”Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on yhteiskunnan kriittinen menestystekijä”, sanoo luottamustoimensa motiiviksi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Jatkat puheenjohtajana kaudella 2025–2029 STM:n avustusasioiden neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan asetti valtioneuvosto. Mitä tuloksia odotat neuvottelukunnan työltä?
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset ovat murroksessa – valtionavustukset ovat leikkautumassa tällä hallituskaudella yli kolmanneksella.
Vielä on auki, miten leikkaukset kohdentuvat ja miten niukkenevat resurssit mahdollisesti muuttavat koko avustustoimintaa.
On tärkeää, että ratkaisut haastavassa tilanteessa löydetään yhdessä niin, että vauriot suomalaisen sote-järjestökentän työhön pystytään minimoimaan.
Avustusasioiden neuvottelukunnalla on lakiin perustuva asema toimia rakenteena tälle dialogille, kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa sekä ottaa kantaa avustamisen strategisiin linjauksiin.
Johdat isoa järjestöä. Mikä saa sinut käyttämään aikaasi tähän luottamustehtävään?
MIELI ry on moderni mielenterveysjärjestö, mutta se on samalla yksi vanhimmista suomalaisista kansalaisjärjestöistä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 MIELI ry vietti omaa 120-vuotisjuhlaansa.
Tämä järjestö on ollut mukana yhteiskunnan isoissa murroksissa omalla työpanoksellaan ja juuri nyt elämme jälleen monella tavoin murrosvaihetta.
On tärkeää, etteivät järjestöt käperry sisäänpäin ja menetä tulevaisuudenuskoaan, vaan teemme yhdessä työtä sen hyväksi, että Suomessa jatkossakin on elinvoimainen kansalaisjärjestökenttä luomassa hyvinvointia, osallisuutta ja yhteistä vastuunottoa.
Miten järjestöjen toimintaedellytykset ovat kaventuneet? Miksi?
Tällä vuosituhannella on useissa selvityksissä havaittu, että julkisen vallan ohjaus järjestökentästä on tiivistynyt. Vuoden 2024 alusta tapahtunut siirtymä Veikkausrahoituksesta valtion budjettirahoitukseen on vauhdittanut tätä muutosta.
Käytännössä järjestöjen rahoituksen taso ja myös kohdentaminen ovat nyt aiempaa vahvemmin osa poliittista harkintaa. Kyse ei ole vain resurssien määrästä, vaan myös siitä, kuinka tiukasti viranomaiset tai poliittinen päätöksenteko määrittää, mihin ja miten resurssit käytetään.
Vaikka julkinen rahoitus väistämättä tuottaa jonkinlaisen ohjaussuhteen rahoittajan ja avustuksen saajan välille, olisi tärkeää vaalia järjestökentän riittävää itsenäisyyttä ja riippumattomuutta julkiseen valtaan nähden.
Kansalaisjärjestöt eivät ole julkisen jatke. Kansalaisjärjestöt ovat oma itsenäinen osansa yhteiskuntaa. Tehtävämme on nostaa kohderyhmämme tarvetta ja ääntä päätöksentekoon, kehittää uusia ratkaisuja, tarttua toimeen siellä missä näemme tarpeen sekä uudistaa ja luoda vakautta yli hallituskausien.
Mitä Suomi on menettämässä, kun järjestöjen – ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen – resursseja on riisuttu?
Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on ollut tärkeä voimavara Suomelle. Järjestöissä otetaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista, rakennetaan osallisuutta ja luodaan vakautta.
Sote-järjestöissä toimii noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Tämän yhdistyskentän merkitys nousi erityisen hyvin esille esimerkiksi koronapandemian aikana, jolloin järjestöt ottivat nopeasti koppia vaikeassa toimintaympäristössä.
Järjestöjä ei tarvita vain erityistilanteissa, vaan ne ovat tärkeä ihmisten pärjäämistä tukeva rakenne jokapäiväisessä arjessa.
