MIELI henkilöjäsenet

MIELI henkilöjäsenet -yhdistyksen verkkosivu

  • Etusivu
  • Yhdistys
    • Yhdistys
    • Tietosuoja
      • Jäsenrekisterin tietosuojaseloste
  • Jäseneksi
  • Vaikuttaminen
  • Mielenterveysviestintä
  • Varainhankinta
  • Vapaaehtoiseksi
  • Ota yhteyttä
  • Ajankohtaista

mielenterveysseurat.fi

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: mielenterveysteko

Mitä mielen päällä Maija Innanen

8.4.2024

”Minulla on ihania ystäviä. Olen heistä kiitollinen. Mutta miten pitäisi toimia, kun ystävä ei enää tunnu ystävältä vaan vie hapen ympäriltäsi”, pohtii toimitusjohtaja emerita Maija Innanen.

Mitä mielen päällä

Ystävyys on vapaaehtoinen ja tasa-arvoinen suhde. Minulla on ihania ystäviä: pitkäaikaisia, luotettavia, rehellisiä, kuuntelevia, välittäviä ja hauskoja. Olen heistä kiitollinen. Mutta miten pitäisi toimia, kun ystävä ei enää tunnu ystävältä vaan vie hapen ympäriltäsi.

Hyvä ystävyys ei kuormita kumpaakaan liikaa, eikä perustu hyötymiseen tai velvollisuuteen. Hyvä ystävyys tuo iloa ja on kummallekin mielekästä ja antoisaa.

Maija Innanen

”Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna meren se selvittää
Kuka viereesi jää
Ja jos silloin kun myrsky soi
Vain sun kumppanis vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie
Jääköön pois mikä lie”

(Vladimir Vysotski/Arja Saijonmaa)

Mistä nyt pitäisi puhua

Suomi on seitsemättä vuotta maailman onnellisin maa, mutta silti meillä on mielenterveyskriisi.

MIELI ry ja MIELI henkilöjäsenet ry kysyivät presidenttiehdokkailta, miten ratkoa kriisiä. Kaikki ehdokkaat vastasivat ja useat olivat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

Oma ikääntymiseni saattaa vaikuttaa siihen, että entistä enemmän pohdin myös ikäihmisten jaksamista. Media tuo esiin viikoittain tilanteita, joissa vanhuksemme elävät viimeisinä vuosinaan elämää, joka ei ole ihmisarvoista.

Äitini lähestyy yhdeksättäkymmenettä ikävuottaan. Hän huomaa useista ikätovereistaan tietynlaisen taantumisen ja usein myös masentuneisuuden heidän joutuessaan jättämään kotinsa ja siirryttyään hoitokotiin tai vastaavaan.

Ehkä pitäisi puhua entistä enemmän siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä omassa lähipiirissään. Pidetään läheisistämme huolta, kohdataan heidät aidosti, kysytään ’mitä Sinulle kuuluu’ ja autetaan kukin omien voimavarojemme mukaan.

Taustasi kolmella lauseella

Perheeseeni kuuluu äiti ja sisar sekä edesmenneen veljeni perhe. Opiskelin urheiluopistossa ja sen jälkeen Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Mielenkiintoinen työurani liikunnan, urheilun, järjestötoiminnan ja tapahtumatoiminnan parissa kunnissa, valtiolla, yrittäjänä, järjestöissä ja säätiössä kesti noin 43 vuotta.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Arjen valinnat vahvistavat myös mielenterveyttä: uni, lepo, terveellinen ruokailu, liikunta, palautumisesta huolehtiminen ja hyvät ihmissuhteet.

Kriisit kuuluvat elämään

Harva meistä välttyy elämässään kriiseiltä. Eipä niitä kenellekään toivo, mutta kun niitä tulee, on tärkeää uskaltaa kohdata ihminen. Kysyä mitä kuuluu ja voinko olla avuksi.

Usein pelkkä kuuntelu tai vaikkapa halaus voi auttaa.

