Kunnioittaminen

Itseänsä kunnioittava voi kunnioittaa toista. Kunnioittaminen on perusarvo, joka koituu kaikkien hyväksi. Vuorovaikutustilanteissa voi antaa kiitosta, löytää hyvät puolet ja vahvuudet. Kunnioitus on myönteinen tunne, joka tuntuu hyvältä ja on vuorovaikutusta rakentavaa ja eteenpäin vievää. Ei ole tarvetta loukata tai tietää enemmän vaan toista voi avoimesti ihailla ja arvostaa. On lupa kukoistaa! Läsnäoleva kuuntelu ja keskustelu ovat kunnioituksen osoitusta, vaikka olisi eri mieltä. Kommunikaatio, viestintä ja vuorovaikutus ovat hyväntahtoista, reilua ja oikeudenmukaista haastavissakin tilanteissa, jolloin kunnioitusta punnitaan. Avoimuus ja rehellisyys kantavat.

Kunnioittava käytös on ystävällistä, asiallista, inhimillistä ja eettistä. Kunnioitus on tasa-arvoista – jokainen on kunnioitettava. Kunnioittavan henkilön aistii ja hän on luottamusta herättävä. Kunnioittavaa ja hyvää käytöstä ovat tervehtiminen, kättely, silitys, halaaminen ja kiittäminen, joihin voi haastavassa tilanteessa lasta ja aikuista ohjata ja kannustaa. Hyväksyvä kohtelu auttaa, vaikka olisi käyttäytynyt toivottua tapoja vastoin. Voidaan tunnistaa haavoittavia toimintamalleja ja opetella uusia yksilön ja yhteistä kasvua tukevia toimintamalleja. Kunnioitusta herättävää on olla ajoissa, tehdä lupaamaansa, puhaltaa yhteen hiileen joustavasti ja myönteisesti. Hyvästä käyttäytymisestä jää hyvä ja turvallinen mieli, hyvä tunnejälki, jonka keho ja mieli muistaa!

Vihtiläiset, empaattinen, myötäelävä käytös, positiivisen palautteen antaminen on mahdollista! Kunnioittavan sydämen omaavan käytös on kunnioittavaa! Realismi, optimismi, ihmisläheisyys, ihmisarvoinen kohtelu vievät eteenpäin. Hyvällä tahdolla rakennetaan yhteyttä, yhteisymmärrystä, rauhaa ja parempaa huomista yksilöiden, yhteisöjen ja maailman keskuudessa! Ennaltaehkäisevä ja korjaava työ haavoittuvassa ja hädänalaisessa tilanteessa kantavat hedelmää, sillä pienikin rauhan teko on suurta. Paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti edistetään hyvällä tahdolla hyvyyttä kurottamalla oikeudentuntoisesti kohti hyvää! Lähimmäinen, kaikkea hyvää, toivoa, voimaa, iloa ja uskoa huomiseen! Kiitos!

Ystävällisin terveisin Leena

Toivoa huoliin

Toivo on luottamusta tulevaan. Toivo on uskoa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella –
ajallaan. Kukaan ei tiedä varmaksi, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten voimme tehdä parhaamme,
että asiat selkiytyisivät mahdollisimman hyvin.

Huolissa, pulmissa, ongelmissa ja kriiseissä ja niistä selviytymisessä tarvitsemme toivoa,
vahvuuksia, voimavaroja ja keinoja ja huomaamme ehkä kehittymispisteet. Joskus jopa
toivottomuus tai epätoivo voi vallata mielen, jolloin on tärkeää, ettei jää yksin murehtimaan. Jos
vastoinkäymisiä tulee paljon, usein ja päällekkäinkin, on inhimillistä, että voi väsyä ja uupua, joten
on tärkeää puhua tilanteesta jollekin luotettavalle henkilölle tai taholle toivon lisäämiseksi,
ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Sinnikkyys kuuluu resilienssiin eli selviytymiskykyyn ja
joustavuuteen muutostilanteissa ja selviytymiskeinoja voimme vahvistaa yhdessä.

Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja eri puolilla Suomea kriisikeskuksissa kriisityöntekijät ja
koulutetut vapaaehtoiset auttavat eri elämäntilanteissa. Kriisikeskukseen voi tulla useamman kerran.
Vihdin Kriisikeskuksen Huolituoli on tila, jossa kertaluonteisesti voi koulutetulle vapaaehtoiselle
keventää mieltään, purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan luottamuksellisesti ja matalalla
kynnyksellä.  Kriisikeskuksessa ja Huolituolissa on mahdollisuus asioida nimettömänä. Kriisi/huoli
on keskiössä, jolloin kunnioitus ja arvostava, kiireetön kohtaaminen, luottamuksellisuus ja
turvallisuus on tärkeää.  Keskeistä on kuulluksi tuleminen, toivon ylläpitäminen ja tulevaisuuteen
suuntautuminen.

Voidaan yhdessä etsiä toivoa, voimaa ja iloa, pohtia avun vaihtoehtoja ja toimenpiteitä. Jokaisella
on vahvuuksia ja selviytymiskeinoja ja niitä vahvistamalla pääsemme eteenpäin. Vihtiläiset,
optimismin mukaan moni asia on mahdollista, kun hyödynnetään voimavaroja ja vahvuuksia ja
tehdään konkreettista yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Ollaan hyviä ihmisiä sekä hyvinä että
haasteellisina aikoina! Luotetaan siihen, että kaikki tekevät parhaansa!

terveisin Leena

Hengähdetään hetkinen

Levon merkitys on äärimmäisen tärkeää mielen ja kehon rentoutumiselle, kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Lepo auttaa jaksamaan, jolloin arki ja työ sujuu paremmin. Usein ehkä pohdimme, teemmekö riittävän paljon ja oikeita asioita – mikä on riittävää, mikä on tuloksellista. Kannamme mukanamme erilaisia huolia ja stressinaiheita, jotka pitkittyessään saattavat aiheuttaa ahdistusta. Jaksamme usein kantaa paljon asioita, silti ehkä vielä tärkeämpää voi olla se, miten hyvin osaamme ja pystymme hellittämään. Usein kovimman kiireen keskellä pysähtyminen auttaa rauhoittumaan, selkeyttää ajatuksia ja helpottaa toimimista jatkossa.

Nykyisessä suorituskeskeisyydessä helposti saatamme unohtaa riittävän levon tai voimme kokea, että meillä ei ole riittävästi aikaa kiireen ja stressin keskellä pysähtyä levon äärelle. Uupumusta on havaittavissa eri ikäisten keskuudessa. Miten voisimme kodeissa, kouluissa ja työyhteisöissä enemmän huomioida ihmisen hyvinvointia. Koulussa ja työelämässä tulee huomioida toipumisrauha eli joka päivä tulisi huomioida koulun ja työn rasitusten jälkeinen palautumisen mahdollisuus. Koulu- ja työtehtävien määrän tulee olla suhteessa aikaan ja suorituskykyyn.  Jos on liikaa liian vähässä ajassa, jokainen kuormittuu, kun taa sopivassa ajassa sopiva määrä tehtäviä ylläpitää motivaatioita ja jaksamista. Kuka rentoutuu mitenkin, toinen menee sohvalle lepäilemään, toinen touhuaa kiinnostavissa askareissa. Kotonakin on tärkeää muistaa levähtää.

Hyvä uni palauttaa rasituksesta.  Riittävät yöunet, joskus päiväunet tai muu lepo ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä, joten jos ne eivät toteudu riittävästi, keho ja mieli reagoivat väsymällä ja uupumalla, kuormittumalla. Kuunnellaan itseämme! Rentoudutaan Vihdin kauniissa luonnossa, kävelyllä, tehdään rentoutusharjoituksia, pidetään taukoja, taukojumppaa, jaksotetaan työtä, kotiaskareita. Juuri nytkin kesän aikana meille on tärkeää saada levätä, ladata uutta energiaa syksyn tuleviin koitoksiin. Hengähdetään hetkinen!

Hyvää kesää!

terveisin Leena

Merkityksellinen tunnejälki

Kohtaamisessa jätämme tunnejäljen.  Ajattelumme ja tunteemme vaikuttavat toimintaamme, käyttäytymiseemme.
Minkälaisen tunnejäljen sinä tai minä jätämme?
Mitä tuomme saapuessammepaikalle tai jätämme lähtiessämme paikalta?
Positiivinen tai negatiivinen asenne ja käytös heijastuvat toisiin. Kumpaa haluamme – positiivisen asenteen ja käytöksen ruokkiminen saa aikaan hyvää tunnejälkeä.
Mitä voimme tehdä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi?
Vapauttavaa ja rakentavaa on olla rehellinen itselleen, omille tunteilleen, jolloin on helpompaa kohdella eettisesti ja
inhimillisesti.

Syventämällä yhteyttä itseemme opimme ja ymmärrämme inhimillisiä tunteitamme, joita ovat ilo, viha, suru, pelko, rakkaus ja yllätys. Tunnetaidot ovat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan, joten ne muodostavat perustan hyvälle itsetuntemukselle ja mielenterveydelle. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan toisten tunteita, mikä on osa vuorovaikutustilanteita, toimimista. Kohtaamisessa kuuntelemme – tulemme kuulluksi, näemme – tulemme nähdyksi ja ymmärrämme – tulemme ymmärretyksi. Löydämme itseämme hyväksymisen kautta. Aito kohtaaminen on avointa, tasavertaista, merkityksellistä vuorovaikutusta, dialogia.

Tunnetaitoja ja tunneälyä voidaan kasvattaa. Huomioidaan tunteita: mitä ne meille kertovat, miten ne tuntuvat kehossa, mikä helpottaa tunteiden käsittelyä. Rentoutuminen on tärkeä keino tunnetaitojen oppimiseen, olemiseen, nauttimiseen ja iloitsemiseen. Jännittyneenä ja stressaantuneena on haastavampaa. Voidaan havainnoida ja tunnistaa jännitystä ja rentoutta kokemalla, tutkimalla ja harjoittelemalla arjen tilanteissa. Puhutaan, kirjoitetaan, piirretään tai maalataan. Rakennetaan, lauletaan, soitetaan, liikutaan ja ollaan.

Arvostetaan itseämme ja toisiamme, jolloin myötätunto, empatiakyky ja ymmärrys itsestä ja toisista lisääntyvät. Aikuisen tunnetaitojen ja mallin merkitys on suuri lapselle ja nuorelle. Tunnejälki syntyy kokemuksista. Sallitaan vaikeitakin tunteita, joten annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa tunteiden tunnistamiselle, ilmaisulle, kokemiselle, käsittelylle. Edetään askel kerrallaan. Aika muovaa meitä. Jätetään hyviä tunnejälkiä!

Kevätterveisin Leena

Auttaminen-sydämellä kuulee ja näkee

Auttavainen antaa konkreettista, fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista apua teon tasolla, ei vain ajatuksen tasolla. Avulias ei halua pönkittää itseään antaessaan apuaan. Avulias on nöyrä, joten hän tekee auttamistaan toisten parhaaksi ilman itsekkäitä vallankäyttöpyrkimyksiä. Sydämellä kuulee ja näkee paremmin! Hyväntahtoinen ja ystävällinen auttaja antaa toivoa, etsii yhdessä vahvuuksia, vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja, joka auttaa inhimillisen kärsimyksen vähentymisessä. Kiltti, kunnioittava käytös saa aikaan hyvää, jolloin voidaan havaita ja todeta hyvinvoinnissa muutosta parempaan suuntaan.  Avun kohteena oleva voi kokea olonsa hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi.  Avun antajakin voi kokea merkityksellisyyttä ja tarpeellisuutta saadessaan antaa yhteiskäyttöön tietojaan ja taitojaan.

Oma sisäinen halu tehdä hyvää, auttaa,  on motivoivaa. Kukaan tai mikään ulkopuolinen motivointi, motivaatio ei pelkästään riitä vaan  itsellä on tarpeen olla halua, aikaa, motivaatiota ja sitoutumista. Ajatuksen tasolla monilla on ideoita, joten jotta niistä olisi hyötyä, ideoiden toteuttaminen vaatii tekijöitä, tekoja. Jos auttaminen jää ajatuksen tasolle, se ei kanna, kun taas konkreettinen tekeminen näkyy arjen apuna.

Vihtiläisille on olemassa erilaisia mahdollisuuksia auttamiselle esimerkiksi kansalaisjäjrestöissä. Jokainen tuo oman tärkeän panoksensa yhteisöön. Luotettava auttaja pitää lupauksesta kiinni.  Yhteisöllisyys syntyy yhteisestä merkityksellisestä tekemisestä, osallisuudesta, jokaisen työn arvostamisesta. Puhutaan ja käyttäydytään yhteisön edun ja maineen ylläpitämiseksi, puhutaan hyvää. Yhteisö luo puitteet jaksamiselle: se järjestää työnohjausta, purkua, koulutusta, virkistystä. Eettisyyden toteutuminen näkyy kunnioittavana, rehellisenä, avoimena, reiluna,  oikeudemukaisena, faktoihin perustuvana käyttäytymisenä.  empatia, tilannetaju ja tunneäly auttavat kokonaisuuksien hahmottamisessa.  Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö ja osallistuminen konkreettisesti resurssien ja jaksamisen puitteissa tuo tukea ja apua. Jokaisella on oikeus antaa ja saada apua!

ystävällisin kevätterveisin Leena

Psykologinen turvallisuus vahvistaa hyvinvointia

Psykologista turvallisuutta voi kokea silloin, kun on mahdollista ilmaista itseään, kertoa huoliaan, toiveitaan ja ideoitaan, niin ettei niistä tule arvostelluksi tai nolatuksi kenenkään taholta muiden edessä. Ei tarvitse pelätä, että sanominen johtaa poissulkemiseen tai savustamiseen. Ei ole mitään kuppikuntia, sisäpiirejä, ei salattavaa. Virheitä saa tulla, niistä ei rangaista, vaan niistä opitaan. Erilaisten tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen on sallittua, kunhan ei loukata toisia. Vähennetään kuormittavuutta. Tunne ajatuksella, ajattele tunteella!

Kohdataan inhimillisyydellä, jolloin kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että tekee parhaansa, saa olla oma itsensä. Myötätunto, armollisuus itseään ja toisia kohtaan, avoimuus ja luottamus kuuluvat turvalliseen ilmapiiriin. Tuetaan, kunnioitetaan osaamista, joten otetaan niitä käyttöön: fiksuja ideoita voidaan toteuttaa. Annetaan myönteistä palautetta. Resilienssiä eli selviytymiskykyä opitaan, vahvistetaan yhdessä. Sopiva rajaaminen on välittämistä ja tukee jaksamista. Yhteisesti sovituista asioista pidetään kiinni.

Ollaan reiluja kaikkia kohtaan, jolloin huomioidaan erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia ja tunteita. Selän takana ei toimita, vaan ristiriitoja voidaan sovitella ja neuvotella. Rakentavalla toimintatavalla asioista keskustellaan yhdessä asianosaisten kanssa ja etsitään hyvää ratkaisua, kompromissia eteenpäin pääsemiseksi. Kuunnellaan, kuullaan, katsotaan ja nähdään – välitetään ja arvostetaan.

Turvallisuus vahvistaa mielen ja kehon hyvinvointia, joten tärkeää on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus kotona, koulussa, työssä ja joka paikassa. Psykologisen turvallisuuden rakentamisessa ja luomisessa jokaisen positiivinen asennoituminen ja hyvä käyttäytyminen vaikuttavat. Pääsemme avoimuuteen, jolloin tekomme ovat sydämellisiä, hyväntahtoisia ja hyvää tarkoittavia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä.

Ystävällisin kevätterveisin Leena

EMPATIATAITO

Vuorovaikutustaitoihin kuuluu empatiataito, joka on kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen voi tuntea ja kokea. Usein puhutaan toisen asemaan asettumisen tärkeydestä. Ollaan kiinnostuneita toisen ajatuksista ja kokemuksista. Kohdataan ja reagoidaan hyvin, ei loukata eikä kiusata ketään. Myötäelämällä tunteita ja näkökulmia osoitetaan empatiataitoa, jolloin myös ymmärretään paremmin. Empatia vuorovaikutuksessa lisää hyvää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa nimensä mukaisesti vaikutetaan vuorotellen. Luottamuksellisuus ja avoimuus lisääntyvät, koska luottamuksellisuus lisää avoimuutta ja avoimuus lisää luottamuksellisuutta. Syntyy positiivinen kehä.

Empatiataitoa voi vahvistaa ja oppia kotona, päiväkodissa, koulussa ja työpaikoilla ja muualla turvallisessa ilmapiirissä. Haastaviakin tunteita tunnistetaan, sanoitetaan ja suhtaudutaan myötätuntoisesti ja lämpöisesti itseen ja toisiin. Empatiataitoinen toimii hyväksyen, sallien ja armollisesti sekä itseä että toisia kohtaan. Jokaisen tulee saada osakseen empatiaa, jolloin on helpompi kasvattaa empatiataitoja. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä. Tarkkaavainen kuuntelu, erilaisten mielipiteiden arvostaminen, erilaisten tunteiden salliminen ja kysyminen ilman neuvomista, armollisuus itselle ja toiselle, vahvuuksien huomaaminen ja ymmärtäminen tuovat hyvinvointia.

Hyvinvointi kasvaa rinnalla kulkien, kunnioittaen. Sen, minkä tahdot itsellesi tehtävän, tee se myös toiselle!  Tyyneys, rohkeus ja viisaus ovat hienoja vahvuuksia, joita voimme kasvattaa yhteydessä toisiimme. Toimimme hyvyyden puolesta arjessa, korjaamme ja rakennamme. Hyvyyttä ja rauhaa viljelemällä pidämme yllä hyvää elämää. Hyvä elämä sisältää rakkautta toisiamme kohtaan. Empatiataitoisesti, hyvällä tahdolla ja reilusti toimien saamme aikaiseksi hyvää mieltä ja toimintaa.

Turvaverkko

Jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea. Kukaan ei pärjää ja kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Turvaverkkoa voi vahvistaa, niin että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. Varhainen ja ennaltaehkäisevä ja ajan mukainen ja riittävä ja korjaava toiminta ovat asioita, joita Vihdissä ja laajemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tulee vahvistaa yhteistyössä toimimalla.

Apua ja tukea voimme saada sekä läheisiltä että ammattilaisilta. Turvaverkko voi olla koti, isä, äiti tai muu huoltaja, isovanhemmat, sisarukset, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset ja naapurit, harrastus- ja vapaa-ajan ystävät. Lasten ja perheiden ja vanhemmuuden asioissa auttavat neuvola, päiväkoti, koulu (opettajat, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaat, kaverit). Nuorten asioissa apua antaa nuorisotyö. Työikäisten asioissa tärkeä on työterveyshuolto. Ikäihmisten asioissa auttaa kotihoito. Kaiken ikäisiä varten tarvittaessa olisi oltava saavutettavissa julkiset ja yksityiset tahot; sosiaalityö, terveysasema, hätätilanteissa 112, poliisi, palokunta, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapeutit.  Seurakunnat (diakoniatyö) ja järjestöt ovat apuna ja tukena elämän monissa kriiseissä.  MIELI ry verkosto: valtakunnallinen kriisipuhelin, kriisikeskukset, tukinet: MIELI-yksilötukisuhteet Sekasin-, Solmussa- ja ryhmächatit, Huoli-tuoli ja ryhmät ovat muotoja, joita kannattaa hyödyntää.  On avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Ihmisten kokonaisvaltaisen tilanteen selvittäminen vaatii eri osapuolilta aikaa, energiaa ja jaksamista, ymmärtävää, kuuntelevaa, keskustelevaa vastavuoroista, tasaveroista vuorovaikutusta, ei syyllistämistä, ei moralisointia. Arvostava, kunnioittava käytös, voimavarojen ja vahvuuksien ja selviytymiskeinojen etsiminen ja auttavien tahojen yhteistyö ovat kehittämisen kohteita aina uudelleen ja uudelleen.

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kohtaamiseen, ystävyyteen, tuttavuuteen, läheisyyteen. Kun kohtaamme empatiakykyisesti, tilannetajuisesti ja tunneälyisesti toinen toisemme, saamme asioita vietyä eteenpäin, niin että jokainen meistä rikastaa omalla elämällään meitä kaikkia.

terveisin Leena

Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön

10.10. on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.

MIELI ry:n Kriisikeskuksissa Suomessa kohdataan ihmisiä, joista osa kertoo liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Yhteydenottosyyt ovat aiempaa vakavampia. On ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten tai omaa sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Kriisikeskukset tarjoavat kasvokkain ja etänä kynnyksetöntä ja maksutonta lyhytaikaista luottamuksellista keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja halutessaan voi asioida nimettömästi.

Viime aikoina kriisikeskuksista on joskus tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on myöhemmin.

Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Eri ikäisten mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveystaitojen vahvistamiselle on iso tarve varsinkin näinä epävarmoina aikoina. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ensimmäisen vuoden toimintaan.

Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.

Leena Tiitto, kriisikeskusjohtaja, Vihdin Kriisikeskus, MIELI Vihdin mielenterveys ry

Vihtiläiset, tutustutaan tunteisiimme. Tunteet ovat spontaaneja, luonnollisia reaktioita, tulevat ja menevät. Se on lohdullista.  Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta emme heijasta niitä liikaa toisiin. Tunnistaminen luo voimaa ja pystyvyyden tunnetta. Opetellaan ilmaisemaan tunteitamme minä-viestein.

Iloisena innostumme uudesta, huojennumme helpotuksesta, koemme mielihyvää, rentoutta ja onnea. Nämä tunteet usein sallitaan. Luonnollisia ovat myös rakentavan aggression tunteet, jotka eivät vahingoita itseä tai muita, eivät alista, eivät mitätöi. Vihaisena olemme turhautuneita, nöyryytyksen, epäoikeudenmukaisuuden tai epäreiluuden tunnetta kokevia, ärsyynnymme vastoinkäymisistä. On hyvä tunnistaa suuttumuksensa ja opetella keinoja, jotka rauhoittavat oloa. Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun ja joskus tämä vaatii puolustautumista. Kateellisuus voi aiheuttaa loukkaantumista. Surevana koemme menetystä, ulkopuolisuutta, pettymystä, apeutta, kaihoa ja ikävää. Läheisen tai lemmikin kuolema, eron tuoma menetys, työpaikan, kodin tai terveyden menetys aiheuttavat surua. Pelko lamauttaa ja ahdistaa, voi nolottaa, tehdä vetäytyväksi, huolissaan olevaksi ja murehtivaksi. Voi paeta tai taistella. Oloa voi helpottaa huolihetkillä, tehdä tietoisuuden ja läsnäolon harjoituksia, hengitellä rauhassa, ottaa aikalisää. Voi mennä lenkille, maalata, kuunnella musiikkia tai tehdä muuta mukavaa, maadoittua. Rakkaus on luottamusta, kiintymystä, ihastusta, hellyyttä ja voimaa.  Yllätys tuo tarmokkuutta, ilahtumista, helpotusta, jännitystä ja ällistystä.

On lupa tuntea, ilmaista, käsitellä tunteita ja opetella niiden hallintaa. Dialogisessa, vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa eri osapuolten tunteita ja näkökulmia huomioidaan, opitaan ymmärtämään paremmin ja syvemmin. Asiat asettuvat mittasuhteisiin. Kohtaamisessa toivo on tärkeä selviytymiskeino. Vaikeissakin tilanteissa luodaan yhdessä toivoa, selvitään hyvällä tahdolla ja toiminnalla eteenpäin. Tunteikasta aikaa!

terveisin Leena

Elämässä tärkeää ovat arvot

Onnellisuutta ja hyvyyttä tukevat arvomme. Arvot liittyvät eettisyyteen ja eettisyyden on hyvä näkyä elämässämme. Arvomme näkyvät käyttäytymisessämme, yksityisesti ja yhteisöissä. Jätämme tunnejäljen kohtaamisestamme.  Vihtiläisillä Vihdissä on arvoja, joita toteutamme.

Suvaitsevaisuus ja hyväksyminen punnitaan eteemme tulevissa tilanteissa, jotka ovat meille aluksi vieraita-tulevat lopulta tutuiksi.  Onnellinen voi olla terveenä tai sairaana: on kykyä uskoa hyvään, rakkauteen, elämään, käyttää asemaa ja koulutusta viisaasti, olla avoin, luotettava ja rehellinen. Aktiivinen kansalaisuus voi näkyä osallistumisena, mukana olona, vaikuttamisena, yhteisöllisyytenä. Puolustamme oikeudenmukaisuutta, olemme hyvän puolella, rinnalla kulkien.  Uskoa ja toivoa tulevaan rakennamme yhdessä hyvällä tahdolla ja toiminnalla – menemme yhdessä eteenpäin. Kohtelemme toisiamme inhimillisesti, moninaisuus huomioiden, arvostavasti ja kunnioittavasti – puolin ja toisin. Huomioimme toistemme näkökulmat ja olemme valmiita keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti, vastavuoroisesti – toteutamme reilua, arvostavaa kohtaamista.

Joskus on hyvä uudistua, luopua vanhasta ja mennä rohkeasti kohti uutta, löytää uusia mahdollisuuksia! Ymmärryksemme syvenee itseämme ja toisiamme kohtaan. Olemme peilejä toisillemme. Toteuttakaamme eettisiä arvojamme rohkealla mielellä ja ystävällisellä asenteella niin, että jokainen voi kokea tulleensa arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi arvokkaana omana itsenään. Ollaan luotettavia, avoimia, asiantuntemusta, tietoa ja kokemuksia hyödyntäviä. Itsenäisyys, vapaus ja turvallisuus elämässämme, maassamme, maailmassamme ovat meille tärkeitä. Kestävä kehitys, ekologisuus, ilmaston ja luonnon suojelu ovat arvoja, jotka ovat pinnalla tänäänkin tässä maailmantilanteessa. Lisätään turvallisuutta ja toivotaan kaikille pärjäämistä- yhteisellä vuoropuhelulla rakennetaan yhteistyötä. Toivoa, voimaa ja iloa! Onnellisuutta ja hyvyyttä!

kesäisin terveisin Leena

10.10. on Maailman mielenterveyspäivä

Kuuntelen-kuulen, katson-näen

Vihdin Kriisikeskuksen erityisyytenä on aito, dialoginen vuorovaikutus, kohtaaminen, läsnäolo. Dialoginen toimintatapa perustuu asiakkaiden, toimijoiden ja yhteistyötahojen kunnioittavaan, kuuntelevaan, keskustelevaan ja ymmärrystä lisäävään kohtaamiseen asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeista lähtien. Joustavuus, aktiivisuus, kuunteleminen, sanoittaminen, aito kohtaaminen ja tasavertaisuus ovat olennaista kohtaamisessa. Asiakas tulee TÄSSÄ JA NYT nähdyksi, kuulluksi ja välitetyksi, käyttää voimavarojaan, voimaantuu ja saa toivoa ja selviytymiskeinoja tulevaan ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa lisääntyy.

Kuunteleminen on aktiivista osallistumista vuorovaikutuksessa. Kuuntelua on tapahtunut silloin, kun toinen kokee tulleensa kuulluksi. Dialogisessa vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet tulevat nähdyksi ja kuulluksi. Aito läsnäolo on avointa ja luottamuksellista, rehellistä, rohkeaa kohtaamista. Voimme tarkistaa kysymyksin, olemmeko ymmärtäneet oikein, haluaako toinen vielä kertoa jostakin.

Vaistoamme herkästi, kuunteleeko toinen todella. Aktiivisessa kuuntelussa kuuntelijan eleet, asennot ja katsekontakti ovat tärkeässä asemassa. Kun tulee kokemus kuulluksi tulemisesta, myös rohkeus avautua lisääntyy. Kohtaamisen on siis tärkeää tapahtua psykologisesti turvallisessa tilanteessa. Näin tunteiden ilmaisulle ja käsittelylle tulee tilaa.

Meissä kaikissa on hyviä vahvuuksia ja jokainen on arvokas ja tärkeä. Voimme yhdessä opetella kuuntelua ja kuulemista, katsomista ja näkemistä aina, kun kohtaamme. Hyvästä kohtaamisesta jää hyvä tunnejälki, joka vie eteenpäin.

Mitä Sinulle kuuluu nyt?- kysymyksen voimme tehdä toisillemme joka päivä ja olla aidosti kiinnostuneita. Elämän monimuotoisuudessa kaikki tarvitsevat kuuntelijaa. Yhdessä jakamalla vaikeatkin asiat helpottuvat ja asettuvat mittasuhteisiin ja olo helpottuu.

Toivoa, voimaa ja iloa!

Maailman mielenterveyspäivän Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanja starttaa maanantaina 5.10. Maailman mielenterveyspäivä on 10.10. http://mieli.fi/kymppikymppi

ystävällisin terveisin Leena

#kuuntelu #mielenterveys #mieli

#vihreäävaloa #ketävoisitkuunnella #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä