Mielenterveys eduskuntavaaleissa 2023
Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi, ja mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Suomessa asuvien mielenterveys tarvitsee tukea, vahvistamista ja välttämättömiä toimenpiteitä.
Mielenterveyttä voi ja tulee vahvistaa
Mielenterveyden häiriöiden kustannukset, kuormittuneet mielenterveyspalvelut ja nuorten hyvinvoinnin haasteet tunnistettiin jo ennen koronapandemiaa. Koronatoimien mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin. Myös ympäristökriisi, Venäjän hyökkäyssota ja siitä johtuvat taloushaasteet kuormittavat ja koettelevat suomalaisten kriisinkestävyyttä.
MIELI ry:n vaalitavoitteet kaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.
Mielenterveyden vahvistamisen 10 toimenpidettä – MIELI ry:n vaaliohjelma 2023–2027
MIELI ry:n kymmenen tavoitetta vaalikaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien eri ikäisten, hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä sekä ehkäisevät ongelmia, purkavat mielenterveyden hoitovelkaa ja lujittavat perustason mielenterveyspalveluita.
Köyhyyden mielenterveyttä heikentäviä vaikutuksia on lievitettävä, itsemurhien määrää vähennettävä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava. Erityisesti on vahvistettava nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia.
TUTUSTU MIELI RY:N EDUSKUNTAVAALITAVOITTEISIIN (mieli.fi-sivustolla)
Nuorten hyvinvointiohjelma
MIELI ry kutsui syksyllä 2022 kaikki halukkaat mukaan valmistelemaan Nuorten hyvinvointiohjelmaa avoimiin työpajoihin ja kommentoimaan ohjelmaluonnosta. Asiantuntemustaan ohjelman valmisteluun antoi 142 nuorten hyvinvoinnista huolta kantavaa tahoa.
Nuorten hyvinvointiohjelman kahdeksan teemaa ja yli 70 toimenpidettä vahvistavat 13–28-vuotiaiden mielenterveyttä. Kaikki nuoret tarvitsevat kasvurauhaa tukevan koulutusjärjestelmän, riittävästi aikuisia kasvuympäristöihin, ihmisarvoisen ja mielekään arjen, toimivan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän, mielenterveyttä edistävän työelämän, oikeudenmukaisen ja yhdenvertainen yhteiskunnan sekä mahdollisuuden yhteiskunnaliseen osallistumiseen. Kaiken hyvinvoinnin reunaehto on elinkelpoinen maapallo.
MIELI ry:n tavoitteena on saada Nuorten hyvinvointiohjelma osaksi Suomen seuraavaa hallitusohjelmaa.
NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA (mieli.fi-sivustolla)
Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. jaetaan huolia ja puhutaan mielenterveyden vahvistamisesta
Maailman mielenterveyspäivän tavoite on nostaa kaikkien ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi ykkösasiaksi. Raumalla päivää vietetään valaisemalla monia kohteita vihreäksi ja viikon aikana tapahtuu paljon muutakin. Tutustu ohjelmaan.
Suomessa pitkittyvä poikkeusaika on koetellut kansalaisten jaksamista. Maailmantilanteen ja tulevaisuuden epävarmuus ovat lisänneet etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kuormitusta. Yhä useammalla on huoli myös toimeentulosta.
Kriisit ovat nostaneet esiin mielenterveyden vahvistamisen ja oikea-aikaisen tuen merkityksen. Omia ja läheisten mielenterveystaitoja voi ja kannattaa vahvistaa. On hyödyllistä esimerkiksi tunnistaa, mitkä asiat kuormittavat, mitkä auttavat palautumaan, mikä tuottaa iloa ja luo uskoa tulevaisuuteen. Järjestöissä tehdään paljon matalan kynnyksen työtä, joka auttaa selviytymään vaikeissa tilanteissa.
Mielenterveyden ongelmiin vastaaminen on haaste koko yhteiskunnalle. Siksi ongelmia ehkäisevä työ ja varhainen, matalan kynnyksen tuki on nostettava politiikan ja sote-palvelujen kehittämisen keskiöön. Samalla on huolehdittava, että kaikilla hyvinvointialueilla mielenterveyden ongelmiin saa tarvitessaan nopeasti tukea.
Jokaisen huoli on tärkeä
Mielen hyvinvointia voi vahvistaa monella tavalla. Yksi keino, joka on kaikkien käytössä, on huolien purkaminen ja toisten kuunteleminen. Mielenterveyspäivänä kannustetaan Jokaisen huoli on tärkeä -teemalla jakamaan huolia toisten kanssa omassa arjessa.
Maailman mielenterveyspäivänä huolia voi jakaa myös Huolituoleissa. MIELI ry:n kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset pitävät Huolituoli-päivystyksiä eri puolilla Suomea. Huolituoli on rauhallinen ja luottamuksellinen paikka keskustelulle. Se voidaan viedä mihin tilaan vaan, joko livenä tai virtuaalisena. 10.10. Huolituoliin voi istahtaa yli 50 pisteessä eri puolilla Suomea.
Mielenterveyspäivään voi osallistua myös jakamalla mielenterveyteen liittyviä viestejä, järjestämällä oman Vihreää valoa -tempauksen tai pukeutumalla päivän tunnusväriin vihreään. Monissa kaupungeissa valaistaan rakennuksia vihreällä. Omalla alueella vihreän valon saa ainakin: pääkirjasto, Seminaarenmäen Mylly, Keskustelupuisto, pikku-Jumbo, Kaupungintalontorni sekä Kiikartorni.
Lisätietoa:
Roosa Korsi
Sihteeri
MIELI Länsirannikon mielenterveys ry
044 345 8745
Vapaaehtoistyön koulutuksia syksyllä 2022
Kriisikeskus Ankkurpaik’
Vapaaehtoisena voit tehdä hyvää monella tapaa. Saat merkitystä ja iloa elämääsi edistämällä mielenterveyttä ja hyvinvointia.
Vapaaehtoisauttamisen tapoja on seurassamme monia. Apuaan voi tarjota Kriisikeskuksen, Tukipalveluyksikön ja Sekasin-chatin toiminnassa.
Toimialueenamme on lähes koko Satakunta, erityisesti Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä.
Seuraava vapaaehtoisten peruskoulutus alkaa keskiviikkona 19.10.2022.
Kysy lisätietoja:
Sinikka Sevänen p. 050 559 0013
Sari Salminen p. 050 559 0014
Rikosuhripäivystys
Täydennämme joukkoamme Rauman seudulla (Eura, Eurajoki, Laitila, Pyhäranta, Rauma, Säkylä ja Uusikaupunki) toimivilla tukihenkilöillä. Tukihenkilöt auttavat rikoksen uhria ohjaamalla ja tukemalla häntä rikosprosessiin liittyvissä asioissa sekä olemalla tukena esimerkiksi poliisilaitoksella ja oikeudenkäynneissä.
Noin 50 oppituntia kestävä vapaaehtoistyön koulutus järjestetään Raumalla 21.9-10.12.22 Koulutus sisältää lähi-sekä Teams-tapaamisia ja jakautuu seitsemään arki-iltaan ja kolmeen lauantaihin sisältäen verkko-opintoja.
Jos kiinnostuit, lue lisää ja hae: riku.fi/vapaaehtoiseksi tai ole yhteydessä Rauman seudun palvelupisteelle 0503755338, heidi.vakiparta@riku.fi
Aluevaaleissa ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus
Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.
Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa Satakunnassa on suuria vajeita ja jonot ovat pitkät, vaikka hoidon tarve on suurta. Matalan kynnyksen apua mielenterveyden ongelmiin on vaikea saada. Kun ennaltaehkäisevään työhön ei satsata ja kun matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi tarjolla, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu Satakunnan hyvinvointialueella. Tämän lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.
Tunnemme ihmisten arjen Satakunnassa. Vaikutamme MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisten jäsenjärjestöjen kautta mielenterveyden edistämiseksi. Kriisikeskukset Ankkurpaikk’ ja Tukitalo tarjoavat matalan kynnyksen tukea kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa kasvokkain ja etäyhteyksin. Vapaaehtoisemme vastaavat suureen määrään valtakunnallisen Kriisipuhelimen puheluihin. Järjestämme asukkaiden ja ammattilaisten mielenterveystaitoja vahvistavia Mielenterveyden Ensiapu® -koulutuksia, vertaistukiryhmiä ja teemme mielenterveyttä edistävää työtä.
Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina sekä varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Ennaltaehkäisevää työtä tekevien järjestöjen rahoitus on turvattava.
Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.
Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Satakunnassa.
#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit
Pertti Pale, puheenjohtaja, MIELI Satakunnan mielenterveys ry
Ari Tiensuu, toiminnanjohtaja, MIELI Tukitalo mielenterveys ry
Elisa Vahteristo, toiminnanjohtaja, MIELI Länsirannikon mielenterveys ry
Miesten vuoro
Usein miesten kynnys hakea apua on korkea. Erityisesti, kun kyse on mielenterveydestä. MIELI ry kerää tietoa, mikä tekisi miesten avun hakemisesta helpompaa.
Vastaa kyselyyn tai jaa sitä eteenpäin 30.11.2021 mennessä: mieli.fi/miestenvuoro
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi 09 2525 0111, ruotsiksi 09 2525 0112, arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113. Lisätietoja: mieli.fi/kriisipuhelin
Vertaistukiryhmä koronapandemian seurauksensa läheisensä menettäneille syksyllä 2021
Ryhmä on tarkoitettu henkilöille, joiden läheinen on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen.
Aika
Ryhmä alkaa keskiviikkona 13.10.2021 16.30 ja kokoontuu viikoittain yhteensä 10 kertaa. Ryhmän viimeinen
tapaaminen on keskiviikkona 15.12.2021. Ryhmän jatkotapaaminen on noin kolmen kuukauden kuluttua
ryhmän päättymisestä.
Paikka
Kokoontumiset Webex-verkkoympäristössä (toimii tietokoneelta ja matkapuhelimelta, joissa on kamera ja
mikrofoni). Verkkoympäristössä kokoontuminen mahdollistaa osallistumisen asuinpaikasta riippumatta.
Järjestäjä
MIELI Suomen Mielenterveys ry, SOS-kriisikeskus, Ryhmätoiminnat ja Kuopion kriisikeskus.
Ohjaajina toimivat Olli Rauhala ja Seppo Teräslahti.
Tavoitteena on
· Äkillisen menetyksen aiheuttamien tunteiden ja kokemusten käsitteleminen luottamuksellisessa
vertaisryhmässä
· Kriisin pitkittymisen ja sairastumisen ehkäiseminen
· Selviytymiskeinojen ja voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä uusien näkökulmien
löytäminen
Sisältöjä
Sisällöissä otetaan huomioon osallistujien toiveet ja odotukset.
• koronapandemian aiheuttamat haasteet läheisen menetykseen liittyen
• menetyksen merkitys ja vaikutukset
• keho ja mieli surussa
• muistelu
• voimavarat ja selviytymiskeinot, sosiaalinen tukiverkosto, muut läheiset
• traumaattinen/äkillinen menetys, kriisi, suru
Menetelmät
Ryhmä pohjautuu ammatillisesti ohjattuun vertaistukeen.
· Ryhmäkeskustelut—myös pienryhmissä tai pareittain
· Lyhyet alustukset
· Vakauttavat, keholliset harjoitukset turvallisessa ympäristössä
Kustannukset
Ryhmä on osallistujilleen maksuton. Rahoituksesta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuloilla.
Hakeminen ja lisätiedot
Lähetä yhteystietosi ja hakutoiveesi sähköpostitse ryhmatoiminnat@mieli.fi
tai soita puh. 040 173 2040. Vaihtoehtoisesti voit täyttää Webropol-lomakkeen.
Lisätietoja Olli Rauhala, 040 657 55 45, olli.rauhala@mieli.fi
Hyvää mieltä kulttuurista -teemaviikko
Olemme Rauman kaupungin kanssa mukana Hyvää mieltä kulttuurista -teemaviikkossa 24.-30.5.2021. Tänä vuonna tapahtumaviikon kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Tavoitteena on hyvän mielen kulttuuri- ja taidetapahtumien kautta herättää keskustelua mielenterveydestä ja sen merkityksestä yksilöille ja yhteisöille.
Rauman seudun mielenterveysseuran lauluryhmä laulattaa Jukka Virran johdolla palvelukotien asukkaita Hyvän mielen laulutapahtumalla 24.5. ja 26.5. klo 14.
Tapahtumat välitetään etänä, ja niihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Teams-linkki tapahtumiin löytyy myös Palvelutorin että Rauman seudun mielenterveysseuran Facebookista.
- Ma 24.5. klo 14 Osallistumislinkki
- Ke 26.5. klo 14 Osallistumislinkki
Mielinauha- kampanja 2021
Mielinauha-kampanjaa tähdittää Kaija Koo:
”Kunpa me ihmiset voisimme kuunnella toisiamme herkällä korvalla”
Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjakasvona tänä vuonna on koko kansan rakastama taiteilija Kaija Koo, joka on löytänyt voimansa kovien koettelemusten jälkeen. Neljättä kertaa järjestettävä Mielinauha-kampanja käynnistyy 1. huhtikuuta ja jatkuu kesäkuun loppuun.
Kampanjakasvona toimiva Kaija Koo on yksi Suomen menestyneimmistä naisartisteista. Hän on vuosien ajan koonnut kuuntelijansa voimaannuttavien kappaleidensa ja lavasäteilynsä äärelle.
Laulussaan Taipumaton Kaija Koo laulaa, että: ”meistä vahvimmatkin joskus, kyynelillä pesty on.” Kaija Koo löysi omat todelliset voimansa kovien kokemusten jälkeen. Ensimmäisen kerran sosiaalisten tilanteiden pelon tähti koki, kun hänen isänsä menehtyi lento-onnettomuudessa vuonna 1986.
”Silloin eristäydyin maailmasta. Pelästyin jopa puhelimen soittoääntä, enkä uskaltanut vastata. Kamppailu takaisin tasapainoon oli tuskallinen.”
”Jos tiedät, että toiselle on sattunut kauheita, häntä ei tarvitse pelätä. Pienet eleet painuvat mieleen. Lauseiden ei tarvitse olla ihmeellisiä. Voi sanoa vain vaikkapa sen, ettei löydä sanoja.”
Korona lisännyt tuen tarvetta
Korona-aika on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä ja tuen sekä avun tarve ovat kasvaneet.
”Kyselymme mukaan korona on kuormittanut meitä merkittävästi. Apua ja tukea tarvitaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Positiivista on se, että uskallamme puhua mielen hyvinvoinnista ja pyytää apua. Mielenterveyttä voi aina vahvistaa”, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tänä vuonna Mielinauha-kampanjan viesti on Mieli ei näy ulospäin, mutta sen voi kuulla. Kampanja on mainostoimisto NORD DBB:n käsialaa. NORD DDB on vastannut kampanjan luovasta suunnittelusta, konseptoinnista ja toteutuksesta pro bonona. Kampanjavideon on ohjannut Petra Lumioksa ja sen on tuottanut tuotantoyhtiö Woodpecker.
Mielinauhan teksti Mitä kuuluu? kehottaa meitä kaikkia kysymään kuulumisia, olemaan toisillemme läsnä, kuuntelemaan ja keskustelemaan yhdessä siitä, miten jaksamme tänään.
Mitä kuuluu? -kysymys on yksinkertainen, mutta usein ratkaiseva. Joku toinen välittää ja näkee sinut. Mielenterveystyötä voi tukea osallistumalla Mielinauha-kampanjaan.
Lisätiedot:
mielinauha.fi
Jutta Kajander, viestinnän asiantuntija, jutta.kajander@mieli.fi tai 0408014429
Kaija Koota koskevat mediayhteydenotot ja haastattelupyynnöt:
Warner Music Finland
Essi Varila, essi.varila@warnermusic.com
Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2021 asti. Kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan järjestäjä MIELI
Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
MIELI ry Järjestöpäivä 17.4.21
Tervetuloa Järjestöpäivä-verkkotapahtumaan 17.4.2021 klo 9–12.30!
Tule nauttimaan hyvästä ohjelmasta, kiinnostavista puheenvuoroista ja valovoimaisista esiintyjistä. Pääset seuraamaan live-lähetystä omalta ruudultasi. Tapahtuma toteutetaan Liveto-virtuaalitapahtuma-alustalla.
Järjestöpäivä kokoaa MIELI ry:n toimijat yhteen kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista mielen hyvinvoinnin aiheista.
Katso tarkempi ohjelma alla. Mukana mm.
• tutkijatohtori Frank Martela
• taiteilijapariskunta Hanna Brotherus ja Mikko Kuustonen
• juontajana Ylen uutisankkuri Jussi-Pekka Rantanen
Ilmoittaudu mukaan 31.3. mennessä!
Mukaan virtuaaliseen tapahtumaan mahtuvat kaikki. Muistattehan kuitenkin ilmoittautua!
Jokainen osallistuja ilmoittautuu erikseen.
Ilmoittautuminen ja Liveto-käyttäjätilin luominen:
1. Ilmoittaudu tapahtumaan ja anna osallistujatietosi tapahtumasivulla 31.3. mennessä:
https://events.liveto.io/events/jarjestopaiva-2021
2. Luo Liveto-käyttäjätili hyvissä ajoin!
Päästäksesi kirjautumaan tapahtumaan tarvitset ilmoittautumisen lisäksi vielä Liveton-käyttäjätilin. Luothan tilin hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, viimeistään torstaina 15.4.
Katso ohje liitteestä tai ilmoittautumisen vahvistusviestissä.
Ilmoittautuminen ja Liveto-tili tulee tehdä samalla sähköpostiosoitteella. (Laita myös salasanasi talteen.)
Kirjaudu tapahtumasivulle https://events.liveto.io/events/jarjestopaiva-2021 17.4. (klo 8 alkaen).
Ilmoittautumiseen tai rekisteröintiin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä:
• Järjestöassistentti Minna Tuokko, minna.tuokko@mieli.fi tai Ira Nousiainen, ira.nousianen@mieli.fi p. 040 657 4473
• Suunnittelija Katja Müller, katja.muller@mieli.fi, p. 040 667 1415 (poissa 29.3.-5.4.)
• Liveto-alustan tekninen tuki, Liveton asiakaspalvelun sähköposti: asiakaspalvelu@liveto.io (avoinna arkisin klo 9 – 17).
Järjestöpäivä 2021 ohjelma
Lauantai 17.4.2021 klo 9-12.30
- 09.00-09.15 Tapahtuman avaus, Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja
- 09.15-10.00 Elämän merkityksellisyys ja sen vahvistaminen, Frank Martela, tutkijatohtori
- 10.00-10.15 Tauko
- 10.15-11.00 MIELI ry ihmisten tukena koronapandemian aikana ja pandemian jälkeinen jälleenrakennustyö
Nojatuolikeskustelu, jossa osallisena kriisitoiminnot, mielenterveyden edistäminen ja vapaaehtoistyö - 11.00-12.00 Mielen kulttuuri – keskustelua taiteesta ja hyvinvoinnista, taiteilijapariskunta Hanna Brotherus & Mikko Kuustonen
- 12-12.15. Päätössanat, Tapahtuman juontaja, Jussi-Pekka Rantanen, toimittaja
Maailman mielenterveyspäivä 10.10 Vihreää valoa!
Torstaina 10.10. kysytään maailman tärkein kysymys: Mitä kuuluu? Ja näytetään vihreää valoa elämälle!
Maailman mielenterveyspäivän kansainvälinen teemana on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Suomessa puhumme yleisesti mielenterveyden merkityksestä elämän iloissa ja suruissa: välittämisestä ja puheeksi ottamisesta. Liputamme perinteisesti avoimemman keskustelukulttuurin puolesta ja haluamme vähentää mieltenterveyteen edelleen liitettävää leimaantumista. Näytämme ”vihreää valoa” elämälle ja haastamme valaisemaan rakennuksia, ikkunoita, muistomerkkejä jne. vihreällä. Voit myös pukeutua vihreään hyvän asian puolesta!
Raumalla päivää vietetään kirjastossa, jossa vapaaehtoisemme tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua Huoli-tuolissa 10.10. klo 13-18. Ohjelmaa on myös Osmosen talolla terveyspäivän merkeissä klo 12-15. Mukana terveyspäivää toteuttamassa ovat lisäksemme Rauman kaupunki ja Rauman seudun katulähetys. Tervetuloa mukaan! Lisäksi mukana omalla videollaan Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus opiskelijoineen, käykää katsomassa ihastuttava video täältä.
Mielenterveyspäivänä:
- Näytä vihreää valoa elämälle! Ja järjestä valaistus tai valaistuksia omassa yrityksessäsi, työyhteisössäsi tai kotonasi.
- Pukeudu vihreään, koristaudu vihreällä! Jaa Vihreät valaistus- ja pukeutumis- tms. kuvasi Instagramissa ja FB:ssä tunnisteilla #vihreäävaloa #kymppikymppi #mitäkuuluu #mieli #mielirauma #mielimaakunta
- Tue MIELI ry:n mielenterveystyötä! Lahjoita 10 euroa 10.10. Maailman mielenterveyspäivänä. Tekstaa MIELI numeroon 16499 (viestin hinta 10€)
Valaise vihreällä
Maailman mielenterveyspäivän 10.10. iltana klo 18 jälkeen valaistaan vihreällä rakennuksia, ikkunoita tai vaikkapa itselle tärkeitä esineitä. Vihreällä valaisemisella on symbolinen merkitys stigmaa vastaan. Kun valaiset vihreällä, näytät kaikille tasa-arvoisesti vihreää valoa diagnooseista riippumatta ja olet mukana edistämässä avoimempaa keskustelukulttuuria. Me olemme valaisseet yhteistyökumppaniemme kanssa kohteita Raumalla. Haastamme kaupunkilaiset kaupunkikävelylle kohteisiin, jolloin voit kuvata kohteen ja jakaa kuvan facebookissa tai instagramissa #vihreäävaloa #kymppikymppi #mitäkuuluu #mielirauma #mielimaakunta
Rauman Lukko on päivässä mukana ja illan ottelussa voi pongata päivän teemaa. Osallistu päivään, ota kuva ja jaa se somessa tunnistein #vihreäävaloa #kymppikymppi #mitäkuuluu #mieli #mielirauma #mielimaakunta
Vapaaehtoistyön tarinoita. Osa 2.
Rauman seudun mielenterveysseuran auttamisen arjessa vapaaehtoiset ovat äärettömän tärkeässä roolissa, ja siksi heidän tarinoitaan on ilo tuoda esiin. Tuoreimmat tarinat löydät alta ja aiempia juttuja täältä: Vapaaehtoistyön tarinoita. Osa 1.
Antoisia lukuhetkiä!
Onnistumisia porukalla
Valtteri kertoo kokemuksistaan: ”Täällä näkee, että yhden ei tarvi osata kaikkea. Siksi omia ideoita voi noin vain heittää ilmoille ja niitä pääsee helposti toteuttamaan. Matka ideasta todeksi on tosi lyhyt ja kaikkia kuunnellaan. Itseään toteuttamalla saa onnistumisen fiilistä itselleen ja muille ja tulee myös tunne, että sinusta välitetään.
Turvallisuusalan opintojen ohessa oli helppo jatkaa vapaaehtoistyöhön, kun työharjoittelun jälkeen tämä oli jo tuttu paikka. Jos en olisi täällä, niin eipä minulla olisi työn lisäksi mitään järkevää tekemistä. Iso juttu on sekin, että ihmisten kohtaamista ei opi koulussa, vaikka onkin valmistumassa asiakaspalveluammattiin. Täällä se onnistuu.”
Jorma nauttii vapaaehtoisena olemisen sosiaalisuudesta ja vapaudesta:
”Täällä saa olla ihmisten kanssa. Osmosen Talolla on paljon naurua ja hymyillen ja ilolla otetaan vastaan jokainen, oli fiilis mikä tahansa. Ennen minut piti aktiivisena joukkueurheilu, mutta jäin siitä pois vuorotyön epäsäännöllisyyden takia. Osmosen Talo on minulle nyt paikka ja porukka, johon kuulua.
Täällä meno ei ole niin asiallista, vaan on rento meininki. Mustaakin huumoria viljellään ahkerasti, joten sopii olla rohkeasti oma itsensä, kuin hyvässä kaveriporukassa.”
Valmistautumista ammattiin
Heidi ja Irma ovat vapaaehtoisiamme, jotka puolestaan lähtivät syksyllä ohjaajiksi uuteen maahanmuuttajien hyvinvointiryhmään.
”Tämä on mukavaa ja hyödyllistä toimintaa opiskelujen rinnalla. Tutustumme vapaaehtoistyössä opiskelujen aiheisiin ja toimintapaikkoihin ihan käytännössä. Samalla alan työntekijät eli sosiaalialan verkosto tulee tutuksi.
Vapaaehtoistyössä saa kokemusta täysin uusista asioista, mikä antaa rohkeutta lähteä mukaan muuhunkin. Teemme vapaaehtoistyötä omasta halusta, mikä antaa tietynlaista rentoutta toimia omalla tavallaan ilman paineita.
Koemme, että tässä saa kyllä paljon enemmän, mitä itse antaa. On palkitseva tunne, kun voi tehdä hyvää muille.”
Sydämellinen kiitos teille kaikille, jotka olette mukana auttamassa!
Vapaaehtoistoiminta Rauman seudulla
Mielenterveysseuran vapaaehtoistyö on mielen hyvinvointia vahvistavaa sekä kannattelua niinä hetkinä, kun mielen ja kehon voimavarat ovat heikoilla.
Missä?
Toimialueena on lähes koko Satakunta, erityisesti Rauma, Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä. Mukana voi olla Kriisikeskuksen, Tukipalveluyksikön ja Rikosuhripäivystyksen toiminnassa.
Miksi?
Moni kokee auttamisen tärkeäksi saatuaan joskus itse apua ja tukea haastavina aikoina. Hädän hetkiä koettuaan ymmärtää usein paremmin toista kipuilevaa ihmistä. Omien kokemusten myötä myös ymmärtää entistä paremmin mielenterveyden vahvistamisen tärkeyden. Auttaa voi, vaikka omassa elämässä olisikin säästynyt suurimmilta myrskyiltä. Työtä riittää ja jokaisen auttajan panos on arvokas.
Mitä?
Auttamisen muotoja on hyvin monenlaisia, sillä auttaa voi antamalla aikaa, osaamistaan ja sydäntään. Vapaaehtoistyöhömme voit tutustua tarkemmin täällä: Monta tapaa tehdä vapaaehtoistyötä. Lähetä halutessasi meille yhteystietosi ja pieni kuvaus tilanteestasi, niin voimme yhdessä ideoida, miten juuri sinä voisit auttaa muita. Meidät tavoitat eri tavoilla: toimisto@raumankriisikeskus.fi, puh. 02 8378 5600 tai yhteydenottolomake.
Vapaaehtoistyön tarinoita. Osa 1.
Rauman seudun mielenterveysseuran auttamisen arjessa vapaaehtoiset ovat äärettömän tärkeässä roolissa. Heidän tarinoitaan on aina ilo tuoda esiin.
Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2018 vietetään valtakunnallista Vapaaehtoisten päivää. Teeman mukaisesti esittelemme vapaaehtoistoimijoiden tarinoita Rauman seudun mielenterveysseurassa koko loppuvuoden ajan. Antoisia lukuhetkiä!
Merkitystä ihmisen kohtaamisesta
Avun saajasta avun antaja. Näinkin voi vapaaehtoistamme Satua kuvailla. ”Olen äärimmäisen kiitollinen Kriisikeskuksesta saamastani tuesta ja haluan jakaa tätä kokemusta muille. Olin pitkään osallistujana itsemurhan tehneiden omaisten vertaisryhmässä, kunnes kävin tukihenkilökoulutuksen ja minusta tuli yksi ryhmän vetäjistä.”
Vapaaehtoistyöstä on tullut Satulle sydämen asia ja osa elämää. Hän on esimerkiksi ollut järjestämässä kynttilätapahtumaa itsemurhan tehneiden muistoksi jo 15 vuotta.
”Tuntuu, että olen vuosien aikana kuullut ja nähnyt kaiken. Ihmisten tarinat koskettavat, mutta eivät lamaannuta. Jos tämä olisi rankkaa, en tekisi tätä. Päinvastoin, minut pitää mukana se, että tämä on merkityksellistä toimintaa, josta saan itsekin joka kerta jotakin.”
Auttaa voi omana itsenään
Pirjo on seuramme vapaaehtoiskonkari. Anoppi houkutteli hänet aikanaan mukaan ja monipuolinen toiminta vei mennessään. ”Kun nelikymppisenä jouduin jäämään eläkkeelle, surin etenkin menetettyä työyhteisöä. Mielenterveysseurassa sain kuitenkin mahtavan uuden verkoston ja tässä porukassa olen viihtynyt jo 20 vuotta.”
Pirjo on ollut monessa mukana sekä tukihenkilönä että seuran hallitustoimijana. ”Avun tarvitsijoita on paljon, joten onneksi saan edelleen iloa toisten auttamisesta. Kriisipuhelinpäivystäjänä on palkitsevaa ja yllättävääkin huomata, että pystyy auttamaan monia ihan omana itsenään ja se riittää.”
Yhdessä toteuttamista ja onnistumista
Tukihenkilökoulutuksen juuri suorittanut Laila on yksi seuramme tuoreimmista toimijoista. ”Vapaaehtoistyö antaa minulle paljon. Se tasapainottaa hektistä elämääni ja toimii vastapainona arjen murheille. Tässä saan myös toteuttaa itseäni monin eri tavoin.
Vapaaehtoistyön eri tilanteita yhdistää se, että olen aina valmis keskustelemaan ja olemaan läsnä kohtaamisessa. Nautin myös siitä, että saan ohjata taide- ja kulttuuripajaa, jossa koen onnistumisen tunteita yhdessä muiden kanssa.
Tämän kautta kuulun johonkin ja sosiaaliset ympyräni ovat laajentuneet. Tällane pohojosesta tullut ulukopaikkakuntalainen on vapaaehtoistyössä saanutkin uusia raumalaisia tuttuja ja jopa ystäviä. Tämä on hienoa touhua!”
Lue lisää seuramme vapaaehtoistoiminnasta.
Haluaisitko tulla mukaan toimintaamme? Lähetä meille yhteystietosi, niin otamme yhteyttä: toimisto@raumankriisikeskus.fi tai puh. 02 8378 5600.
Elämänkokemukset herättävät halun auttaa
Vapaaehtoistyö Rauman seudun mielenterveysseurassa on mielen hyvinvointia vahvistavaa sekä kannattelua niinä hetkinä, kun mielen ja kehon voimavarat ovat heikoilla. Vapaaehtoisauttamisen tapoja on seurassamme monia.
Missä?
Mukana voi olla Kriisikeskuksen, Tukipalveluyksikön ja Rikosuhripäivystyksen toiminnassa ja toimialueena on lähes koko Satakunta, erityisesti Rauma, Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä.
Miksi?
Moni kokee auttamisen tärkeäksi saatuaan joskus itse apua ja tukea haastavina aikoina. Hädän hetkiä koettuaan ymmärtää usein paremmin toista kipuilevaa ihmistä. Omien kokemusten myötä myös ymmärtää entistä paremmin mielenterveyden vahvistamisen tärkeyden. Auttaa voi, vaikka omassa elämässä olisikin säästynyt suurimmilta myrskyiltä. Työtä riittää ja jokaisen auttajan panos on arvokas.
Haluaisitko tulla mukaan? Lähetä meille yhteystietosi, niin otamme yhteyttä: toimisto@raumankriisikeskus.fi tai puh. 02 8378 5600.
Tuki mieheltä miehelle auttaa erossa. Sinustako vertaistukija?
21.11.2018
Ero on merkittävä tunne-elämän kriisi, joka koettelee erityisesti miehiä. Parisuhteesta irtautumisessa mies jää tunteineen usein yksin. Kun miehet saavat enemmän tukea, siitä hyötyy myös perheen lapset ja muu lähipiiri.
Miehen on vaikea puhua erostaan ystäville, työkavereille ja jopa omille vanhemmille tai sisaruksille, korostaa Miessakit ry:n vastaava erotyöntekijä Kari Vilkko. Erossa tunteet on tärkeä purkaa turvallisesti, puhumalla. Muussa tapauksessa patoutuneet tunteet saattavat purkautua hallitsemattomasti, negatiivisen toiminnan kautta.
Erosta selvitäkseen mies tarvitsee tukea
Valtakunnallisesti toimiva Miessakit ry toimii päivittäin miesten asialla. Erosta Elossa -toiminta koostuu muun muassa vertaistukitoiminnasta. Vilkon mukaan vertaistuki auttaa erokriisissä miestä huomaamaan, ettei ole yksin tilanteensa kanssa, vaan hänellä on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan muiden miesten kanssa.
Vertaistuki auttaa asettamaan oman tilanteensa oikeisiin mittasuhteisiin, se vähentää yksinäisyyden tunnetta, ahdistusta ja masennusta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden oppia puhumaan ja sanoittamaan tunteitaan. Vertaistuen parissa on mahdollisuus olla ”yksi tyrmätyistä” muiden kanssa.
– Kun mieltä vaivaavat lukuisat kysymykset, jotka heräävät parisuhteen uhatessa päättyä, varsinaisessa eroprosessia ja ajassa eron jälkeen, on vertaistuen tarve ilmeinen. Mies kyllä puhuu ja turvautuu mielellään toiseen mieheen, jos hän voi luottaa siihen, että häntä kuullaan ja ymmärretään, vahvistaa erotyöntekijä Kari Vilkko.
Kaveriksi eronneelle miehelle?
Toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen Rauman seudun mielenterveysseurasta on vaikuttunut Miessakit ry:n toiminnasta.
– He tuovat konkreettisesti esille sen, että tavallinen eron kokenut mies voi olla tueksi toiselle miehelle ja se riittää.
Arjen auttamistilanteissa on huomattu, että miehet jäävät etenkin erotilanteessa yksin. Miesten väliselle vertaistuelle on todella tilausta ja siksi tarjolla on nyt mahdollisuus käynnistää eroon liittyvää mieheltä miehelle -vertaistukea Rauman seudulla. Tällä hetkellä on käynnissä avoin haku, jossa haetaan mukaan miehiä, jotka ovat kiinnostuneita vertaistukihenkilönä toimimisesta.
Uudenlaiseen tukitoimintaan mukaan lähteviltä miehiltä tarvitaan vain omakohtainen erokokemus ja siitä selviäminen sekä halu auttaa toista miestä antamalla aikaa ja sydäntään. Koulutuksen ja ammattilaisten tuen tarjoaa Rauman seudun mielenterveysseura. Vertaistuessa miehet voivat auttaa toisiaan hyvin tavallisilla keinoilla, kuten kuuntelemalla toista miestä.
Jos olet kiinnostunut olemaan tukena toiselle miehelle kuuntelemalla ja antamalla sydäntäsi, niin lähetä meille yhteystietosi tai kysy lisää, niin otamme sinuun yhteyttä: toimisto@raumankriisikeskus.fi tai 02 8378 5600.
Erotyöntekijät vieraana
Miesnäkökulmasta erossa keskusteltiin isänpäivän kynnyksellä tiistaina 6.11.2018, kun Miessakit ry:n erotyöntekijät Kari Vilkko ja Tomi-Pekka Liias saapuivat Raumalle. Mukana olivat myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Rauman yhdistys ja Kriisikeskuksen väki.
Illan tärkeä näkökohta oli muun muassa se, että vaikka erossa tehdään tunnetasolla työtä puolisosta irtautumiseksi, kompromissien keskellä on tärkeää löytää omat tavat säilyttää oma minuus, isyys ja tunneside lapsiin.
Kiitokset kaikille osallistujille!
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen, Rauman seudun mielenterveysseura 050 559 0012, tuija.eskelinen@raumankriisikeskus.fi
Vastaava erotyöntekijä Kari Vilkko, Miessakit ry 044 751 1341, kari.vilkko@miessakit.fi
Rauma hehkui vihreää 10.10.18 ja viesti: Olet tärkeä!
Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.18 ympäri Suomea muistutettiin; ”Sinä olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet”. Raumalla lempeä sanoma levisi vihreällä valaistujen rakennusten kautta. Kauniissa syysillassa vihreänä loistivat höyryveturi Pikku-Jumbo, Valtakulman ja kaupungintalon torni sekä Kiikartorni.
Mielenterveysseurassa vihreällä näytetään avoimuutta kaikkien erilaisuudelle sekä edistetään avoimempaa keskusteluympäristöä. Vihreällä värillä on myös symbolinen merkitys mielenterveysasioihin liittyvää stigmaa vastaan. Vihreän viesti on: ”Kelpaat! Olet tärkeä!”
Kuvat Jari Sorjonen
Vihreä hehkui myös somessa
Teemapäivänä vihreitä kohteita kuvattiin innokkaasti ja jaettiin myös sosiaalisessa mediassa. Julkaisuja löydät avainsanoilla: #kymppikymppi #mindpride #vihreaavaloa #mielenterveys
Vihreäksi valaistut kohteet saivat huomiota ainakin Facebookissa, jossa upeat valokuvat levisivät mm. Rauma ennen ja nyt -ryhmässä. Kiitos taitaville kuvaajille!
Opiskelijoiden oivalluksia
Suomessa Mielenterveyspäivän teemana oli etenkin nuorten mielenterveyden vahvistaminen muuttuvassa maailmassa. Opiskelijajärjestö Opekas ry:n hallituksen väki innostuikin järjestämään 10.10.18 tempauksen Rauman Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille. Lopputuloksena Seminaarinmäellä syntyi mitä mainion hyvän mielen video, jossa opiskelijat jakavat vinkkejä vahvempaan mielenterveyteen.
Upean videon löydät Opekas ry:n Instagram-tililtä @opekasry sekä Länsi-Suomi-lehden artikkelista: https://ls24.fi/uutiset/mielenterveyspaivana-rauman-rakennuksia-valaistaan-vihreiksi.
Kymppikymppi-kohtaaminen
Illan aikana vilkkaasti liikennöidyllä Veturiaukiolla jaettiin ohikulkijoille Hyvän mielen voimasanoja sekä tietoa Rauman seudun mielenterveysseurasta. Ilta piti sisällään koskettavia kohtaamisia ja upeita ahaa-elämyksiä. Mielenterveysseura sai myös positiivista palautetta ja kannustusta tärkeällä työlleen.
Suuri kiitos järjestelyihin osallistuneille ja kaikille muille, jotka teitte päivästä onnistuneen. Yhteistyössä on voimaa!
Hehkuvan illan tunnelmia
Kuvat: Jari Sorjonen
Toivelaulut soivat Hyvän Mielen yhteislaulu-ryhmässä
Hernepussi liikkelle ja siitä se sitten lähtee.
Joka toinen keskiviikko Järjestö-talolle kokoontuu noin 35 ikäihmistä ikivihreiden iskelmien,
merimieslaulujen ja muiden sävelien äärelle. Osallistujien parissa kiertää hernepussi ja hän, jolle pussi päätyy, saa valita seuraavan sikermän.
Soinnut ja tahdin takaavat Jukka Virta, joka laulaa ja säestää varmoin ottein huumoria unohtamatta. Jukka ja muut vapaaehtoistoimijat tuovat Hyvän Mielen laulutuokioon oman osaamisensa ja panoksensa suurella sydämellä.
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Lisäenergiaa iltapäivään ja laulun riemuun saa kahvilla ja pullalla, jotka voi ostaa 2 euron hintaan.
Mistä on kyse?
Tapahtuma: Hyvä Mieli -yhteislauluryhmä
Aika: Parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 13-15
Paikka: Järjestötalo, Siikapolku 1, Rauma
Järjestäjä: Rauman seudun mielenterveysseura ry
Yhteislauluryhmässä lauletaan ilmoille suruja ja iloja sekä nautitaan porukalla laulamisen riemusta. Ryhmään pääsee helposti mukaan, sillä rittää, kun tulee vain paikalle. Taitotasolla ei ole väliä ja riittää, kun itse nauttii laulamisesta tai musiikin kuuntelusta.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Hehku vihreää maailman mielenterveyspäivänä 10.10.18
Näin osallistut päivän viettoon
Maailman mielenterveyspäivää vietetään keskiviikkona 10.10.2018. Alta löydät vinkkejä, miten sinä voit edistää mielen hyvinvointia kotona, töissä tai harrastuksissasi teemapäivänä ja ympäri vuoden.
1. Hehku vihreää
Valaise vihreällä värillä rakennuksia, ikkunoita tai vaikkapa itsellesi tärkeitä esineitä koululuokassa, kotisi ikkunoissa, yrityksesi tiloissa tai miten ikinä keksitkään. Voit myös pukeutua vihreään.
Hehku vihreää ja jaa kuva somessa: #kymppikymppi #mindpride #vihreaavaloa #mielenterveys
Tule mukaan ja näytä vihreää valoa meidän kaikkien erilaisuudelle sekä edistät avoimempaa keskusteluympäristöä. Vihreällä valaisemisella on myös symbolinen merkitys mielenterveysasioihin liittyvää stigmaa vastaan. Vihreällä viestit muille: ”Kelpaat! Olet tärkeä!”
www.mielenterveysseura.fi/kymppikymppi
#vihreaavaloa #mindpride #kymppikymppi #mielenterveys
2. Käytä Vahvuuskortteja
Suomen mielenterveysseuran Vahvuuskorttien avulla on helppoa tuoda esiin jokaisen omia vahvuuksia. Korttien avulla voi tunnistaa omat vahvuutensa, keskustella aiheesta ja lisätä myönteistä itsetuntemusta.
Ole hyvä ja ota Vahvuuskortit hyödyksesi. Voit käyttää niitä yksin, pareittain tai ryhmässä. Vahvuuskortit viestittävät, että olet sitten innostuva, harkitseva, herkkä tai jotain muuta, olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet!
Lataa, tulosta ja katso käyttövinkkejä:
http://www.mielenterveysseura.fi/vahvuuskortit
Hyödynnä muita työkaluja:
http://www.mielenterveysseura.fi/materiaalit
#vahvuuskortit #mieli #kymppikymppi