Minä olen hyvä huono esimerkki siitä, että pidin aikoinaan pitkään isot vaikeat asiat vain itselläni. Lisäksi olen ollut itselleni turhan ankara ja suorittanut elämää. Onneksi olen kehittynyt. Nyt opettelen puhumaan itselleni kauniimmin.

Viimeisin mielenterveystekosi

”Rakkautta”. Näin päätän äidin kanssa päivittäisen puhelun.

Mistä saat iloa ja energiaa

Rauhallisista aamuista, läheisistä, ystävistä, liikunnasta ja saapuvasta keväästä.

Mietelause tähän aikaan

”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa”

 

Maija Innanen on yhdistyksemme hallituksen varapuheenjohtaja. MIELI henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: kriisit, Maija Innanen, mielenterveys, mielenterveysteko, mielenterveyttä voi vahvistaa, MIELI henkilöjäsenet ry, mitä mielen päällä, ystävyys, ystävä

Mitä mielen päällä Pekka Larivaara

24.4.2023

”Olen vahvasti kiinnittynyt perusterveydenhuoltoon ja siihen, mitä siellä tapahtuu. Tarvittaisiin moniammatillisuutta, perhetyötä ja ihmisen aktiivista kuuntelua”, sanoo perhelääketieteen professori, emeritus ja perheterapeutti Pekka Larivaara.

Pekka Larivaara, perhelääketieteen professori emeritus
Pekka Larivaara Oulusta.

Mitä mielen päällä

Auttaminen. Jaksaisinkohan vielä matkustaa Englantiin tapaamaan ystävääni ja pitkäaikaista kollegaani, jolla on ikää 88 vuotta ja meneillään vaativia hoitoja.

Mistä pitäisi puhua

Pitäisi puhua moniammatillisesta yhteistyöstä perusterveydenhuollossa. Ongelmat eivät yleensä ratkea yhden ihmisen voimin.

Tarvitaan laajempaa ihmiskäsitystä. Eri komponentit vaikuttavat toisiinsa ja ymmärtämistä auttaa, jos toinen tai useampi ammattilainen työskentelee yhdessä.

Peruslähtökohta on, että kukaan ei kuvittele tietävänsä parhaiten.

Peruslähtökohta on, että kukaan ei kuvittele tietävänsä parhaiten. Mihinkään inhimilliseen asiaan ei ole absoluuttista totuutta – se syntyy dialogin kautta, johon kaikki osallistuvat.

Perusterveydenhuollossa tarvitaan toimintatapojen ravistelua. Tein aikanaan väitöskirjankin terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjistä. Moniammatillisissa toimintatavoissa kyse ei ole vain työnjaosta, vaan että opitaan uudenlaista asiantuntijuutta ja teoriaa esimerkiksi sosiaalisesta konstruktionismista.

Suomi on maailman onnellisin maa, mutta meillä on valtavasti mielenterveyspahoinvointia. On puhuttava nuorista ja perheiden varhaisesta tukemisesta. Esimerkiksi nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan kärkipaikalla; jotain yhteiskunnassamme on vialla.

Usein kun paneutuu mielenterveyden ongelmista kärsivään nuoreen, tulee mieleen, onko perhe sairaampi kuin yksilö vai molemmat sairaita, ja miten he ovat saaneet apua. Monesti ammattilaiset ovat toimineet yksin, yksi tehnyt sitä ja toinen jotain muuta. Joskus tuntuu, että auttava yhteisö on sairaampi kuin perhe ja autettava yksilö.

Tässä tulemme jo poliittisen päätöksenteon tasolle ja siihen kuka on sairas ja missä sairaus istuu milloinkin. Puhuttaessa jengiväkivallasta ja päihteistä, tarvitaan vaikuttavaa toimintaa monella tasolla. Joskus näyttää siltä, että poliitikot haluavat panna päänsä pensaaseen ja unohtaa nämä asiat. MIELI ry:n ja vastaavien tahojen vaikuttamistyö on tässä äärettömän tärkeää.

