MIELI ry järjestää vuosittain useita vertaistukiryhmiä erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Ryhmät toimivat joko valtakunnallisesti verkossa tai paikallisesti.

Lisätietoa ja lista kaikista ryhmistä

Vuoden 2024 ryhmät läheisen kuoleman kokeneille

Vuoden 2024 ryhmät erityisesti nuorille

Miten osallistun ryhmään?

MIELI ry:n ryhmiin haetaan ryhmäkohtaisella hakulomakkeella tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen ryhmatoiminnat@mieli.fi. Oma kokemus tuen tarpeesta riittää, eikä lähetettä tarvita. Ryhmänohjaaja on yhteydessä jokaiseen hakijaan. Keskustelussa arvioidaan yhdessä ryhmän sopivuus hakijan elämäntilanteeseen. Päätös ryhmään osallistumisesta tehdään yhdessä ryhmää ohjaavan työntekijän kanssa.

MIELI Pohjanmaan mielenterveys ry järjestää myös omia ryhmiä Pohjanmaan kriisikeskus Valossa, tutustu näihin ryhmiin:

Ryhmätoiminta Pohjanmaan kriisikeskus Valossa

Haku on auki!

Pohjanmaan Kriisikeskus Valo järjestää tukihenkilökoulutuksen, jonka käynyt voi toimia kriisiauttajana valtakunnallisessa kriisipuhelimessa tai henkilökohtaisessa tukisuhteessa.

Ilmoittauduthan koulutukseen viimeistään 15.12.2023.

Lisätietoa vapaaehtoisten auttajien koulutuksesta ja yhteydenottolomake

MIELI Pohjanmaan mielenterveys ry hakee projektisuunnittelijaa vuoden kestävään työsuhteeseen

Tehtäväsi: hankesuunnitelman toimeenpano, vastuualueena ruotsinkielinen toiminta, ohjaat yläkouluikäisille suunnattuja ryhmiä, koulutat hankkeen toimintamalleista, viestit hankkeesta ja osallistut toiminnan arviointityöhön.

Sinulta odotamme sovelultuvaa korkeakoulututkintoa (esim. esim. sosionomi, sairaanhoitaja, kehityspsykologi tms.), kokemusta nuorten kanssa työskentelystä, erinomaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä hyviä vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä sekä paineensietokykyä.

Mitä me tarjoamme sinulle? Vuoden työsuhteen mielenkiintoisessa hankkeessa jossa pääset vaikuttamaan nuorten mielenterveyteen ja 10 hengen työyhteisön joka tarjoaa sinulle seuraavia etuja:

• joustavan työajan jonka sisällä voit osittain myös tehdä etätöitä
• hyvät työterveyspalvelut ja työnantajan tarjoamat tykysetelit
• henkilökohtaisen työnohjauksen
• 5 palkallista koulutuspäivää vuodessa

Eduksi katsomme hyvää suomen kielen taitoa ja hankekokemusta sekä koulujärjestelmän tuntemusta.

Palkka perustuu Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin. Lisätietoja: Maiju Wennman puh 044 4935117, puhelinaika ke 22.11. klo 13-16 ja ti 28.11. klo 16-18

Hakemus, CV ja minuutin kestävä videoesittely itsestäsi lähetetään ke 29.11 klo 16 mennessä s-postitse osoitteeseen maiju.wennman@mielipohjanmaa.fi

Sopivia hakijoita haastatellaan jo hakuprosessin aikana ja valinta tehdään heti sopivan henkilön löydyttyä. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mieluiten mahdollisimman pian.

Hyvää Maailman mielenterveyspäivää 10.10.! 💚

Mielenterveys on jokaisen oikeus

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. herätämme keskustelua siitä, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse ei ole vain yksilöiden vaan koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi.

Mielenterveyttä voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee.

Näin voit osallistua:

1. Sinä voit vaikuttaa. Kysy mitä kuuluu? Keskustele, kuuntele ja ole läsnä. Ohjaa tarvittaessa avun piiriin.

2. Järjestä vihreä valaistus 10.10. klo 18 tai koristaudu vihreään kampanjan aikana.

Maailman mielenterveyspäivän 10.10. iltana klo 18 alkaen valaistaan vihreällä valolla rakennuksia, ikkunoita tai vaikkapa itselle tärkeitä esineitä.

Näytät kaikille tasa-arvoisesti vihreää valoa ja olet mukana edistämässä avoimempaa keskusteluympäristöä.

Vaasassa vihreän valaistuksen saa vuonna 2023 ainakin Vaasan keskussairaalan H-talon seinä yhteistyössä Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.

3. Jaa viestiä

Kerro, mikä sinun arjessasi vahvistaa tai vähentää mielen hyvinvointiasi. Miten voit omassa elämässäsi lisätä hyvää mieltä? Entä mihin asioihin yhteiskunnassa toivoisit muutosta, jotta kaikkien meidän mielenterveys vahvistuisi?

Näytetään yhdessä vihreää valoa jokaisen mielenterveydelle!

www.mieli.fi/mielenterveyspaiva

#maailmanmielenterveyspäivä
#vihreäävaloa

Vertaistukiryhmiä nuorille aikuisille 2023

Vertaistukiryhmiä läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2023

***

Lisätietoa ryhmistä

Vertaistukiryhmässä tavanneiden kokemuksia: Silta surun yli

MIELI ry:n Kriisipuhelimessa on käyty tähän mennessä yli 400 keskustelua, joissa soiton syy on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Eniten soittoja tuli hyökkäyksen jälkeisenä perjantaina. Soittajilla on ollut monenlaisia pelkoja sodan leviämisestä Suomeen, huolta maailmansodasta ja ydinsodan uhasta. Puheluissa on pohdittu myös hyvin konkreettisia asioita, kuten väestönsuojien riittävyyttä. Kriisipuhelintoiminnan päällikön Susanna Winterin mukaan ihmiset ovat kokeneet suurta huolta tilanteesta.

”Ihmisten perusturvallisuus on järkkynyt. Ukrainan tilanne mainitaan lähes jokaisessa puhelussa, vaikka puhelut liittyisivät henkilökohtaiseen kriisiin”, Winter sanoo.

Keskustelu rauhoittaa

Helmikuussa 2022 Kriisipuhelimeen tuli yhteensä yli 33 000 soittoa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Toisilla soittajilla tilanne herättää muistoja omista sotakokemuksista joko Suomessa tai muualla maailmassa. Vanhimmat soittajat ovat olleet yli 90-vuotiaita, muuten tilanne on puhuttanut tasaisesti kaikissa ikäryhmissä.

Yksittäisiä puheluja on tullut myös liittyen huoleen läheisistä Ukrainassa ja Venäjällä. Monilla Ukrainan kriisin tuoma ahdistus on heikentänyt toimintakykyä tai pahentanut mielenterveyden ongelmia. Osalla ahdistus on johtanut myös sairaslomiin. Lähes aina soittaja kertoo saaneensa apua Kriisipuhelimesta.

”Moni soittaja on puhelun päätteeksi selvästi rauhoittunut ja sanonut, että tuli parempi olo. Keskustelu ei muuta maailman tilannetta, mutta sen aikana voi saada keinoja, miten helpottaa omaa oloaan”, Winter sanoo.

Nuorten voimat vähissä

Sota Ukrainassa huolettaa myös nuoria. Kahden viimeisen viikon aikana Sekasin-chatissa on käyty yli 170 Ukrainaan liittyvää keskustelua. Verkkoyhteisö Sekasin Gamingin #ukraina-kanavalle on tullut Venäjän hyökkäyksen jälkeen yhteensä 8400 viestiä. Hyökkäystä seuranneen viikonlopun aikana neljännes yhteydenotoista liittyi Ukrainaan. Erityisesti tilanne on puhuttanut 20-24-vuotiaita nuoria aikuisia.

”Ensimmäisten päivien aikana moni mietti, pitääkö Suomessa pelätä. Sitäkin enemmän näkyy sinniteltyjen voimavarojen loppuminen. Kahden koronavuoden jälkeen alkoi kriisi, joka tulee vielä enemmän iholle. Tällaisessa tilanteessa nuorten maailma voi näyttää aika toivottomalta”, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana sanoo.

Valmius uudenlaiseen tukeen

Ukrainan kriisin takia sekä Kriisipuhelimen että Sekasin-chatin päivystystä on vahvistettu. MIELI ry:n kriisitoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan yhteistyötä jatketaan koordinoidusti muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa. MIELI ry:ssä valmistaudutaan siihen, että jatkossa vastataan uudenlaiseen tuentarpeeseen, esimerkiksi keskusteluavun tarjoamiseen useammilla eri kielillä tai Suomeen pakolaisina tulevien auttamiseen.

”Mieli ry:n yhteydenotoissa näkyy, että sota koskettaa hyvin erilaisia ryhmiä. Järjestöjen matalan kynnyksen kanavien kautta ihmisten on helppo purkaa huoliaan ja saada neuvoja omassa arjessa jaksamiseen,” Vesikansa sanoo.

Kansalaisjärjestöjen iso merkitys kriisitilanteissa tuli hyvin esiin koronapandemiassa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan järjestöjen merkitys avun järjestämisessä sota-alueelle mutta myös suomalaisten kriisinkestävyyden vahvistamisessa on taas isossa roolissa. Vesikansan mukaan valmius vastata yllättäviin, koko väestöä koskettaviin kriiseihin on turvattava jatkossakin.

”Kuten koronakriisissä, järjestöt tuottavat nopeasti henkistä tilannekuvaa siitä, kuinka paljon ja millaista tukea tarvitaan, mitä ihmisten mielessä liikkuu ja mitkä asiat huolestuttavat. Järjestöt pystyvät vastaamaan tuen tarpeeseen heti ja hankkimaan tarvittaessa lisävoimia vapaaehtoisista. Se on valtava voimavara, jota pitää edelleen vahvistaa”, Vesikansa sanoo.

Jos tarvitset keskusteluapua:

MIELI ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 auki joka päivä 24/7
Kriisikeskukset, mieli.fi/kriisikeskusverkosto
Tukinet, tukinet.net (uusi välilehti)
Sekasin-chat auki ma-pe 9-24, viikonloppuisin 15-24, sekasin.fi (uusi välilehti)
Sekasin Gaming, discord.gg/sekasin, auki 24/7 (uusi välilehti)

Lisätietoja:

Susanna Winter, kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197, susanna.winter@mieli.fi

Satu Raappana, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja
040 840  6681, satu.raappana@sekasin.fi

Sanna Vesikansa, kriisitoimintojen johtaja
040 745 9586, sanna.vesikansa@mieli.fi

Liisa Partio, viestintäjohtaja
040 580 8984, liisa.partio@mieli.fi

Syksyllä 2019 ennen pandemiaa MIELI ry:n Kriisipuhelimessa käytiin kuukausittain keskimäärin reilu 40 keskustelua, joissa päivystäjä arvioi soittajan olevan akuutissa itsemurhavaarassa. Viime syksynä näitä keskusteluja oli kolme kertaa enemmän eli lähes 120 kuukaudessa. Joka kolmas itsetuhoisista soittajista oli nuoria naisia.

”Nuorten ahdistuneisuus näkyy myös Kriisipuhelimessa. Itsetuhoiset soitot ovat lisääntyneet valtavasti. Muutenkin alle 30-vuotiaiden soittajien määrä on melkein tuplaantunut poikkeusolojen aikana”, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Akuutiksi itsemurhavaaraksi lasketaan soitot, joissa soittaja on lähiaikoina yrittänyt itsemurhaa tai hänellä on valmis itsemurhasuunnitelma.

Keskustelu usein rauhoittaa tilanteen

Tilastokeskuksen tietojen mukaan itsemurhien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt.

”Yleensä akuutissakin itsemurhavaarassa olevan soittajan tilanne rauhoittuu keskustelun aikana. Moni soittaja sanoo puhelun lopuksi, ettei aio satuttaa itseään”, Winter sanoo.

Tarvittaessa Kriisipuhelin-päivystäjät ottavat yhteyttä viranomaisiin ja soittajaa motivoidaan kertomaan sijaintinsa ja puhelinnumeronsa avun saamiseksi.

100 000 soittoyritystä enemmän kuin ennen pandemiaa

Vuonna 2021 MIELI ry:n Kriisipuhelimeen tuli jälleen ennätysmäärä yhteydenottoja. Soittoyrityksiä oli edellisvuotta hieman alle kymmenyksen enemmän, kaikkiaan yli 300 000. Se on lähes 100 000 soittoyritystä enemmän kuin ennen pandemian alkua 2019. Joulukuu oli viime vuoden kiireisin kuukausi.

Suurin syy Kriisipuhelimeen soittamiseen on paha olo, jonka takana on erityisesti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.

”Pandemian aikana uutena asiana soittajien puheissa ovat nousseet pelot. Nyt tammikuussa puhelut ovat olleet taas enemmän samankaltaisia kuin poikkeusajan alussa”, Winter sanoo.

MIELI ry:n Kriisipuhelimeen voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee keskusteluapua omaan tai läheisen vaikeaan elämäntilanteeseen. Suomenkielinen linja päivystää vuoden jokaisena päivänä 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkieliset voivat soittaa päivystysaikoina numeroon 09 2525 0112 ja arabian- ja englanninkieliset numeroon 09 2525 0113. Lisätiedot mieli.fi/kriisipuhelin

Lisätietoja:

Susanna Winter, kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197, susanna.winter@mieli.fi

Vastaanottoajan voi jatkossa varata myös suoraan nettikalenterimme kautta. Nettikalenterissa näkyy osa vapaista ajoista. Nettikalenterin kautta voi tällä hetkellä valita joko keskusteluajan puhelimitse tai kasvokkain videolla.

Mikäli et löydä sopivaa aikaa tai haluat varata ajan paikan päälle kriisikeskukseen, soita ajanvaraukseemme puh. 044-979 2439 ma-to 9-14.

Magis-mobiilipeli hyödyntää tarinallisen pelin maailmaa hyvinvointitaitojen oppimisessa. Alakouluikäisille kehitetty peli soveltuu erityisesti kouluympäristöön, mutta Magista voi pelata myös itsenäisesti tai yhdessä aikuisen kanssa.

Peli on saatavilla ilmaiseksi suomen, ruotsin ja englanninkielisenä sekä Google Play -kaupasta ja App Storesta tai selainversiona, Magis. Suositellut selaimet ovat Chrome ja Firefox.

Hyvinvointitaitoja ja mielekästä tekemistä

Pelissä on neljä lukua, jotka pelataan luku kerrallaan. Kuhunkin lukuun liittyy tehtäviä, jotka voi ladata kotisivuilta. Yhden luvun pelaamiseen ja tehtäviin menee noin tunti. Peli on suunnattu 10-12 -vuotiaille, mutta myös pienemmät, sujuvasti lukevat lapset voivat pelata. Jos lukeminen ei vielä ole sujuvaa, aikuinen voi lukea tekstit lapselle ja pelata yhdessä lapsen kanssa.

Pelissä käsitellään erilaisia hyvinvointiin liittyviä taitoja, joista voit keskustella lapsen kanssa:

• Mikä sinulle on tärkeää?
• Mitä tehdä, jos tulee pelottava ajatus?
• Mitä tehdä, jos tulee kiukun tunne?
• Miten ottaa toisen näkökulma huomioon?
• Miten rauhoittua?
• Miten keskittyä?

Pelin juoni

Pelaaja aloittaa uutena oppilaana Velholan koulussa. Muiden oppilaiden kanssa keskustellessaan pelaaja saa kuulla, että velhokoulujen luokat voivat osallistua suureen Velhokilpailuun ja kilpailla Mahtitaian teossa. Tähän tarvitaan hyvää ryhmähenkeä. Koulun alkaessa oppilailla on kuitenkin monenlaisia pulmia. Lisäksi koulussa tapahtuu kummallisia asioita. Joku sotkee taikaliemiä, tavaroita katoaa, yksi oppilaista tönäistään koulun kaivoon ja lopulta rakastettu Riimulehto tuhotaan.

Pelaajan tehtävänä on tutkia tapahtumia ja selvitellä tilannetta. Pelin juonen lomassa pelaaja käy keskusteluja hahmojen kohtaamien ongelmien tai haasteiden ratkaisemiseen liittyen.

Hyvä olla koulussa -hanke

Magis-mobiilipeli 4.-6.-luokkalaisille kehitettiin yhteistyössä MIELI Pohjanmaan mielenterveys ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa osana Hyvä olla koulussa -hanketta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Oma juttu -ryhmätoiminta. Molempien taustalla on hyväksyntä- ja arvopohjainen lähestymistapa, joka pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT).

Lue lisää aiheesta:

• Hankkeen uutisia
• Magis-mobiilipelit ja materiaalit
• Digitaaliset kulttuuripalvelut Vaasassa