Turvaverkko

Jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea. Kukaan ei pärjää ja kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Turvaverkkoa voi vahvistaa, niin että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. Varhainen ja ennaltaehkäisevä ja ajan mukainen ja riittävä ja korjaava toiminta ovat asioita, joita Vihdissä ja laajemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tulee vahvistaa yhteistyössä toimimalla.

Apua ja tukea voimme saada sekä läheisiltä että ammattilaisilta. Turvaverkko voi olla koti, isä, äiti tai muu huoltaja, isovanhemmat, sisarukset, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset ja naapurit, harrastus- ja vapaa-ajan ystävät. Lasten ja perheiden ja vanhemmuuden asioissa auttavat neuvola, päiväkoti, koulu (opettajat, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaat, kaverit). Nuorten asioissa apua antaa nuorisotyö. Työikäisten asioissa tärkeä on työterveyshuolto. Ikäihmisten asioissa auttaa kotihoito. Kaiken ikäisiä varten tarvittaessa olisi oltava saavutettavissa julkiset ja yksityiset tahot; sosiaalityö, terveysasema, hätätilanteissa 112, poliisi, palokunta, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapeutit.  Seurakunnat (diakoniatyö) ja järjestöt ovat apuna ja tukena elämän monissa kriiseissä.  MIELI ry verkosto: valtakunnallinen kriisipuhelin, kriisikeskukset, tukinet: MIELI-yksilötukisuhteet Sekasin-, Solmussa- ja ryhmächatit, Huoli-tuoli ja ryhmät ovat muotoja, joita kannattaa hyödyntää.  On avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Ihmisten kokonaisvaltaisen tilanteen selvittäminen vaatii eri osapuolilta aikaa, energiaa ja jaksamista, ymmärtävää, kuuntelevaa, keskustelevaa vastavuoroista, tasaveroista vuorovaikutusta, ei syyllistämistä, ei moralisointia. Arvostava, kunnioittava käytös, voimavarojen ja vahvuuksien ja selviytymiskeinojen etsiminen ja auttavien tahojen yhteistyö ovat kehittämisen kohteita aina uudelleen ja uudelleen.

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kohtaamiseen, ystävyyteen, tuttavuuteen, läheisyyteen. Kun kohtaamme empatiakykyisesti, tilannetajuisesti ja tunneälyisesti toinen toisemme, saamme asioita vietyä eteenpäin, niin että jokainen meistä rikastaa omalla elämällään meitä kaikkia.

terveisin Leena

Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön

10.10. on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.

MIELI ry:n Kriisikeskuksissa Suomessa kohdataan ihmisiä, joista osa kertoo liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Yhteydenottosyyt ovat aiempaa vakavampia. On ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten tai omaa sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Kriisikeskukset tarjoavat kasvokkain ja etänä kynnyksetöntä ja maksutonta lyhytaikaista luottamuksellista keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja halutessaan voi asioida nimettömästi.

Viime aikoina kriisikeskuksista on joskus tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on myöhemmin.

Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Eri ikäisten mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveystaitojen vahvistamiselle on iso tarve varsinkin näinä epävarmoina aikoina. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ensimmäisen vuoden toimintaan.

Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.

Leena Tiitto, kriisikeskusjohtaja, Vihdin Kriisikeskus, MIELI Vihdin mielenterveys ry

Vihtiläiset, tutustutaan tunteisiimme. Tunteet ovat spontaaneja, luonnollisia reaktioita, tulevat ja menevät. Se on lohdullista.  Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta emme heijasta niitä liikaa toisiin. Tunnistaminen luo voimaa ja pystyvyyden tunnetta. Opetellaan ilmaisemaan tunteitamme minä-viestein.