Auttaminen on maassamme organisoitu niin, että jossakin olisi aina se huippuosaaminen. Ihmisen jonottavat puoli vuotta lastenpsykiatriaan tai jopa vuoden kuntoutuspsykoterapiaan. Ainakin osa työpanoksesta pitäisi laittaa alemmille tasoille ja lähemmäksi perhettä ja yksilöä. Siellä toimiville ammattilaisille tulee antaa tukea ja työnohjausta.

Yleislääketieteen suosituksissa ja vastaanottomalleissa mainitaan potilas, mutta perhe on valitettavan usein unohdettu. Perhekeskeisen työn vaikuttavuudesta vaaditaan tieteellistä näyttöä perustasollakin, vaikka perhetyön tutkiminen on monin tavoin haasteellisempaa kuin tutkia lääkkeen vaikutuksia. Kokemusperäinen tieto on yhtä tärkeää. Kirjahyllyssänikin on kaksi metriä kirjoja perhetyöstä, perhelääketieteestä ja perheterapiasta.

Mene potilaan luo, jos siltä alkaa tuntua. Älä aina istu valkoisessa takissa pöydän takana.

Valtava määrä tutkimuksia ja elämänkokemusta on opettanut, että mene potilaan luo, jos siltä alkaa tuntua. Älä aina istu valkoisessa takissa pöydän takana. Perusterveydenhuollon suuri ongelma on, että kotiin ei mennä. On ensiarvoisen tärkeää nähdä niin sanotusti, että mitä kuvia siellä piirongin päällä on.

Eräskin eläkkeellä oleva rouva oli kiertänyt kaikki mahdolliset sairaalat ja yksityisvastaanotot ja tutkimukset. Sovimme, että seuraavan kerran tapaisimme kotona. Hän kertoi, että hänen miehensä oli kuollut neljä vuotta sitten ja rakennuksen seinät huusivat surua. Pääsimme uudelle tasolle ja otimme aikuiset lapset mukaan keskusteluun. Kaikki muuttui.

Taustasi

Tein peruslääkärin työtä noin 20 vuotta.

Nuorena kunnianhimoisena lääkärinä menin Lapissa Kolariin, josta oli noin 250 kilometriä lähimpään keskussairaalaan. Oli pakko oppia kaikkea.

Oulun yliopistossa toimin perhelääketieteen dosenttina ja professorina.

Lääkärin urallani olin ensimmäiset kymmenen vuotta puhtaasti viljelty biolääkäri. Vanhemmat kollegat varoittelivat, että jos päästät potilaan puhumaan, peli on menetetty. Jos potilas sanoo polvi, ota siihen kiinni ja tutki polvi.

Amerikan työskentelyajaltani muistan tutkijan, joka selvitti terveyskeskuslääkärien toimintaa ja myös sitä, kuinka kauan lääkäri keskimäärin kuunteli potilasta aktiivisesti: noin 15–18 sekuntia. Videolla näkyi, miten 15–20 sekunnin kohdalla lääkärin katse laskeutui papereihin. Hän alkoi miettiä, mitä hän seuraavaksi kysyisi potilaalta.

Lääkärin on tärkeä rauhoittua ja kuunnella potilaan sanallista ja sanatonta viestiä.

Oli henkisesti rankkaa alkaa tehdä ammatissa eri tavalla kuin muut. Pitääkö kaikki opeteltu minun siirtää syrjään ja ryhtyä keskustelulinjalle, pohdin. Tarvitaan tietenkin molempia. Äkillisessä sairaudessa, tapaturmassa, leikkauksessa ja kuolemanvaarassa on tarpeellista kiinnittyä fyysiseen puoleen, mutta mitä kauemmin ihminen sairastaa, viikkoja, kuukausia ja vuosia, sitä suurempi tarve on aktiiviselle kuuntelulle.

Tämä oli valtava muutos lääkärin urallani: kuuntele kokonaisuutta, tee kotikäyntejä ja kohtaa ihminen.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Kiinnostu kohtaamastasi ihmisestä ja pysähdy kuuntelemaan. Se on olennaista.

Terapeutinkin on tärkeä säilyttää ei tietämisen -asenne (not knowing).

Älä ainakaan ensimmäisellä tai toisellakaan käynnillä kuvittele, että tietäisit, mistä kaikesta on kyse.

Kriisit kuuluvat elämään

Kyllä kriisit jollain tapaa ratkeavat.

Vertaus kolikkoon on jäänyt elävästi mieleeni.

”Katso kriisiä kuin kolikkoa. Jos pidät kolikkoa pöydällä aina samoin päin, näet kriisin. Jos käännät kolikon toisinpäin, näet valmiuden uuteen ja mahdollisuuteen.”

Viimeisin mielenterveystekosi

Soitin kollegalle, joka ei tullut kurssijuhliin. Hän oli menettänyt vaimonsa puolitoista vuotta sitten.

Soittelimme jonkin aikaa, kunnes kävin kotona. Joimme kahvia ja juttelimme lääketieteestä ja työhistoriasta.

Yhtenä vierailukertana siirsin hänen vaimonsa kuvan työhuoneesta olohuoneen kirjahyllyn päälle. Kysyin vaimosta.

Keskustelumme sai toisen aaltopituuden ja siirtyi siihen, minkälaista elämä on.

Lastenlasten kanssa oleminenkin on tietyllä tavalla mielenterveystekoja.

Mistä saat iloa ja energiaa

Tästä päivästä, keväisestä luonnosta, valosta, valkoisista hangista ja liikunnasta.

Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä.

Pekka Larivaaran omakuva hiihtolenkillä
Pekka Larivaara saa liikunnasta energiaa.

Kymmenen vuotta sitten lapset ostivat minulle syntymäpäivälahjaksi Personal Trainer -palvelun, kymmenen kerran kuurin. Siitä tulikin viiden vuoden yhteinen taival trainerin kanssa.

Olin tottunut liikkumaan, mutta nyt sain siihen uutta paloa.

Juoksin jopa pari maratonia ja muutaman puolimaratonin. Sain muutaman komean pokalinkin ikämiessarjoista lapsenlapsille näytettäväksi. Korona vähän sotki suunnitelmia.

Mietelause

Rakensin kerran aittarakennusta timpurin kanssa. Päivittelin, että onpa vaikea homma, mitenköhän tämä oikein tehdään. Timpuri sanoi:

”Vaikeaahan se on, kun jotakin pitäisi tehdä. Mutta ei se niin mee, ettei se jotennii mee.”

[Lue lisää…]

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: kuuntelu, mielenterveysteko, moniammatillisuus, perhe, perusterveydenhuolto, potilas, terveyskeskus

Pirkko Lahti: Otan joka aamu yhteyttä viiteen ihmiseen

25.1.2023

”Minulla on viisi ihmistä, joihin otan joka aamu yhteyttä. Neljälle lähetän tekstiviestin, yhdelle soitan”, sanoo psykologi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Pirkko Lahti.

Pirkko Lahti on huolissaan mielenterveyden asettumista hyvinvointialueisiin.

Haastattelu
Eila Ruuskanen-Himma

Pirkko Lahti, kasvokuva
Mielenterveyden edistäminen on Pirkko Lahden elämäntyö. (Kuva: Jonne Räsänen)

Mitä mielen päällä

Olen huolissani siitä, miten mielenterveystyö asettuu uusiin hyvinvointialueisiin. Miten mielenterveys otetaan huomioon ja mitkä käytännöt niihin syntyvät?

Puhujakeikoillani on näkynyt, että monilla pienillä järjestöillä ei ole mitään mielikuvaa siitä, mistä ne jatkossa hakevat rahaa. Tiedämme, että jäsenmaksut eivät riitä kattamaan järjestöjen kuluja.

Mistä pitää puhua

Pitää puhua siitä, miten mielenterveyspalvelut on järjestetty tai tullaan järjestämään uusilla hyvinvointialueilla.

