MIELI henkilöjäsenet

MIELI henkilöjäsenet -yhdistyksen verkkosivu

  • Etusivu
  • Yhdistys
    • Yhdistys
    • Tietosuoja
      • Jäsenrekisterin tietosuojaseloste
  • Jäseneksi
  • Vaikuttaminen
  • Mielenterveysviestintä
  • Varainhankinta
  • Vapaaehtoiseksi
  • Ota yhteyttä
  • Ajankohtaista

mielenterveysseurat.fi

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: MIELI ry

Alviina Alametsän vinkki vaaleihin

19.2.2025

Kansanedustaja ja mielenterveysaktivisti Alviina Alametsä on edistänyt mielenterveyden yhteiskunnallisia rakenteita monella tasolla – niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa ja EU:ssa.

Alviinan vinkki tulevalle kunta- tai aluepäättäjälle on kuunnella ihmisiä, vaikkapa omia ystäviä tai lähipiiriä. Juuri heiltä nousee usein esille arjen ongelmakohtia ja ideoita, joilla esimerkiksi terveyspalveluita voitaisiin parantaa.

Alviina Alametsä, kasvokuva
Alviina Alametsä

Alviina on entinen europarlamentaarikko ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri. Hän on myös vihreiden kaupunginvaltuutettu ja ehdolla jälleen kevään kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Lisäksi hän vaikuttaa MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsenenä.

Kysyimme Alviinalta, mitä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien tulisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi.

Miten edistää mielenterveyttä kunnassa?

Nopeat palvelut jo lapsesta alkaen, ja mielenterveyden vahvistaminen laajasti. Hyvinvointia lisätään esimerkiksi lisäämällä luontoreittejä, viihtyisiä alueita ja kattavia palveluita terveydestä kulttuuriin.

Miten edistää mielenterveyttä hyvinvointialueilla?

Hyvinvointialueilla isoin asia on toimiva mielenterveyden apu. Terapiatakuu-kansalaisaloitteemme tulee voimaan toukokuussa 2025, mutta ikävä kyllä vain nuorille. Hyvinvointialueiden kannattaisi laajentaa nopea pääsy maksuttomaan mielenterveyden keskusteluapuun kaikille.

Aloitteestasi Helsinkiin syntyi avoimia Mieppi-mielenterveysklinikoita – mitä sen aikaansaanti vaati?

Huomasin omien ja ystävien kokemusten kautta, että mielenterveyden hoitoon oli kohtuuttomat jonot. Esittelin päättäjille ideaa maksuttomista, walk-in lyhytterapiaklinikoista jo ennen, kuin olin valtuutettu, mutta kukaan ei oikein edistänyt asiaa. Piti tarttua toimeen ja hakea valtuustoon itse.

Valtuustoon päästyäni laadin heti ensimmäisenä tästä valtuustoaloitteen, tapasin päättäjiä eri puolueista, ja vakuutin virkahenkilöitä. Ajatus sai tukea pormestaristosta ja myötätuulta alleen.

Mieppi-klinikoita on avattu nyt neljä, ja moni on kertonut saaneensa jopa elintärkeää apua niistä. Tie oli pitkä, mutta se kannatti!

Olet ollut vaikuttamassa siihen, että Suomeen syntyi Terapiatakuu-kansalaisaloite. Vuosien jälkeen lasten ja nuorten Terapiatakuu on nyt edennyt lainsäädäntöön ja laki tulee voimaan 1. toukokuuta 2025. Mitä ajatuksia tämä matka herättää?

Terapiatakuu-kansalaisaloite oli mielenterveysjärjestöjen ja aktiivien mahtava yhteinen ponnistus. Pohdimme itsekin aloitetta laatiessa, voimmeko onnistua – piti sekä kerätä 50 000 allekirjoitusta että saada laki läpi. Päätimme yrittää.

Mietin usein vanhaa sananlaskua: ”jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan, yritä nukkua huoneessa, jossa on hyttynen”.

Olen hyvin iloinen ja ylpeä kaikista aloitteeseen osallistuneista, ja toivon, että saamme lopulta tämän lain laajennettua kaikille suomalaisille.

Anna vinkki kunta- tai aluevaalien ehdokkaalle puolueesta riippumatta – miten onnistua edistämään mielenterveyttä?

Lähde liikkeelle omista ja lähipiirin kokemuksista, ajatuksista. Ne ovat yhtä päteviä, kuin kenen tahansa muunkin, sillä mielenterveys on jokaisen asia.

Kun keksit parannuksen, jota haluat ajaa, kutsu laaja porukka mukaan avuksi, ja pidä toivoa yllä.

Joskus muutos voi viedä vuosia: lopulta kuitenkin suurin kiitos on se, kun joku saa apua tekemänne työn ansiosta.

Onnea vaaleihin!

🔗 Alviinasta lisätietoa Alviinan Instagram-tililtä ja verkkosivuilta

🔗 Lue MIELI ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteet mieli.fi-sivustolta.

