Markus Händelin on koulutukseltaan lakimies ja työskennellyt EU:n komission konsulttina ulkomailla yli 20 vuotta. Viime vuosina mielenterveyden aiheet ovat tulleet yhä lähemmäksi ja tärkeämmiksi.

Markuksen vinkki tulevalle kunta- tai aluepäättäjälle on, että varmistakaa yhdessä kohderyhmän kanssa, että luotavat palvelut ovat toimivia asiakkaan kannalta ja auttavat asiakasta eteenpäin. Jokaisen on oltava läsnä empaattisena asiakkaalle, jotta hän tulee kuulluksi omana itsenään. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Markus on ensimmäistä kertaa ehdolla kevään kuntavaaleissa Kokoomuksen ehdokkaana Espooseen ja aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Lisäksi hän vaikuttaa MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsenenä.

Kysyimme Markukselta, mitä hän on viime vuosina oppinut mielenterveyden edistämisestä ja mitä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien tulisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi.

Olet toiminut noin vuoden MIELI ry:n koulutettuna tukihenkilönä toiselle ihmiselle. Mitä se matka on opettanut sinulle?

Matka ei ole ollut helppo, eivätkä asiat ole helppoja. Ihmisillä on taipumus ratkaista omia ja muiden asioita, mutta tukihenkilönä toimimisessa olennaisempaa on olla läsnä, kuunnella ja saada toinen avautumaan ja puhumaan. Tukijalla on suuri vastuu. Tuettavan on oltava valmis muutokseen ja tukijan on tuettava tuettavaa askelten ottamisessa, oli se avun pyytämistä tai sosiaalisen toiminnan aloittamista.

Tukijan on oltava kärsivällinen, koska kehitystä tapahtuu hitaasti. On tärkeää oivaltaa toisen ihmisen tilanne, joka voi muuttua päivästä toiseen. Sairastuminen vaikeuttaa arjessa toimimista ja voi herättää pelkoa siitä, että aiheuttaa harmia muille. Tämä voi estää häntä avautumista, joten luottamuksen luominen on tärkeää.

Tilanteissa, joissa ihmistä ei ole kohdattu omana itsenään ja palveluiden ollessa byrokraattisia ja tehottomia, on vaarana ihmisen kääntyminen kriittiseksi ja katkeraksi yhteiskuntaa kohtaan ilman toivoa paremmasta. Tuettavia ei ole löytynyt kaikille tukijoille. Olen ymmärtänyt tuettavien tarvitsevan palveluja, jotka kestäisivät pidempään ja olisivat vaikuttavia, eivätkä ainoastaan lyhytaikaista hätäapua. Onnistuneita palveluita, kuten vertaistuki ja nettiterapia on pystytty luomaan, mutta ne eivät sovellu kaikille. Moni on luovuttanut ja eristäytynyt, mikä ei näy tilastoissa.

Myös psykoterapiaan pääsy ei ole ongelmatonta ja tuettavien hakeutuminen palveluihin on vaikeaa ja henkisesti raskasta. Opin myös, että kuka tahansa voi sairastua mielenterveysongelmiin, joten ennakoivien toimien suorittaminen ja itsensä tarkkailu on välttämätöntä. Ihminen omaa kuitenkin suuret henkiset voimavarat. Olen ymmärtänyt, miten hyvin asiani ovat, mutta samalla ymmärtänyt velvollisuuteni itseäni kohtaan. On ollut tilanteita, joissa olen kysynyt, kumpi on tukija, kumpi tuettava. Tuettava on antanut minulle ajatuksia, joita olen voinut soveltaa omaan tilanteeseeni.

Olet osallistunut Mielenterveyden ensiapu koulutuksiin sekä nyt vuoden MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallitustyöskentelyyn. Miten se on vaikuttanut osaamiseesi edistää mielenterveyttä?

Koulutukset ovat olleet itselleni monessa suhteessa avuksi. Olen saanut tietoa ja käytännön välineitä oman tilanteeni arvioimiseksi ja mielenterveydellisten ongelmien havaitsemiseksi muissa ihmisissä. Olen pystynyt soveltamaan oppeja käytäntöön ja ehkä muuttunut tasapainoisemmaksi ihmiseksi. Olen armollisempi itselleni, vaadin itseltäni vähemmän ja arvostan ihmissuhteita ja sosiaalisuutta aikaisempaa enemmän.

Mielenterveyden edistäminen on jokaisen tehtävä, koska jokainen voi sairastua mielenterveysongelmiin. Tietoisuuden lisääminen ja välineiden kehittäminen on tärkeää. Tosiasia on, että eri taustaisiin ihmisiin tutustuminen on avartanut ajatteluani ja auttanut ymmärtämään entistä paremmin, mikä elämässä on tärkeää.

MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsenenä olen etuoikeutettu toimimaan todellisten ammattilaisten kanssa yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Yhdistyksen matka on alussa, mutta olemme pystyneet lyhyessä ajassa priorisoimaan asioita ja yksilöimään toteutettavia toimenpiteitä.

Kuntien ottaessa TE-keskusten roolin ja hyvinvointialueiden kehittäessä palveluja, ei yhdistyksemme merkittävyyttä tietoisuuden lisäämisessä ja konkreettisten toimien toteuttamista paikallisella tasolla yhdessä muiden toimijoiden kanssa, voi liikaa korostaa. Nyt onkin aika miettiä, miten ihmiset voisivat kunnassa osallistua MIELI Henkilöjäsenet ry:n toimintaan. Olennaista onkin vaikuttavien toimenpiteiden toteuttaminen ruohonjuuritasolla.

Mitkä ovat teemasi kuntavaalien ehdokkaana?

Kuntavaaliteemani liittyvät kokemuksiini ja kiinnostuksen kohteisiini. Pyrin vaikuttamaan asioihin, joissa minulla on annettavaa.

Teemani liittyvät työllistymisen, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on löytää ja poistaa epäkohtia kuntalaisten palveluiden kehittämisen lisäksi.

Mielenterveysasiat liittyvät kaikkiin teemoihin ja ne tulee huomioida kaikista asioista päätettäessä kunnassa.

Mielenterveys. Erityisen tärkeiksi asioiksi koen mielenterveystaitojen kehittämisen, osallisuuden edistämisen ja yksinäisyyden vähentämisen, kiusaamisen ehkäisyn ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen. Mielenterveys liittyy näistä jokaiseen ja niiden toteuttamisessa tulisi erityisesti huomioida nuoret ja eläkeläiset.

Mielenterveys liittyy lasten ja nuorten kasvatukseen, koulutukseen ja vapaa-ajan toimintaan. On tärkeää, ettei ihmistä jätetä yksin. Sosiaalista toimintaa ja yhteisöllisyyttä tulee tukea. Kunnan tulee toimia terveyttä edistävänä, ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin ja lisätä tietoisuutta asioista.

Hyvinvointialueen tulee tukea kuntaa asiantuntijuudellaan ja puuttua tilanteeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viimeistään silloin, kun mielenterveydellinen riski on todettu. Tärkeää on tukea mielenterveystaitojen kehittämistä, jotta ihmiset voivat ajoissa tunnistaa ongelman ja ohjata tarvitsija hoitoon.

Yrittäjyyden ja työllistämisen edistäminen. Hyvinvointiteemani tukee myös yrittäjyyden ja työllistymisen edistämistä. Olen huomannut, etteivät työvoimapalvelut tue työllistymistä ja yrittäjyyttä parhaalla mahdollisella tavalla ja myös asiakaslähtöisten palveluiden tarjoamisessa ja asiakkaiden kohtaamisessa on ongelmia. Laadunvalvontaa on siten kehitettävä. Näihin asioihin liittyy myös lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka tulee nostaa esille valtakunnallisella tasolla.

Työllistymisen edistämiseksi on menettelyjä ja palveluita kehitettävä yhdessä yksityisen sektorin kanssa, jotta työttömät työllistyisivät helpommin ja yrittäjyyden aloittamiseksi olisi vähemmän tosiallisia esteitä. Hyvä lainsäädäntö ja tahto eivät riitä, jos lakien soveltaminen ei syystä tai toimesta käytännössä toimi. Espoossa on merkittävää osaamista startup-yritysten kehittämiseksi, mutta kaupungin tulee satsata myös muihin yrityksiin, mukaan lukien mikroyrittäjät.

Mitkä ovat teemasi aluevaalien ehdokkaana?

Teemani aluevaaleissa liittyvät kuntavaalien yhteydessä mainittuihin hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja erityisesti mielenterveydellisiin asioihin. Olennaista on edelleen puuttua tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja todentaa mielenterveysriskit ajoissa ja taata ihmisen hoitoon pääsy nopeasti, seurata ihmisen parantumista ja kohdata ihminen yksilönä.

Vaaliteemoina ovat luonnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelut eli terveyskeskuspalvelut, sosiaalihuoltopalvelut ja erikoissairaanhoidonpalvelut. Olennaista on kehittää ihmisten tarpeita vastaavat palvelut ja kohdata ihminen yksilönä empaattisesti, ei numerona. Ihmisellä on oikeus saada laadukasta palvelua ja tietää missä mennään, mitä hänen tilanteelleen voidaan tehdä ja koska toimenpiteisiin ryhdytään.

Koko palveluprosessi tulee arvioida ja kehittää käytännössä toimivaksi. Nuoret ja eläkeläiset tulee erityisesti ottaa huomioon. Käytännössä kehitystä voidaan saada aikaan myös pienillä teoilla ja empaattisella käytöksellä, isojen uusien teknologioiden mahdollistamien uudistusten lisäksi.

Anna vinkki kunta- tai aluevaalien ehdokkaalle puolueesta riippumatta – miten onnistua edistämään mielenterveyttä?

Huomaa, miten mielenterveys liittyy kaikkiin asioihin kunnassa ja alueella ja arvioi päätösten mielenterveysvaikutuksia. Siihen on tarjolla myös hyviä työkaluja.

Mikäli tunnet omalla kohdallasi elämästä puuttuvan jotain, niin mieti tilannettasi ja keskustele ajatuksistasi toisten kanssa, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Usein saattaa olla helpompi puhua tuntemattomalla ihmiselle kuin läheiselle. Ole rehellinen itsellesi. Joskus kannattaa ottaa riski epäonnistumisen kustannuksella.

Ole avoin uusille asioille ja ihmisille sekä ihmisille, jotka tulevat sinulle tuntemattomista piireistä. Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle, tee asioita, joista todella pidät ja nautit. Kannattaa olla itselleen armollinen ja muistaa, että vähempikin riittää.

Ihmisissä on paljon hyvää ja positiivisuus synnyttää hyvää ja mielialakin kohentuu. Kannattaa hakeutua ihmisten piiriin tavalla tai toisella, esimerkiksi aloittamalla vanha mieliharrastus.

Pienikin säännöllinen sosiaalisuus ja liikkuminen edistää mielenterveyttä. Itseäni auttaa myös muiden auttaminen, mikä ei tarkoita ratkaisujen löytämistä olemassa oleviin ongelmiin.

Pyri olemaan läsnä tässä ja nyt kuuntelemaan toista kärsivällisesti ja saamaan toinen ihminen puhumaan. Vaikka toinen ei ilmaisisi kiitosta sinulle, on hän usein kiitollinen avusta ja olet saanut hänen mielensä ja elämänhalunsa kohoamaan.

Mikäli kiinnostut itsesi tai toisen ihmisen auttamisesta enemmän voit liittyä vapaaehtoisryhmiin ja opiskella mielenterveysasioita erilaisilla kursseilla. Ryhmäkeskusteluissa olen huomannut, ettei minulla niin huonosti menekään.

Onnea vaaleihin!

🔗 Lisätietoa Markuksesta LinkedInistä.

🔗 Lue MIELI ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteet mieli.fi-sivustolta.

🔗 Lue yhdistyksen sivuilta: MIELI Henkilöjäsenet kysyi kolmelta ehdokkaana olevalta henkilöjäseneltä, miten edistää mielenterveyttä.

Kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

🔗 Lisätietoa: vaalit.fi