mielenterveyden vahvistaminen

Mitä mielen päällä Riitta Vuorinen

16.6.2024

”Supistusten ja leikkausten sijaan tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen foorumeita ehkäisemään nuoren putoamista, jopa syrjäytymistä tai sairastumista”, sanoo pitkän linjan mielenterveysammattilainen, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja ja Tehyssä työskennellyt ja järjestöaktiivina toiminut Riitta Vuorinen.

Riitta Vuorinen, kasvokuva — *Riitta Vuorinen*

Mitä mielen päällä

Gaudeamus igitur, juvenes dum sumus. Toivottavasti nuoret ja heidän läheisensä ovat saaneet juhlia lakkiaisia ja valmistujaisia nuoruudesta iloiten ja vailla huolia tulevaisuudesta tai pääsykokeista.

Arki on monella nuorella alkanut heti maanantaina. Joillakin kesätöissä, toisilla pääsykokeisiin valmistautuessa. Joka vuosi moni nuori joutuu kokemaan suuren pettymyksen, kun opiskelupaikkaa ei löydykään. Mitä sitten? Mikä välivuosi?

Syksyllä ei ole tarjolla kesätyöpaikkoja. Taantuma-aikana muitakin työpaikkoja on aiempaa vähemmän. Monen nuoren unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat murskautuvat, kun nuori jääkin ilman työpaikkaa tai opiskelupaikkaa.

Taloudellisista syistä voi joutua asumaan lapsuuskodissaan ja kaveripiirikin on hajonnut.

Itsetunto ja mielenterveys ovat kovilla, masennuskin voi vaania. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan vanhemmilta ja läheisiltä erityistä tukea ja ymmärrystä. On liian helppo heittää, että esimerkiksi avoimen yliopiston kurssejahan on aina tarjolla. Jos pettymys on murskaavan iso eikä ole motivaatiota tai rahaa kursseihin, eihän niihin hakeuduta.

Kun keskusteluapua ei ole enää saatavissa opiskelijaterveydenhuollosta, tarvittaisiin supistusten ja leikkausten sijaan nykyistä paljon enemmän matalan kynnyksen foorumeita – niin hyvinvointialueiden kuin kolmannen sektorinkin – ehkäisemään nuoren putoamista jopa syrjäytymistä tai sairastumista.

Mistä nyt pitäisi puhua

Nyt pitäisi puhua nuorten ja myös nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä heille kohdennetuista helposti saatavista tukipalveluista. Jos jopa neljännes nuorista kärsii mielenterveyshaasteista, se on huolestuttavaa. Kun ikäluokat pienentyvät, mielenterveyshaasteet koskettavat yhä useampaa nuorta, ellei tilanne korjaannu nopeasti.

Nuoret, perheelliset aikuiset ovat monesti liian kovilla. Pikkulapsiarki ja yövalvomiset uuvuttavat usein eikä kaikilla ole turvaverkkoa lähistöllä. Parisuhde voi olla koetuksella, jopa rakoilla. Vauva- tai taaperoikäisten lasten vanhempien erot eivät ole harvinaisuus. Valtavan surullista.

Tilannetta voitaisiin auttaa, jos tarjolla olisi lastenhoitoapua kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, jotta vanhemmat saisivat ajoittain lapsivapaata jaksamisensa tueksi.

Tarvittaisiin parisuhdeneuvontaa esimerkiksi neuvoloissa. Neuvolajärjestelmä ei enää toimi, kuten sen on tarkoitettu toimivan. Terveydenhoitajat vaihtuvat usein eikä luottamuksellista tai mitään tiiviimpää suhdetta pääse syntymään perheiden ja terveydenhoitajien välille.

Taustasi kolmella lauseella

Olen aktiivinen seitsemänkymppinen, itsenäinen ja oikeudenmukaisuutta arvostava eläkeläinen.

Kolmen pojan kasvattaminen, osin yksinhuoltajana aikuiseksi, on suurin urotekoni ja heidän yhteensä neljä lastansa tietenkin valtavia aarteita.

Pitkä mielenterveysammattilaisuus, 51 vuotta ja yli 30 vuoden järjestöammattilaisuus on omien elämänkokemusten ohella opettanut näkemään, arvioimaan ja käsittelemään monenlaisia ilmiöitä sekä seuraamaan tiiviisti yhteiskunnan kehitystä.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Mielenterveyttä voi vahvistaa vuorovaikutussuhteissa ystävien, läheisten ja ylipäätään toisten ihmisten kanssa.

Mielenterveyttä voi vahvistaa lukemalla, musiikilla, muilla taide-elämyksillä, itsereflektoimalla sekä nauttimalla luonnosta ja liikkumalla.

Kriisit kuuluvat elämään

Kriisit kuuluvat ehdottomasti elämään. Kriiseistä selviytyminen kasvattaa ihmisenä ja vahvistaa itsetuntoa.

Valitettavasti on ihmisiä, jotka eivät kestä kriisejä tai eivät uskalla kohdata niitä, vaan pakenevat päihteisiin tai haitallisiin defensseihin ja ”kelottuvat”.

Viimeisin mielenterveystekosi

Toimin Narsismin uhrien tuki ry:n puhelinpäivystäjänä. Muutama päivä sitten kuuntelin ja kohtasin jälleen vaikeassa tai haitallisessa ihmissuhteessa olevia henkilöitä tarjoten omia näkökulmia.

Joskus mietin, onko soittajan kauheiden kokemusten kuuntelu ja vihjailu oman elämän hallinnasta oikeasti mielenterveysteko, kun vaikeassa lähisuhteessa elävälle tekisi mieli huutaa, että juokse, juokse henkesi edestä.

Yritän joka päivä olla ystävällinen ja kohtelias kanssaihmisille

Mistä saat iloa ja energiaa

Nautin elämästä, ihan arjestakin. Eläminen omassa aikataulussa ja päivän lehtien luku radioita kuunnellen on eläkeläisen suuri etuoikeus.

Lasten perheet ovat valtava ilonaihe ja pienet tytöt 4-, 2- ja 1-vuotiaat pakahduttavat sydämen kuten 18-vuotias abipoikakin.

Läheiset sisarussuhteet ja läheiset ystävyyssuhteet ovat uskomaton voimavara.

Mietelause tähän aikaan

Eurovaalit olivat ja niillä on oikeasti merkitystä jokaiselle suomalaiselle niin turvallisuuspolitiikan, ilmastopolitiikan, pakolaisuuskysymysten kuin monen muunkin tärkeän asian kannalta.

Hämmästyttää, että edelleen 30 vuoden jälkeen suurin osa äänioikeutetuista ”nukkuu” näissä vaaleissa tai ei ole kyennyt vieläkään hyväksymään Suomen liittymistä EU:n jäseneksi.

Vaikuta.

MIELI Henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

Mitä mielen päällä Christa Pessi

20.12.2023

Yhdistyksemme jäsen, työsuojeluvaltuutettu Christa Pessi kirjoitti tekstin vaikuttaakseen ja lohduttaakseen muita. Hän kuuluu ryhmään, johon kukaan ei haluaisi kuulua: nuoret lesket.

Henkilö Christa Pessi, puolivartalokuva — Christa Pessi. Kuva: Eeva Anundi

Mitä mielen päällä

Mielen päällä on lähestyvä joulu ja huoli ihmisistä, joilla on vaikeaa. Erilaiset keräykset heikossa asemassa oleville perheille, lapsille tai kodittomille tulevat joka paikassa vastaan.

Hallituksen ajatus, että kaikki vain ovat laiskoja tai eivät halua tehdä töitä ahdistaa. Kuitenkin jokaisella syrjäytyneellä, työttömällä, sairaalla tai kodittomalla ihmisellä on oma tarina. Erityisesti huolettavat lapset.

Pieni lapsi ei voi itse vaikuttaa asioihin. Jokaisella ihmisellä tulisi olla samat edellytykset hyvään elämään. Suomessa tuloerot vain kasvavat. Toki ahkerasti työtä tekevien kuuluukin saada palkkansa, sitä en sano. Kuitenkin pienituloisilla on vaikeaa pärjätä arjessa ja saada ravitsevaa ruokaa pöytäänsä, vaikka töissä käyvätkin.

Onneksi on kuitenkin yhdistyksiä ja todella suuri määrä vapaaehtoisia, jotka antavat omaa aikaansa heikompien eteen tekemänsä työn kautta. Suuri kiitos heille sekä jokaiselle omaishoitajalle tai muille omiaan hoitaville ja auttaville ihmisille.

Itse saan viettää joulun läheisten kanssa ja odotankin hyvää tunnelmaa sekä joulurauhaa. Odotan myös Lontoosta tulevaa siskoani pienen poikansa kanssa.

Mistä nyt pitäisi puhua

Olen huolissani mielenterveyden tilanteesta Suomessa tällä hetkellä. Avun piiriin on vaikea päästä ja nykyinen hallitus on leikkaamassa entisestään palveluista. Erityisesti nuorten päätyminen ikäviin ratkaisuihin koskee.

On tärkeää ymmärtää, että voimme myös yrittää vaikuttaa, jos näemme tutun tai sukulaisen voivan huonosti tai käytöksessä on muutosta.

Kuulumisten kysyminen tai ihmisten kuuleminen on tärkeää, eikä maksa mitään. Se vaatii välittämistä ja pysähtymistä sen hetken. Voimme jokainen kysyä toisiltamme: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ja tässä hetkessä erityisesti keskittyä kuulemiseen.

Työpaikoillakin ihmisillä voi olla erilaisia “taakkoja” kannettavanaan, mikä ei välttämättä näy ulospäin tai ihminen ei niistä puhu. Usein vaikeus asioista puhumiseen johtaa siihen, että ei voi tietää, miten toinen ihminen suhtautuu sanomaasi.

Voimme myös vaikuttaa asiaan sillä, että lähestymme henkilökohtaisesti niitä ihmisiä, joita olemme eduskuntaan äänestäneet. Vaikuttaminen on tärkeää.

Tarvitaan rohkeita ihmisiä puhumaan asioista sekä vaatimaan heikomman puolesta parempaa elämää.

Taustasi kolmella lauseella

Olen kolmen lapsen äiti. Toimin omaishoitajana usean vuoden ajan.

Olen kaupan alan ammattilainen ja työsuojeluvaltuutettu.

Minulle vaikuttamistyö eri tahoilla sekä heikommassa asemassa olevien henkilöiden puolesta puhuminen on tärkeää.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Koen, että omaa mielenterveyttä on mahdollista vahvistaa. Tämä vaatii myös itseltään paljon, kuten oman voinnin kuulemista ja pysähtymistä aina välillä pohtimaan ahdistuksen hetkellä tarkemmin, että mistä tämä johtuu, miksi koen asian näin. Ja tärkeintä on pohtia, miten voin itse tähän vaikuttaa?

Olen opetellut siihen, että asiat, joihin en voi vaikuttaa, koitan jättää taakseni ja pohtia, miten tästä eteenpäin? Ratkaisun kautta pääsen usein eteenpäin. Yritän myös pitää positiivisen ajattelun päällimmäisenä.

Kriisit kuuluvat elämään

Suurin kriisi omassa elämässäni on leskeytyminen huhtikuussa 2022. Mieheni kuoli vain 49 vuoden ikäisenä. Aivan liian nuorena. Kokemus epäreiluudesta on ollut suuri. Tilanne on ollut itselleni todella vaikea ja huoli myös omista lapsista, läheisistä ja ihan peruspärjääminen yksin pitkän avioliiton jälkeen pelotti.

Olen vain mennyt eteenpäin ja keskittynyt työhön sekä ammattiliiton toimintaan.

Voimaa ja vertaistukea olen saanut koko tämän surumatkan ajan Nuorten Leskien Facebook ryhmästä. Se on ryhmä, johon ei kukaan sen ryhmän jäsen haluaisi kuulua.

Haluan omalla esimerkilläni tuoda sitä esille, että puhuminen muiden saman kokeneiden kanssa on voimaannuttavaa. He tietävät täysin, miltä sinusta tuntuu ja lohduttavat tavalla, mihin vain saman kokenut pystyy.

Ihmiset toimivat kovin eri tavalla kriisitilanteissa. Osa pystyy avoimesti puhumaan asioista, toinen sulkeutuu. Omaa tapaa toimia ei voi valmiiksi pohtia tai tietää ja itseni ainakin tämä on yllättänyt.

Viestini kriisin kohdanneille on, että puhu asioista ääneen niille ihmisille, joille pystyt.

Surevan tai kriisin kohdanneen ihmisen kohtaavalle voisin antaa neuvon, että ainakin omalla kohdallani erityisesti ovat lohduttanut ihmiset, jotka aidosti kysyvät ’mitä kuuluu’? Ja että olen tässä, jos haluat puhua. Sureva jätetään usein “rauhaan” ja ajatellaan, ettei haluta häiritä.

Elämä kantaa päivä kerrallaan eteenpäin. Alun ahdistus ja järkytys muuttuu kaipuuksi ja lopulta kiitollisuudeksi yhteisestä ajasta ja elämästä. Menetyksestä selviää ja jälleennäkemisen usko auttaa itseäni.

On myös erilaisia vertaistukiryhmiä, jotka ovat fyysisesti koolla. Tämä oli seuraava askel omalla surun polulla. Toinen tarvitsee avun heti, toinen vasta pidemmän ajan jälkeen. Yhtä ja samaa tapaa ei varmasti ole olemassa.

Erilaisia kriisejä olen kokenut myös lapsena ja nuoruudessa. Ne ovat tehneet minusta juuri minut. Osaan asettua toisen ihmisen asemaan mielestäni aika hyvin.

Viimeisin mielenterveystekosi

Olen työssäni ja luottamustehtävissä paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Suurin mielenterveystekoni on keskustelu hyvässä hengessä erilaisista asioista. Tärkeimpänä tekona on kuuleminen ja eteenpäin auttaminen.

Haluan myös uskoa, että tämä oman kokemukseni kertominen muille voi auttaa jotain toista omalla surun polulla.

Haluan muistuttaa siitä, että koskaan ei voi tietää, mitä toinen ihminen on kokenut ja että se ei näy aina ulospäin. Tuon mielen asioita myös omassa työssäni esiin ja haluan nostaa keskustelun merkitystä erityisesti esille. Ihmiset kokevat samat asiat usein eri tavalla ja olettavat liikaa.

Stigma mielen asioissa on vielä aivan liian suuri. Asioista pitäisi puhua enemmän. Olen täällä Vantaalla kuullut, että tarjolla on myös Walk in terapiaa alle 30-vuotiaille – ilmaista, anonyymiä, mielen hyvinvointia tukevaa ja matalan kynnyksen mielenterveysapua. Hienoa toimintaa Vantaa. Tutustu internetin kautta ja varaa aikasi.

Mistä saat iloa ja energiaa

Saan iloa ja energiaa luonnosta, Leo-koiran kanssa ulkoilusta. Hän on ollut oikea terapiakoira minulle ja muulle perheelle.

Iloa ja energiaa tuovat omat lapset ja heihin läheiset välit. Lasten pärjääminen elämässä lämmittää mieltä.

Energiaa saan opinnoista, vaikka ne sitä myös vievät. Elämä on jatkuvaa oppimista.

Saan energiaa myös siitä, kun koen työni ja luottamustehtävät merkitykselliseksi. Saan asioita aikaan ja asiat kehittyvät. Kova työ palkitaan arvostuksella, se lämmittää erityisesti.

Pidän kaikista vuodenajoista, kaikissa on parhaat puolensa. Kuitenkin nouseva aurinko ja musiikki antavat aina itselleni erityisesti voimaa.

Mietelauseeni tähän aikaan on, että arvostetaan, välitetään ja kuullaan toisiamme.

Sain valmistuttuani kortin äidiltäni, mikä kosketti minua syvästi: ”Elämää ei pitäisi mitata vuosissa vaan sydänjälkinä❤️joita olet jättänyt perääsi.”

MIELI henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.

Mitä mielen päällä Markus Händelin

3.12.2023

”Suomessa tulisi miettiä, miten suorittamista voitaisiin vähentää ja siirtyä suoritusyhteiskunnasta hyvinvointiyhteiskunnaksi, joksi Suomea en aina tunnista”, sanoo Markus Händelin.

Händelin on koulutukseltaan lakimies ja työskennellyt EU:n komission konsulttina ulkomailla yli 20 vuotta.

Artikkelin kirjoittamisen hetkestä luonto on vaihtunut syksystä talveen. Elämässäkin on eri ’vuodenaikoja’, tietää Händelin.

Markus Händelin, kuva pyöräilyn hyväntekeväisyystapahtuasta, kuvan reunoissa syksy ja talvi. — Team Rynkeby hyväntekeväisyyshanke pyöräillen Travemundesta Pariisiin keräsi rahaa syöpään tai muihin vakaviin sairauksiin sairastuneiden lasten ja nuorten hyväksi. ”Osallistuminen edisti myös omaa henkistä hyvinvointiani”, sanoo Markus Händelin.

Mitä mielen päällä

Syksyä pukkaa. Syksy on toinen lempivuodenajoistani. On hienoa ihastella luonnon väriloistoa ja valmistautua talven tuloon. Kesän harrastukset jäävät pois ja syksyn harrastukset aloitetaan. Elämä jatkuu.

Aloitin vapaaehtoisena MIELI ry:ssä ja Mieli henkilöjäsenet ry:ssä. Olen innoissani ja odotan uutta.

Elämässäni on myös ikäviä asioita, mutta ne kuuluvat elämään ja pyrin ratkaisemaan ne ajan kanssa. Yleisesti elämässä vaikuttaa muutoksen tuulet monella tapaa.

Mistä nyt pitäisi puhua

Mielenterveysasiat on nostettu hyvin esille ja niihin törmää eri yhteyksissä. Valitettavasti päättäjät eivät ole tehneet riittävästi tarvittavia päätöksiä, mitä en voi ymmärtää.

Asia ei ole mielestäni poliittinen. En voi ymmärtää miten MIELI ry voi olla tilanteessa, jossa kaikkia työsuhteita ei voida jatkaa.

On selvää, että mielenterveyden tilasta ja tärkeydestä on viestitettävä entistä enemmän poliitikoille, muille sidosryhmille ja yleisölle perustuen koviin faktoihin ja konkretisoitava asiaa esimerkein.

Yksittäiselle kansalaiselle on luotava mahdollisuus paikallisesti antaa oma panoksensa esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisena.

Luonnollisesti jokainen voi omilla toimillaan päivittäisessä elämässä huomioida toiset ihmiset paremmin ja myötätuntoisemmin. Ei maksa vaivaa olla läsnä ja kuunnella toista ihmistä ja muistaa toista tavalla tai toisella. Sama pitää paikkansa eri viranomaisten suhteen siitä huolimatta, että viranomaiset ovat sidottuja sääntöihin ja menettelyihin. Maalaisjärjen ja harkinnan käyttö on aina suositeltavaa.

Suomen on todettu olevan maailman onnellisin maa asua. Hyvä näin. Itse olen elänyt ja työskennellyt olosuhteissa maissa, joissa taloudellinen tilanne ei ole ollut eikä ole yhtä hyvä kuin Suomessa.

Ihmisten henkisestä tilasta kyseisissä valtioissa en osaa sanoa, mutta kokemuksieni perusteella voin todeta, että useassa maassa ihmisten sosiaalinen tukiverkosto on parempi ja toisistaan huolehtiminen paremmalla tolalla kuin Suomessa. Toisaalta tämä on ymmärrettävää.

Suomessa tulisikin miettiä, miten suorittamista voitaisiin vähentää ja siirtyä suoritusyhteiskunnasta hyvinvointiyhteiskunnaksi, joksi Suomea en aina tunnista.

Kaikkien edunmukaista on riittävien resurssien turvaaminen viranomaisille, jolla on välillinen vaikutus myös mielenterveyteen. Tärkeää olisi pitää huolta meistä ja samalla antaa ja luoda yksilöille mahdollisuuksia.

Tänä päivänä ”minä”- meininki on vienyt tilaa ”me-hengeltä”.

Taustasi kolmella lauseella

Olen kotoisin pääkaupunkiseudulta ja elänyt täällä suurimman osan elämästäni.

Koulutukseltani olen lakimies ja työskentelin EU:n komission konsulttina ulkomailla yli 20 vuotta.

Ulkomailla paloin henkisesti loppuun huonon työympäristön ja työilmapiirin vuoksi, mistä syystä lopetin projektityöskentelyn.

Pyrin keskittymään eri toimissani oman ja muiden ihmisten jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Kyllä mielenterveyttä voi vahvistaa. Olen ymmärtänyt vahvistamisen olevan matka ja prosessi, jonka aikana jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin on kiinnitettävä huomioita jokapäiväisessä toiminnassa.

Tuloksia voidaan saavuttaa pikkuhiljaa, yhdessä muiden kanssa sekä pyytämällä ja ottamalla apua vastaan. Itse olen saanut iloa liikunnasta ja yhdessä tekemisestä.

Jokaisen kannattaakin miettiä, mistä saat iloa ja hyvää oloa elämään ja pyrkiä tekemään niitä asioita enemmän. Läheisillä ja ystävillä on tärkeä merkitys, mutta sen lisäksi mielenterveyttä vahvistaa myös lähteminen tuntemattomien ihmisten pariin ja uusiin harrastuksiin.

Itselleni oli aiemmin tärkeää liikunnassa hyvä suoritus, lopputulos ja voitto, mutta nyt tärkeämpää on yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen.

Kuuntelemalla ja keskustelemalla voi edistää omaa ja muiden mielenterveyttä ja huomata sen, että muillakin on samoja ongelmia.

On tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään, jossa voi antaa, saada ja jakaa asioita ja kokemuksia.

Itse osallistuin 2021–2022 Team Rynkeby hyväntekeväisyyshankkeeseen, jossa kerätään vuosittain rahaa syöpään tai muihin vakaviin sairauksiin sairastuneiden lasten ja nuorten hyväksi.

Pyöräilimme kesällä 2022 Travemundesta Pariisiin ja matkaa edelsi yhdeksän kuukauden yhteisharjoittelu.

Otaksuin hankkeen keskittyvän oman fyysisen kunnon parantamiseen, mutta hanke oli kokonaisuudessaan henkistä hyvinvointia edistävä.

Projektin aikana 25–65-vuotiaiden ryhmästä hioutui tiivis porukka, jossa ihmiset tukivat toisiaan ja moni pyöräilijä kasvoi henkisesti fyysisten rajojen ylittämisen ohessa.

Yhdessä tekeminen hyvän asian vuoksi, tuen antaminen ja yhteiset kokemukset antoivat paljon ja vahvistivat hyvinvointia. Oli hieno nähdä miten eri taustoista olevat ja eri ikäiset ihmiset hioutuivat yhteen ja miten hienosti joukkueen kapteenit ja osallistujat loivat hyvän ilmapiirin kasvulle ja onnistumisille edistäen myös mielenterveyttä.

Kriisit kuuluvat elämään

Kyllä, kriisit kuuluvat elämään. Kriisien kautta voi kuitenkin oppia, kasvaa ja vahvistua ihmisenä. ”Se mikä ei tapa vahvistaa”.

Välillä kuitenkin tuntuu, että kriisit tai ikävät asiat voisivat jakautua tasaisemmin ja niitä olisi joillakin vähemmän.

Viimeisin mielenterveystekosi

Yleisesti pyrin muistamaan ja huomioimaan toisia, vaikka voisinkin muistaa muita ja itseäni useammin. Omaa hyvinvointia ei tule unohtaa.

Usein pelkkä läsnäolo ja kuuntelu auttaa toista ihmistä. Minulle läheinen ihminen kertoi, että pelkkä yöpyminen ja tietoisuus toisen ihmisen olemisesta samassa tilassa parantaa hänen oloaan ja antaa iloa.

Olennaista on olla läsnä – ei pelata kännykällä tai tekemällä samalla jotain muuta olematta toiselle läsnä.

Itse pyrin käymään äitini luona kerran viikossa, oman ja hänen hyvinvointinsa takia.

Mistä saat iloa ja energiaa

Saan iloa ja energiaa toisten auttamisesta sekä työskentelystä ja tekemisestä toisten kanssa positiivisessa työympäristössä, jossa palautteella on suuri merkitys.

Pidän erilaisista kehittämishankkeista ja niiden toteuttamisesta muiden kanssa.

Energiaa saan myös liikunnasta ja luonnosta.

Mietelause tähän aikaan

En tiedä mikä soveltuisi nimenomaisesti tähän aikaan. Tuli mieleen useita: ”lähde tuvasta nauti elokuvasta”, kuten TV-mainoksessa sanotaan. Viesti sisältää piiloviestin, että kannattaa hakeutua muiden ihmisten seuraan.

Ajattomia mietelauseita minulle ovat ”elä – älä vain ole”, ”ole armollinen itsellesi, unelmoi ja toteuta unelmiasi”.