Vihdin Kriisikeskus

MIELI Vihdin mielenterveys ry. ja Vihdin Kriisikeskus - tukea ja keskusteluapua kaikille vihtiläisille, karkkilalaisille ja lohjalaisille.

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: Yleinen

HUOLITUOLI: VARAA AIKASI

Huolituoli

 

Huolituoli on tila, jossa voi keventää mieltään

luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä.

 

Huolituolissa päivystää MIELI ry:n koulutettu vapaaehtoinen

ja hän tapaa kertaluontoisesti (n. 45 min / ihminen) ihmisiä,

joilla on tarve purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan jollekulle.

 

Soita ja varaa aika:  050-401 6259 pariton ti klo 17.30-20.30

vapaaehtoinen / Vihdin Kriisikeskus

 

Mahdollisuus asioida nimettömänä

Kunnioitus ja arvostava kohtaaminen

Luottamuksellisuus ja turvallisuus

Kriisi/huoli on keskiössä

Keskeistä kiireetön kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen

 

Toivoa, voimaa ja iloa!

 

 

Tuki, kannustus ja rohkaisu

Tuki, kannustus ja rohkaisu

Jokainen kaipaa positiivista palautetta, joten voimme sitä antaa. Voimme tukea, kannustaa ja rohkaista toista huolissa, suruissa ja murheissa ja iloita hänen kanssaan onnistumisista ja saavutuksista, jolloin motivaatio kasvaa ja toiminta kohti tavoitetta on helpompaa. Toisten kannustaminen tukee henkilökohtaista kasvuamme, joka lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme.

Toista tukeva ja kannustava henkilö omaa usein hyvän itsetunnon ja on sinut itsensä kanssa. Henkilön omasta vaikeasta tilanteesta voi kertoa se, jos kääntää toisen positiiviset asiat huonoiksi tai häntä vastaan. Antamalla positiivista tukea, kannustusta ja rohkaisua saamme hyvää mieltä. Vihan tai katkeruuden ruokkiminen ei auta ketään. Autamme itseämme ja muita, kun ruokimme iloa ja hyvyyttä! Positiivinen, reilu asenne auttaa yksilöä ja yhteisöä.

Ihmisyyteen kuuluu, että voi tulla virheitä ja nekin voivat olla opettavaisia. Tärkeää on, että huomaamme vahvuudet, voimavarat ja kehittymispisteet ja hyvällä tahdolla menemme yhdessä eteenpäin! Toinen on hyvä toisessa ja toinen toisessa asiassa, joten käyttämällä vahvuuksia saavutamme ihania asioita. Parhaansa tekemisen tulee riittää.

Eri-ikäiset voivat matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä erilaisissa elämäntilanteissa puhelimitse, videovälitteisesti ja kasvokkain Vihdin Kriisikeskukseen, jossa tukea ja apua saa ennaltaehkäisevästi ja akuutisti. On tärkeää, että toimintamme huomioidaan, johon tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Kumppanuussopimuksin avustusta järjestöille tarjoamalla hyvinvointialueet ja kunnat voivat tukea järjestöjen toimintamahdollisuuksia.

Muutostilanteissa toimitaan myönteisesti ja henkisesti joustavasti, jolloin yhteisöissä rakennetaan hyvää toisiamme havainnoiden ja tukien. Inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa maailman tilanteessa tarvitaan tyyneyttä, kärsivällisyyttä, viisautta ja rohkeutta toimia yhdessä hyvinvointia edistäen! Vihtiläiset, tuetaan, kannustetaan ja rohkaistaan toisiamme!

Syysterveisin Leena

10.9. on itsemurhien ehkäisypäivä

Kysy: ”Mitä kuuluu?”.

Se voi pelastaa hengen.

Yksikin itsemurha on liikaa. Yksikin keskustelu voi auttaa. 💚  

.

#mitäkuuluu # itsemurhien ehkäisypäivä

Sinäkin voit auttaa lahjoittamalla itsemurhia ehkäisevään työhön: mieli.fi

Hengähdetään hetkinen

Hengähdetään hetkinen

Levon merkitys on äärimmäisen tärkeää mielen ja kehon rentoutumiselle, kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Lepo auttaa jaksamaan, jolloin arki ja työ sujuu paremmin. Usein ehkä pohdimme, teemmekö riittävän paljon ja oikeita asioita – mikä on riittävää, mikä on tuloksellista. Kannamme mukanamme erilaisia huolia ja stressinaiheita, jotka pitkittyessään saattavat aiheuttaa ahdistusta. Jaksamme usein kantaa paljon asioita, silti ehkä vielä tärkeämpää voi olla se, miten hyvin osaamme ja pystymme hellittämään. Usein kovimman kiireen keskellä pysähtyminen auttaa rauhoittumaan, selkeyttää ajatuksia ja helpottaa toimimista jatkossa.

Nykyisessä suorituskeskeisyydessä helposti saatamme unohtaa riittävän levon tai voimme kokea, että meillä ei ole riittävästi aikaa kiireen ja stressin keskellä pysähtyä levon äärelle. Uupumusta on havaittavissa eri ikäisten keskuudessa. Miten voisimme kodeissa, kouluissa ja työyhteisöissä enemmän huomioida ihmisen hyvinvointia. Koulussa ja työelämässä tulee huomioida toipumisrauha eli joka päivä tulisi huomioida koulun ja työn rasitusten jälkeinen palautumisen mahdollisuus. Koulu- ja työtehtävien määrän tulee olla suhteessa aikaan ja suorituskykyyn.  Jos on liikaa liian vähässä ajassa, jokainen kuormittuu, kun taa sopivassa ajassa sopiva määrä tehtäviä ylläpitää motivaatioita ja jaksamista. Kuka rentoutuu mitenkin, toinen menee sohvalle lepäilemään, toinen touhuaa kiinnostavissa askareissa. Kotonakin on tärkeää muistaa levähtää.

Hyvä uni palauttaa rasituksesta.  Riittävät yöunet, joskus päiväunet tai muu lepo ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä, joten jos ne eivät toteudu riittävästi, keho ja mieli reagoivat väsymällä ja uupumalla, kuormittumalla. Kuunnellaan itseämme! Rentoudutaan Vihdin kauniissa luonnossa, kävelyllä, tehdään rentoutusharjoituksia, pidetään taukoja, taukojumppaa, jaksotetaan työtä, kotiaskareita. Juuri nytkin kesän aikana meille on tärkeää saada levätä, ladata uutta energiaa syksyn tuleviin koitoksiin. Hengähdetään hetkinen!

Hyvää kesää!

terveisin Leena

VAPAAEHTOISTEN TUKIJOIDEN JA KRIISIAUTTAJIEN PERUSKOULUTUS/SYKSY 2023

VAPAAEHTOISTEN TUKIJOIDEN JA KRIISIAUTTAJIEN PERUSKOULUTUS/SYKSY 2023

Tule vapaaehtoiseksi kriisiauttajaksi
Tule vapaaehtoiseksi kriisiauttajaksi

Vapaaehtoisena saat iloa auttamisesta ja mahdollisuuden tehdä jotain oikeasti tärkeää.

kriisikeskuksessa voit toimia vapaaehtoisena esimerkiksi:

  • Kriisipuhelimessa
  • Sekasin-chatissa
  • Solmussa-chatissa
  • verkkokriisitukijana Tukinetissä
  • tukihenkilönä kasvokkain

Hae mukaan koulutukseen!

Paikallinenvaltakunnallinen peruskoulutus_OhjelmarunkoVIHTISYKSY2023uusin

Kohdataan!
Kohdataan!

 

Merkityksellinen tunnejälki

Merkityksellinen tunnejälki

Kohtaamisessa jätämme tunnejäljen.  Ajattelumme ja tunteemme vaikuttavat toimintaamme, käyttäytymiseemme.
Minkälaisen tunnejäljen sinä tai minä jätämme?
Mitä tuomme saapuessammepaikalle tai jätämme lähtiessämme paikalta?
Positiivinen tai negatiivinen asenne ja käytös heijastuvat toisiin. Kumpaa haluamme – positiivisen asenteen ja käytöksen ruokkiminen saa aikaan hyvää tunnejälkeä.
Mitä voimme tehdä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi?
Vapauttavaa ja rakentavaa on olla rehellinen itselleen, omille tunteilleen, jolloin on helpompaa kohdella eettisesti ja
inhimillisesti.

Syventämällä yhteyttä itseemme opimme ja ymmärrämme inhimillisiä tunteitamme, joita ovat ilo, viha, suru, pelko, rakkaus ja yllätys. Tunnetaidot ovat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan, joten ne muodostavat perustan hyvälle itsetuntemukselle ja mielenterveydelle. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan toisten tunteita, mikä on osa vuorovaikutustilanteita, toimimista. Kohtaamisessa kuuntelemme – tulemme kuulluksi, näemme – tulemme nähdyksi ja ymmärrämme – tulemme ymmärretyksi. Löydämme itseämme hyväksymisen kautta. Aito kohtaaminen on avointa, tasavertaista, merkityksellistä vuorovaikutusta, dialogia.

Tunnetaitoja ja tunneälyä voidaan kasvattaa. Huomioidaan tunteita: mitä ne meille kertovat, miten ne tuntuvat kehossa, mikä helpottaa tunteiden käsittelyä. Rentoutuminen on tärkeä keino tunnetaitojen oppimiseen, olemiseen, nauttimiseen ja iloitsemiseen. Jännittyneenä ja stressaantuneena on haastavampaa. Voidaan havainnoida ja tunnistaa jännitystä ja rentoutta kokemalla, tutkimalla ja harjoittelemalla arjen tilanteissa. Puhutaan, kirjoitetaan, piirretään tai maalataan. Rakennetaan, lauletaan, soitetaan, liikutaan ja ollaan.

Arvostetaan itseämme ja toisiamme, jolloin myötätunto, empatiakyky ja ymmärrys itsestä ja toisista lisääntyvät. Aikuisen tunnetaitojen ja mallin merkitys on suuri lapselle ja nuorelle. Tunnejälki syntyy kokemuksista. Sallitaan vaikeitakin tunteita, joten annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa tunteiden tunnistamiselle, ilmaisulle, kokemiselle, käsittelylle. Edetään askel kerrallaan. Aika muovaa meitä. Jätetään hyviä tunnejälkiä!

 

Kevätterveisin Leena

Auttaminen-sydämellä kuulee ja näkee

Auttaminen-sydämellä kuulee ja näkee

Auttavainen antaa konkreettista, fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista apua teon tasolla, ei vain ajatuksen tasolla. Avulias ei halua pönkittää itseään antaessaan apuaan. Avulias on nöyrä, joten hän tekee auttamistaan toisten parhaaksi ilman itsekkäitä vallankäyttöpyrkimyksiä. Sydämellä kuulee ja näkee paremmin! Hyväntahtoinen ja ystävällinen auttaja antaa toivoa, etsii yhdessä vahvuuksia, vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja, joka auttaa inhimillisen kärsimyksen vähentymisessä. Kiltti, kunnioittava käytös saa aikaan hyvää, jolloin voidaan havaita ja todeta hyvinvoinnissa muutosta parempaan suuntaan.  Avun kohteena oleva voi kokea olonsa hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi.  Avun antajakin voi kokea merkityksellisyyttä ja tarpeellisuutta saadessaan antaa yhteiskäyttöön tietojaan ja taitojaan.

Oma sisäinen halu tehdä hyvää, auttaa,  on motivoivaa. Kukaan tai mikään ulkopuolinen motivointi, motivaatio ei pelkästään riitä vaan  itsellä on tarpeen olla halua, aikaa, motivaatiota ja sitoutumista. Ajatuksen tasolla monilla on ideoita, joten jotta niistä olisi hyötyä, ideoiden toteuttaminen vaatii tekijöitä, tekoja. Jos auttaminen jää ajatuksen tasolle, se ei kanna, kun taas konkreettinen tekeminen näkyy arjen apuna.

Vihtiläisille on olemassa erilaisia mahdollisuuksia auttamiselle esimerkiksi kansalaisjäjrestöissä. Jokainen tuo oman tärkeän panoksensa yhteisöön. Luotettava auttaja pitää lupauksesta kiinni.  Yhteisöllisyys syntyy yhteisestä merkityksellisestä tekemisestä, osallisuudesta, jokaisen työn arvostamisesta. Puhutaan ja käyttäydytään yhteisön edun ja maineen ylläpitämiseksi, puhutaan hyvää. Yhteisö luo puitteet jaksamiselle: se järjestää työnohjausta, purkua, koulutusta, virkistystä. Eettisyyden toteutuminen näkyy kunnioittavana, rehellisenä, avoimena, reiluna,  oikeudemukaisena, faktoihin perustuvana käyttäytymisenä.  empatia, tilannetaju ja tunneäly auttavat kokonaisuuksien hahmottamisessa.  Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö ja osallistuminen konkreettisesti resurssien ja jaksamisen puitteissa tuo tukea ja apua. Jokaisella on oikeus antaa ja saada apua!

ystävällisin kevätterveisin Leena

Mielenterveydessä säästöä syntyy investoimalla

Vaalien alla keskustelu julkisen talouden haasteista on kiihtynyt. Säästöjä on arveltu löytyvän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja etuuksia leikkaamalla. Leikkauslistoja on laadittu 1990-luvun laman tapaan, vaikutuksia riittävästi arvioimatta. OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa. Summa muodostuu sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista. Koronapandemian keskellä mielenterveyden hoitovelka nousi ennätystasolle. Sitä puretaan pitkään. Tilanne on apua tarvitsevien ihmisten ja julkisen talouden kannalta kestämätön.

Mielenterveyden haasteet ja niiden kustannukset on saatava laskuun. Se onnistuu vain investoimalla mielenterveyttä edistävään työhön ja peruspalveluihin. Hyvinvoinnin perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi mielenterveyttä edistävät varhaiset toimet ovat tehokkaimpia. Elämänpituisessa tarkastelussa näiden sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen.  Nuorten hyvinvointikriisi on tunnistettu, siihen reagoiminen ei voi odottaa.

Palvelujärjestelmä on käännettävä niin että painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo pelkästään vähentyvinä sairausetuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina.

Järjestöjen matalan kynnyksen tuki on helposti saavutettavaa ja kustannustehokasta. Mielenterveyspalveluihin on jonoa ja moni vaikeistakin mielenterveysongelmista kärsivä etsii tukea järjestöjen auttavista palveluista.

2022 MIELI Vihdin mielenterveys ry:n Vihdin Kriisikeskuksen ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä asiakkaita kuultiin ja autettiin. Paikalliseen toimintaan ja sen vastaamaan valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, ryhmiin, kohtaamispaikkatoimintaan ja Toivon paikkaan, tukinettiin (MIELI yksilötukisuhde, Sekasin-chat, Solmussa-chat) ja tapahtumiin (myös Huolituoli), tilaisuuksiin ja infoihin ja koulutuksiin, työnohjauksiin ja virkistyksiin osallistuneiden erillisten kävijöiden lukumäärä matalan kynnyksen toiminnassa oli 3250. Käyntikertojen lukumäärä oli 3814. Keskusteluapu lisäsi hyvinvointia. Yksikin keskustelu voi auttaa. Moni kertoi puhelun päätteeksi, ettei aio satuttaa itseään tai tehdä itsemurhaa.

Järjestöjen mielenterveystyö on oleellinen osa suomalaista turvaverkkoa. Järjestöt haluavat olla yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa vahvistamassa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri palveluntarjoajien kesken, pitkäjänteistä kumppanuutta ja myös järjestörahoitusta. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan mielenterveyden suunta. Oikeilla toimilla kriisi voidaan ratkaista.

Leena Tiitto
kriisikeskusjohtaja,
MIELI Vihdin mielenterveys ry/Vihdin Kriisikeskus

MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet: mieli.fi/vaalit2023

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS TI 28.3.2023 KLO 16.30

MIELI Vihdin mielenterveys ry:n sääntömääräinen vuosikokous on ti 28.3.2023 klo 16.30, Pisteenpolku 4 huoneisto 7, Eroittajan liiketalo, 03100 Nummela tai etäyhteydellä webexillä. Ilmoita osallistumisestasi mari.ahola@kolumbus.fi paikan varmistamiseksi  tai linkin saamiseksi. Esillä sääntömääräiset asiat. Hallitus.