🔗 Lue yhdistyksen sivuilta: MIELI Henkilöjäsenet kysyi kolmelta ehdokkaana olevalta henkilöjäseneltä, miten edistää mielenterveyttä.

Kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

🔗 Lisätietoa: vaalit.fi

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: aluevaalit, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kuntavaalit, mielenterveys, mielenterveysklinikka, MIELI henkilöjäsenet ry, MIELI ry, mieppi, terapiatakuu, vaalit

Maija Innanen MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen puheenjohtajaksi

28.5.2024

Maija Innanen valittiin MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa toukokuussa. Pari viikkoa aikaisemmin hänet oli valittu MIELI Suomen Mielenterveys ry:n liittohallituksen asiantuntijajäseneksi.

”Maijalla on erinomaisen vahva kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, liiton johtamisesta ja varainhankinnasta ja tätä mielenterveysalalla nyt kipeästi tarvitaan”, kuvasi MIELI Henkilöjäsenet ry:n puheenjohtajuudesta väistyvä Reijo Laitinen.

Psykiatri, psykoterapeutti ja päihdelääkäri Reijo Laitinen jatkaa hallituksessa varapuheenjohtajana.

Kesäinen kasvokuva MIELI henkilöjäsenet ry:n hallituksen puheenjohtaja Maija Innasesta.
Puheenjohtaja Maija Innanen

Maija Innanen on toiminut kymmenen vuotta Stadion-säätiön toimitusjohtajana. Hän vastasi Stadion-säätiön/Olympiastadionin strategiasta, hallinnosta, toiminnasta ja taloudesta. Hänen aikanaan suunniteltiin ja käynnistettiin Olympiastadionin mittava uudistamis- ja perusparannustyö.

Maija on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta liikunnan ja urheilun johtotehtävissä toimien muun muassa yli satatuhatjäsenisen Voimisteluliiton pääsihteerinä ja kattojärjestö SLU ry:n yhteyspäällikkönä. Sitä ennen hän toimi yli kymmenen vuotta julkisen hallinnon tehtävissä kunnissa ja valtiolla sekä yrittäjänä.

”Entistä enemmän pitäisi  puhua siitä, mitä mielenterveystekoja meistä jokainen voi tehdä omassa lähipiirissään ja miten yhteiskuntana ratkaisemme mielenterveyskriisiä”, Maija sanoo.

Alviina Alametsä ja Markus Händelin hallitukseen

Hallituksessa valittiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle jatkamaan Jari Lallinaho, Juho Mertanen ja Suvimaria Saarenpää.

Uutena hallitukseen valittiin kaudelle 2024–2025 kaksi varajäsentä: Alviina Alametsä ja Markus Händelin.

MIELI henkilöjäsenet ry:n puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset ja varajäsenet
Puheenjohtaja Maija Innanen (alkaen vas. ylhäältä) ja hallituksen varsinaiset jäsenet Juho Mertanen, Jari Lallinaho, Riitta Pihlajamäki, Suvimaria Saarenpää, Petra Vuorela ja Reijo Laitinen sekä varajäsenet Alviina Alametsä ja Markus Händelin.

Alviina Alametsä on europarlamentaarikko ja kaupunginvaltuutettu Vuosaaresta.

”Tärkeimpiä tavoitteitani ovat rauhan ja ihmisoikeuksien puolustaminen, ilmastokriisin ratkaiseminen sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen”, Alviina sanoo.

Alviina on työskennellyt myös mielenterveystyön yhteisjärjestön, Mielenterveyspoolin projektipäällikkönä.

Alviina on tehnyt Helsingin kaupunginvaltuustossa useita aloitteita esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, luonnonsuojelun ja yhdenvertaisuuden eteen. Alviinan aloitteen pohjalta on avattu muun muassa kolme maksutonta, avointa Mieppi-mielenterveysklinikkaa, ja aloitettu kouluissa kokeilut kiusaamisvilkusta, maksuttomista kuukautisvälineistä ja tunnetaitojen opetuksesta.

Markus Händelin on oikeustieteen kandidaatti ja eMBA. Hän on toiminut EU:n komission konsulttina ulkomailla yli 20 vuotta. Markuksen asiantuntija-alueita ovat yritysjuridiikka, taloudellinen integraatio/EU:n laajentuminen sekä yritysten liiketoiminnan ja toimintaedellytysten kehittäminen sekä alueiden kehittäminen.

Markus on osallistunut vapaaehtoistoimintaan muun muassa Team Rynkeby pyöräily- ja hyväntekeväisyyshankkeessa, jossa kerätään varoja syöpään tai muihin vakaviin sairauksiin sairastuneiden lasten ja nuorten hyväksi. Markus on käynyt MIELI ry:n tukijakoulutuksen vuonna 2023 ja toimii tukihenkilönä.