Iloisena innostumme uudesta, huojennumme helpotuksesta, koemme mielihyvää, rentoutta ja onnea. Nämä tunteet usein sallitaan. Luonnollisia ovat myös rakentavan aggression tunteet, jotka eivät vahingoita itseä tai muita, eivät alista, eivät mitätöi. Vihaisena olemme turhautuneita, nöyryytyksen, epäoikeudenmukaisuuden tai epäreiluuden tunnetta kokevia, ärsyynnymme vastoinkäymisistä. On hyvä tunnistaa suuttumuksensa ja opetella keinoja, jotka rauhoittavat oloa. Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun ja joskus tämä vaatii puolustautumista. Kateellisuus voi aiheuttaa loukkaantumista. Surevana koemme menetystä, ulkopuolisuutta, pettymystä, apeutta, kaihoa ja ikävää. Läheisen tai lemmikin kuolema, eron tuoma menetys, työpaikan, kodin tai terveyden menetys aiheuttavat surua. Pelko lamauttaa ja ahdistaa, voi nolottaa, tehdä vetäytyväksi, huolissaan olevaksi ja murehtivaksi. Voi paeta tai taistella. Oloa voi helpottaa huolihetkillä, tehdä tietoisuuden ja läsnäolon harjoituksia, hengitellä rauhassa, ottaa aikalisää. Voi mennä lenkille, maalata, kuunnella musiikkia tai tehdä muuta mukavaa, maadoittua. Rakkaus on luottamusta, kiintymystä, ihastusta, hellyyttä ja voimaa.  Yllätys tuo tarmokkuutta, ilahtumista, helpotusta, jännitystä ja ällistystä.

On lupa tuntea, ilmaista, käsitellä tunteita ja opetella niiden hallintaa. Dialogisessa, vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa eri osapuolten tunteita ja näkökulmia huomioidaan, opitaan ymmärtämään paremmin ja syvemmin. Asiat asettuvat mittasuhteisiin. Kohtaamisessa toivo on tärkeä selviytymiskeino. Vaikeissakin tilanteissa luodaan yhdessä toivoa, selvitään hyvällä tahdolla ja toiminnalla eteenpäin. Tunteikasta aikaa!

terveisin Leena

Elämässä tärkeää ovat arvot

Onnellisuutta ja hyvyyttä tukevat arvomme. Arvot liittyvät eettisyyteen ja eettisyyden on hyvä näkyä elämässämme. Arvomme näkyvät käyttäytymisessämme, yksityisesti ja yhteisöissä. Jätämme tunnejäljen kohtaamisestamme.  Vihtiläisillä Vihdissä on arvoja, joita toteutamme.

Suvaitsevaisuus ja hyväksyminen punnitaan eteemme tulevissa tilanteissa, jotka ovat meille aluksi vieraita-tulevat lopulta tutuiksi.  Onnellinen voi olla terveenä tai sairaana: on kykyä uskoa hyvään, rakkauteen, elämään, käyttää asemaa ja koulutusta viisaasti, olla avoin, luotettava ja rehellinen. Aktiivinen kansalaisuus voi näkyä osallistumisena, mukana olona, vaikuttamisena, yhteisöllisyytenä. Puolustamme oikeudenmukaisuutta, olemme hyvän puolella, rinnalla kulkien.  Uskoa ja toivoa tulevaan rakennamme yhdessä hyvällä tahdolla ja toiminnalla – menemme yhdessä eteenpäin. Kohtelemme toisiamme inhimillisesti, moninaisuus huomioiden, arvostavasti ja kunnioittavasti – puolin ja toisin. Huomioimme toistemme näkökulmat ja olemme valmiita keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti, vastavuoroisesti – toteutamme reilua, arvostavaa kohtaamista.

Joskus on hyvä uudistua, luopua vanhasta ja mennä rohkeasti kohti uutta, löytää uusia mahdollisuuksia! Ymmärryksemme syvenee itseämme ja toisiamme kohtaan. Olemme peilejä toisillemme. Toteuttakaamme eettisiä arvojamme rohkealla mielellä ja ystävällisellä asenteella niin, että jokainen voi kokea tulleensa arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi arvokkaana omana itsenään. Ollaan luotettavia, avoimia, asiantuntemusta, tietoa ja kokemuksia hyödyntäviä. Itsenäisyys, vapaus ja turvallisuus elämässämme, maassamme, maailmassamme ovat meille tärkeitä. Kestävä kehitys, ekologisuus, ilmaston ja luonnon suojelu ovat arvoja, jotka ovat pinnalla tänäänkin tässä maailmantilanteessa. Lisätään turvallisuutta ja toivotaan kaikille pärjäämistä- yhteisellä vuoropuhelulla rakennetaan yhteistyötä. Toivoa, voimaa ja iloa! Onnellisuutta ja hyvyyttä!

kesäisin terveisin Leena