Psykologinen turvallisuus vahvistaa hyvinvointia

Psykologinen turvallisuus vahvistaa hyvinvointia

Psykologista turvallisuutta voi kokea silloin, kun on mahdollista ilmaista itseään, kertoa huoliaan, toiveitaan ja ideoitaan, niin ettei niistä tule arvostelluksi tai nolatuksi kenenkään taholta muiden edessä. Ei tarvitse pelätä, että sanominen johtaa poissulkemiseen tai savustamiseen. Ei ole mitään kuppikuntia, sisäpiirejä, ei salattavaa. Virheitä saa tulla, niistä ei rangaista, vaan niistä opitaan. Erilaisten tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen on sallittua, kunhan ei loukata toisia. Vähennetään kuormittavuutta. Tunne ajatuksella, ajattele tunteella!

Kohdataan inhimillisyydellä, jolloin kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että tekee parhaansa, saa olla oma itsensä. Myötätunto, armollisuus itseään ja toisia kohtaan, avoimuus ja luottamus kuuluvat turvalliseen ilmapiiriin. Tuetaan, kunnioitetaan osaamista, joten otetaan niitä käyttöön: fiksuja ideoita voidaan toteuttaa. Annetaan myönteistä palautetta. Resilienssiä eli selviytymiskykyä opitaan, vahvistetaan yhdessä. Sopiva rajaaminen on välittämistä ja tukee jaksamista. Yhteisesti sovituista asioista pidetään kiinni.

Ollaan reiluja kaikkia kohtaan, jolloin huomioidaan erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia ja tunteita. Selän takana ei toimita, vaan ristiriitoja voidaan sovitella ja neuvotella. Rakentavalla toimintatavalla asioista keskustellaan yhdessä asianosaisten kanssa ja etsitään hyvää ratkaisua, kompromissia eteenpäin pääsemiseksi. Kuunnellaan, kuullaan, katsotaan ja nähdään – välitetään ja arvostetaan.

Turvallisuus vahvistaa mielen ja kehon hyvinvointia, joten tärkeää on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus kotona, koulussa, työssä ja joka paikassa. Psykologisen turvallisuuden rakentamisessa ja luomisessa jokaisen positiivinen asennoituminen ja hyvä käyttäytyminen vaikuttavat. Pääsemme avoimuuteen, jolloin tekomme ovat sydämellisiä, hyväntahtoisia ja hyvää tarkoittavia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä.

Ystävällisin kevätterveisin Leena

MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023–2027

MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023–2027

Mielen hyvinvointi on ohittamaton osa hyvinvointia. Suunnitelmallinen panostaminen mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisyyn ja hoidon oikea-aikaisuuteen maksaa itsensä takaisin ja tuo jatkossa kustannussäästöjä.

Mielenterveyden häiriöiden kustannustaakka, palveluiden kuormittuminen ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin haasteet oli tunnistettu jo ennen koronakriisin alkua. Koronatoimet ovat heikentäneet erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, mutta koronan mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin. Pandemian lisäksi ympäristökriisi, Ukrainan sota ja siitä johtuvat taloushaasteet ovat koetelleet suomalaisten kriisinkestävyyttä ja lisänneet kuormitusta.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tavoitteena on kymmenen mielenterveyttä edistävän toimenpiteen toteutuminen vaalikaudella 2023–2027. Keskeisiä ovat sekä väestön mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävät toimet ja ongelmien ehkäiseminen että mielenterveyden hoitovelan purkaminen ja perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen.

1. Mielenterveysstrategia vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä  

Vahvistetaan mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja resursseja painottaen lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumista arjessa.

Kansallinen Mielenterveysstrategia 2030 tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen väestön mielenterveyden vahvistamiseen, mutta sen toimeenpanoa ei ole varmistettu. Toimeenpanoa tulee suunnata suunnitelmallisesti koronan jälkihoitoon sekä väestötason resilienssin eli muutosjoustavuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Strategian toimeenpano tulee linkittää kansalliseen lapsistrategiaan, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.

  • Mielenterveysstrategian toimeenpanoa tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä vastuujakoineen ja toimenpidesuunnitelmineen.
  • Strategian toimeenpanon tueksi asetetaan laajapohjainen, poikkihallinnollinen ohjausryhmä.
  • Strategian painopisteistä nostetaan toteutukseen erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa.
  • Toimeenpanoa tuetaan hankeavustuksilla, joita hallituskauden aikana suunnataan erityisesti nuorten mielenterveyden sekä väestön resilienssin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen.

2. Nuorten hyvinvointiohjelma turvaa tulevaisuutta

Toteutetaan poikkihallinnollinen nuorten hyvinvointiohjelma. 

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen on oltava Suomen kärkitavoite seuraavalla hallituskaudella. Nuorten opiskelu-, työ- ja toimintakyky ovat tärkeitä itsessään. Ne ovat myös investointeja, joilla varmistetaan tulevaisuuden hyvinvointia.

MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelma sisältää yli 70 toimenpidettä 13–28-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi. Sen valmisteluun on antanut asiantuntemustaan 142 organisaatiota. Ohjelma korostaa kasvurauhaa, riittävää toimeentuloa ja palvelujen saatavuutta.

  • Sisällytetään nuorten hyvinvointi hallitusohjelmaan omana teemakokonaisuutenaan.
  • Toteutetaan Nuorten hyvinvointiohjelman toimenpiteet riittävin resurssein ja kaikkia hallinnonaloja yhdistäen.
  • Rakennetaan valtioneuvostoon pääministerin alaisuuteen selkeä koordinaatiorakenne laadukkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
  • Kiinnitetään ohjelman toteutukseen yhteiskunnan eri sektorit. Kannustetaan ja tuetaan hyvinvointialueita sekä kuntia nuorten mielenterveyden vahvistamisessa. Nuorten hyvinvointia johdetaan valtakunnallisesti ja nuoria osallistaen.

3. Psyykkinen kriisinkestävyys lujittuu 

Käynnistetään toimenpideohjelma väestön psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. 

Psyykkinen kriisinkestävyys ja resilienssi ovat osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Geopoliittisten jännitteiden ja sodan uhan kasvaessa Euroopassa on varauduttava tukemaan väestön psyykkistä kriisinkestävyyttä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten kokemiin pelkoihin ja niiden kohtaamiseen lasten ja nuorten arjessa ja palveluissa.

Myös ympäristökriisillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia väestön mielenterveyteen. Ympäristökriisi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta, johon tarvitaan tukea. Lisäksi on tärkeää huolehtia, että kaiken ikäisillä on mahdollisuuksista tehdä arjessaan ympäristöstressiä vähentäviä valintoja ja toimia.

  • Toteutetaan toimenpideohjelma väestötason resilienssin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa. Ohjelma on osa mielenterveysstrategian ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa ja sen tavoitteena on keskinäisen luottamuksen vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen, kotoutumista tukevien toimien vahvistaminen, osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden mahdollistaminen sekä matalan kynnyksen tuen ja avun saannin turvaaminen.
  • Luodaan areenoita, jotka mahdollistavat kokemusten vaihdon ja tunteiden käsittelyn ja tukevat kriiseissä pärjäämistä.
  • Vahvistetaan lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten osaamista kriisien puheeksi ottamisessa ja kriisinkestävyyden tukemisessa.

4. Mielenterveyden hoito on oikea-aikaista. Hoitovelka puretaan.

Parannetaan mielenterveyshoidon oikea-aikaisuutta ja saatavuutta vahvistamalla perustason mielenterveyspalveluja ja toteuttamalla perusterveydenhuollon terapiatakuu. 

Mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa, mutta mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vähentynyt. Mielenterveyden häiriöiden hoito painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Koronapandemian myötä mielenterveyden hoitovelka Suomessa on noussut ennätystasolle.  Apua ei ole tarjolla ajoissa, minkä vuoksi ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.

  • Valtio ohjaa hyvinvointialueita vahvistamaan mielenterveyspalveluita erityisesti perustasolla. Mielenterveystyön rahoitusta vahvistetaan valtion ohjauksella.
  • Toteutetaan terapiatakuu, jolla varmistetaan pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta perusterveydenhuollossa.
  • Hoidetaan nuorten mielenterveyttä nuorten omissa arjen ympäristöissä, esimerkiksi mahdollistamalla psykoterapeuttisten hoitomenetelmien laajempi käyttö kouluympäristöissä.
  • Lisätään perusterveydenhuollon mielenterveysosaamista sote-ammattilaisten täydennyskoulutuksilla.
  • Toteutetaan psykoterapeuttikoulutus jatkossa yliopistojen maksuttomana erikoistumiskulutuksena.