”Vapaaehtoistyössä minua kiinnostaa tukijana toimiminen ja auttaminen, toiminnan kehittäminen sekä vaikuttaminen, edunvalvonta ja oikeudelliset kysymykset”, Markus sanoo.

Suomi tarvitsee lisää mielenterveystekoja

MIELI Henkilöjäsenet ry:n vuosikokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen strategia vuosille 2024–2025, sääntömuutokset ja varsinaisen jäsenen jäsenmaksuksi 20 euroa vuodessa.

MIELI Henkilöjäsenet ry on MIELI ry:n valtakunnallinen jäsenyhdistys, joka koostuu yksittäisistä henkilöjäsenistä eri puolilta Suomea. Jäseniä on yli 400. Jäsentensä kautta yhdistys pyrkii vaikuttamaan myönteiseen mielenterveyspolitiikkaan ja kansalaisten tietoon mielenterveydestä.

”Yhdistys on rekisteröity kaksi vuotta sitten. Suomi tarvitsee lisää mielenterveystekoja ja näkemystä. Toimintaan toivotaan mukaan henkilöitä yhteiskunnan eri sektoreilta”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Eila Ruuskanen-Himma.

Lisätietoa

Tarkemmat kuvaukset koko hallituksesta, yhdistyksen toiminnasta ja strategiasta verkkosivuiltamme kohdasta yhdistys.

Liity jäseneksi

Ota yhteyttä

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: Hallitus, Maija Innanen, MIELI henkilöjäsenet ry, MIELI ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, puheenjohtaja, strategia, vuosikokous

Sari Aalto-Mattruri, pohtii, ympäristönä metsä ja hakkuut

Yhdistystoiminnalta säästäminen tulee Suomelle kalliiksi

11.4.2024

Iso pyörä on pyörimässä: Oikeusministeriö valmistelee kansalaisjärjestöstrategiaa. Samalla hallitus saattaa pohtia kehysriihessään järjestöavustusten lisäleikkauksia.

”Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä”, sanoo kansalaistoiminnan huipppuasiantuntija, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Kahden ihmisen kädet kohtaavat, auttamista
Välittäviä ihmisiä vapaaehtoistyössä ja järjestöjä organisoimassa jatkuvuutta. (Kuva Unsplash/Rémi Walle)

Tämän kirjoituksen lukija, sinäkin teet todennäköisesti vapaaehtoistyötä jossakin järjestössä tai epämuodollisessa tempauksessa.

Vapaaehtoistyö muodostaa välittävien ihmisten ketjusta yhteiskuntamme koossa pitävän liiman.

Isossa kuvassa ilmiötä kutsutaan kansalaistoiminnaksi julkisen ja yksityisen sektorin tavoin.

Kansalaisjärjestöstrategia

Oikeusministeriössä valmistellaan hallitusohjelmaan sisältyvää kansalaisjärjestöstrategiaa.

Keskeisenä tavoitteena on turvata riippumattoman kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus ja vaalia suomalaista demokratiaa.

Tavoitteet ovat hyviä: sääntelyn ja hallinnollisen taakan keventäminen, varainhankinnan mahdollisuuksien vahvistaminen sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen vahvistaminen. ”Ylimmäksi tulisi vielä itsestään selvästi kiteyttää se, mitä Suomi haluaa kansalaisjärjestöiltään”, Sari Aalto-Matturi  sanoo.

Hän näkee, että strategian tulee vastata ainakin kahteen pääkysymykseen:

1) Miten julkinen valta huolehtii siitä, että Suomessa on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, jolla on resursseja tuottaa osallisuutta, hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, tukea ja toimintaa, asiantuntijuutta ja vaikuttamistyötä

2) Miten julkinen valta varmistaa, että kansalaisyhteiskunta pystyy toimimaan vapaana ja riittävän riippumattomana julkisesta ohjauksesta?

Puoli miljoonaa

”Pelkästään sote-alan järjestöissä vapaaehtoistyötä tekee noin puoli miljoonaa suomalaista”, Aalto-Matturi sanoo.

Järjestötoiminnan yhtälö sote-alalla.

Järjestötoiminnalle on toisinaan povattu hiipuvaa tulevaisuutta. ”Erilaisista tempauksista, kuten siivous- ja ravintolapäivistä, odotettiin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan korvaajaa. Näin ei tapahtunut; järjestöt ja epämuodollinen kansalaisyhteiskunta elävät rinnakkain ja lomittain.”

”Yhdistystoiminnan rakenteiden merkitys nousi taas vahvemmin esille ja arvoonsa, kun järjestöt koronavuosina ottivat koppia yhteisestä pärjäämisestä.”

Esimerkki järjestöjen ketteryydestä löytyy Aalto-Matturin johtamasta MIELI ry:stä. Korona-aikaan järjestö jäsenyhdistyksineen nosti kriisityön volyymiä, koulutti uusia vapaaehtoisia ja lisäsi toimintaa verkkoon.

Julkinen tuki

Suomalaista kansalaisyhteiskuntaa on vahvistanut se, että julkinen valta tukee järjestöjen toimintaa. Tämän apparaatin päälle järjestöt rekrytoivat miljoonia vapaaehtoisia.

Aalto-Matturi johdattelee tunnistamaan julkisen sektorin ja järjestöjen periaatteellisia sudenkuoppia.

”Julkinen rahoitus tuottaa myös jännitteen kansalaisyhteiskunnan riippumattomuuden ja julkisen ohjauksen välille.”

”Jännite vahvistui, kun järjestörahoitus siirtyi tänä vuonna valtion budjettirahoitukseen ja rahoitukseen kohdistui huomattavia leikkauspaineita.”

Aalto-Matturi patistaisi poliittisia päättäjiä tunnistamaan niitä kriteereitä, joilla rahoitusta saava toiminta pitäisi valita.

”Tulevatko kriteerit kansalaisyhteiskunnalta tai ainakin kansalaisyhteiskunnan kanssa dialogissa rakennettuna, vai osoitetaanko raha toimintaan, jota julkinen valta järjestöiltä odottaa?”

Vapautta ohjauksesta

”Sosiaali- ja terveysalan järjestökenttä puskuroi julkisten palveluiden kuormitusta ja tukee heikoimmassa asemassa olevia”, Aalto-Matturi sanoo.

Hallituksen kehysbudjetin mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustussumma leikkautuisi vuonna 2027 noin neljänneksellä eli 100 miljoonalla eurolla – ja nyt on myös ollut esillä, että hallituksen kehysriihessä pohdittaisiin lisäleikkauksia järjestöjen avustuksiin.

Yhdistyksissä suomalaiset ottavat palkattuina ja vapaaehtoisina vastuuta yhteisestä pärjäämisestä. Tästä säästäminen tulee helposti kalliiksi.

Järjestöt niin vapaana ulkoapäin tulevasta ohjauksesta kuin mahdollista

”Leikkauksia linjatessa on tärkeää muistaa, että järjestöavustukset ovat tukea kaikelle sille, mitä järjestöt tuottavat yhteiskunnalle ja avun tarpeessa oleville ihmisille.”

”Järjestöjen pitää voida kertoa, miten leikkaukset vaikuttavat ja miten kohdistettuina ne aiheuttavat yhteiskunnalle sekä järjestön kohderyhmälle pienimmän vahingon.”

”Jotta leikkauksista ei aiheutuisi kansalaistoiminnalle ja matalan kynnyksen auttamiselle liian suuria vahinkoja, pitäisi järjestön omaa harkintaa vahvistaa.”

Oikeusministeriön johtama strategiatyö tulee linjauksillaan ottamaan kantaa siihen, mitä Suomi haluaa kansalaisjärjestöiltä.

”Toivottavasti demokraattista osallisuutta, rohkeaa vaikuttamista, aktiivista kehittämistä ja yhteistä vastuunottoa – ja niin vapaana ulkoapäin tulevasta ohjauksesta kuin suinkin mahdollista.”

 

Sari Aalto-Matturi, pohtiva ilme, ympäristönä metsä ja hakkuut.
”Leikkauksia linjatessa on tärkeää muistaa, että järjestöavustukset ovat tukea kaikelle sille, mitä järjestöt tuottavat yhteiskunnalle ja avun tarpeessa oleville ihmisille”, Sari Aalto-Matturi sanoo.

Sari Aalto-Matturilla on leveät hartiat puhua kansalaistoiminnasta yhteiskunnassa. Hän on MIELI ry:n toiminnanjohtaja, Takuu-säätiön puheenjohtaja ja sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän on myös toiminut Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajana, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n hallituksen varapuheenjohtajana, oikeusministeriön demokratian vastuuvirkamiehenä sekä SAK:n viestintäpäällikkönä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden lisensiaatti.

Lue lisää ja vaikuta

Blogi. Aalto-Matturin ”100 miljoonaa syytä vaalia kansalaistoimintaa” -blogi MIELI ry:n verkkosivuilla:

Anna palautetta. Löydät oikeusministeriön sivuilta verkkolomakkeen palautteen antamista varten kansalaisjärjestöstrategiasta.

Kansalaisjärjestöstrategia. Valmisteilla olevan kansalaisjärjestöstrategian hankesivut/oikeusministeriö

Kannanotto. Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä, kahdentoista sote-järjestön yhteinen kannanotto, STT-tiedote

Kannanotto kehysriiheen. Kehysriihen otettava vastuu nuorten hyvinvointivajeesta, MLL, MIELI ry, SOS-Lapsikylä, Setlementtiliitto

TEKSTI: Eila Ruuskanen-Himma

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: järjestöt, kansalaisjärjestöstrategia, kehysriihi, leikkaukset, MIELI henkilöjäsenet ry, MIELI ry, oikeusministeriö, sosiaalinen pääoma, sote, vapaaehtoistyö, yhdistykset, yhteisöllisyys

Nuori portailla allapäin

Mielenterveys ja palvelujärjestelmä -webinaari 17.4.2024

15.3.2024

MIELI henkilöjäsenet ry kutsuu Sinut Mielenterveys ja palvelujärjestelmä -webinaariin. Tervetuloa maksuttomaan tapahtumaan Teams-alustalla 17.4.2024 klo 16.00–17.30.

Tilaisuus on tarkoitettu henkilöjäsenille ja jäsenten ystäville.

Ilmoittaudu: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Tilaisuuden kutsuttu asiantuntija on MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman.

Frans Horneman, kasvokuva, seinää vasten
Johtava psykologi Frans Horneman MIELI ry:stä (Kuva: Jukka Rapo)

Frans Horneman on perehtynyt MIELI ry:ssä palvelujärjestelmään liittyviin kysymyksiin. Hän tuntee myös mielenterveyden tuki- ja keinovalikoimat.

Sisältö

  • Tilannekuva mielenterveyden palvelujärjestelmästä Suomessa
  • Porrastettu malli mielenterveyspalveluissa
  • Mihin nyt pitäisi vaikuttaa

Järjestöt palvelupoluilla

Palvelujärjestelmä on haavoittuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Hyvinvointialueiden työ on rakentumassa, mielenterveyden tuen tarve on kasvussa ja erikoissairaanhoito kuormittunut.

Kun apua mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla ajoissa, ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.

Toimivat palvelupolut ja järjestöjen toimintaedellytykset ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.

Porrastettu malli

Tuki- ja keinovalikoiman kokonaisuuden ja samalla eri roolien ajattelun yhtenä viitekehyksenä on keväällä 2023 luotu psykososiaalisen työn porrastettu malli (valtioneuvosto).

Porrastetun mallin mukaan

  • arjen tuki ja omahoito järjestöjen tarjoamana on ”nollatasolla”
  • ohjattu omahoito ja etänettiterapia on ”ensimmäisellä portaalla”
  • lyhytmenetelmät, näyttöön perustuvat, ovat ”toisella tasolla”
  • lyhytpsykoterapiat ovat ”kolmannella portaalla”
  • pitkät psykoterapiat ovat ”neljännellä tasolla”

Kysymyksiä ja keskustelua

Yhdistyksemme järjestämissä tapahtumissa on aikaa kysyä ja keskustella.

On myös tärkeää välittää eri puolilla Suomea toimivilta henkilöjäseniltä heikkoja signaaleja MIELI ry:n vaikuttamistyöhön.

Tule mukaan!

Ilmoittaudu: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: asiakaspolku, Frans Horneman, järjestöt, kriisikeskukset, mielenterveys, MIELI henkilöjäsenet ry, MIELI ry, palvelujärjestelmä, porrastettu malli, psykologi

Presidenttiehdokkaat nimesivät ratkaisuja maamme mielenterveyskriisin

5.1.2024

Presidentti on arvojohtaja. Pidimme tärkeänä kysyä, miten presidenttiehdokkaat ratkaisivat maamme mielenterveyskriisiä. Kaikki ehdokkaat vastasivat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja MIELI henkilöjäsenet ry:n ehdokaskyselyyn.

kuvakooste presidenttiehdokkaista 2024
Presidenttiehdokkaat: mielenterveyspalveluihin pääsyä tulisi nopeuttaa.

Mielenterveyden edistäminen on ratkaisevaa Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Heikentynyt mielenterveys maksaa vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi.

Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat hälyttävän yleisiä. Tämän tiedämme, nyt on olennaista saada aikaan tekoja.

Mielenterveyspalveluihin pääsyä tulisi nopeuttaa

Presidenttiehdokkailta kysyttiin, mitä konkreettista pitäisi tehdä mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi?

Mielenterveyspalveluihin pääsyä pitää nopeuttaa ja helpottaa, vastasi enemmistö ehdokkaista.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden yhteydessä mainittiin perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, terapiatakuu, saavutettava psykoterapiakoulutus, lyhytinterventiot, psykiatriset hoitopaikat ja palveluiden tasa-arvoinen saatavuus Suomessa.

Muutamat ehdokkaat valitsivat ratkaisuksi oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon vahvistamisen, vanhempien ja perheiden tukemisen, harrastustoiminnan, huumeisiin puuttumisen sekä turvallisen aikuisen läsnäolon.

Vastauksissa mainittiin myös psyykkisen kuormituksen vähentäminen työelämässä, mielenterveys ikääntyneiden palveluissa, omaisten tuki sekä asiantuntijoiden yhteistyö ja kokonaisvaltaiset ratkaisut.

Muutama ehdokas nosti esiin puuttumisen ongelmien juurisyihin, joiksi nimettiin muun muassa toimeentulo-ongelmat, osattomuus, työelämän kohtuuttomat vaatimukset, yksinäisyys, syrjäytyminen, sosiaalinen media, arvosekaannus ja elämän tarkoituksettomuus. Tuotiin esiin, että kriisipuheen rinnalle tarvitaan toivon näköaloja ja luottamusta, että käy hyvin.

Presidenttiehdokkaiden ratkaisuja mielenterveyskriisiin:

  • Mika Aaltola: tarvitaan useita konkreettisia tekoja, kokonaisvaltainen ratkaisu yhdistelemällä toimenpiteitä, arvot ja yhteistyö, resurssien ohjaus riittävästi ja oikein.
  • Li Andersson: perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, oikea-aikaisen avun saanti, psykiatristen hoitopaikkojen riittävyys koko maassa, tasa-arvoinen psykoterapiaan pääsy, puuttuminen yhteiskunnallisiin juurisyihin.
  • Sari Essayah: vakava keskustelu syventyneen mielenterveyskriisin kriisin juurisyistä, ajoissa avun äärelle, hoidon porrastaminen ja panostaminen matalamman avun palveluihin, lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta, terapiatakuun toteutuminen, oppilashuolto toimivaksi, hyvinvoivat perheet, kriisipuheen rinnalle toivon näköaloja ja luottamusta.
  • Pekka Haavisto: mielenterveysteemat pidettävä yhteiskunnallisessa keskustelussa, asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelut: näkyväksi uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia, tiivis yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa, nuorelle turvallinen aikuinen.
  • Jussi Halla-aho: kouluterveydenhuolto säädylliselle tasolle, aikuisten pitää lopettaa paniikin ja hysterian lietsominen – pahat olotkin nykyisin diagnosoidaan, puuttuminen huumeiden ja etenkin kannabiksen lisääntyneeseen saatavuuteen ja käyttöön.
  • Harry Harkimo: pääsyä mielenterveyspalveluihin helpotettava, lyhytkestoisen intervention saatavuutta parannettava, psykoterapiakoulutuksesta tehtävä saavutettava.
  • Olli Rehn: mielenterveyden lähipalvelut nopeasti saataviksi asuinpaikasta tai postinumerosta riippumatta; panostaminen mielen hyvinvointiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin: mieluisan harrastuksen löytyminen, koulupsykologin ja kuraattorin läsnäolo; psyykkisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy työelämässä, ikääntyneiden mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen kaikissa palveluissa, sairastuneiden omaisille tukea.
  • Alexander Stubb: mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ennaltaehkäisevästi esimerkiksi tukemalla harrastustoimintaa, lasten ja nuorten terapiatakuu, avoin puhe mielenterveysasioista, avun saannin varmistaminen.
  • Jutta Urpilainen: mielenterveyspalveluiden nopeampi saatavuus: resurssien lisääminen ja ammattilaisten kouluttaminen, terapiatakuu, ajattelumuutos, asiantuntijat keskustelemaan ratkaisuista esimerkiksi, miten työelämä tai koulutusjärjestelmä tukee mielenterveyttä.

Sitaatteja presidenttiehdokkailta:

Mika Aaltola: ”Mielenterveyskriisin ratkaiseminen vaati useita konkreettisia tekoja.”

Li Andersson: ”Psykoterapiaan pääsy ei saa olla kiinni tulotasosta, iästä tai työmarkkina-asemasta.”

Sari Essayah: ”Haasteiden ja kriisien keskellä on päästävä ajoissa avun äärelle. Konkreettinen askel on lasten ja nuorten terapiatakuun toteutuminen.”

Pekka Haavisto: ”Tarvitaan mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa niin asiakkaana kuin huolestuneena läheisenä.”

Jussi Halla-aho: ”Kouluterveydenhuolto pitäisi saada säädylliselle tasolle, ja tämä on puhtaasti raha- ja priorisointikysymys.”

Harry Harkimo: ”Psykoterapiakoulutuksesta tulee tehdä saavutettavampaa.”

Olli Rehn: ”Mielenterveyspalvelut pitää saada lähipalveluina nopeasti ja matalalla kynnyksellä.”

Alexander Stubb: ”Pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä nyt toteutumassa olevaa lasten ja nuorten terapiatakuuta.”

Jutta Urpilainen: ”Tasavallan presidentti on arvojohtaja, joka voi osallistua aktiivisesti mielenterveyskriisin ratkaisemiseen.”

Ehdokkailta kysyttiin myös järjestöjen roolista ja mitä asioita he aktiivisesti nostaisivat presidenttinä esiin.

Järjestöjen rooli on ehdokkaiden mielestä merkittävä

Lähes kaikki presidenttiehdokkaat pitivät kansalaisjärjestöjen roolia Suomessa merkittävänä.

Mielenterveyden edistämisessä järjestöjen ansioiksi mainittiin väestön mielenterveyden vahvistaminen ja ongelmien ehkäisy, tuen antaminen tarvitsijoille, myös läheisille.

