3.2 vietetään Valon nimipäivää, ja Pohjanmaan Kriisikeskus Valossa on tuolloin avoimet ovet klo 13-16.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja tiloihimme!

Pohjanmaan kriisikeskus Valo
Kors­hol­man­puis­tik­ko 44, 2. krs
65100 Vaa­sa

Vertaistukiryhmiä nuorille aikuisille 2023

Vertaistukiryhmiä läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2023

***

Lisätietoa ryhmistä

Vertaistukiryhmässä tavanneiden kokemuksia: Silta surun yli

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. jaetaan huolia ja puhutaan mielenterveyden vahvistamisesta.

Maailman mielenterveyspäivän tavoite on nostaa kaikkien ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi ykkösasiaksi.

Monissa kaupungeissa valaistaan rakennuksia vihreällä. Vaasassakin voit illan pimeydessä kohdata vihreäksi valaistuja rakennuksia.

Jokaisen huoli on tärkeä 

Mielen hyvinvointia voi vahvistaa monella tavalla. Yksi keino, joka on kaikkien käytössä, on huolien purkaminen ja toisten kuunteleminen. Mielenterveyspäivänä kannustetaan Jokaisen huoli on tärkeä -teemalla jakamaan huolia toisten kanssa omassa arjessa.

Suomessa pitkittyvä poikkeusaika on koetellut kansalaisten jaksamista. Maailmantilanteen ja tulevaisuuden epävarmuus ovat lisänneet etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kuormitusta. Yhä useammalla on huoli myös toimeentulosta.

Kriisit ovat nostaneet esiin mielenterveyden vahvistamisen ja oikea-aikaisen tuen merkityksen. Omia ja läheisten mielenterveystaitoja voi ja kannattaa vahvistaa. On hyödyllistä esimerkiksi tunnistaa, mitkä asiat kuormittavat, mitkä auttavat palautumaan, mikä tuottaa iloa ja luo uskoa tulevaisuuteen. Järjestöissä tehdään paljon matalan kynnyksen työtä, joka auttaa selviytymään vaikeissa tilanteissa.

Mielenterveyden ongelmiin vastaaminen on haaste koko yhteiskunnalle. Siksi ongelmia ehkäisevä työ ja varhainen, matalan kynnyksen tuki on nostettava politiikan ja sote-palvelujen kehittämisen keskiöön. Samalla on huolehdittava, että kaikilla hyvinvointialueilla mielenterveyden ongelmiin saa tarvitessaan nopeasti tukea.

Kampanja verkossa: mieli.fi/kymppikymppi

MIELI ry:n vanhempainillat antavat valmiuksia keskustella lasten ja nuorten kanssa Ukrainan kriisin herättämistä ajatuksista ja tunteista: Miten vastata lapsen reaktioihin ja tunteisiin? Miten rajata sotapuhetta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta? Kuinka vanhempi voi käsitellä omia tunteitaan? Mikä auttaa koko perhettä jaksamaan arjessa? Vanhempainillat järjestetään etänä.

Ma 11.4. klo 18.00–18.45 alle kouluikäisten vanhemmille
To 21.4. klo 18.00–18.45 alakouluikäisten vanhemmille
To 28.4. klo 18.00–18.45 nuorten vanhemmille

Tukea vanhemmille

Ilmoittaudu mukaan

Vanhempainillat järjestetään arki-iltoina etänä klo 18.00-18.45 Microsoft Teams -alustalla. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki sähköpostitse tapahtuman järjestämispäivänä. Jos et ole saanut osallistumislinkkiä, ilmoita siitä sähköpostitse elina.komulainen@mieli.fi.

Maanantai 11.4. klo 18.00-18.45 alle kouluikäisten lasten vanhemmille

Sylissä suojassa – läheisyys ja arjen rutiinit vahvistavat alle kouluikäisen lapsen turvallisuuden tunnetta

• Miten Ukrainan kriisi näkyy pienten lasten arjessa? Millaisia reaktioita ja tunteita lapsilla on ilmennyt? Miten niihin pitäisi vastata?
• Miten rajata sotapuhetta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta?
• Miten ja kenen kanssa omia tunteita voi käsitellä?
• Mikä auttaa koko perhettä jaksamaan arjessa?

Keskustelijoina MIELI ry:n asiantuntijat: Elina Komulainen, Susanne Peltoniemi ja Arja Taipale

Torstai 21.4. klo 18.00–18.45 alakouluikäisten vanhemmille

Digitaalinen maailma tuo sodan lähelle – Kuinka vahvistaa kouluikäisen lapsen turvallisuuden tunnetta?

• Miten Ukrainan kriisi näkyy alakouluikäisten lasten arjessa? Millaisia reaktioita ja tunteita lapsilla on ilmennyt? Miten niihin pitäisi vastata?
• Minkälainen on aikuisen rooli lapsen somen ja digitaalisen maailman säätelyssä?
• Miten käsitellä lapsen kanssa vihapuhetta, syrjintää ja kiusaamista?
• Miten jakaa lapsen kokemuksia? Missä on itselle kanava omien tunteiden ja ajatusten käsittelyyn?

Keskustelijoina MIELI ry:n asiantuntijat: Elina Komulainen, Riikka Nurmi, Jenni Suvikas ja Meri Larivaara

Ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona 20.4. klo 23.59.

Torstai 28.4. klo 18.00–18.45 nuorten vanhemmille

Ukrainan kriisi – Kuinka vahvistaa nuoren turvallisuuden tunnetta?

• Miten Ukrainan kriisi näkyy nuorten arjessa? Millaisia reaktioita ja tunteita nuorilla on ilmennyt? Miten niihin pitäisi vastata?
• Millainen on aikuisten ja toisaalta nuorten keskinäisen jakamisen merkitys kriiseissä?
• Mikä on aikuisen rooli sosiaalisen median ja uutistulvan kanssa?
• Nuoret miehet ja asevelvollisuus – miten käsitellä pelkoja?
• Miten luoda nuoriin toivoa, miten rohkaista myös iloon, unelmointiin ja oman nuoruuden kokemiseen maailman tilanteesta huolimatta?

Keskustelijoina MIELI ry:n asiantuntijat: Elina Komulainen, Elina Marjamäki ja Sanna Vesikansa

Ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona 27.4. klo 23.59.

MIELI ry:n Kriisipuhelimessa on käyty tähän mennessä yli 400 keskustelua, joissa soiton syy on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Eniten soittoja tuli hyökkäyksen jälkeisenä perjantaina. Soittajilla on ollut monenlaisia pelkoja sodan leviämisestä Suomeen, huolta maailmansodasta ja ydinsodan uhasta. Puheluissa on pohdittu myös hyvin konkreettisia asioita, kuten väestönsuojien riittävyyttä. Kriisipuhelintoiminnan päällikön Susanna Winterin mukaan ihmiset ovat kokeneet suurta huolta tilanteesta.

”Ihmisten perusturvallisuus on järkkynyt. Ukrainan tilanne mainitaan lähes jokaisessa puhelussa, vaikka puhelut liittyisivät henkilökohtaiseen kriisiin”, Winter sanoo.

Keskustelu rauhoittaa

Helmikuussa 2022 Kriisipuhelimeen tuli yhteensä yli 33 000 soittoa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Toisilla soittajilla tilanne herättää muistoja omista sotakokemuksista joko Suomessa tai muualla maailmassa. Vanhimmat soittajat ovat olleet yli 90-vuotiaita, muuten tilanne on puhuttanut tasaisesti kaikissa ikäryhmissä.

Yksittäisiä puheluja on tullut myös liittyen huoleen läheisistä Ukrainassa ja Venäjällä. Monilla Ukrainan kriisin tuoma ahdistus on heikentänyt toimintakykyä tai pahentanut mielenterveyden ongelmia. Osalla ahdistus on johtanut myös sairaslomiin. Lähes aina soittaja kertoo saaneensa apua Kriisipuhelimesta.

”Moni soittaja on puhelun päätteeksi selvästi rauhoittunut ja sanonut, että tuli parempi olo. Keskustelu ei muuta maailman tilannetta, mutta sen aikana voi saada keinoja, miten helpottaa omaa oloaan”, Winter sanoo.

Nuorten voimat vähissä

Sota Ukrainassa huolettaa myös nuoria. Kahden viimeisen viikon aikana Sekasin-chatissa on käyty yli 170 Ukrainaan liittyvää keskustelua. Verkkoyhteisö Sekasin Gamingin #ukraina-kanavalle on tullut Venäjän hyökkäyksen jälkeen yhteensä 8400 viestiä. Hyökkäystä seuranneen viikonlopun aikana neljännes yhteydenotoista liittyi Ukrainaan. Erityisesti tilanne on puhuttanut 20-24-vuotiaita nuoria aikuisia.

”Ensimmäisten päivien aikana moni mietti, pitääkö Suomessa pelätä. Sitäkin enemmän näkyy sinniteltyjen voimavarojen loppuminen. Kahden koronavuoden jälkeen alkoi kriisi, joka tulee vielä enemmän iholle. Tällaisessa tilanteessa nuorten maailma voi näyttää aika toivottomalta”, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana sanoo.

Valmius uudenlaiseen tukeen

Ukrainan kriisin takia sekä Kriisipuhelimen että Sekasin-chatin päivystystä on vahvistettu. MIELI ry:n kriisitoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan yhteistyötä jatketaan koordinoidusti muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa. MIELI ry:ssä valmistaudutaan siihen, että jatkossa vastataan uudenlaiseen tuentarpeeseen, esimerkiksi keskusteluavun tarjoamiseen useammilla eri kielillä tai Suomeen pakolaisina tulevien auttamiseen.

”Mieli ry:n yhteydenotoissa näkyy, että sota koskettaa hyvin erilaisia ryhmiä. Järjestöjen matalan kynnyksen kanavien kautta ihmisten on helppo purkaa huoliaan ja saada neuvoja omassa arjessa jaksamiseen,” Vesikansa sanoo.

Kansalaisjärjestöjen iso merkitys kriisitilanteissa tuli hyvin esiin koronapandemiassa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan järjestöjen merkitys avun järjestämisessä sota-alueelle mutta myös suomalaisten kriisinkestävyyden vahvistamisessa on taas isossa roolissa. Vesikansan mukaan valmius vastata yllättäviin, koko väestöä koskettaviin kriiseihin on turvattava jatkossakin.

”Kuten koronakriisissä, järjestöt tuottavat nopeasti henkistä tilannekuvaa siitä, kuinka paljon ja millaista tukea tarvitaan, mitä ihmisten mielessä liikkuu ja mitkä asiat huolestuttavat. Järjestöt pystyvät vastaamaan tuen tarpeeseen heti ja hankkimaan tarvittaessa lisävoimia vapaaehtoisista. Se on valtava voimavara, jota pitää edelleen vahvistaa”, Vesikansa sanoo.

Jos tarvitset keskusteluapua:

MIELI ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 auki joka päivä 24/7
Kriisikeskukset, mieli.fi/kriisikeskusverkosto
Tukinet, tukinet.net (uusi välilehti)
Sekasin-chat auki ma-pe 9-24, viikonloppuisin 15-24, sekasin.fi (uusi välilehti)
Sekasin Gaming, discord.gg/sekasin, auki 24/7 (uusi välilehti)

Lisätietoja:

Susanna Winter, kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197, susanna.winter@mieli.fi

Satu Raappana, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja
040 840  6681, satu.raappana@sekasin.fi

Sanna Vesikansa, kriisitoimintojen johtaja
040 745 9586, sanna.vesikansa@mieli.fi

Liisa Partio, viestintäjohtaja
040 580 8984, liisa.partio@mieli.fi

Syksyllä 2019 ennen pandemiaa MIELI ry:n Kriisipuhelimessa käytiin kuukausittain keskimäärin reilu 40 keskustelua, joissa päivystäjä arvioi soittajan olevan akuutissa itsemurhavaarassa. Viime syksynä näitä keskusteluja oli kolme kertaa enemmän eli lähes 120 kuukaudessa. Joka kolmas itsetuhoisista soittajista oli nuoria naisia.

”Nuorten ahdistuneisuus näkyy myös Kriisipuhelimessa. Itsetuhoiset soitot ovat lisääntyneet valtavasti. Muutenkin alle 30-vuotiaiden soittajien määrä on melkein tuplaantunut poikkeusolojen aikana”, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Akuutiksi itsemurhavaaraksi lasketaan soitot, joissa soittaja on lähiaikoina yrittänyt itsemurhaa tai hänellä on valmis itsemurhasuunnitelma.

Keskustelu usein rauhoittaa tilanteen

Tilastokeskuksen tietojen mukaan itsemurhien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt.

”Yleensä akuutissakin itsemurhavaarassa olevan soittajan tilanne rauhoittuu keskustelun aikana. Moni soittaja sanoo puhelun lopuksi, ettei aio satuttaa itseään”, Winter sanoo.

Tarvittaessa Kriisipuhelin-päivystäjät ottavat yhteyttä viranomaisiin ja soittajaa motivoidaan kertomaan sijaintinsa ja puhelinnumeronsa avun saamiseksi.

100 000 soittoyritystä enemmän kuin ennen pandemiaa

Vuonna 2021 MIELI ry:n Kriisipuhelimeen tuli jälleen ennätysmäärä yhteydenottoja. Soittoyrityksiä oli edellisvuotta hieman alle kymmenyksen enemmän, kaikkiaan yli 300 000. Se on lähes 100 000 soittoyritystä enemmän kuin ennen pandemian alkua 2019. Joulukuu oli viime vuoden kiireisin kuukausi.

Suurin syy Kriisipuhelimeen soittamiseen on paha olo, jonka takana on erityisesti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.

”Pandemian aikana uutena asiana soittajien puheissa ovat nousseet pelot. Nyt tammikuussa puhelut ovat olleet taas enemmän samankaltaisia kuin poikkeusajan alussa”, Winter sanoo.

MIELI ry:n Kriisipuhelimeen voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee keskusteluapua omaan tai läheisen vaikeaan elämäntilanteeseen. Suomenkielinen linja päivystää vuoden jokaisena päivänä 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkieliset voivat soittaa päivystysaikoina numeroon 09 2525 0112 ja arabian- ja englanninkieliset numeroon 09 2525 0113. Lisätiedot mieli.fi/kriisipuhelin

Lisätietoja:

Susanna Winter, kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197, susanna.winter@mieli.fi

Vastaanottoajan voi jatkossa varata myös suoraan nettikalenterimme kautta. Nettikalenterissa näkyy osa vapaista ajoista. Mikäli et löydä sopivaa aikaa, soita ajanvaraukseemme puh 044-979 2439
Nettikalenterin kautta voi tällä hetkellä valita joko keskusteluajan puhelimitse tai kasvokkain videolla. Käyntiajan kriisikeskukselle varataan jatkossakin puhelinajanvarauksesta, puh 044-979 2439.

Magis-mobiilipeli hyödyntää tarinallisen pelin maailmaa hyvinvointitaitojen oppimisessa. Alakouluikäisille kehitetty peli soveltuu erityisesti kouluympäristöön, mutta Magista voi pelata myös itsenäisesti tai yhdessä aikuisen kanssa.

Peli on saatavilla ilmaiseksi suomen, ruotsin ja englanninkielisenä sekä Google Play -kaupasta ja App Storesta tai selainversiona, Magis. Suositellut selaimet ovat Chrome ja Firefox.

Hyvinvointitaitoja ja mielekästä tekemistä

Pelissä on neljä lukua, jotka pelataan luku kerrallaan. Kuhunkin lukuun liittyy tehtäviä, jotka voi ladata kotisivuilta. Yhden luvun pelaamiseen ja tehtäviin menee noin tunti. Peli on suunnattu 10-12 -vuotiaille, mutta myös pienemmät, sujuvasti lukevat lapset voivat pelata. Jos lukeminen ei vielä ole sujuvaa, aikuinen voi lukea tekstit lapselle ja pelata yhdessä lapsen kanssa.

Pelissä käsitellään erilaisia hyvinvointiin liittyviä taitoja, joista voit keskustella lapsen kanssa:

• Mikä sinulle on tärkeää?
• Mitä tehdä, jos tulee pelottava ajatus?
• Mitä tehdä, jos tulee kiukun tunne?
• Miten ottaa toisen näkökulma huomioon?
• Miten rauhoittua?
• Miten keskittyä?

Pelin juoni

Pelaaja aloittaa uutena oppilaana Velholan koulussa. Muiden oppilaiden kanssa keskustellessaan pelaaja saa kuulla, että velhokoulujen luokat voivat osallistua suureen Velhokilpailuun ja kilpailla Mahtitaian teossa. Tähän tarvitaan hyvää ryhmähenkeä. Koulun alkaessa oppilailla on kuitenkin monenlaisia pulmia. Lisäksi koulussa tapahtuu kummallisia asioita. Joku sotkee taikaliemiä, tavaroita katoaa, yksi oppilaista tönäistään koulun kaivoon ja lopulta rakastettu Riimulehto tuhotaan.

Pelaajan tehtävänä on tutkia tapahtumia ja selvitellä tilannetta. Pelin juonen lomassa pelaaja käy keskusteluja hahmojen kohtaamien ongelmien tai haasteiden ratkaisemiseen liittyen.

Hyvä olla koulussa -hanke

Magis-mobiilipeli 4.-6.-luokkalaisille kehitettiin yhteistyössä MIELI Pohjanmaan mielenterveys ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa osana Hyvä olla koulussa -hanketta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Oma juttu -ryhmätoiminta. Molempien taustalla on hyväksyntä- ja arvopohjainen lähestymistapa, joka pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT).

Lue lisää aiheesta:

• Hankkeen uutisia
• Hyvä olla koulussa -hanke
• Digitaaliset kulttuuripalvelut Vaasassa