä ja keskustelua

Yhdistyksemme järjestämissä tapahtumissa on aikaa kysyä ja keskustella.

On myös tärkeää välittää eri puolilla Suomea toimivilta henkilöjäseniltä heikkoja signaaleja MIELI ry:n vaikuttamistyöhön.

Tule mukaan!

Ilmoittaudu: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Toiselle kierrokselle presidentinvaalissa selviytynyt Alexander Stubb puhuu mielenterveydestä

”Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeistä”, sanoo Alexander Stubb.

Kaikki presidenttiehdokkaat vastasivat MIELI ry:n ja MIELI henkilöjäsenet ry:n kyselyyn.

Lue mitä Stubb vastasi!

Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?

Korona-aika vaikutti erityisesti lapsiin ja nuoriin, näin sen myös omassa perheessäni.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ennaltaehkäisevästi, esimerkiksi harrastustoimintaa tukemalla, on keskeistä.

Pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä nyt toteutumassa olevaa lasten ja nuorten terapiatakuuta.

Mielestäni on hienoa, että mielenterveyden ongelmista puhutaan nykyään yhteiskunnassa avoimemmin ja apua haetaan enemmän. Asiasta pitää puhua vielä avoimemmin.

Mielenterveydestä pitää puhua vielä avoimemmin

Seuraava askel on varmistaa, että apua on myös saatavilla.

Kansalaisjärjestöjen tekemä työ sekä niiden tarjoama tuki ja apu on korvaamattoman tärkeää sekä mielen hyvinvoinnin edistämisessä että mielenterveyden ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä tukemisessa.

Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin? 

Nostaisin esiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia.

Haluaisin myös edistää hyvää keskustelukulttuuria ja korostaa empatian merkitystä.

Toivoisin, että kuuntelisimme toisiamme enemmän ja kohtelisimme toisiamme arvokkaasti niin kasvotusten kuin verkossakin.

Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne? 

Mielen ja kehon suhde on minulle tärkeä.

Huolehdin riittävästä levosta, suhteellisen terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta.

Järjestän aikaa läheisilleni ja luen paljon.

Verkkosivuiltamme löytyy yhteenveto kaikkien ehdokkaiden vastauksista.

Toiselle kierrokselle presidentinvaalissa selviytynyt Pekka Haavisto puhuu mielenterveydestä

”Mielenterveyden teemat on pidettävä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa”, sanoo Pekka Haavisto.

Kaikki presidenttiehdokkaat vastasivat MIELI ry:n ja MIELI henkilöjäsenet ry:n kyselyyn.

Lue mitä Haavisto vastasi!

Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?

Mielenterveyden ongelmat, masennus, kokemus yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta uhkaavat kasvaa suomalaiseksi kansansairaudeksi. Korona-aika ja sen mukanaan tuoma eristäytyneisyys vaikutti myös tähän kehitykseen.

Monet nuoret kaipaavat lisätukea juuri mielenterveyden ongelmiin. Joskus ammattiavun lisäksi yksikin turvallinen aikuinen voi muuttaa nuoren elämän suunnan.

Mielenterveyden teemat on pidettävä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Presidentin mahdollisuudet vaikuttaa sisäpoliittisiin aiheisiin ovat rajalliset. Yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheiden nostaminen on kuitenkin mahdollista ja ajattelen sen olevan presidentin vaikuttamismahdollisuuksien osalta keskeisessä roolissa.

Itse suosin jo ministeriaikoina pyöreän pöydän keskusteluja, joissa käsiteltiin muun muassa nuorten hyvinvointia ja esimerkiksi nuorison jengiytymistä.

Kokemusasiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden saattaminen yhteen tuo näkyväksi uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia.

Kansalaisjärjestöillä kuten Mieli ry:llä on tärkeä rooli keskustelun virittäjänä ja ylläpitäjänä. Presidenttinä jatkaisin tiivistä yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa.

Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin? 

Olen huolestunut nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Korona-ajan poikkeusvuodet iskivät monella tapaa erityisen voimakkaasti juuri nuoriin.

Matalan kynnyksen ja helposti saavutettavien mielenterveyspalveluiden turvaaminen apua ja tukea tarvitseville on tärkeää.

Tarvittaisiin mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa niin asiakkaana kuin huolestuneena läheisenä, jotka hekin tarvitsevat tukea ja rohkaisua.

Tarvittaisiin mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa asiakkaana ja läheisenä

Kun mielenterveyden teemat ja haasteet ovat mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa myös ymmärrys niistä lisääntyy. Kun ymmärrys itsestä ja toisista syvenee, on toisten kohtaaminen helpompaa.

Kun apua osataan hakea ja saadaan riittävän ajoissa, päästään niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta nopeammin tasapainoon.

Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne? 

Omalle mielenterveydelleni on tärkeää läheiset ystävät, turvallinen koti ja erilaiset harrastukset.

Luonto ja luonnossa liikkuminen on hyvää vastapainoa arjen töille. Joskus myöhäisillan hiihtolenkki lähimetsässä vie ajatukset mukavasti pois työasioista.

Kulttuuri ja siitä nousevat kokemukset avaavat usein ovia kokonaan uusiin maailmoihin, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.

Hyvän kirjan ääressä mieli rauhoittuu.

 

Verkkosivuiltamme löytyy yhteenveto kaikkien ehdokkaiden vastauksista.

Presidenttiehdokkaat nimesivät ratkaisuja maamme mielenterveyskriisin

Presidentti on arvojohtaja. Pidimme tärkeänä kysyä, miten presidenttiehdokkaat ratkaisivat maamme mielenterveyskriisiä. Kaikki ehdokkaat vastasivat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja MIELI henkilöjäsenet ry:n ehdokaskyselyyn.

kuvakooste presidenttiehdokkaista 2024
Presidenttiehdokkaat: mielenterveyspalveluihin pääsyä tulisi nopeuttaa.

Mielenterveyden edistäminen on ratkaisevaa Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Heikentynyt mielenterveys maksaa vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi.

Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat hälyttävän yleisiä. Tämän tiedämme, nyt on olennaista saada aikaan tekoja.

Mielenterveyspalveluihin pääsyä tulisi nopeuttaa

Presidenttiehdokkailta kysyttiin, mitä konkreettista pitäisi tehdä mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi?

Mielenterveyspalveluihin pääsyä pitää nopeuttaa ja helpottaa, vastasi enemmistö ehdokkaista.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden yhteydessä mainittiin perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, terapiatakuu, saavutettava psykoterapiakoulutus, lyhytinterventiot, psykiatriset hoitopaikat ja palveluiden tasa-arvoinen saatavuus Suomessa.

Muutamat ehdokkaat valitsivat ratkaisuksi oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon vahvistamisen, vanhempien ja perheiden tukemisen, harrastustoiminnan, huumeisiin puuttumisen sekä turvallisen aikuisen läsnäolon.

Vastauksissa mainittiin myös psyykkisen kuormituksen vähentäminen työelämässä, mielenterveys ikääntyneiden palveluissa, omaisten tuki sekä asiantuntijoiden yhteistyö ja kokonaisvaltaiset ratkaisut.

Muutama ehdokas nosti esiin puuttumisen ongelmien juurisyihin, joiksi nimettiin muun muassa toimeentulo-ongelmat, osattomuus, työelämän kohtuuttomat vaatimukset, yksinäisyys, syrjäytyminen, sosiaalinen media, arvosekaannus ja elämän tarkoituksettomuus. Tuotiin esiin, että kriisipuheen rinnalle tarvitaan toivon näköaloja ja luottamusta, että käy hyvin.

Presidenttiehdokkaiden ratkaisuja mielenterveyskriisiin:

  • Mika Aaltola: tarvitaan useita konkreettisia tekoja, kokonaisvaltainen ratkaisu yhdistelemällä toimenpiteitä, arvot ja yhteistyö, resurssien ohjaus riittävästi ja oikein.
  • Li Andersson: perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, oikea-aikaisen avun saanti, psykiatristen hoitopaikkojen riittävyys koko maassa, tasa-arvoinen psykoterapiaan pääsy, puuttuminen yhteiskunnallisiin juurisyihin.
  • Sari Essayah: vakava keskustelu syventyneen mielenterveyskriisin kriisin juurisyistä, ajoissa avun äärelle, hoidon porrastaminen ja panostaminen matalamman avun palveluihin, lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta, terapiatakuun toteutuminen, oppilashuolto toimivaksi, hyvinvoivat perheet, kriisipuheen rinnalle toivon näköaloja ja luottamusta.
  • Pekka Haavisto: mielenterveysteemat pidettävä yhteiskunnallisessa keskustelussa, asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelut: näkyväksi uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia, tiivis yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa, nuorelle turvallinen aikuinen.
  • Jussi Halla-aho: kouluterveydenhuolto säädylliselle tasolle, aikuisten pitää lopettaa paniikin ja hysterian lietsominen – pahat olotkin nykyisin diagnosoidaan, puuttuminen huumeiden ja etenkin kannabiksen lisääntyneeseen saatavuuteen ja käyttöön.
  • Harry Harkimo: pääsyä mielenterveyspalveluihin helpotettava, lyhytkestoisen intervention saatavuutta parannettava, psykoterapiakoulutuksesta tehtävä saavutettava.
  • Olli Rehn: mielenterveyden lähipalvelut nopeasti saataviksi asuinpaikasta tai postinumerosta riippumatta; panostaminen mielen hyvinvointiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin: mieluisan harrastuksen löytyminen, koulupsykologin ja kuraattorin läsnäolo; psyykkisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy työelämässä, ikääntyneiden mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen kaikissa palveluissa, sairastuneiden omaisille tukea.
  • Alexander Stubb: mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ennaltaehkäisevästi esimerkiksi tukemalla harrastustoimintaa, lasten ja nuorten terapiatakuu, avoin puhe mielenterveysasioista, avun saannin varmistaminen.
  • Jutta Urpilainen: mielenterveyspalveluiden nopeampi saatavuus: resurssien lisääminen ja ammattilaisten kouluttaminen, terapiatakuu, ajattelumuutos, asiantuntijat keskustelemaan ratkaisuista esimerkiksi, miten työelämä tai koulutusjärjestelmä tukee mielenterveyttä.

Sitaatteja presidenttiehdokkailta:

Mika Aaltola: ”Mielenterveyskriisin ratkaiseminen vaati useita konkreettisia tekoja.”

Li Andersson: ”Psykoterapiaan pääsy ei saa olla kiinni tulotasosta, iästä tai työmarkkina-asemasta.”

Sari Essayah: ”Haasteiden ja kriisien keskellä on päästävä ajoissa avun äärelle. Konkreettinen askel on lasten ja nuorten terapiatakuun toteutuminen.”

Pekka Haavisto: ”Tarvitaan mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa niin asiakkaana kuin huolestuneena läheisenä.”

Jussi Halla-aho: ”Kouluterveydenhuolto pitäisi saada säädylliselle tasolle, ja tämä on puhtaasti raha- ja priorisointikysymys.”

Harry Harkimo: ”Psykoterapiakoulutuksesta tulee tehdä saavutettavampaa.”

Olli Rehn: ”Mielenterveyspalvelut pitää saada lähipalveluina nopeasti ja matalalla kynnyksellä.”

Alexander Stubb: ”Pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä nyt toteutumassa olevaa lasten ja nuorten terapiatakuuta.”

Jutta Urpilainen: ”Tasavallan presidentti on arvojohtaja, joka voi osallistua aktiivisesti mielenterveyskriisin ratkaisemiseen.”

Ehdokkailta kysyttiin myös järjestöjen roolista ja mitä asioita he aktiivisesti nostaisivat presidenttinä esiin.

Järjestöjen rooli on ehdokkaiden mielestä merkittävä

Lähes kaikki presidenttiehdokkaat pitivät kansalaisjärjestöjen roolia Suomessa merkittävänä.

Mielenterveyden edistämisessä järjestöjen ansioiksi mainittiin väestön mielenterveyden vahvistaminen ja ongelmien ehkäisy, tuen antaminen tarvitsijoille, myös läheisille.

Järjestöjä nimettiin vaikuttajiksi, yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjiksi ja innovaatioiden synnyttäjiksi. Järjestöjen rooliksi liitettiin demokratian vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen.

Todettiin myös, että kansalaisjärjestöille ei voi kuitenkaan siirtää julkiselle sektorille ja viranomaiselle kuuluvaa vastuuta.

Nuorten mielenterveyttä tuotaisiin aktiivisesti esiin

Mitä mielenterveyteen liittyvä asioita ehdokas nostaisi presidenttinä aktiivisesti esiin?

Lasten ja nuorten hyvinvointi oli yleisin vastaus.

Nuorten hyvinvointiin ehdokkaat liittivät muun muassa turvaverkot, harrastusmahdollisuudet, koulukiusaamisen vastaiset toimet, kouluterveydenhuollon, vanhempien kasvatusvastuun ja aikuismaailman taholta lasten ja nuorten oikeuden elää lapsuutta.

Muutama ehdokas pitäisi aktiivisesti esillä hyvän keskustelukulttuurin merkitystä: kuuntelua ja arvokasta kohtelua kasvotusten ja verkossa.

Muutama ehdokas toisi esiin turvaverkkojen merkityksen, lähimmäisestä huolehtimisen sekä kaiken kaikkiaan yhteiskunnan eheyden tai henkisen kriisinkestävyyden.

Muutama ehdokas nostaisi esiin suoraan mielenterveyden eteen liittyvän työn ja poliittiset päätökset.

Mainittiin myös niiden äänen vahvistaminen, joiden ääni kuuluu heikoimmin yhteiskunnassa.

Ehdokkaan oma mieli kaipaa liikuntaa, kirjoja ja läheisiä

Lähes jokainen presidenttiehdokas kertoo huolehtivansa omasta mielen hyvinvoinnistaan liikunnalla.

Toiseksi yleisin keino on perheen ja läheisten ystävien seura.

Luonto ja kirjojen lukeminen ovat suosikkien joukossa.

Mielen hyvinvointia lisääväksi keinoksi mainittiin myös mökkielämä, hengellinen vakaumus tai suhteellisuudentaju: ’asiat voisivat olla vielä huonommin’.

Kiitos vastauksista ehdokkaat

Suomella on kokenut ja kyvykäs ehdokasjoukko.

Kaikki presidenttiehdokkaat nimesivät keinoja ratkaista mielenterveyskriisiä.

Nyt tarvitaan tekoja.

MIELI ry:n on koonnut ratkaisuja mielenterveyskriisiin tarjoten siihen myös kustannuslaskelmia.

MIELI ry:n kirjaukset hallitusohjelmaan 2023–2027 liittyvät Kansalliseen mielenterveysstrategiaan, nuorten hyvinvointiin, psyykkiseen kriisinkestävyyteen, mielenterveyden hoidon oikea-aikaisuuteen ja hoitovelan purkamiseen, köyhyyden mielenterveysvaikutuksiin, mielenterveyteen työelämässä sekä hyvinvointialueilla ja kunnissa, itsemurhien vähentämiseen, päätösten mielenterveysvaikutuksiin sekä elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan.

Tutustu tarkemmin MIELI ry:n hallitusohjelmakirjauksiin 2023–2027 ja niihin liittyvään tietoperustaan mieli.fi-sivustolla.

Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 löytyy STM:n sivustolta.

Tutustu kaikkien EHDOKKAIDEN VASTAUKSIIN mieli.fi-sivustolla.

Ehdokkaille esitettiin kolme kysymystä: 1) Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa? 2) Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin? 3) Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?

Meidän on puolustettava kaikkien oikeutta hyvään mielenterveyteen.

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
TULE MUKAAN
TUKEA JA APUA
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY