”Supistusten ja leikkausten sijaan tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen foorumeita ehkäisemään nuoren putoamista, jopa syrjäytymistä tai sairastumista”, sanoo pitkän linjan mielenterveysammattilainen, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja ja Tehyssä työskennellyt ja järjestöaktiivina toiminut Riitta Vuorinen.
Mitä mielen päällä
Gaudeamus igitur, juvenes dum sumus. Toivottavasti nuoret ja heidän läheisensä ovat saaneet juhlia lakkiaisia ja valmistujaisia nuoruudesta iloiten ja vailla huolia tulevaisuudesta tai pääsykokeista.
Arki on monella nuorella alkanut heti maanantaina. Joillakin kesätöissä, toisilla pääsykokeisiin valmistautuessa. Joka vuosi moni nuori joutuu kokemaan suuren pettymyksen, kun opiskelupaikkaa ei löydykään. Mitä sitten? Mikä välivuosi?
Syksyllä ei ole tarjolla kesätyöpaikkoja. Taantuma-aikana muitakin työpaikkoja on aiempaa vähemmän. Monen nuoren unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat murskautuvat, kun nuori jääkin ilman työpaikkaa tai opiskelupaikkaa.
Taloudellisista syistä voi joutua asumaan lapsuuskodissaan ja kaveripiirikin on hajonnut.
Itsetunto ja mielenterveys ovat kovilla, masennuskin voi vaania. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan vanhemmilta ja läheisiltä erityistä tukea ja ymmärrystä. On liian helppo heittää, että esimerkiksi avoimen yliopiston kurssejahan on aina tarjolla. Jos pettymys on murskaavan iso eikä ole motivaatiota tai rahaa kursseihin, eihän niihin hakeuduta.
Kun keskusteluapua ei ole enää saatavissa opiskelijaterveydenhuollosta, tarvittaisiin supistusten ja leikkausten sijaan nykyistä paljon enemmän matalan kynnyksen foorumeita – niin hyvinvointialueiden kuin kolmannen sektorinkin – ehkäisemään nuoren putoamista jopa syrjäytymistä tai sairastumista.
Mistä nyt pitäisi puhua
Nyt pitäisi puhua nuorten ja myös nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä heille kohdennetuista helposti saatavista tukipalveluista. Jos jopa neljännes nuorista kärsii mielenterveyshaasteista, se on huolestuttavaa. Kun ikäluokat pienentyvät, mielenterveyshaasteet koskettavat yhä useampaa nuorta, ellei tilanne korjaannu nopeasti.
Nuoret, perheelliset aikuiset ovat monesti liian kovilla. Pikkulapsiarki ja yövalvomiset uuvuttavat usein eikä kaikilla ole turvaverkkoa lähistöllä. Parisuhde voi olla koetuksella, jopa rakoilla. Vauva- tai taaperoikäisten lasten vanhempien erot eivät ole harvinaisuus. Valtavan surullista.
Tilannetta voitaisiin auttaa, jos tarjolla olisi lastenhoitoapua kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, jotta vanhemmat saisivat ajoittain lapsivapaata jaksamisensa tueksi.
Tarvittaisiin parisuhdeneuvontaa esimerkiksi neuvoloissa. Neuvolajärjestelmä ei enää toimi, kuten sen on tarkoitettu toimivan. Terveydenhoitajat vaihtuvat usein eikä luottamuksellista tai mitään tiiviimpää suhdetta pääse syntymään perheiden ja terveydenhoitajien välille.
Taustasi kolmella lauseella
Olen aktiivinen seitsemänkymppinen, itsenäinen ja oikeudenmukaisuutta arvostava eläkeläinen.
Kolmen pojan kasvattaminen, osin yksinhuoltajana aikuiseksi, on suurin urotekoni ja heidän yhteensä neljä lastansa tietenkin valtavia aarteita.
Pitkä mielenterveysammattilaisuus, 51 vuotta ja yli 30 vuoden järjestöammattilaisuus on omien elämänkokemusten ohella opettanut näkemään, arvioimaan ja käsittelemään monenlaisia ilmiöitä sekä seuraamaan tiiviisti yhteiskunnan kehitystä.
Mielenterveyttä voi vahvistaa
Mielenterveyttä voi vahvistaa vuorovaikutussuhteissa ystävien, läheisten ja ylipäätään toisten ihmisten kanssa.
Mielenterveyttä voi vahvistaa lukemalla, musiikilla, muilla taide-elämyksillä, itsereflektoimalla sekä nauttimalla luonnosta ja liikkumalla.
Kriisit kuuluvat elämään
Kriisit kuuluvat ehdottomasti elämään. Kriiseistä selviytyminen kasvattaa ihmisenä ja vahvistaa itsetuntoa.
Valitettavasti on ihmisiä, jotka eivät kestä kriisejä tai eivät uskalla kohdata niitä, vaan pakenevat päihteisiin tai haitallisiin defensseihin ja ”kelottuvat”.
Viimeisin mielenterveystekosi
Toimin Narsismin uhrien tuki ry:n puhelinpäivystäjänä. Muutama päivä sitten kuuntelin ja kohtasin jälleen vaikeassa tai haitallisessa ihmissuhteessa olevia henkilöitä tarjoten omia näkökulmia.
Joskus mietin, onko soittajan kauheiden kokemusten kuuntelu ja vihjailu oman elämän hallinnasta oikeasti mielenterveysteko, kun vaikeassa lähisuhteessa elävälle tekisi mieli huutaa, että juokse, juokse henkesi edestä.
Yritän joka päivä olla ystävällinen ja kohtelias kanssaihmisille
Mistä saat iloa ja energiaa
Nautin elämästä, ihan arjestakin. Eläminen omassa aikataulussa ja päivän lehtien luku radioita kuunnellen on eläkeläisen suuri etuoikeus.
Lasten perheet ovat valtava ilonaihe ja pienet tytöt 4-, 2- ja 1-vuotiaat pakahduttavat sydämen kuten 18-vuotias abipoikakin.
Läheiset sisarussuhteet ja läheiset ystävyyssuhteet ovat uskomaton voimavara.
Mietelause tähän aikaan
Eurovaalit olivat ja niillä on oikeasti merkitystä jokaiselle suomalaiselle niin turvallisuuspolitiikan, ilmastopolitiikan, pakolaisuuskysymysten kuin monen muunkin tärkeän asian kannalta.
Hämmästyttää, että edelleen 30 vuoden jälkeen suurin osa äänioikeutetuista ”nukkuu” näissä vaaleissa tai ei ole kyennyt vieläkään hyväksymään Suomen liittymistä EU:n jäseneksi.
Vaikuta.
MIELI Henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.
