Rauman Seudun Mielenterveysseura ry

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: Ajankohtaista

kesämieli-kampanja

Osallistu ja kannusta muitakin osallistumaan kesämieli-kampanjaamme, joka on käynnissä kesä-elokuun ajan. Jaetaan kesämieli toistemme kanssa!

 

Osallistu näin: ota kuva tilanteesta/asiasta/ihmisestä/maisemasta ym. josta sinulle syntyy ihana kesämieli , jonka haluat välittää myös muille, ja jaa kuva somessa käyttäen #kesämieli ja #mielirauma hashtagejä. Näin osallistut myös yllätyspalkinnon arvontaan. Palkintoja jaetaan kerran kuukaudessa kesä-, heinä- ja elokuussa.

 

 

Olemme myös heittäneet seuramme jäsenille lisähaasteen: tuokaa yksi uusi henkilö mukaan tärkeään toimintaamme. Jäsnenksi liittymällä antaa jo tukensa mielenterveyden edistämiseksi ilman suurempaa sitoutumista. Jäsenyys maksaa vain 10€/vuosi.

 

Jäseneksi pääsee ilmoittautumaan täältä: https://www.mielenterveysseurat.fi/rauma/rauman-seudun-mielenterveysseura/jaseneksi/

Kriisipuhelimen numerot vaihtuvat ma 15.4.19

Kriisipuhelimen yleinen puhelinnumero on 15.4. lähtien 09 2525 010.
– Painamalla 1, 2 tai 3 voi soittaa eri kielilinjoihin.
– Valinta 1: suomenkielinen linja 09 2525 0111
– Valinta 2: ruotsinkielinen linja 09 2525 0112
– Valinta 3: arabiankielinen linja 09 2525 0113
– englanniksi keskusteluapua voi painaa 2 tai 3

Kriisipuhelimessa tulee olemaan myös suorat numerot
– suomenkielinen linja 09 2525 0111
– ruotsinkielinen linja 09 2525 0112
– arabiankielinen linja 09 2525 0113
– englanniksi voi soittaa sekä ruotsin- että arabiankieliselle linjalle

Aukioloajat
– Suomenkielisen linjan aukioloajat ennallaan:
o arkisin klo 9-07
o viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15-07
– Ruotsinkielisen linjan aukioloajat pilottivaiheessa:
o ma, ke klo 16-20
o ti, to, pe klo 9-13
Päivystyksestä vastaa Vaasan kriisikeskus.
– Arabiankielisen linjan aukioloajat:
o ma, ti klo 11-15
o ke klo 13-16 ja 17-21
o to klo 10-15

Mielenterveystaitoja pääsee vahvistamaan! Ota pikaisesti yhteyttä!

Vielä muutama paikka vapaana! Ota pikaisesti yhteyttä toimisto@raumankriisikeskus.fi

Mielenterveys on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, jota voi ja kannattaa vahvistaa. Eräs tapa vahvistaa mielenterveystaitoja on osallistua toukokuun alussa 2-3.5 klo 9-16 käynnistyvään mielenterveyden ensiapu 1 -koulutukseen. Koulutus tarjotaa tutkittua tietoa mielenterveydesta ja sen vahvistamisesta sekä antaa valmiuksia auttaa ja tukea vaikessa elämäntilanteessa olevia. Koulutuksen hinta on 100 €/henkilö. Koulutuksen toteutuspaikka on avoin ja riippuvainen enemmistöosallistujien kotipaikasta. Koulutus soveltuu erityisen hyvin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opettajille ja kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Ilmoittaudu pikaisesti, sillä nämä paikat loppuvat kesken!

 

Voimapäivä lähestyy, ilmoittaudu mukaan

Sinä maahanmuuttajien kanssa toimiva vapaaehtoinen, tervetuloa Meriristissä järjestettävään Voimapäivään 11.4. klo 17. Illan teemana myötätunto, itsemyötätunto ja myötätuntouupumus. Illan päätteeksi tuttuun tapaan on sauna lämpimänä ja meri avoinna. Iltapalaa varten tarvitsemme ilmoittautumiset ruokarajoitteineen toimisto@raumankriisikeskus.fi tai tuija.eskelinen@raumankriisikeskus.fi 5.4. mennessä.
Lämpimästi tervetuloa!Kevään viimeinen Voimapäivä on 16.5 klo 17, kokoontumispaikka on Meriristi, os. Varhontie 14, Rauma.

Seuran vuosikokous ma 15.4.19 klo 18

Rauman seudun mielenterveysseura ry:n vuosikokous pidetään maanantaina 15.4 klo 18, Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikkan tiloissa osoitteessa Valtakatu 13, Rauma.
Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa kaikki seuran jäsenet!
Hallitus

Allekirjoita kansalaisaloite!

Terapiatakuu parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Ehdotettu lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

Keskiviikkona 20.2.2019 julkaistu Terapiatakuu-kansalaisaloite tavoittelee kaikille nopeaa pääsyä mielenterveysapuun ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Terapiatakuussa soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo terveydenhoidon perustasolla. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen terapiahoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Terapiatakuu kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Hoidon alkamiseksi riittää terveydenhuollon ammattilaisen perusterveydenhuollossa toteama hoidon tarve.

Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan psykoterapiatuen piiriin.

Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin ja helpommin.

Terapiatakuun vuosikustannus on toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Mikäli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat saisivat terapiatakuun myötä varhaista hoitoa peruspalveluissa, arviolta 7500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi noin 300 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön. Terapiatakuuseen sijoitettu euro merkitsee siten kokonaisuutena lähes kymmenen euron säästöä.

Linkki kansalaisaloitteeseen: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3890
Lisätietoa Terapiatakuusta: mielenterveyspooli.fi/terapiatakuu
Lisätietoa Mielenterveyspoolista: mielentervesypooli.fi/mielenterveyspooli

Lisätietoa:

Kristian Wahlbeck
kehitysjohtaja, Suomen mielenterveysseura
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

Alviina Alametsä
projektipäällikkö, Mielenterveyspooli
+358 40 828 6553
alviina.alametsa@mielenterveysseura.fi

Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärissä 13 prosentin kasvu vuonna 2018

Rikosuhripäivystyksen tiedote 18.2.2019

Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärissä 13 prosentin kasvu vuonna 2018

Rikosuhripäivystyksen palveluita käytti viime vuonna 14 300 asiakasta, joka on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös miesten osuus asiakkaiden kokonaismäärästä kasvoi 25 prosenttiin. Miesten osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen.

 

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg pitää hyvänä niin asiakkaiden kokonaismäärän kuin miesten osuuden kasvua.

– Olemme tehneet työtä, jotta palvelumme tunnettaisiin paremmin ja myös miehet kokisivat Rikosuhripäivystyksen palvelut heille tarkoitetuksi. Tyypillisesti sosiaalialan palveluissa valtaosa käyttäjistä on naisia. Esimerkiksi vuoden 2018 keväällä järjestimme Miessakit ry:n kanssa yhteisen kampanjan, jolla rohkaisimme väkivallan uhriksi joutuneita miehiä hakeutumaan palveluiden piiriin, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

Vapaaehtoiset ovat Rikosuhripäivystyksen voimavara

Rikosuhripäivystyksessä toimii tällä hetkellä noin 500 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset ovat tehtävään valittuja ja koulutettuja. He tukevat asiakkaita tukisuhteissa, verkossa ja puhelimessa. Vapaaehtoistyötä ohjataan aina ammatillisesti.

Määrällisesti suurin osa asiakkaista kohdataan tukisuhteissa, joiden määrä kasvoi viime vuonna 10 prosenttia 5 100 tukisuhteeseen. Chatissa kohdattiin 3300 asiakasta, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna on 5 prosenttia.

 

Rikosuhriviikko nostaa esiin vapaaehtoistyötä

Kansainvälistä rikosuhriviikkoa vietetään helmikuussa viikolla 8 eli 18.–24.2.2019. Euroopan rikosten uhrien päivää vietetään saman viikon perjantaina 22. helmikuuta. Vuoden 2019 rikosuhriviikon teemana on vapaaehtoisuus.

– Rikosuhripäivystyksessä toimii suuri joukko erittäin osaavia ja motivoituneita ihmisiä tukemassa rikoksen uhreja, heidän läheisiään ja rikostapahtumien todistajia. Meillä on vapaaehtoisia auttajia ympäri maata ja mukaan tulee eri ikäisiä ihmisiä eri ammatillisilla taustoilla. Ilman vapaaehtoisia emme mitenkään pystyisi auttamaan ja kohtaamaan näin suurta asiakkaiden joukkoa, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

 

Lisätietoja

toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg, 050 3378 703, leena-kaisa.aberg@riku.fi

 

Rikosuhripäivystys parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita. RIKUn palvelut ovat käytettävissä 31 palvelupisteessä ympäri maata – kasvokkain, puhelimitse ja verkossa. Palvelut ovat maksuttomia ja RIKUun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Toimintaa rahoittaa oikeusministeriö. riku.fi.

 

Seuran vapaaehtoisille täydennyskoulutuksia tarjolla vuonna 2019

Rauman seudun mielenterveysseuran vapaaehtoisille on tarjolla seuraavia täydennyskoulutuksia:

  • 11.5. puhutaan itsemurhista, ikääntymisestä ja viestinnän uusista mahdollisuuksista, ohjelma ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin
  • 23.5. klo 17-19, Rikoksessa todistavan ja rikoksen uhrin läheisen tukeminen
  • 29.8. klo 17-19, Lähisuhdeväkivallan erityispiirteet – Miksi ero väkivaltaisesta suhteesta on niin vaikeaa?
  • Ennakkotietona syys-lokakuussa toteutettava Luonnon voimaa vapaaehtoistyön tukena koulutuspäivä, tästäkin lisätietoja kevään aikana
  • 28.11. klo 17-19, Lähisuhdeväkivalta ja mielenterveyden haavoittuvuus – Kuinka kohtaan ja autan?

Koulutuspaikkana kaikille näille koulutuksille toimii Kriisikeskus Ankkurpaikk’ Valtakatu 13, Rauma

Koulutukset ovat itenäisiä koulutukertoja ja kaikille Rauman seudun mielenterveysseuran vapaaehtoisille avoimia.
Kouluttajana näissä koulutuksissa toimii Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Heidi Väkiparta.

ILMOITTAUTUMISET viikkoa ennen koulutusta osoitteeseen heidi.vakiparta@riku.fi tai numeroon 050 375 5883

Uutta 2019

Rikosuhripäivystys RIKU on jalkautnut Uudenkaupungin poliisiasemalle parittomien viikkojen maanantaisin klo 9 – 11. Seuraava päivystys ma 25.2.2019 klo 9 – 11.

Iltatoimintaa Tukipalveluyksikkö Osmosen Talolla keskiviikkoisin klo 16-19. Lämpimästi tervetuloa!
Oletko jo nähnyt Osmosen Talon esittelyvideon?

Talous- ja velkaneuvonta on muuttanut 1.1.2019 Valtion virastotaloon ja siirtynyt Oikeusaputoimiston alaisuuteen. Uusi yhteystieto on rauma.velkaneuvonta@oikeus.fi tai p. 029 5660 429, Uusi käyntiosoite Virastotalolle on Aittakarinkatu 21 A, Rauma.

INFOTILAISUUS 26.2.19

Vapaaehtoistoiminnan info järjestetään Nuorten talolla (Hallikatu 12) 26.2. klo 17-19.30. Illan aikana on mahdollisuus tutustua mm. vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin, periaatteisiin ja käsitteisiin. Tervetuloa!

VET-INFO 26.2.19

Voimapäivä lähestyy, ilmoittaudu mukaan

Sinä maahanmuuttajien kanssa toimiva vapaaehtoinen, tervetuloa Meriristissä järjestettävään Voimapäivään 28.2 klo 17. Illan aikana keskustelemme maahanmuuttoon liittyvistä asioista vapaamuotoisesti. Illan päätteeksi tuttuun tapaan on sauna lämpimänä ja avanto avoinna. Iltapalaa varten tarvitsemme ilmoittautumiset ruokarajoitteineen toimisto@raumankriisikeskus.fi tai tuija.eskelinen@raumankriisikeskus.fi 22.2. mennessä.

Lämpimästi tervetuloa!

Kevään muut Voimapäivät ovat 14.3, 11.4 ja 16.5 klo 17, kokoontumispaikka on Meriristi, os. Varhontie 14, Rauma.

Nauru ja halaus lievittävät stressiä

Ystävänpäivänä kiinnitämme huomiota ihmissuhteiden hyvää tuovaan vaikutukseen. Jokainen meistä haluaa tulla läheisissä ihmissuhteissaan kuulluksi ja nähdyksi. Se on perustarpeemme. Ystävyyssuhteiden kautta saamme iloa ja turvaa, jotka rakentavat hyvinvointiamme ja terveyttämme.

Rakkaan ihmisen hyvää tekevä, lempeä kosketus ja halaus, vapauttavat kehoomme mielihyvää tuottavaa oksitosiinia. Hormoni vilkastuttaa tutkitusti verenkiertoa ja hermoston toimintaa sekä lievittää stressiä. Helliminen vahvistaa yhteekuuluvuutta. Se rohkaisee, ja osoittaa hyväksyntää, ystävällisyyttä ja läheisyyttä. Halaus ja lempeä kosketus huuhtoo elimistöstä stressihormoneja, jolloin elimistö saa tarvitsemansa levon.

Halauksen lisäksi nauraminen lisää hyvinvointia. Se vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta ihmisten välillä, lievittää stressiä ja tuo yhteisiä mielihyvän kokemuksia. Hymy ja nauru tarttuvat. Näin hyvänolon tunteet leviävät tuntemattomillekin

Vapaaehtoistyön tarinoita. Osa 2.

Rauman seudun mielenterveysseuran auttamisen arjessa vapaaehtoiset ovat äärettömän tärkeässä roolissa, ja siksi heidän tarinoitaan on ilo tuoda esiin. Tuoreimmat tarinat löydät alta ja aiempia juttuja täältä: Vapaaehtoistyön tarinoita. Osa 1. 

Antoisia lukuhetkiä!

Onnistumisia porukalla

Auttamisessa ovat apunamme myös vapaaehtoisemme Jorma ja Valtteri. He toimivat pääosin Tukipalveluyksikkö Osmosen Talon toiminnassa.

Valtteri kertoo kokemuksistaan: “Täällä näkee, että yhden ei tarvi osata kaikkea. Siksi omia ideoita voi noin vain heittää ilmoille ja niitä pääsee helposti toteuttamaan. Matka ideasta todeksi on tosi lyhyt ja kaikkia kuunnellaan. Itseään toteuttamalla saa onnistumisen fiilistä itselleen ja muille ja tulee myös tunne, että sinusta välitetään.

Turvallisuusalan opintojen ohessa oli helppo jatkaa vapaaehtoistyöhön, kun työharjoittelun jälkeen tämä oli jo tuttu paikka. Jos en olisi täällä, niin eipä minulla olisi työn lisäksi mitään järkevää tekemistä. Iso juttu on sekin, että ihmisten kohtaamista ei opi koulussa, vaikka onkin valmistumassa asiakaspalveluammattiin. Täällä se onnistuu.”

Jorma nauttii vapaaehtoisena olemisen sosiaalisuudesta ja vapaudesta:

“Täällä saa olla ihmisten kanssa. Osmosen Talolla on paljon naurua ja hymyillen ja ilolla otetaan vastaan jokainen, oli fiilis mikä tahansa. Ennen minut piti aktiivisena joukkueurheilu, mutta jäin siitä pois vuorotyön epäsäännöllisyyden takia. Osmosen Talo on minulle nyt paikka ja porukka, johon kuulua.

Täällä meno ei ole niin asiallista, vaan on rento meininki. Mustaakin huumoria viljellään ahkerasti, joten sopii olla rohkeasti oma itsensä, kuin hyvässä kaveriporukassa.”

Valmistautumista ammattiin

Heidi ja Irma ovat vapaaehtoisiamme, jotka puolestaan lähtivät syksyllä ohjaajiksi uuteen maahanmuuttajien hyvinvointiryhmään.

“Tämä on mukavaa ja hyödyllistä toimintaa opiskelujen rinnalla. Tutustumme vapaaehtoistyössä opiskelujen aiheisiin ja toimintapaikkoihin ihan käytännössä. Samalla alan  työntekijät eli sosiaalialan verkosto tulee tutuksi.

Vapaaehtoistyössä saa kokemusta täysin uusista asioista, mikä antaa rohkeutta lähteä mukaan muuhunkin. Teemme vapaaehtoistyötä omasta halusta, mikä antaa tietynlaista rentoutta toimia omalla tavallaan ilman paineita.

Koemme, että tässä saa kyllä paljon enemmän, mitä itse antaa. On palkitseva tunne, kun voi tehdä hyvää muille.”

Sydämellinen kiitos teille kaikille, jotka olette mukana auttamassa!

 

Vapaaehtoistoiminta Rauman seudulla

Mielenterveysseuran vapaaehtoistyö on mielen hyvinvointia vahvistavaa sekä kannattelua niinä hetkinä, kun mielen ja kehon voimavarat ovat heikoilla.

Missä?

Toimialueena on lähes koko Satakunta, erityisesti Rauma, Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä. Mukana voi olla Kriisikeskuksen, Tukipalveluyksikön ja Rikosuhripäivystyksen toiminnassa.

Miksi?

Moni kokee auttamisen tärkeäksi saatuaan joskus itse apua ja tukea haastavina aikoina. Hädän hetkiä koettuaan ymmärtää usein paremmin toista kipuilevaa ihmistä. Omien kokemusten myötä myös ymmärtää entistä paremmin mielenterveyden vahvistamisen tärkeyden. Auttaa voi, vaikka omassa elämässä olisikin säästynyt suurimmilta myrskyiltä. Työtä riittää ja jokaisen auttajan panos on arvokas.

Mitä?

Auttamisen muotoja on hyvin monenlaisia, sillä auttaa voi antamalla aikaa, osaamistaan ja sydäntään. Vapaaehtoistyöhömme voit tutustua tarkemmin täällä: Monta tapaa tehdä vapaaehtoistyötä. Lähetä halutessasi meille yhteystietosi ja pieni kuvaus tilanteestasi, niin voimme yhdessä ideoida, miten juuri sinä voisit auttaa muita. Meidät tavoitat eri tavoilla: toimisto@raumankriisikeskus.fi, puh. 02 8378 5600 tai yhteydenottolomake.

 

Osmosella nykyään kylätalon tunnelmaa

Kohtaamispaikka
tuleville aikuisille,
nuorille aikuisille
sekä entisille nuorille

Osmosen Talosta on vuodessa muodostunut kaikkien yhteinen kohtaamispaikka. On ihmeellistä, miten paljon vuodessa voi tapahtua. Tukipalveluyksikkö Osmosen Talo tarjoaa nykyään tekemistä ja tukea monilla tavoin. Kohtaamispaikan lisäksi talolla on tarjolla keskusteluapua ja apua viedään myös kotiin saakka.

Videolta näet, millainen Osmosen Talo nykyään on (äänet päälle)

 

Talolla on tarina

Uusi lehti talon historiassa kääntyi vuonna 2017, kun täynnä oli 20 vuotta päihdeasumista. Takana ovat rikkoutuneet ikkunat ja virkavallan käynnit. Nyt poliisiautot ovat käytössä lähinnä lasten leikeissä, jos niissäkään. Nimittäin biljardipöytä ja jumppamatolla taiteilu houkuttelevat myös lapsia. Samoin kuin moni muu puuha eri-ikäisten kesken.

Ole oma itsesi. Se riittää.

Talon hyvässä fiiliksessä ihmettelee, mistä tällainen tunnelma kumpuaa. Se lienee monen asian summa. Positiivinen kehä, sanoisi joku. Osmosen Talo on kuin vanhan hyvän ajan kylä, jossa kukin vuorollaan kannattelee toistaan. Kuin kylätalo, jonka ovet ovat avoinna kaikille. Tällä kylätalolla ei tosin käydä peräkontilla tai isännän taskumatilla, koska lapsille ja koko yhteisölle halutaan turvallinen ympäristö. Tässä porukassa jokainen kohtelee toistaan arvostaen ja kannustavasti.

Naurua ja mustaakin huumoria

Videon toteuttivat työharjoittelijamme Laila Riiski (sosionomi, diakoni) sekä lähihoitajaopiskelija Santeri Kero. Kiitos, kun annoitte aikaa, osaamista ja sydäntänne!

Osmosen Talolla ei ketään jätetä yksin, mutta annetaan tarvittaessa oma rauha. Siellä yllättyy itsekin, miten helppoa on sanoa ääneen ideoita talon toiminnasta ja miten innostus uudesta tarttuu ja muuntuu ajatuksesta tekemiseksi niin nopeasti, että itsekin yllättyy.

Tällaisia paikkoja soisi olevan enemmänkin. Onneksi on ainakin yksi!

 

Mikä Osmosen Talo?

  • Kohtaamisten kylätalo jokaiselle raumalaiselle.
  • Tarjolla kotiin annettavaa tukea esim. arjen velvollisuuksissa.
  • Keskusteluapua elämän pienissä ja suurissa murheissa.
  • Yhteistyökumppanien päivystys talolla tuo palvelut helposti lähelle ihmistä.
  • Kokoustila/asiakashuone on tarjolla kaikille yhteistyökumppanille maksutta.
  • Vapaaehtoiset ovat kylätalon voimavara. Kaikki ovat tervetulleita mukaan ja huomaamaan, miten meillä jokaisella on jotakin annettavaa.
    Saippuaa karamelliväreissä pukinkonttiin.
  • Yhteisenä tavoitteena on, että toiminta on merkityksellistä jokaiselle mukana olevalle.
  • Talolla toteutuu yhdessäolo, tekeminen, itsensä toteuttaminen ja toisten kohtaaminen.
  • Merkityksellisyyden tunne tuo psykososiaalista hyvinvointia jokaiselle.
  • Tukipalveluyksikkö Osmosen Talon toiminnan rahoittaa Rauman kaupunki.

Osmosen Talo somessa. Käy tykkäämässä.

Facebook 


Instagram 

Vahva mieli, vahva keho. Jokainen voimavarojensa mukaan.

 

Retkipäivänä voimaa luonnosta ja nelijalkaisista.

 

 

Vapaaehtoistyön tarinoita. Osa 1.

Rauman seudun mielenterveysseuran auttamisen arjessa vapaaehtoiset ovat äärettömän tärkeässä roolissa. Heidän tarinoitaan on aina ilo tuoda esiin.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2018 vietetään valtakunnallista Vapaaehtoisten päivää. Teeman mukaisesti esittelemme vapaaehtoistoimijoiden tarinoita Rauman seudun mielenterveysseurassa koko loppuvuoden ajan. Antoisia lukuhetkiä!

Merkitystä ihmisen kohtaamisesta

Avun saajasta avun antaja. Näinkin voi vapaaehtoistamme Satua kuvailla. ”Olen äärimmäisen kiitollinen Kriisikeskuksesta saamastani tuesta ja haluan jakaa tätä kokemusta muille. Olin pitkään osallistujana itsemurhan tehneiden omaisten vertaisryhmässä, kunnes kävin tukihenkilökoulutuksen ja minusta tuli yksi ryhmän vetäjistä.”

Vapaaehtoistyöstä on tullut Satulle sydämen asia ja osa elämää. Hän on esimerkiksi ollut järjestämässä  kynttilätapahtumaa itsemurhan tehneiden muistoksi jo 15 vuotta.

”Tuntuu, että olen vuosien aikana kuullut ja nähnyt kaiken. Ihmisten tarinat koskettavat, mutta eivät lamaannuta. Jos tämä olisi rankkaa, en tekisi tätä. Päinvastoin, minut pitää mukana se, että tämä on merkityksellistä toimintaa, josta saan itsekin joka kerta jotakin.”

Auttaa voi omana itsenään

Pirjo on seuramme vapaaehtoiskonkari. Anoppi houkutteli hänet aikanaan mukaan ja monipuolinen toiminta vei mennessään. “Kun nelikymppisenä jouduin jäämään eläkkeelle, surin etenkin menetettyä työyhteisöä. Mielenterveysseurassa sain kuitenkin mahtavan uuden verkoston ja tässä porukassa olen viihtynyt jo 20 vuotta.”

Pirjo on ollut monessa mukana sekä tukihenkilönä että seuran hallitustoimijana. ”Avun tarvitsijoita on paljon, joten onneksi saan edelleen iloa toisten auttamisesta. Kriisipuhelinpäivystäjänä on palkitsevaa ja yllättävääkin huomata, että pystyy auttamaan monia ihan omana itsenään ja se riittää.”

Yhdessä toteuttamista ja onnistumista

Tukihenkilökoulutuksen juuri suorittanut Laila on yksi seuramme tuoreimmista toimijoista. “Vapaaehtoistyö antaa minulle paljon. Se tasapainottaa hektistä elämääni ja toimii vastapainona arjen murheille. Tässä saan myös toteuttaa itseäni monin eri tavoin.

Vapaaehtoistyön eri tilanteita yhdistää se, että olen aina valmis keskustelemaan ja olemaan läsnä kohtaamisessa. Nautin myös siitä, että saan ohjata taide- ja kulttuuripajaa, jossa koen onnistumisen tunteita yhdessä muiden kanssa.

Tämän kautta kuulun johonkin ja sosiaaliset ympyräni ovat laajentuneet. Tällane pohojosesta tullut ulukopaikkakuntalainen on vapaaehtoistyössä saanutkin uusia raumalaisia tuttuja ja jopa ystäviä. Tämä on hienoa touhua!”

Lue lisää seuramme vapaaehtoistoiminnasta.

Haluaisitko tulla mukaan toimintaamme? Lähetä meille yhteystietosi, niin otamme yhteyttä:  toimisto@raumankriisikeskus.fi tai puh. 02 8378 5600.

Elämänkokemukset herättävät halun auttaa

Vapaaehtoistyö Rauman seudun mielenterveysseurassa on mielen hyvinvointia vahvistavaa sekä kannattelua niinä hetkinä, kun mielen ja kehon voimavarat ovat heikoilla. Vapaaehtoisauttamisen tapoja on seurassamme monia.

Missä?

Mukana voi olla Kriisikeskuksen, Tukipalveluyksikön ja Rikosuhripäivystyksen toiminnassa ja toimialueena on lähes koko Satakunta, erityisesti Rauma, Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä.

Miksi?

Moni kokee auttamisen tärkeäksi saatuaan joskus itse apua ja tukea haastavina aikoina. Hädän hetkiä koettuaan ymmärtää usein paremmin toista kipuilevaa ihmistä. Omien kokemusten myötä myös ymmärtää entistä paremmin mielenterveyden vahvistamisen tärkeyden. Auttaa voi, vaikka omassa elämässä olisikin säästynyt suurimmilta myrskyiltä. Työtä riittää ja jokaisen auttajan panos on arvokas.

Haluaisitko tulla mukaan? Lähetä meille yhteystietosi, niin otamme yhteyttä:  toimisto@raumankriisikeskus.fi tai puh. 02 8378 5600.

Täältä voi lukea lisää seuramme vapaaehtoistoiminnasta.

Tuki mieheltä miehelle auttaa erossa. Sinustako vertaistukija?

21.11.2018

Ero on merkittävä tunne-elämän kriisi, joka koettelee erityisesti miehiä. Parisuhteesta irtautumisessa mies jää tunteineen usein yksin. Kun miehet saavat enemmän tukea, siitä hyötyy myös perheen lapset ja muu lähipiiri.

Miehen on vaikea puhua erostaan ystäville, työkavereille ja jopa omille vanhemmille tai sisaruksille, korostaa Miessakit ry:n vastaava erotyöntekijä Kari Vilkko. Erossa tunteet on tärkeä purkaa turvallisesti, puhumalla. Muussa tapauksessa patoutuneet tunteet saattavat purkautua hallitsemattomasti, negatiivisen toiminnan kautta.

Erosta selvitäkseen mies tarvitsee tukea

Valtakunnallisesti toimiva Miessakit ry toimii päivittäin miesten asialla. Erosta Elossa -toiminta koostuu muun muassa vertaistukitoiminnasta. Vilkon mukaan vertaistuki auttaa erokriisissä miestä huomaamaan, ettei ole yksin tilanteensa kanssa, vaan hänellä on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan muiden miesten kanssa.

Vertaistuki auttaa asettamaan oman tilanteensa oikeisiin mittasuhteisiin, se vähentää yksinäisyyden tunnetta, ahdistusta ja masennusta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden oppia puhumaan ja sanoittamaan tunteitaan. Vertaistuen parissa on mahdollisuus olla ”yksi tyrmätyistä” muiden kanssa.

– Kun mieltä vaivaavat lukuisat kysymykset, jotka heräävät parisuhteen uhatessa päättyä, varsinaisessa eroprosessia ja ajassa eron jälkeen, on vertaistuen tarve ilmeinen. Mies kyllä puhuu ja turvautuu mielellään toiseen mieheen, jos hän voi luottaa siihen, että häntä kuullaan ja ymmärretään, vahvistaa erotyöntekijä Kari Vilkko.

Kaveriksi eronneelle miehelle?

Toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen Rauman seudun mielenterveysseurasta on vaikuttunut Miessakit ry:n toiminnasta.
– He tuovat konkreettisesti esille sen, että tavallinen eron kokenut mies voi olla tueksi toiselle miehelle ja se riittää.

Arjen auttamistilanteissa on huomattu, että miehet jäävät etenkin erotilanteessa yksin. Miesten väliselle vertaistuelle on todella tilausta ja siksi tarjolla on nyt mahdollisuus käynnistää eroon liittyvää mieheltä miehelle -vertaistukea Rauman seudulla. Tällä hetkellä on käynnissä avoin haku, jossa haetaan mukaan miehiä, jotka ovat kiinnostuneita vertaistukihenkilönä toimimisesta.

Uudenlaiseen tukitoimintaan mukaan lähteviltä miehiltä tarvitaan vain omakohtainen erokokemus ja siitä selviäminen sekä halu auttaa toista miestä antamalla aikaa ja sydäntään. Koulutuksen ja ammattilaisten tuen tarjoaa Rauman seudun mielenterveysseura. Vertaistuessa miehet voivat auttaa toisiaan hyvin tavallisilla keinoilla, kuten kuuntelemalla toista miestä.

Jos olet kiinnostunut olemaan tukena toiselle miehelle kuuntelemalla ja antamalla sydäntäsi, niin lähetä meille yhteystietosi tai kysy lisää, niin otamme sinuun yhteyttä: toimisto@raumankriisikeskus.fi tai 02 8378 5600.

Erotyöntekijät vieraana

Miesnäkökulmasta erossa keskusteltiin isänpäivän kynnyksellä tiistaina 6.11.2018, kun Miessakit ry:n erotyöntekijät Kari Vilkko ja Tomi-Pekka Liias saapuivat Raumalle. Mukana olivat myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Rauman yhdistys ja Kriisikeskuksen väki.

Illan tärkeä näkökohta oli muun muassa se, että vaikka erossa tehdään tunnetasolla työtä puolisosta irtautumiseksi, kompromissien keskellä on tärkeää löytää omat tavat säilyttää oma minuus, isyys ja tunneside lapsiin.

Kiitokset kaikille osallistujille!

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen, Rauman seudun mielenterveysseura 050 559 0012, tuija.eskelinen@raumankriisikeskus.fi
Vastaava erotyöntekijä Kari Vilkko, Miessakit ry 044 751 1341, kari.vilkko@miessakit.fi

Itsemurhan tehneiden läheisten vertaisryhmä aloittaa 26.11.18

Tukea, voimia, yhdessä suremista

Aika: Ensimmäinen kokoontuminen ma 26.11. klo 17.30-19. Suljettu ryhmä kokoontuu 10 kertaa n. joka 3. vk

Paikka: Kriisikeskus Ankkurpaikk, Valtakatu 13, Rauma

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Sinikka Sevänen puh.050 559 0013 tai sinikka.sevanen@raumankriisikeskus.fi viimeistään 12.11.2018.

Vertaisryhmän tavoitteena on auttaa selviämään traumaattisesta kokemuksesta, antaa tilaa suremiselle ja käydä omaa tilannetta läpi yhdessä toisten kanssa. Vertaistukea hyödyntämällä ryhmässä pyritään löytämään voimavaroja ja selviytymiskeinoja eteenpäin jaksamisessa.

Ohjaajina toimivat vapaaehtoistyöntekijä Satu Elonen ja kriisityöntekijä Sinikka Sevänen.

 

Voimapäivä 22.11.18

Tervetuloa kaikki maahanmuuttajien parissa vapaaehtoistyötä tekevät tämän syksyn viimeiseen Voimapäivään to 22.11. klo 17 alkaen.

Illan teemana on Tukihenkilönä kielteisten päätösten jälkeen. Lisäksi yhteistä pohdintaa, kehollisia harjoituksia, iltapala ja sauna on lämmin sitä haluaville.

Ilmoittautumiset viimeistään 15.11. meneessä tämän linkin kautta tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@raumankriisikeskus.fi.
Huomioi ilmoittautuessasi erityisruokavaliot.

Illan järjestävät RSMS, SRK ja SPR.

 

Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden läheisille 18.11.

Aika: Su 18.11.18 klo 18

Paikka: Kordelinin kappeli, Nummenkatu, Rauma

 

OHJELMA

Alkusoitto
kanttori Jouni Kukko

Tervetulotoivotus
Satu Salminen

Tuohuskynttilöiden
sytyttäminen

Hiljaisuus

Lauluesitys
Annika Aaltonen

Hartaus

Yhteislaulu
Maa on niin kaunis

Loppusoitto

 

Lämpimästi tervetuloa,

Toivottavat Rauman seudun mielenterveysseura ry, Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry sekä Rauman seurakunta.

Suomen Mielenterveysseura
mieli.fi

RAY

 

MIELENTERVEYS
TULE MUKAAN
TUKEA JA APUA
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY