MIELI Vihdin mielenterveys ry

MIELI Vihdin mielenterveys ry. – mielenterveyden vahvistamista vapaaehtoisvoimin Länsi-Uudellamaalla.

  • Etusivu
  • Tukea ja apua -linkkejä
  • MIELI Vihdin mielenterveys ry
    • MIELI Vihdin mielenterveys ry
    • Hallitus
    • Liity jäseneksi
    • Tietosuoja
      • Tietosuoja
      • Jäsenrekisterin tietosuojaseloste
  • Tule Vapaaehtoiseksi
  • Yhteystiedot

mielenterveysseurat.fi

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: Blogi

Kunnioittaminen

18.12.2023

Kunnioittaminen

Itseänsä kunnioittava voi kunnioittaa toista. Kunnioittaminen on perusarvo, joka koituu kaikkien hyväksi. Vuorovaikutustilanteissa voi antaa kiitosta, löytää hyvät puolet ja vahvuudet. Kunnioitus on myönteinen tunne, joka tuntuu hyvältä ja on vuorovaikutusta rakentavaa ja eteenpäin vievää. Ei ole tarvetta loukata tai tietää enemmän vaan toista voi avoimesti ihailla ja arvostaa. On lupa kukoistaa! Läsnäoleva kuuntelu ja keskustelu ovat kunnioituksen osoitusta, vaikka olisi eri mieltä. Kommunikaatio, viestintä ja vuorovaikutus ovat hyväntahtoista, reilua ja oikeudenmukaista haastavissakin tilanteissa, jolloin kunnioitusta punnitaan. Avoimuus ja rehellisyys kantavat.

Kunnioittava käytös on ystävällistä, asiallista, inhimillistä ja eettistä. Kunnioitus on tasa-arvoista – jokainen on kunnioitettava. Kunnioittavan henkilön aistii ja hän on luottamusta herättävä. Kunnioittavaa ja hyvää käytöstä ovat tervehtiminen, kättely, silitys, halaaminen ja kiittäminen, joihin voi haastavassa tilanteessa lasta ja aikuista ohjata ja kannustaa. Hyväksyvä kohtelu auttaa, vaikka olisi käyttäytynyt toivottua tapoja vastoin. Voidaan tunnistaa haavoittavia toimintamalleja ja opetella uusia yksilön ja yhteistä kasvua tukevia toimintamalleja. Kunnioitusta herättävää on olla ajoissa, tehdä lupaamaansa, puhaltaa yhteen hiileen joustavasti ja myönteisesti. Hyvästä käyttäytymisestä jää hyvä ja turvallinen mieli, hyvä tunnejälki, jonka keho ja mieli muistaa!

Vihtiläiset, empaattinen, myötäelävä käytös, positiivisen palautteen antaminen on mahdollista! Kunnioittavan sydämen omaavan käytös on kunnioittavaa! Realismi, optimismi, ihmisläheisyys, ihmisarvoinen kohtelu vievät eteenpäin. Hyvällä tahdolla rakennetaan yhteyttä, yhteisymmärrystä, rauhaa ja parempaa huomista yksilöiden, yhteisöjen ja maailman keskuudessa! Ennaltaehkäisevä ja korjaava työ haavoittuvassa ja hädänalaisessa tilanteessa kantavat hedelmää, sillä pienikin rauhan teko on suurta. Paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti edistetään hyvällä tahdolla hyvyyttä kurottamalla oikeudentuntoisesti kohti hyvää! Lähimmäinen, kaikkea hyvää, toivoa, voimaa, iloa ja uskoa huomiseen! Kiitos!

 

Ystävällisin terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Toivoa huoliin

13.11.2023

Toivoa huoliin

Toivo on luottamusta tulevaan. Toivo on uskoa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella –
ajallaan. Kukaan ei tiedä varmaksi, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten voimme tehdä parhaamme,
että asiat selkiytyisivät mahdollisimman hyvin.

Huolissa, pulmissa, ongelmissa ja kriiseissä ja niistä selviytymisessä tarvitsemme toivoa,
vahvuuksia, voimavaroja ja keinoja ja huomaamme ehkä kehittymispisteet. Joskus jopa
toivottomuus tai epätoivo voi vallata mielen, jolloin on tärkeää, ettei jää yksin murehtimaan. Jos
vastoinkäymisiä tulee paljon, usein ja päällekkäinkin, on inhimillistä, että voi väsyä ja uupua, joten
on tärkeää puhua tilanteesta jollekin luotettavalle henkilölle tai taholle toivon lisäämiseksi,
ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Sinnikkyys kuuluu resilienssiin eli selviytymiskykyyn ja
joustavuuteen muutostilanteissa ja selviytymiskeinoja voimme vahvistaa yhdessä.

Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja eri puolilla Suomea kriisikeskuksissa kriisityöntekijät ja
koulutetut vapaaehtoiset auttavat eri elämäntilanteissa. Kriisikeskukseen voi tulla useamman kerran.
Vihdin Kriisikeskuksen Huolituoli on tila, jossa kertaluonteisesti voi koulutetulle vapaaehtoiselle
keventää mieltään, purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan luottamuksellisesti ja matalalla
kynnyksellä.  Kriisikeskuksessa ja Huolituolissa on mahdollisuus asioida nimettömänä. Kriisi/huoli
on keskiössä, jolloin kunnioitus ja arvostava, kiireetön kohtaaminen, luottamuksellisuus ja
turvallisuus on tärkeää.  Keskeistä on kuulluksi tuleminen, toivon ylläpitäminen ja tulevaisuuteen
suuntautuminen.

Voidaan yhdessä etsiä toivoa, voimaa ja iloa, pohtia avun vaihtoehtoja ja toimenpiteitä. Jokaisella
on vahvuuksia ja selviytymiskeinoja ja niitä vahvistamalla pääsemme eteenpäin. Vihtiläiset,
optimismin mukaan moni asia on mahdollista, kun hyödynnetään voimavaroja ja vahvuuksia ja
tehdään konkreettista yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Ollaan hyviä ihmisiä sekä hyvinä että
haasteellisina aikoina! Luotetaan siihen, että kaikki tekevät parhaansa!

 

terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Hengähdetään hetkinen

22.6.2023

Hengähdetään hetkinen

Levon merkitys on äärimmäisen tärkeää mielen ja kehon rentoutumiselle, kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Lepo auttaa jaksamaan, jolloin arki ja työ sujuu paremmin. Usein ehkä pohdimme, teemmekö riittävän paljon ja oikeita asioita – mikä on riittävää, mikä on tuloksellista. Kannamme mukanamme erilaisia huolia ja stressinaiheita, jotka pitkittyessään saattavat aiheuttaa ahdistusta. Jaksamme usein kantaa paljon asioita, silti ehkä vielä tärkeämpää voi olla se, miten hyvin osaamme ja pystymme hellittämään. Usein kovimman kiireen keskellä pysähtyminen auttaa rauhoittumaan, selkeyttää ajatuksia ja helpottaa toimimista jatkossa.

Nykyisessä suorituskeskeisyydessä helposti saatamme unohtaa riittävän levon tai voimme kokea, että meillä ei ole riittävästi aikaa kiireen ja stressin keskellä pysähtyä levon äärelle. Uupumusta on havaittavissa eri ikäisten keskuudessa. Miten voisimme kodeissa, kouluissa ja työyhteisöissä enemmän huomioida ihmisen hyvinvointia. Koulussa ja työelämässä tulee huomioida toipumisrauha eli joka päivä tulisi huomioida koulun ja työn rasitusten jälkeinen palautumisen mahdollisuus. Koulu- ja työtehtävien määrän tulee olla suhteessa aikaan ja suorituskykyyn.  Jos on liikaa liian vähässä ajassa, jokainen kuormittuu, kun taa sopivassa ajassa sopiva määrä tehtäviä ylläpitää motivaatioita ja jaksamista. Kuka rentoutuu mitenkin, toinen menee sohvalle lepäilemään, toinen touhuaa kiinnostavissa askareissa. Kotonakin on tärkeää muistaa levähtää.

Hyvä uni palauttaa rasituksesta.  Riittävät yöunet, joskus päiväunet tai muu lepo ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä, joten jos ne eivät toteudu riittävästi, keho ja mieli reagoivat väsymällä ja uupumalla, kuormittumalla. Kuunnellaan itseämme! Rentoudutaan Vihdin kauniissa luonnossa, kävelyllä, tehdään rentoutusharjoituksia, pidetään taukoja, taukojumppaa, jaksotetaan työtä, kotiaskareita. Juuri nytkin kesän aikana meille on tärkeää saada levätä, ladata uutta energiaa syksyn tuleviin koitoksiin. Hengähdetään hetkinen!

Hyvää kesää!

terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Merkityksellinen tunnejälki

26.5.2023

Merkityksellinen tunnejälki

Kohtaamisessa jätämme tunnejäljen.  Ajattelumme ja tunteemme vaikuttavat toimintaamme, käyttäytymiseemme.
Minkälaisen tunnejäljen sinä tai minä jätämme?
Mitä tuomme saapuessammepaikalle tai jätämme lähtiessämme paikalta?
Positiivinen tai negatiivinen asenne ja käytös heijastuvat toisiin. Kumpaa haluamme – positiivisen asenteen ja käytöksen ruokkiminen saa aikaan hyvää tunnejälkeä.
Mitä voimme tehdä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi?
Vapauttavaa ja rakentavaa on olla rehellinen itselleen, omille tunteilleen, jolloin on helpompaa kohdella eettisesti ja
inhimillisesti.

Syventämällä yhteyttä itseemme opimme ja ymmärrämme inhimillisiä tunteitamme, joita ovat ilo, viha, suru, pelko, rakkaus ja yllätys. Tunnetaidot ovat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan, joten ne muodostavat perustan hyvälle itsetuntemukselle ja mielenterveydelle. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan toisten tunteita, mikä on osa vuorovaikutustilanteita, toimimista. Kohtaamisessa kuuntelemme – tulemme kuulluksi, näemme – tulemme nähdyksi ja ymmärrämme – tulemme ymmärretyksi. Löydämme itseämme hyväksymisen kautta. Aito kohtaaminen on avointa, tasavertaista, merkityksellistä vuorovaikutusta, dialogia.

Tunnetaitoja ja tunneälyä voidaan kasvattaa. Huomioidaan tunteita: mitä ne meille kertovat, miten ne tuntuvat kehossa, mikä helpottaa tunteiden käsittelyä. Rentoutuminen on tärkeä keino tunnetaitojen oppimiseen, olemiseen, nauttimiseen ja iloitsemiseen. Jännittyneenä ja stressaantuneena on haastavampaa. Voidaan havainnoida ja tunnistaa jännitystä ja rentoutta kokemalla, tutkimalla ja harjoittelemalla arjen tilanteissa. Puhutaan, kirjoitetaan, piirretään tai maalataan. Rakennetaan, lauletaan, soitetaan, liikutaan ja ollaan.

Arvostetaan itseämme ja toisiamme, jolloin myötätunto, empatiakyky ja ymmärrys itsestä ja toisista lisääntyvät. Aikuisen tunnetaitojen ja mallin merkitys on suuri lapselle ja nuorelle. Tunnejälki syntyy kokemuksista. Sallitaan vaikeitakin tunteita, joten annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa tunteiden tunnistamiselle, ilmaisulle, kokemiselle, käsittelylle. Edetään askel kerrallaan. Aika muovaa meitä. Jätetään hyviä tunnejälkiä!

 

Kevätterveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Auttaminen-sydämellä kuulee ja näkee

5.4.2023

Auttaminen-sydämellä kuulee ja näkee

Auttavainen antaa konkreettista, fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista apua teon tasolla, ei vain ajatuksen tasolla. Avulias ei halua pönkittää itseään antaessaan apuaan. Avulias on nöyrä, joten hän tekee auttamistaan toisten parhaaksi ilman itsekkäitä vallankäyttöpyrkimyksiä. Sydämellä kuulee ja näkee paremmin! Hyväntahtoinen ja ystävällinen auttaja antaa toivoa, etsii yhdessä vahvuuksia, vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja, joka auttaa inhimillisen kärsimyksen vähentymisessä. Kiltti, kunnioittava käytös saa aikaan hyvää, jolloin voidaan havaita ja todeta hyvinvoinnissa muutosta parempaan suuntaan.  Avun kohteena oleva voi kokea olonsa hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi.  Avun antajakin voi kokea merkityksellisyyttä ja tarpeellisuutta saadessaan antaa yhteiskäyttöön tietojaan ja taitojaan.

Oma sisäinen halu tehdä hyvää, auttaa,  on motivoivaa. Kukaan tai mikään ulkopuolinen motivointi, motivaatio ei pelkästään riitä vaan  itsellä on tarpeen olla halua, aikaa, motivaatiota ja sitoutumista. Ajatuksen tasolla monilla on ideoita, joten jotta niistä olisi hyötyä, ideoiden toteuttaminen vaatii tekijöitä, tekoja. Jos auttaminen jää ajatuksen tasolle, se ei kanna, kun taas konkreettinen tekeminen näkyy arjen apuna.

Vihtiläisille on olemassa erilaisia mahdollisuuksia auttamiselle esimerkiksi kansalaisjäjrestöissä. Jokainen tuo oman tärkeän panoksensa yhteisöön. Luotettava auttaja pitää lupauksesta kiinni.  Yhteisöllisyys syntyy yhteisestä merkityksellisestä tekemisestä, osallisuudesta, jokaisen työn arvostamisesta. Puhutaan ja käyttäydytään yhteisön edun ja maineen ylläpitämiseksi, puhutaan hyvää. Yhteisö luo puitteet jaksamiselle: se järjestää työnohjausta, purkua, koulutusta, virkistystä. Eettisyyden toteutuminen näkyy kunnioittavana, rehellisenä, avoimena, reiluna,  oikeudemukaisena, faktoihin perustuvana käyttäytymisenä.  empatia, tilannetaju ja tunneäly auttavat kokonaisuuksien hahmottamisessa.  Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö ja osallistuminen konkreettisesti resurssien ja jaksamisen puitteissa tuo tukea ja apua. Jokaisella on oikeus antaa ja saada apua!

ystävällisin kevätterveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Psykologinen turvallisuus vahvistaa hyvinvointia

3.3.2023

Psykologinen turvallisuus vahvistaa hyvinvointia

Psykologista turvallisuutta voi kokea silloin, kun on mahdollista ilmaista itseään, kertoa huoliaan, toiveitaan ja ideoitaan, niin ettei niistä tule arvostelluksi tai nolatuksi kenenkään taholta muiden edessä. Ei tarvitse pelätä, että sanominen johtaa poissulkemiseen tai savustamiseen. Ei ole mitään kuppikuntia, sisäpiirejä, ei salattavaa. Virheitä saa tulla, niistä ei rangaista, vaan niistä opitaan. Erilaisten tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen on sallittua, kunhan ei loukata toisia. Vähennetään kuormittavuutta. Tunne ajatuksella, ajattele tunteella!

Kohdataan inhimillisyydellä, jolloin kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että tekee parhaansa, saa olla oma itsensä. Myötätunto, armollisuus itseään ja toisia kohtaan, avoimuus ja luottamus kuuluvat turvalliseen ilmapiiriin. Tuetaan, kunnioitetaan osaamista, joten otetaan niitä käyttöön: fiksuja ideoita voidaan toteuttaa. Annetaan myönteistä palautetta. Resilienssiä eli selviytymiskykyä opitaan, vahvistetaan yhdessä. Sopiva rajaaminen on välittämistä ja tukee jaksamista. Yhteisesti sovituista asioista pidetään kiinni.

Ollaan reiluja kaikkia kohtaan, jolloin huomioidaan erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia ja tunteita. Selän takana ei toimita, vaan ristiriitoja voidaan sovitella ja neuvotella. Rakentavalla toimintatavalla asioista keskustellaan yhdessä asianosaisten kanssa ja etsitään hyvää ratkaisua, kompromissia eteenpäin pääsemiseksi. Kuunnellaan, kuullaan, katsotaan ja nähdään – välitetään ja arvostetaan.

Turvallisuus vahvistaa mielen ja kehon hyvinvointia, joten tärkeää on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus kotona, koulussa, työssä ja joka paikassa. Psykologisen turvallisuuden rakentamisessa ja luomisessa jokaisen positiivinen asennoituminen ja hyvä käyttäytyminen vaikuttavat. Pääsemme avoimuuteen, jolloin tekomme ovat sydämellisiä, hyväntahtoisia ja hyvää tarkoittavia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä.

Ystävällisin kevätterveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

EMPATIATAITO

9.1.2023

EMPATIATAITO

Vuorovaikutustaitoihin kuuluu empatiataito, joka on kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen voi tuntea ja kokea. Usein puhutaan toisen asemaan asettumisen tärkeydestä. Ollaan kiinnostuneita toisen ajatuksista ja kokemuksista. Kohdataan ja reagoidaan hyvin, ei loukata eikä kiusata ketään. Myötäelämällä tunteita ja näkökulmia osoitetaan empatiataitoa, jolloin myös ymmärretään paremmin. Empatia vuorovaikutuksessa lisää hyvää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa nimensä mukaisesti vaikutetaan vuorotellen. Luottamuksellisuus ja avoimuus lisääntyvät, koska luottamuksellisuus lisää avoimuutta ja avoimuus lisää luottamuksellisuutta. Syntyy positiivinen kehä.

Empatiataitoa voi vahvistaa ja oppia kotona, päiväkodissa, koulussa ja työpaikoilla ja muualla turvallisessa ilmapiirissä. Haastaviakin tunteita tunnistetaan, sanoitetaan ja suhtaudutaan myötätuntoisesti ja lämpöisesti itseen ja toisiin. Empatiataitoinen toimii hyväksyen, sallien ja armollisesti sekä itseä että toisia kohtaan. Jokaisen tulee saada osakseen empatiaa, jolloin on helpompi kasvattaa empatiataitoja. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä. Tarkkaavainen kuuntelu, erilaisten mielipiteiden arvostaminen, erilaisten tunteiden salliminen ja kysyminen ilman neuvomista, armollisuus itselle ja toiselle, vahvuuksien huomaaminen ja ymmärtäminen tuovat hyvinvointia.

Hyvinvointi kasvaa rinnalla kulkien, kunnioittaen. Sen, minkä tahdot itsellesi tehtävän, tee se myös toiselle!  Tyyneys, rohkeus ja viisaus ovat hienoja vahvuuksia, joita voimme kasvattaa yhteydessä toisiimme. Toimimme hyvyyden puolesta arjessa, korjaamme ja rakennamme. Hyvyyttä ja rauhaa viljelemällä pidämme yllä hyvää elämää. Hyvä elämä sisältää rakkautta toisiamme kohtaan. Empatiataitoisesti, hyvällä tahdolla ja reilusti toimien saamme aikaiseksi hyvää mieltä ja toimintaa.

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Turvaverkko

18.11.2022

Turvaverkko

Jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea. Kukaan ei pärjää ja kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Turvaverkkoa voi vahvistaa, niin että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. Varhainen ja ennaltaehkäisevä ja ajan mukainen ja riittävä ja korjaava toiminta ovat asioita, joita Vihdissä ja laajemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tulee vahvistaa yhteistyössä toimimalla.

Apua ja tukea voimme saada sekä läheisiltä että ammattilaisilta. Turvaverkko voi olla koti, isä, äiti tai muu huoltaja, isovanhemmat, sisarukset, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset ja naapurit, harrastus- ja vapaa-ajan ystävät. Lasten ja perheiden ja vanhemmuuden asioissa auttavat neuvola, päiväkoti, koulu (opettajat, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaat, kaverit). Nuorten asioissa apua antaa nuorisotyö. Työikäisten asioissa tärkeä on työterveyshuolto. Ikäihmisten asioissa auttaa kotihoito. Kaiken ikäisiä varten tarvittaessa olisi oltava saavutettavissa julkiset ja yksityiset tahot; sosiaalityö, terveysasema, hätätilanteissa 112, poliisi, palokunta, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapeutit.  Seurakunnat (diakoniatyö) ja järjestöt ovat apuna ja tukena elämän monissa kriiseissä.  MIELI ry verkosto: valtakunnallinen kriisipuhelin, kriisikeskukset, tukinet: MIELI-yksilötukisuhteet Sekasin-, Solmussa- ja ryhmächatit, Huoli-tuoli ja ryhmät ovat muotoja, joita kannattaa hyödyntää.  On avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Ihmisten kokonaisvaltaisen tilanteen selvittäminen vaatii eri osapuolilta aikaa, energiaa ja jaksamista, ymmärtävää, kuuntelevaa, keskustelevaa vastavuoroista, tasaveroista vuorovaikutusta, ei syyllistämistä, ei moralisointia. Arvostava, kunnioittava käytös, voimavarojen ja vahvuuksien ja selviytymiskeinojen etsiminen ja auttavien tahojen yhteistyö ovat kehittämisen kohteita aina uudelleen ja uudelleen.

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kohtaamiseen, ystävyyteen, tuttavuuteen, läheisyyteen. Kun kohtaamme empatiakykyisesti, tilannetajuisesti ja tunneälyisesti toinen toisemme, saamme asioita vietyä eteenpäin, niin että jokainen meistä rikastaa omalla elämällään meitä kaikkia.

terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön

14.10.2022

Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön

10.10. on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.

MIELI ry:n Kriisikeskuksissa Suomessa kohdataan ihmisiä, joista osa kertoo liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Yhteydenottosyyt ovat aiempaa vakavampia. On ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten tai omaa sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Kriisikeskukset tarjoavat kasvokkain ja etänä kynnyksetöntä ja maksutonta lyhytaikaista luottamuksellista keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja halutessaan voi asioida nimettömästi.

Viime aikoina kriisikeskuksista on joskus tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on myöhemmin.

Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Eri ikäisten mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveystaitojen vahvistamiselle on iso tarve varsinkin näinä epävarmoina aikoina. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ensimmäisen vuoden toimintaan.

Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.

Leena Tiitto, kriisikeskusjohtaja, Vihdin Kriisikeskus, MIELI Vihdin mielenterveys ry

 

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Kasvun palapeli

22.9.2022

Kasvun palapeli

On helppoja ja vaikeita palapelejä. Kumpaan tartumme. Helppo palapeli ei välttämättä tuo meistä esiin uutta. Jos rohkaistumme tekemään vaikeaa palapeliä, huomaamme, että opimmekin jotain uutta. Kokeilun ja siirtelyn kautta saamme paloja lisää paikalleen, pikkuhiljaa, pala kerrallaan.

Elämä on eräänlainen palapeli, joka koostuu eri osasista. Rakennamme niillä eväänpaloilla, joita meille on  matkamme varrella kertynyt ja hankimme uusia paloja, keinoja, jotta selviämme taas uusista, vieraammistakin haasteista. Tarvitsemme avuksi toisia palapelin palojen asettelijoita ja yhdessä saamme koottua jotakin vaikeampaa kohtaa, hahmotellen, selvitellen, kuulostellen, kokeillen, sovitellen.  Joku päivä huomaamme, että olemme yhdessä saaneet tietyn palapelin koottua ja siitä on kehkeytynyt hieno kokonaisuus. Riittävän ja oikea-aikaisen avun saamiseksi eri-ikäisille vihtiläisille ja kaikille muillekin hyvinvointialueiden ihmisille tarvitsemme eri tahojen toimijoita yhteistyössä luomaan rakenteita riittävillä resursseilla. Jokaisen tahon pala on osa suuren palapelin kokonaisuutta. Suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja seurataan. Tavoiteltuna tuloksena on lisääntynyt hyvinvointi.

Jokainen on arvokas. Jokaisella on vahvuuksia.  Joku on hyvä liikkumaan, kokkailemaan, rakentamaan, joku on hyvä maalaamaan, musisoimaan, ottamaan toiset huomioon, kuuntelemaan, keskustelemaan. Toinen on luotettava, osaa pyytää ja antaa anteeksi, on rohkea, pitää puolensa, on sovitteleva. Vahvuuksia voimme tunnistaa ja pohtia myös, missä haluamme kehittyä. Voimme kehittää ja kasvattaa taitojamme, jotta saamme hyvinvointia. Vahvuuksiamme käyttämällä olemme selvinneet tähän asti, oppineet ja kasvaneet ja niin myös eteenpäin, opimme ja kasvamme kehittämällä vahvuuksiamme olemalla avoimena uusille vahvuuksille.

syysterveisin Leena

Kategoriassa: Blogi

Tunnista tunteesi

3.8.2022

Vihtiläiset, tutustutaan tunteisiimme. Tunteet ovat spontaaneja, luonnollisia reaktioita, tulevat ja menevät. Se on lohdullista.  Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta emme heijasta niitä liikaa toisiin. Tunnistaminen luo voimaa ja pystyvyyden tunnetta. Opetellaan ilmaisemaan tunteitamme minä-viestein.

Iloisena innostumme uudesta, huojennumme helpotuksesta, koemme mielihyvää, rentoutta ja onnea. Nämä tunteet usein sallitaan. Luonnollisia ovat myös rakentavan aggression tunteet, jotka eivät vahingoita itseä tai muita, eivät alista, eivät mitätöi. Vihaisena olemme turhautuneita, nöyryytyksen, epäoikeudenmukaisuuden tai epäreiluuden tunnetta kokevia, ärsyynnymme vastoinkäymisistä. On hyvä tunnistaa suuttumuksensa ja opetella keinoja, jotka rauhoittavat oloa. Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun ja joskus tämä vaatii puolustautumista. Kateellisuus voi aiheuttaa loukkaantumista. Surevana koemme menetystä, ulkopuolisuutta, pettymystä, apeutta, kaihoa ja ikävää. Läheisen tai lemmikin kuolema, eron tuoma menetys, työpaikan, kodin tai terveyden menetys aiheuttavat surua. Pelko lamauttaa ja ahdistaa, voi nolottaa, tehdä vetäytyväksi, huolissaan olevaksi ja murehtivaksi. Voi paeta tai taistella. Oloa voi helpottaa huolihetkillä, tehdä tietoisuuden ja läsnäolon harjoituksia, hengitellä rauhassa, ottaa aikalisää. Voi mennä lenkille, maalata, kuunnella musiikkia tai tehdä muuta mukavaa, maadoittua. Rakkaus on luottamusta, kiintymystä, ihastusta, hellyyttä ja voimaa.  Yllätys tuo tarmokkuutta, ilahtumista, helpotusta, jännitystä ja ällistystä.

On lupa tuntea, ilmaista, käsitellä tunteita ja opetella niiden hallintaa. Dialogisessa, vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa eri osapuolten tunteita ja näkökulmia huomioidaan, opitaan ymmärtämään paremmin ja syvemmin. Asiat asettuvat mittasuhteisiin. Kohtaamisessa toivo on tärkeä selviytymiskeino. Vaikeissakin tilanteissa luodaan yhdessä toivoa, selvitään hyvällä tahdolla ja toiminnalla eteenpäin. Tunteikasta aikaa!

terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

Elämässä tärkeää ovat arvot

9.6.2022

Elämässä tärkeää ovat arvot

 

Onnellisuutta ja hyvyyttä tukevat arvomme. Arvot liittyvät eettisyyteen ja eettisyyden on hyvä näkyä elämässämme. Arvomme näkyvät käyttäytymisessämme, yksityisesti ja yhteisöissä. Jätämme tunnejäljen kohtaamisestamme.  Vihtiläisillä Vihdissä on arvoja, joita toteutamme.

Suvaitsevaisuus ja hyväksyminen punnitaan eteemme tulevissa tilanteissa, jotka ovat meille aluksi vieraita-tulevat lopulta tutuiksi.  Onnellinen voi olla terveenä tai sairaana: on kykyä uskoa hyvään, rakkauteen, elämään, käyttää asemaa ja koulutusta viisaasti, olla avoin, luotettava ja rehellinen. Aktiivinen kansalaisuus voi näkyä osallistumisena, mukana olona, vaikuttamisena, yhteisöllisyytenä. Puolustamme oikeudenmukaisuutta, olemme hyvän puolella, rinnalla kulkien.  Uskoa ja toivoa tulevaan rakennamme yhdessä hyvällä tahdolla ja toiminnalla – menemme yhdessä eteenpäin. Kohtelemme toisiamme inhimillisesti, moninaisuus huomioiden, arvostavasti ja kunnioittavasti – puolin ja toisin. Huomioimme toistemme näkökulmat ja olemme valmiita keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti, vastavuoroisesti – toteutamme reilua, arvostavaa kohtaamista.

Joskus on hyvä uudistua, luopua vanhasta ja mennä rohkeasti kohti uutta, löytää uusia mahdollisuuksia! Ymmärryksemme syvenee itseämme ja toisiamme kohtaan. Olemme peilejä toisillemme. Toteuttakaamme eettisiä arvojamme rohkealla mielellä ja ystävällisellä asenteella niin, että jokainen voi kokea tulleensa arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi arvokkaana omana itsenään. Ollaan luotettavia, avoimia, asiantuntemusta, tietoa ja kokemuksia hyödyntäviä. Itsenäisyys, vapaus ja turvallisuus elämässämme, maassamme, maailmassamme ovat meille tärkeitä. Kestävä kehitys, ekologisuus, ilmaston ja luonnon suojelu ovat arvoja, jotka ovat pinnalla tänäänkin tässä maailmantilanteessa. Lisätään turvallisuutta ja toivotaan kaikille pärjäämistä- yhteisellä vuoropuhelulla rakennetaan yhteistyötä. Toivoa, voimaa ja iloa! Onnellisuutta ja hyvyyttä!

 

kesäisin terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

SELVIYTYMISKYKY

25.4.2022

Me vihtiläisetkin olemme huomanneet, kuinka tämä aika on vaatinut meiltä erityistä selviytymiskykyä eli resilienssiä. Arjen selviytyminen on voinut olla haasteellista. Paha olo, ahdistus, masennus ja pelko ovat saattaneet vallata mieltä, ihmissuhteissa on voinut olla vaikeaa ja yksinäisyyttäkin on ollut. Haastavissakin tilanteissa olemme silti aina päässeet vähän kerrallaan eteenpäin.  Olemme saaneet huomata, että olemme jaksaneet vielä pitkään senkin jälkeen, kun luulimme, että emme jaksaisi.  Vihdissä ihmiset ovat auttaneet toinen toisiaan ja eri tahot ovat edelleen tiivistäneet yhteistyötään vaikeuksissa olevien auttamiseksi. Toivoa luodaan yhdessä.

Olemme saaneet pohtia, mikä meille on todella arvokasta ja tärkeää. Entistäkin tärkeämmäksi on tullut omien selviytymiskeinojen vahvistaminen. Lähtemällä ulkoilemaan luontoon on virkistytty. Monipuolisen ruoan, rentoutumisen ja unen merkitykseen on ollut hyvä kiinnittää huomiota. Joku on saattanut saada turvaa ja toivoa uskonnosta, aatteista ja arvoista. Elämän merkityksellisyyttä on pohdittu ja vahvistettukin. Joku on innostunut ehkä hankkimaan lisätietoa asioista, tehnyt uusia suunnitelmia ja ratkonut ongelmia. Mielikuvitus, luovuus on voinut päästä valloilleen, jopa myönteisesti itseään kuunnellen, uusia toimintatapoja etsien. Tunteita on tullut ja mennyt, on itketty, surtu, naurettu ja iloittu. Omien tunteiden ilmaisu toiminnan kautta on helpottanut. Läheisiä on tavattu etänä tai kasvokkain, on tuettu ja saatu tukea. Digitaaliset toimintamuodot ovat auttaneet hiljaisempiakin ääniä esille. Jaetaan kokemuksia toistemme kanssa. Pyydämme edelleen huomiota hyvinvointialueemme edustajilta palvelujärjestelmän suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Jokaisessa meissä on vahvuuksia ja niitä saamme käyttää ja vahvistaa ja uskaltautua jopa uusille epävarmuusalueille. Jonakin päivänä huomaamme, että tämänkin opimme ja siitä tulee mukavuusaluettamme. Voimaantumista tapahtuu. Ollaan läsnä. Kohdellaan itseämme ja toisiamme myötätuntoisesti ja turvaa luoden. Puhutaan ja tehdään hyvää. Rauhaa ja rakkautta.

terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi

YHDESSÄ ETEENPÄIN

24.2.2022

YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yhteistyötaitojen kasvattaminen onnistuu harjoittelemalla, läsnä olemalla. Vuorovaikutuksessa voimme pohtia, reflektoida, tutkia ja vertailla ajatuksiamme, tunteitamme, mielipiteitämme, käyttäytymistämme. Kohtaamme toisemme tasavertaisesti ajattelevina, jolloin jokainen saa puhua omana itsenään, tuoda esiin oman äänensä. Kun suostumme rakentavaan, kuuntelevaan, keskustelevaan, luovaan ja neuvottelevaan dialogiin, vuorovaikutus rikastuu ja ymmärrys syventyy itsestämme, toisista ja yleensä maailmasta. Tämä edellyttää mielestäni avoimuutta, vastavuoroisuutta ja tosiasioihin pohjaavaa tilannetajua ja toinen toisemme kunnioittamista. Dialogin soveltaminen tarjoaa haasteen kaikille, sillä kommunikaation jatkuvan kehittämisen tulee olla jokaisen vastuulla. Kannustetaan, otetaan toiset huomioon, pyydetään ja annetaan anteeksi ja kiitetään. Etsitään tukea, lohdutetaan ja tuetaan. Rehellisen ja oikeudenmukaisen keskustelun kautta vaikea asia voi saada rakentavan päätöksen.

Sosiaali- ja terveysuudistuksessa Vihti on uutta luovassa tilanteessa. Opimme osallisuuden, yhteistoiminnan ja -kehittämisen ja sitoutumisen kautta turvallisessa viitekehyksessä asiakas-, toimija- ja yhteistyötasoilla. Tärkeää on ymmärtäminen, rehellisyys, luottamus ja kunnioittaminen. Osataan sanoa tilanteessa EI ja KYLLÄ. Rajat ovat rakkautta. Ollaan joustavia, otetaan toiset huomioon, kysytään ja vastataan. Palvelujärjestelmän yhteensovittamisessa tarvitaan julkisia tahoja, järjestöjä ja seurakuntia. Jokaiselle tulee taata toimintamahdollisuudet palvelupoluissa ja järjestöjen asema on turvattava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu huomioiden ennaltaehkäisevyys ja matala kynnys palveluihin. Hienojen puheiden tulee konkretisoitua hyvinä toimenpiteinä ja käytänteinä niin, että eri-ikäiset ihmiset saavat riittävää apua, tukea ja hoitoa.

Toivon vihtiläisille rohkeutta dialogisuuden ja persoonallisen otteet toteuttamiseen yhdessä tavoitteiden toteutumiseksi jokaisen parhaaksi hyvinvointialueellamme. Matka dialogisuuteen on jatkuvaa!

 

yhteistyöterveisin Leena

Kategoriassa: Blogi

10.10. on Maailman mielenterveyspäivä: Kuuntelen-kuulen, katson-näen

25.6.2020

10.10. on Maailman mielenterveyspäivä

Kuuntelen-kuulen, katson-näen

Vihdin Kriisikeskuksen erityisyytenä on aito, dialoginen vuorovaikutus, kohtaaminen, läsnäolo. Dialoginen toimintatapa perustuu asiakkaiden, toimijoiden ja yhteistyötahojen kunnioittavaan, kuuntelevaan, keskustelevaan ja ymmärrystä lisäävään kohtaamiseen asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeista lähtien. Joustavuus, aktiivisuus, kuunteleminen, sanoittaminen, aito kohtaaminen ja tasavertaisuus ovat olennaista kohtaamisessa. Asiakas tulee TÄSSÄ JA NYT nähdyksi, kuulluksi ja välitetyksi, käyttää voimavarojaan, voimaantuu ja saa toivoa ja selviytymiskeinoja tulevaan ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa lisääntyy.

Kuunteleminen on aktiivista osallistumista vuorovaikutuksessa. Kuuntelua on tapahtunut silloin, kun toinen kokee tulleensa kuulluksi. Dialogisessa vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet tulevat nähdyksi ja kuulluksi. Aito läsnäolo on avointa ja luottamuksellista, rehellistä, rohkeaa kohtaamista. Voimme tarkistaa kysymyksin, olemmeko ymmärtäneet oikein, haluaako toinen vielä kertoa jostakin.

Vaistoamme herkästi, kuunteleeko toinen todella. Aktiivisessa kuuntelussa kuuntelijan eleet, asennot ja katsekontakti ovat tärkeässä asemassa. Kun tulee kokemus kuulluksi tulemisesta, myös rohkeus avautua lisääntyy. Kohtaamisen on siis tärkeää tapahtua psykologisesti turvallisessa tilanteessa. Näin tunteiden ilmaisulle ja käsittelylle tulee tilaa.

Meissä kaikissa on hyviä vahvuuksia ja jokainen on arvokas ja tärkeä. Voimme yhdessä opetella kuuntelua ja kuulemista, katsomista ja näkemistä aina, kun kohtaamme. Hyvästä kohtaamisesta jää hyvä tunnejälki, joka vie eteenpäin.

Mitä Sinulle kuuluu nyt?- kysymyksen voimme tehdä toisillemme joka päivä ja olla aidosti kiinnostuneita. Elämän monimuotoisuudessa kaikki tarvitsevat kuuntelijaa. Yhdessä jakamalla vaikeatkin asiat helpottuvat ja asettuvat mittasuhteisiin ja olo helpottuu.

Toivoa, voimaa ja iloa!

 

Maailman mielenterveyspäivän Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanja starttaa maanantaina 5.10. Maailman mielenterveyspäivä on 10.10. http://mieli.fi/kymppikymppi

ystävällisin terveisin Leena

#kuuntelu #mielenterveys #mieli

#vihreäävaloa #ketävoisitkuunnella #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä

Kategoriassa: Blogi, Yleinen

POHDINTAA TYÖNOHJAUKSESTA

13.8.2019

POHDINTAA TYÖNOHJAUKSESTA

Työnohjauksesta saa iloa, voimaa ja voimaantumista, tukea jaksamiseen. Me-henki ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja ohjattava saa kasvaa ja kehittyä ja saa lisää taitoja ja näkökulmia työhön. On tärkeää käydä läpi yhdessä omaa roolia, tutkia työtä ja omaa itseä kokonaisvaltaisesti ja tunteiden roolia muistaen kuitenkin koko ajan liitynnän työhön ja sen tekemiseen. Asioiden ”puheeksi ottaminen”, kokonaisvaltainen käsittely, monipuolinen tekeminen ja rohkaisu ohjattavan lähtökohdista ja tarpeista lähtien auttavat ohjattavan kuulluksi ja nähdyksi tulemisessa. Tapahtumien, ajatusten, reaktioiden ja tunteiden käsittely on hyödyllistä. Työnohjaus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on jatkossakin pitää huolta itsestä, rajoista ja jaksamisesta työyhteisön ohella.

Työnohjaaja auttaa olemalla sitoutunut, innostunut, ammattitaitoinen, aktiivinen, positiivinen, empaattinen ja rauhallinen. Ohjaajan tilannetietoisuus ja -kykyisyys on ensisijaisen tärkeää. Ymmärtävä, välittävä ja dialoginen kohtaaminen, vuorovaikutus, ymmärryksen syventäminen yhdessä eri tavoin ja voimavara- ja ratkaisukeskeinen ote auttavat. Keskustelu ja kirjalliset ja toiminnalliset keinot ovat konkretisoivia ja havainnollistavia, joista saa hyviä voimavaraeväitä jatkoonkin. Työnohjauksen on tärkeää olla jatkuvaa ja säännöllistä, jolloin prosessointi mahdollistuu. Yhteistyön on tärkeää olla ohjaajan ja ohjattavien kesken molemminpuolin arvostavaa ja aktiivista. On hienoa, että meillä mielenterveysseurassa ja kriisikeskuksessa panostetaan tähän tärkeään työnohjausasiaan ja tunnetaitoihin.

terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi

POHDINTAA RESILIENSSISTÄ

2.5.2019

POHDINTAA RESILIENSSISTÄ

Soili Poijulan Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito-kirja (2018) on hyödyllistä luettavaa. Meillä jokaisella on elämässä vastoinkäymisiä, jolloin joudumme keskittymään toipumiseen ja selviytymiseen erilaisin keinoin. Yritämme sopeutua tilanteisiin ja parantaa hyvinvointiamme. Tapahtuneiden jälkeen ajan kuluessa huomaamme ehkä kehittyneemme ja kasvaneemme ihmisinä.

Keinoina ovat esimerkiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa puhuminen ja kuunteleminen, tunteiden ilmaiseminen, käsittely ja hallinta. Resilienssi on joustavaa palautumista, kestävyyttä. Joustavuudella ja sinnikkyydellä saamme tilanteessa tasapainoa ja selviydymme eteenpäin. Osallistuminen, merkityksen löytäminen ja tavoitteellisuus auttavat palautumaan. Opitaan ja vahvistutaan, jolloin toimintakyky palautuu. Elämä voi olla välillä kamppailua ja kärsimystäkin, jolloin vaikeuksien läpi työskentely vie meitä eteenpäin. Voimme huomata, että meillä on voimavaroja ja vahvuuksia ja taitoja, joita arvojemme mukaisesti lannistumattomasti käyttämällä, ylläpitämällä ja kehittämällä selviydymme edelleen ja saamme uutta kukoistusta. Haavoittuvuuden kautta voimme huomata myös vahvuuksiamme. Kestävyytemme voi kasvaa ja sinnikkäästi saamme jatkaa eteenpäin. Yhdessä voimme säilyttää toivoa ja luoda hyvää tulevaisuutta, iloa ja onnellisuutta.

Joustavuus ja aktiivisuus edistävät toimintakykyämme. Kuunteleminen, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, sanoittaminen voivat onnistua aidossa kohtaamisessa. Vastavuoroinen dialoginen vuorovaikutus, läsnäolo tässä ja nyt tuovat tunteen kuulluksi, nähdyksi ja välitetyksi tulemisesta. Jokainen on arvokas ja tärkeä, tasavertainen.

Hyvää kesän odotusta!

Ystävällisin terveisin Leena

Kategoriassa: Blogi

Suomi on onnellinen, entä sinä?

25.3.2019

Suomi on YK:n raportin mukaan maailman onnellisin maa. Oletko sinä nyt tässä hetkessä onnellinen? Jos olet, onneksi olkoon! Ole tyytyväinen, pysähdy nauttimaan hetkestä ja kiitä itseäsi kaikesta, missä olet onnistunut ja mitä olet saavuttanut.

Tämä maailman onnellisin maa pitää sisällään kuitenkin myös paljon pahaa oloa. Itsemurhien määrä on kääntynyt taas nousuun. Kaikkiin asioihin, mitä elämässä sattuu, ei pysty itse vaikuttamaan. Kukaan ei ole turvassa mielen järkkymiseltä, sairauksilta, onnettomuuksilta, erilaisilta kriiseiltä. Harvemmin niitä itse kukaan tieten tahtoen itselleen tai läheisilleen valitsee.

Jos et nyt koe olevasi onnellinen, minkä pitäisi elämässäsi muuttua, jotta voisit olla onnellinen? Jos saisit itse täysin valita ja päättää kaikesta elämässäsi, mitä sellainen elämäsi pitäisi sisällään? Mitä tästä elämästä ja itsessäsi säilyttäisit näin? Minkä haluaisit olevan toisin? Ovatko sinun onnen ainekset kiinni ulkoisista vai sisäisistä tekijöistä? Kenestä tai mistä hyvinvointisi riippuu? Jos vastuu hyvinvoinnista on määritelty ulkopuolelle ja jonkin muun pitää muuttua hyvinvoidakseen, voi todennäköisemmin huonosti. Jos kykenee määrittelemään vastuun ja muutoksen itselleen, on mahdollista voida hyvin. Jos et voi muuttaa tilannetta, voitko muuttaa suhtautumistasi siihen? Mihin asioihin pystyt itse vaikuttamaan hyvinvoinnissasi? Mitä tarvitset ollaksesi onnellinen? Mikä tekee tai tekisi juuri sinusta onnellisen tai onnellisemman? Miten voisit lisätä hyvinvointiasi? Milloin viimeksi koit onnen tunteen? Mikä sen sai aikaan?

Omaa hyvinvointiaan on hyvä jokaisen pysähtyä miettimään. Joskus tarvitsemme toista ihmistä peiliksi nähdäksemme paremmin itsessämme sen hyvän ja omat vahvuudet, mitä ihan jokaisessa on. Kasvamme vuorovaikutuksessa.

 

Kriisityöntekijä

Hanna

Kategoriassa: Blogi

Voimaa, toivoa ja iloa kevääseen

13.3.2019

hei,

 

Kevät on jo ihan ovella. Auringon valo auttaa luontoa heräämään. Mikä sinulle tuo voimaa keväällä? Mistä sinä saat toivoa? Mistä sinä iloitset tänään?

Meillä jokaisella on vahvuuksia, joita kannattaa nytkin kaivella esiin, käyttää, ylläpitää ja vahvistaa. Voimme myös etsiä uusia mahdollisuuksia ja polkuja, jolloin voimme huomata omaavamme jotain hienoa voimavaraa. Voimme myös auttaa toinen toisiamme vahvuuksien etsinnässä ja huomaamisessa. Vahvuuksiamme käyttämällä voimaannumme. Mitä hyviä asioita löytyy arjessasi?

Vahvistumme itsemme ja toistemme kuuntelun ja näkemisen kautta, kohtaamisessa. Luomme iloa hymyllä ja huumorilla.  Rinnalla kulkien luomme toivoa. Toivon ylläpitäminen ja antaminen auttavat eteenpäin. Hyvän kautta vahvistamme hyvää! Välitetään!

Iloa kevääseen,

 

Leena

 

Kategoriassa: Blogi

5.12. vapaaehtoisten päivä

20.11.2018

hei, 5.12. vietetään vapaaehtoisten päivää.

Vapaaehtoistoimijoita on meilläkin eri rooleissa, osa toimii hallituksessa ja osa kriisikeskuksessa asiakaskohtaamisissa puhelimitse, kasvokkain, tukinetissä ja ryhmissä. Osa osallistuu tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Jokaisen panostus on tärkeä osa kokonaisuutta.

Kiitos Teille kaikki vapaaehtoiset toimijat, tukihenkilöt ja työntekijät!

Ystävällisin terveisin Leena

#vapaaehtoistenpäivä

#Hyvää Mieltä

#mielenterveys

#vapaaehtoistyö

 

Vapaaehtoistoimijoita, tukihenkilöitä ja työntekijöitä pikkujoulutunnelmissa, kiitos ja onnea!

10-vuotisesta toiminnasta tukihenkilöt saivat kultaisen pinssin, kiitos ja onnea:)

Kategoriassa: Blogi

Seuraava sivu »

Ajankohtaista

Vihdin Kriisikeskus osaksi MIELI ry:tä

Kunnioittaminen

Toivoa huoliin

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
  • MITÄ ON MIELENTERVEYS
  • VAHVISTA MIELENTERVEYTTÄ
  • HARJOITUKSET
  • VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET
  • MATERIAALIA JA TIETOA
TULE MUKAAN
  • PAIKALLISJÄRJESTÖT
  • VAPAAEHTOISTOIMINTA
  • JÄSENEKSI
  • KOULUTUKSET
TUKEA JA APUA
  • KRIISIKESKUKSET
  • KRIISIPUHELIN
  • NETISSÄ
  • RYHMISSÄ
  • APUA ITSETUHOISUUTEEN
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
  • ORGANISAATIO JA TOIMINTA
  • MEDIALLE
  • AJANKOHTAISTA
  • YHTEYSTIEDOT