Pirkanmaan mielenterveys ry

Pirkanmaan mielenterveys ry on mielenterveyden asiantuntija ja paikallinen vaikuttaja, jonka kattojärjestönä toimii MIELI ry.

  • Pirkanmaan Mielenterveys ry
    • Liity jäseneksi
    • Parempi mieli -hanke (2022-2024)
    • Loppunut: Mieli matkalla Pirkanmaalla -hanke (2019-2021)
      • Loppunut: Mieli matkalla Pirkanmaalla -hanke (2019-2021)
      • Mieli matkalla -blogi
    • Organisaatio
      • Organisaatio
      • Hallitus
        • Hallituksen työtila
  • Kriisikeskus Osviitta
    • Tukea ja apua
    • Tukea itsemurhaa yrittäneille
    • Tukea puhelimitse
    • Tukea verkossa
    • Tukea ja toimintaa ryhmissä
  • Yhteystiedot
  • Lahjoita meille
  • Ajankohtaista
  • Vapaaehtoistyöhön
    • Vapaaehtoistyöhön
    • Ajankohtaista
    • Koulutusmateriaalit
  • Harjoittelijaksi tai opiskelijaksi
  • Koulutamme
  • Media, viestintää, materiaalia
  • Briefly in English
  • Harjoituksia ja tietoa mielenterveydestä
    • Hoida ja vahvista mieltäsi
    • Hyvän mielen tietopankki
    • Muiden blogeja
  • Tietosuoja

mielenterveysseurat.fi

Olet täällä: Alkuun / Hoida ja vahvista mieltäsi / Hyvän mielen tietopankki

Hyvän mielen tietopankki

Mitä on mielenterveys?

  • Mielenterveys luo pohjan hyvinvoinnille.
  • WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
  • Mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä ovat myönteiset ihmissuhteet, fyysinen terveys, itsetunnon vahvistaminen, armollisuus ja hyväksyntä, ongelmanratkaisu-, ristiriitojen ratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja mahdollisuus toteuttaa itseään.
  • Mielenterveyttä tukevia ulkoisia tekijöitä ovat koulutusmahdollisuudet, työ tai muu toimeentulo, työyhteisön ja esimiehen tuki, kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet, turvallinen elinympäristö ja lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät.
  • Mielenterveyden riskitekijöitä ovat yksinäisyys, turvattomuus, köyhyys, aikuisten ja läheisten puute, ihmiselämään väistämättä kuuluvat muutokset ja syrjäytymisen uhka.

Mielen hyvinvointi ja sen häiriöt koskettavat jokaista

  • Mielenterveyden häiriöt koskettavat joko suoraan tai välillisesti jokaista pirkanmaalaista.
  • Noin 20–25 %:lla suomalaisista aikuisista on jokin mielenterveyden häiriö.
  • Noin 80 %:lla päihdepotilaista on myös mielenterveyden häiriö.
  • Väestömäärään suhteutettuna sairastuneita on n. 100 000 – 130 000.
  • Läheisen sairaus vaikuttaa noin 250 000 – 350 000 omaisen elämään Pirkanmaalla.
  • Vanhemman mielenterveysongelman on arvioitu koskettavan joka neljättä suomalaislasta.

Mielenterveysongelmilla on suuri kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

  • Joka neljäs sairauspoissaolo ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyssyistä.
  • Vakavaa mielenterveys- tai päihdehäiriötä sairastavat kuolevat Suomessa 10–25 vuotta nuorempina kuin muu väestö.
  • Mielenterveyskuntoutus ja -hoito ovat merkittäviä menoeriä kuntatalouden näkökulmasta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulisi nähdä investointina ihmisiin ja tulevaisuuteen

  • Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuudesta, samoin kuin ehkäisevän mielenterveystyön kustannustehokkuudesta ja vaikuttavien interventioiden kustannushyödystä on näyttöä.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tulisi tarkastella integroivana, monen eri hallinnonalan yhteisenä toiminta-alueena.

Mielenterveyden häiriöihin sairastuvat ovat yhteiskunnassa eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin sairausryhmiin

  • Psykiatrisen hoidon suhteellinen osuus terveyspalveluihin suunnatuista rahoista on vähentynyt.
  • Neljäsosa sairauslomista ja tautitaakasta johtuu mielenterveyden häiriöistä, mutta vain 7-8 prosenttia sote-resursseista ja 10 prosenttia tutkimusrahoituksesta ohjautuu mielenterveysongelmien haasteisiin.

Mielenterveyspalvelujen rakennemuutos on muuttanut palvelurakennetta Pirkanmaalla

  • Kun laitoshoitoa puretaan, on avohoitoa kehitettävä samassa suhteessa. Muutoin palvelujen käyttäjät ovat vaarassa jäädä heitteille tai vaille tarvitsemiaan palveluja.
  • Resurssien riittävyyden lisäksi tulee kiinnittää huomiota toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, sillä toimimattomista käytännöistä aiheutuu jonoja.
  • Mielenterveys- ja sosiaalipalvelut tarvitsevat sekä resursseja että käyttäjälähtöistä näkökulmaa, sillä nykyisellään palvelujärjestelmä määrittelee usein, minkälaista hoitoa ja tukea tarjotaan.
  • Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa sosiaaliviranomaisia arvioimaan erityisen tuen
    tarpeessa olevien henkilöiden tilannetta ja palveluntarvetta.
  • Jos kaikille asiakkaille ei ole tarjolla tarpeita vastaavia palveluja ja soveltuvia tukimuotoja, syntyy väliinputoaja-asiakkaita. Esimerkiksi neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät ja moniongelmaiset henkilöt voivat jäädä vaille riittävää tukea.
  • Ihmisten tarpeisiin vastaaminen, hädän varhainen tunnistaminen ja avun saaminen matalalla kynnyksellä tulee mahdollistaa.

Voimavarojen vähäisyys ja sairauteen liittyvä häpeäleima heikentävät asemaa

  • Mielenterveysasiakkaiden muita potilasryhmiä heikompaan asemaan vaikuttavat sairastuneiden ja heidän omaistensa voimavarojen vähäisyys.
  • Psykiatriset sairaudet sinänsä heikentävät sairastuneiden kykyä pitää puoliaan ja vaatia oikeuksiaan.
  • Myös omaisten voimavarat ovat tutkitusti vähissä ja riski sairastua masennukseen on kohonnut.
  • Sairauteen liittyvä häpeäleima vaikeuttaa avun hakemista ja toipumista.
  • Mielenterveysongelmista kärsivät samaistuvat ympäristön asenteisiin, mistä seuraa itsesyrjintää. On tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita.
  • Muissa Pohjoismaissa on toteutettu häpeäleiman vähentämiseksi julkisella rahoituksella menestyksekkäitä kansallisia ohjelmia, joissa stigmaa on vähennetty kohtaamisen, median ja kulttuurin keinoin.

Ajankohtaista

Paneelikeskustelu: Voiko taide auttaa vaikeissa vaiheissa?

Vapaaehtoisen kynästä: taide kantaa, askel kerrallaan

Askel kerrallaan: kulttuurikokemus tukee mielenterveyttä

Kulttuuria ja mielen hyvinvointia, MHAW-viikko 19.5.-27.5.2025

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
  • MITÄ ON MIELENTERVEYS
  • VAHVISTA MIELENTERVEYTTÄ
  • HARJOITUKSET
  • VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET
  • MATERIAALIA JA TIETOA
TULE MUKAAN
  • PAIKALLISJÄRJESTÖT
  • VAPAAEHTOISTOIMINTA
  • JÄSENEKSI
  • KOULUTUKSET
TUKEA JA APUA
  • KRIISIKESKUKSET
  • KRIISIPUHELIN
  • NETISSÄ
  • RYHMISSÄ
  • APUA ITSETUHOISUUTEEN
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
  • ORGANISAATIO JA TOIMINTA
  • MEDIALLE
  • AJANKOHTAISTA
  • YHTEYSTIEDOT