Järjestöjä nimettiin vaikuttajiksi, yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjiksi ja innovaatioiden synnyttäjiksi. Järjestöjen rooliksi liitettiin demokratian vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen.

Todettiin myös, että kansalaisjärjestöille ei voi kuitenkaan siirtää julkiselle sektorille ja viranomaiselle kuuluvaa vastuuta.

Nuorten mielenterveyttä tuotaisiin aktiivisesti esiin

Mitä mielenterveyteen liittyvä asioita ehdokas nostaisi presidenttinä aktiivisesti esiin?

Lasten ja nuorten hyvinvointi oli yleisin vastaus.

Nuorten hyvinvointiin ehdokkaat liittivät muun muassa turvaverkot, harrastusmahdollisuudet, koulukiusaamisen vastaiset toimet, kouluterveydenhuollon, vanhempien kasvatusvastuun ja aikuismaailman taholta lasten ja nuorten oikeuden elää lapsuutta.

Muutama ehdokas pitäisi aktiivisesti esillä hyvän keskustelukulttuurin merkitystä: kuuntelua ja arvokasta kohtelua kasvotusten ja verkossa.

Muutama ehdokas toisi esiin turvaverkkojen merkityksen, lähimmäisestä huolehtimisen sekä kaiken kaikkiaan yhteiskunnan eheyden tai henkisen kriisinkestävyyden.

Muutama ehdokas nostaisi esiin suoraan mielenterveyden eteen liittyvän työn ja poliittiset päätökset.

Mainittiin myös niiden äänen vahvistaminen, joiden ääni kuuluu heikoimmin yhteiskunnassa.

Ehdokkaan oma mieli kaipaa liikuntaa, kirjoja ja läheisiä

Lähes jokainen presidenttiehdokas kertoo huolehtivansa omasta mielen hyvinvoinnistaan liikunnalla.

Toiseksi yleisin keino on perheen ja läheisten ystävien seura.

Luonto ja kirjojen lukeminen ovat suosikkien joukossa.

Mielen hyvinvointia lisääväksi keinoksi mainittiin myös mökkielämä, hengellinen vakaumus tai suhteellisuudentaju: ’asiat voisivat olla vielä huonommin’.

Kiitos vastauksista ehdokkaat

Suomella on kokenut ja kyvykäs ehdokasjoukko.

Kaikki presidenttiehdokkaat nimesivät keinoja ratkaista mielenterveyskriisiä.

Nyt tarvitaan tekoja.

MIELI ry:n on koonnut ratkaisuja mielenterveyskriisiin tarjoten siihen myös kustannuslaskelmia.

MIELI ry:n kirjaukset hallitusohjelmaan 2023–2027 liittyvät Kansalliseen mielenterveysstrategiaan, nuorten hyvinvointiin, psyykkiseen kriisinkestävyyteen, mielenterveyden hoidon oikea-aikaisuuteen ja hoitovelan purkamiseen, köyhyyden mielenterveysvaikutuksiin, mielenterveyteen työelämässä sekä hyvinvointialueilla ja kunnissa, itsemurhien vähentämiseen, päätösten mielenterveysvaikutuksiin sekä elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan.

Tutustu tarkemmin MIELI ry:n hallitusohjelmakirjauksiin 2023–2027 ja niihin liittyvään tietoperustaan mieli.fi-sivustolla.

Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 löytyy STM:n sivustolta.

Tutustu kaikkien EHDOKKAIDEN VASTAUKSIIN mieli.fi-sivustolla.

Ehdokkaille esitettiin kolme kysymystä: 1) Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa? 2) Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin? 3) Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?

Meidän on puolustettava kaikkien oikeutta hyvään mielenterveyteen.

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: Alexander Stubb, hallitusohjelma, Harry Harkimo, Jussi Halla-aho, Jutta Urpilainen, Li Andersson, mielenterveys, MIELI henkilöjäsenet ry, MIELI ry, Mika Aaltola, Olli Rehn, Pekka Haavisto, presidentti, presidenttiehdokkaat, Sari Essayah, vaalit

Hallitusohjelma ja mielenterveyskriisin ratkaisuja -tapahtuma henkilöjäsenille 14.2.2024 (Teams)

4.12.2023

Leikkauksia, leikkauksia, leikkauksia. Mielenterveyden vahvistamisen näkökulmasta hallitusohjelma on huolestuttava. On myös hyviä kirjauksia.

Asiantuntijana Johanna Kujala MIELI ry:stä

Tervetuloa MIELI henkilöjäsenet ry:n maksuttomaan tapahtumaan Teams-alustalla 14.2.2024 klo 16.00–17.30. Pyydä myös ystäväsi mukaan linjoille.

Ilmoittaudu: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Tilaisuuden kutsuttu asiantuntija MIELI ry:n yhteyskuntasuhdepäällikkö Johanna Kujala tuntee maamme hallitusohjelman mielenterveysvaikutukset kuin omat taskunsa.

Nyt on olennaista vaikuttaa yhteisvoimin hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoon ja samalla yhteiskuntamme suuntaan.

Mitä me henkilöjäsenet voimme omalta osaltamme tehdä? Mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia hallitusohjelma luo kuntien ja hyvinvointialueiden tasolle?

Tule keskustelemaan ja saamaan tietoa omaan vaikuttamiseen!

Yhdistyksemme järjestämissä tapahtumissa on aikaa kysyä ja keskustella. On myös tärkeää välittää henkilöjäseniltä heikkoja signaaleja MIELI ry:n vaikuttamistyöhön.

Virittäydy aiheeseen ja lue mieli.fi-sivustolta Johanna Kujalan blogi tilanteesta, kun eduskunta keskusteli seitsemän tuntia nuorten tulevaisuudesta – mitä jäi käteen?

Mietityttääkö Teams? Kun ilmoittaudut, saat sähköpostiisi linkin tapahtumaan. Et tarvitse erityisiä ohjelmia. Ilmoittautuneet saavat Teams-ohjeet. Verkon kautta yhdistyksemme voi järjestää tapahtumia, joihin voi osallistua eri puolilta Suomea. Kokeilemme myös yhteisen Teams-katselun ja osallistumisen järjestämistä Helsingissä. Palaamme siihen myöhemmin. Ilmoittaudu: eila.ruuskanen-himma(at)mieli.fi

Tehdään yhdessä mielenterveystekoja – mielihenkilojasenet.fi

Laita kalenteriin! Seuraava yhdistyksen jäsentapahtuma (Teams) on 17.4.2024 klo 16.00–17.30. Aiheena on palvelujärjestelmä. 

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: hallitusohjelma, henkilöjäsenet, mielenterveys, mielenterveyskirjaukset, mielenterveystekoja, MIELI henkilöjäsenet ry, MIELI ry, vaikuttaminen, webinaari

Varainhankintavinkki mielenterveyden hyväksi: Juhlakeräys

23.1.2023

Suunnitteletko juhlapäivää ja haluaisit ohjata muistamiset mielenterveyden hyväksi?

Juhlakeräys mielenterveyden hyväksi on hieno ele juhlistaa erityistä päivää. Juhlakeräyksen voit perustaa vaikkapa syntymäpäivien, valmistujaisten tai häiden kunniaksi. MIELI ry on kehittänyt Juhlakeräykseen kolme tapaa, joista voit valita itsellesi mieluisimman.

Tulppaaneja ja sivussa teksti: Juhlapäivä tulossa ja haluaisit muistamiset mielenterveyden hyväksi.

Kolme tapaa

Juhlakeräys verkossa (Mielipotti) – pyydät silloin onnittelijoita lahjoittamaan suoraan nimikkopottiisi verkossa. Keräyslinkin jakaminen onnistuu sähköpostin tai somen kanavien kautta.

Juhlakeräys MobilePaylla – lahjoituskohteiden numerot löydät lopussa olevan linkin takaa.

Juhlakeräys perinteiseen tapaan tilisiirrolla – ilmoitat vain juhlakeräyksesi tiedot MIELI ry:lle verkosta löytyvällä lomakkeelle. Juhlakutsuun tai lehti-ilmoitukseen muotoilet sopivan lahjoituspyynnön, myös siihen MIELI ry antaa vinkkejä.

Lahjoitusvaroilla edistetään mielenterveyttä, ennaltaehkäistään ongelmia ja tarjotaan kriisiapua vaikeassa elämäntilanteessa olevalle.

Tutustu Juhlakeräykseen MIELI ry:n verkkosivuilla

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: juhlakeräys, lahjoittaminen, mielenterveys, MIELI ry

Ajankohtaista

Nuori näkyväksi: Kuuntele, kuuntele, kuuntele 

Vahvista hyvinvointiasi – osallistu Hyvinvoiva mieli -koulutukseen 5.-6.9.2025

Videolinkki keskustelusta: Näkyväksi tuleminen on nuoren perustarve

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
  • MITÄ ON MIELENTERVEYS
  • VAHVISTA MIELENTERVEYTTÄ
  • HARJOITUKSET
  • VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET
  • MATERIAALIA JA TIETOA
TULE MUKAAN
  • PAIKALLISJÄRJESTÖT
  • VAPAAEHTOISTOIMINTA
  • JÄSENEKSI
  • KOULUTUKSET
TUKEA JA APUA
  • KRIISIKESKUKSET
  • KRIISIPUHELIN
  • NETISSÄ
  • RYHMISSÄ
  • APUA ITSETUHOISUUTEEN
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
  • ORGANISAATIO JA TOIMINTA
  • MEDIALLE
  • AJANKOHTAISTA
  • YHTEYSTIEDOT