Pitää puhua myös siitä, miten mielenterveyspalveluja voidaan kehittää, kun niiden tarjoajat hakevat uuden yhteisön itselleen.

Onko vapaaehtoisjärjestöillä ylipäätään voimavaroja kehittyä vai menevätkö niiden voimavarat siihen, että ne kokoavat toisiaan yhteen ja löytävät paikkansa kuka missäkin järjestelmässä?

Entä mitä aluejärjestöjen toiminnasta jää kuntien tasolle?

Tulevaisuus on aina jännä, että mihin suuntaan se lähtee. Laakereilla ei voi levätä. Vanteet ovat pyöreitä ja ne liikkuvat. Silloin pitää olla itse varpaillaan koko ajan.

”Mielenterveyttä voi vahvistaa”

Mielenterveys on selviytymiskykyä ja muun muassa työntekokykyä. Tuen tarvetta voi painottaa hieman eri tavoin riippuen eliniästä ja elämänvaiheesta.

Lapsen kohdalla pitäisi turvata etenkin hyvä kasvuympäristö, pysyvyyttä ja tarvittava tuki vanhemmille.

Nuorille samaa, mutta lisää myönteisiä näkökulmia tulevaisuudesta, sillä yhteiskuntamme on aika myrtsi, musta. Nuoren pitäisi jo 20-vuotiaana osata päättää, mitä opiskella selviytyäkseen tulevaisuuden ammateissa.

Työelämässä kyse on ylipäätään mahdollisuudesta tehdä töitä. Kyse on siitä, että toimeentulo on kohtuullinen ja työn määrä mitoitettu niin, että sen voi kohtuudella tehdä.

Minun ikäisteni kohdalle puhutaan enemmänkin turvallisuudesta ja hyvän elämän lähtökohdista.

Kaikille on tärkeää, että yhteiskunta on turvallinen ja demokraattinen. On oltava elämisen mahdollisuudet ja hyvä toimeentulo sosiaalisten suhteiden ja oman itsensä kehittymisen kannalta.

”Kriisit kuuluvat elämään”

Tietty määrä kärsimystä kuuluu ihmisen elämään. Kuka tahansa meistä voi ykskaks joutua vaikeuksiin. Se ei vielä tarkoita, että olemme psykiatrisia potilaita.

Kun kriisitilanteessa saamme apua niin, että selviydymme kriisistä, kokemus vahvistaa meitä. Elämä kriisin jälkeen kertoo, että ihmisen persoona on vahvistunut.

Nuorista ja lapsista pitää ottaa heti koppi, kun he sairastuvat ja löytää yksi vastuuihminen, joka kuljettaa heidät sairausjakson läpi. Tuetaan heitä niin paljon, että he nousevat jaloilleen.

Työelämässäkin on tärkeää heti liikkeelle lähtevä ensiapu, joka kantaa ihmisen kriisin yli niin, että hän ei sairastu ja ajaudu esimerkiksi masennukseen.

Viimeisin lukemani määritelmä korosti neljää lähtökohtaa terveelle ihmiselle: ihminen oppii luopumaan asioista, hän osaa luopumisen tilalle nähdä kasvua, hän on sitkeä yrittämisessään ja hänellä on enemmän mahdollisuuksia kuin hän ikinä uskoo.

Viimeisin mielenterveystekosi

Minulla on viisi ihmistä, joihin otan yhteyttä joka aamu. Neljälle lähetän tekstiviestin ja yhdelle soitan. Jos ei tule vastausta tekstiviestiin, soitan tai käyn.

Minulla on auto ja olen hyväkuntoinen ja pääsen liikkumaan toisten luo.

Viikon mittaan soitan lisää puheluita kerran tai kaksi kertaa viikossa verkostolleni.

Mistä saat iloa ja energiaa

Kuntoilen aika paljon. Olin juuri Lapissa, Ivalossa.

Tapaan ihmisiä ja minulla on vahva sosiaalinen verkosto.

Juoksen teattereita. Mieheni oli intohimoinen teatterinharrastaja ja totuin siihen, että miltei kaikki näytelmät nähdään.

Heitän pieniä keikkoja. Ne ovat tosi kivoja. Lähden aamulla (haastattelua seuraavana) junalla Seinäjoelle ja pidän kahdelle tuhannelle ihmiselle juhlapuheen mielenterveydestä. Paluumatkalla pysähdyn Tampereella, jossa pidän tunnin luennon Teams-verkkopalvelun kautta omaisille ympäri valtakuntaa.

Mietelause tähän aikaan

Äitini mietelause meille lapsille oli, että ’kaikkea pitää yrittää’.

Siksi kai innostun kaikesta helposti. 

Pirkko Lahti kasvokuva
Ikääntyneiden asemasta puhuminen on Pirkko Lahdesta tärkeää.

Mielenterveyden edistäminen on Pirkko Lahden elämäntyötä ja työtä, joka jatkuu.

Hänellä on työhuone Helsingissä.

Ennen aktiivista eläkeaikaansa, hän on toiminut muun muassa Helsingin yliopistossa, Vankeinhoitolaitoksen koulutuskeskuksessa ja Suomen Mielenterveysseuran (nyk. MIELI Suomen Mielenterveys ry) pitkäaikaisena toiminnanjohtajana sekä luottamustoimessaan esimerkiksi Mielenterveyden maailmanliiton puheenjohtajana.

Ikääntyneiden asemasta puhuminen on Pirkko Lahdelle tärkeää.

”Yhteiskunnassamme olisi myös nähtävä, että 65–84-vuotias ei ole kunnalle tai valtiolle menoerä. Tuotamme takaisin sen, mitä kuluttamme. Eläkeläisiä verotetaan enemmän kuin työssä käyviä.”

”Teatteri ja yleensäkin kulttuuri ei eläisi, jos eläkeläiset eivät olisi turvana ja ostamassa lippuja. Ostamme ruokaa ja maksamme terveyspalveluista.”

”Olemme plus miinus nolla valtion budjetissa lukuun ottamatta ehkä viittä prosenttia sairastuneita. Mutta kun ihminen tulee 85-vuoden ikään, hänellä on usein paljon sairauksia, ja se maksaa yhteiskunnalle”, sanoo psykologi, psykoterapeutti ja filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti.

Kuuntele lisää Pirkko Lahden ajatuksia Yle Areenasta ”Itse asiassa kuultuna Pirkko Lahti”-ohjelman haastattelijana on Juho-Pekka Rantala, Yle 2022. 

”Pirkko Lahti Kuuntelija” -henkilökuvan on kirjoittanut Maija Maijala. Otava, 2020. Otavan verkkosivuilla on lisää kirjasta.

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: hyvinvointialueet, mielenterveys, mielenterveysteko, Pirkko Lahti

Ajankohtaista

Nuori näkyväksi: Kuuntele, kuuntele, kuuntele 

Vahvista hyvinvointiasi – osallistu Hyvinvoiva mieli -koulutukseen 5.-6.9.2025

Videolinkki keskustelusta: Näkyväksi tuleminen on nuoren perustarve

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
  • MITÄ ON MIELENTERVEYS
  • VAHVISTA MIELENTERVEYTTÄ
  • HARJOITUKSET
  • VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET
  • MATERIAALIA JA TIETOA
TULE MUKAAN
  • PAIKALLISJÄRJESTÖT
  • VAPAAEHTOISTOIMINTA
  • JÄSENEKSI
  • KOULUTUKSET
TUKEA JA APUA
  • KRIISIKESKUKSET
  • KRIISIPUHELIN
  • NETISSÄ
  • RYHMISSÄ
  • APUA ITSETUHOISUUTEEN
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
  • ORGANISAATIO JA TOIMINTA
  • MEDIALLE
  • AJANKOHTAISTA
  • YHTEYSTIEDOT