Sote-järjestöjen hyvinvointia vahvistava työ ja matalan kynnyksen tuki puskuroivat osaltaan julkisten palveluiden ruuhkautumista ja kustannuksia.
Ongelmien ehkäiseminen on aina halvempaa ja tehokkaampaa kuin niiden korjaaminen. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden miljardikustannukset koostuvat julkisista palveluista, sosiaaliturvamenoista ja työmarkkinoille aiheutuvista kustannuksia. Jos järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen tuki vähenevät, nämä kustannukset hyvin todennäköisesti kasvavat edelleen.
Ajankohtaista juuri nyt elokuussa 2025
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi ehdottamastaan 900 miljoonan lisäleikkausten listasta. Purra leikkaisi sotejärjestöjen valtionavustuksista 100 miljoonaa ensi vuodesta alkaen. Aiemmin päätetyn kolmanneksen leikkauksen sijaan valtionavustuksista leikkautuisi yli 60 prosenttia viime vuoden tasoon nähden.
Valtiovarainministeri ei kuitenkaan päätä budjetista. Hallituksen budjettineuvottelut käydään syyskuussa ja päätökset tekee eduskunta.
Vetoan muihin hallituspuolueisiin, koko puoluekenttään sekä jokaiseen meistä, että tämän mittakaavan leikkaukset eivät tule toteutumaan. Vaikuttamistyötä tarvitaan nyt eri suuntiin sen varmistamiseksi, että lisäleikkaukset kokonaisuudessaan putsataan pöydältä.
Minkä yhden viestin haluaisit jättää päättäjien mieleen ja kuljettavan mukanaan päätöksenteossa?
Taloudellisesti ja poliittisesti epävakaassa maailmassa järjestöjä tarvitaan taas enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat osa vakautta, kokonaisturvallisuutta ja myös vastuullista talouspolitiikkaa. Järjestöt ovat voimavara, jota kannattaa vaalia.
Mikä on näissä muutoksissa keskeinen viestisi mielenterveysalan järjestöille kautta maan?
Mielenterveysjärjestöillä on iso ja tärkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä ajassa työllemme on myös enemmän kysyntää kuin koskaan.
Toimintaympäristön murroksessa mielenterveysalan järjestöjen kannattaa uskoa tulevaisuuteen ja vaikuttaa siihen yhdessä. Samalla vastuullamme on miettiä muun muassa seuraavia asioita: Mihin suuntaan oma työmme on menossa ja miten sitä voidaan kehittää? Mistä luopua? Mitä uutta aloittaa? Mitä tehdä yksin ja mitä yhdessä?
Mistä saat virtaa toimia koko kansalaistoiminnan puolestapuhujana?
Järjestötyö on aina yhteisten asioiden ajamista. Ajattelen, että työ järjestöissä vetää puoleensa ihmisiä, joille yhteisten asioiden ajaminen antaa virtaa.
Mielenterveyden tavoin elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on yhteiskunnalle tärkeä voimavara ja kriittinen menestystekijä.
Mielenterveys ja kansalaisyhteiskunta linkittyvät monella tavalla yhteen. Koen valtavaksi etuoikeudeksi, että voin omalla työlläni olla osaltani näitä molempia edistämässä.
💥 Sari Aalto-Matturilla on leveät hartiat puhua kansalaistoiminnasta yhteiskunnassa. Hän on MIELI ry:n toiminnanjohtaja, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja, Takuusäätiön puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän on myös toiminut Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajana, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n hallituksen varapuheenjohtajana, oikeusministeriön demokratian vastuuvirkamiehenä sekä SAK:n viestintäpäällikkönä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden lisensiaatti.
LUE LISÄÄ
Sari Aalto-Matturin blogi (mieli.fi): Halutaanko Suomessa luopua sote-järjestöjen työstä?
Sosten kannanotto (soste.fi): Hallituksen tulee torpata Purran esitys jättimäisistä järjestöleikkauksista.
HAASTATTELU JA KUVA: EILA RUUSKANEN-HIMMA