5. Köyhyyden mielenterveysvaikutukset vähenevät 

Tunnistetaan köyhyys mielenterveyden riskitekijänä. Varmistetaan mielenterveyspalvelujen saatavuus tuloista riippumatta. Vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien osallisuutta ja työllistymistä.

Taloudellinen turvattomuus on uhka mielenterveydelle. Mielenterveyden ongelmat puolestaan haastavat taloudellista pärjäämistä ja elämänhallintaa. Mielenterveyden ja toimeentulon haasteilla on taipumus kasautua ja siirtyä myös sukupolvelta toiselle. Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja syrjäyttää, koska rahattomuus estää osallistumista ja rajaa mahdollisuuksia.

Vuonna 2020 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 14 % väestöstä. Elinkustannusten nopea nousu on lisännyt toimeentulovaikeuksia.

  • Korjataan perusturvan tasoa, selkeytetään sosiaaliturvaa ja helpotetaan tuen hakemista.
  • Lisätään talousneuvonnan ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä.
  • Parannetaan erityisesti perustason maksuttomia mielenterveyspalveluita. Jatketaan asiakasmaksulain uudistusta.
  • Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevien kuten pienituloisten lapsiperheiden vanhemmuutta. Varmistetaan perusopetuksen laatu ja oppilashuollon voimavarat sekä kaikille mahdollisuus harrastaa.
  • Luodaan jokaiselle nuorelle tie työelämään vahvistamalla yksilöllistä tukea ja ohjausta sekä luomalla työnantajille kannustimia nuoren työntekijän työllistämiseen.
  • Tuetaan niiden kouluttautumista ja työllistymistä, joiden toimintakyky on mielenterveyden ongelmien vuoksi alentunut. Jatketaan IPS-mallin rahoitusta.

6. Mielenterveys vahvistuu työelämässä

Edistetään mielenterveyttä työelämässä lisäämällä työnantajien mielenterveysosaamista ja laajentamalla työterveyshuollon psykososiaalisia palveluja. Vahvistetaan työntekijöiden tukea psykososiaalisesti kuormittavassa työssä. 

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä: yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia.

Tavoite nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria, mutta myös koronakriisin jälkihoito edellyttävät suunnitelmallisia mielenterveystoimia työelämässä. Jotta toimet ovat vaikuttavia, on vahvistettava erityisesti mielenterveyden edistämistä ja ongelmien ehkäisyä ja madallettava hoidon kynnystä.

  • Jatketaan työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyötä vahvistaen erityisesti mielenterveyttä edistäviä toimia ja työnantajien mielenterveysosaamista.
  • Varmistetaan kynnyksetön pääsy ennaltaehkäisevän psykologisen tuen piiriin määrittelemällä työterveyspsykologi työterveyshuollon ammattihenkilöksi vastaavasti kuin työfysioterapeutit.
  • Laajennetaan lakisääteinen työterveyshuolto koskemaan varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa.
  • Velvoitetaan työnantajat vahvistamaan työntekijän oikeutta työn muokkaukseen mielenterveyden vaikuttaessa työkykyyn.
  • Vahvistetaan osatyökykyisten osallisuutta työelämään muiden muassa helpottamalla osasairausloman käyttöä.
  • Muutetaan työturvallisuuslakia niin, että se huomioi psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyn sekä henkisen työkyvyn ja mielenterveyden tukemisen.

7. Mielenterveyden edistäminen lujittuu kunnissa 

Vahvistetaan kuntien mielenterveyttä edistävän työn taloudellisia kannustimia. Tuetaan mielenterveyttä edistävää päätöksentekoa kunnissa juurruttamalla hyviä käytäntöjä. 

Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää, että mielenterveyden vastuu ei rajaudu vain hyvinvointialueille ja mielenterveyspalveluihin. Kunnilla on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä tehtävä hyvinvoinnin edistäjinä ja mielenterveyden vahvistajina esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen, liikunnan ja kulttuurin sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamisen sekä kaavoituksen ja asumisen kautta.

  • Rohkaistaan kuntia suunnitelmalliseen mielenterveyttä vahvistavaan päätöksentekoon.
  • Tuetaan mielenterveyttä edistävien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista kuntiin osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
  • Lisätään mielenterveyden indikaattorit hyvinvointialueiden hyte-kertoimiin ja kuntien kannustinkertoimiin.

8. Itsemurhien määrä vähenee

Vahvistetaan vuoteen 2030 ulottuvan itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa. Otetaan itsemurhat onnettomuustutkinnan piiriin.

Viime vuosikymmenten hyvästä kehityksestä huolimatta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen pohjoismaisittain verrattuna korkealla tasolla. Suomessa tehtiin vuonna 2021 yhteensä 747 itsemurhaa, mikä oli 30 enemmän kuin 2020. Nuorilla itsetuhoisuus näkyy itsemurhayrityksinä ja monenlaisena oireiluna.

  • Jatketaan ja tehostetaan hallituskaudella 2019–2023 uudelleen käynnistynyttä itsemurhien ehkäisyn poikkihallinnollista ohjelmatyötä.
  • Vahvistetaan terveydenhuollon kykyä tunnistaa ja hoitaa itsemurhavaarassa olevia.
  • Huolehditaan itsemurhaa yrittäneiden palveluiden yhteensovittamisesta katkeamattomien hoitopolkujen varmistamiseksi.
  • Perustetaan valtakunnallinen rekisteri itsemurhien ja itsemurhayritysten seurantaan ja tutkimukseen.
  • Otetaan itsemurhat onnettomuustutkinnan piiriin.
  • Tehostetaan EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla sosiaalisen median säätelyä mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavan ja itsemurhavaaraa lisäävän sisällön poistamiseksi.

9. Päätösten mielenterveysvaikutukset arvioidaan systemaattisesti 

Sisällytetään mielenterveysvaikutusten arviointi yhteiskunnallisten päätösten vaikutusarviointiin. 

Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on mielenterveysvaikutuksia. Väestön mielenterveyteen ja itsemurhiin vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä tunnistetaan, mutta päätösesitysten mielenterveysvaikutuksia ei systemaattisesti ennalta arvioida, edes osana ihmisiin kohdistuvia hyvinvointivaikutuksia. Osasyy tähän on mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalujen puuttuminen.

Tarvitaan menetelmiä, joilla valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien eri hallintokuntien strategioiden, suunnitelmien ja päätösten vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen osataan huomioida ja ennakoida ja joiden avulla vaikutuksia voidaan seurata.

  • Käynnistetään toimet mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalujen luomiseksi ja levittämiseksi. Tuetaan arvioinnin käyttöönottoa.
  • Osana sosiaaliturvan uudistamista suoritetaan laaja mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi.

10. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta edistää mielenterveyttä 

Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa turvaamalla järjestöjen toimintaedellytyksiä ja kehittämällä julkisen vallan ja järjestöjen kumppanuusmalleja.  

Kokemus osallisuudesta on tärkeä osa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa pohjoismaista demokratiaa ja koko yhteiskunnan resilienssiä. Koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssotaan liittyvä turvattomuus ovat tuoneet osaltaan esille kansalaisjärjestöjen ja niiden suojissa tapahtuvan vapaaehtoistyön merkitystä.

Mielenterveysalan monimuotoisella järjestökentällä on suuri merkitys mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä. Järjestöt vahvistavat hyvinvointia, tekevät vaikuttamistyötä, keventävät palvelujärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta, lisäävät osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja turvaavat vähemmistöryhmien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista. Esimerkiksi valtakunnallinen kriisikeskusverkosto tarjoaa tukea ja apua vaikeassa tilanteessa oleville noin 200 000 kertaa vuodessa.

  • Turvataan järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset ja autonomia valtionavustusjärjestelmää uudistettaessa ja sote-uudistuksen toteutuksessa.
  • Varmistetaan järjestöjen mahdollisuus osallistua valtionavustushankkeisiin mahdollistamalla avustusten hakeminen ilman omarahoitusosuutta sekä tarkentamalla viranomaisohjeistusta vähäistä suuremman markkinahäiriön kriteereistä ja analysoinnista.
  • Vahvistetaan julkisen vallan ja järjestötoimijoiden kumppanuutta väestön resilienssin vahvistamisessa ja hyvinvoinnin turvaamisessa.
  • Vahvistetaan julkisen sektorin ja mielenterveysjärjestöjen välisten kumppanuusrakenteiden säädöstausta ja valtakunnallinen ohjaus.

Lue lisää: mieli.fi/vaalit2023

EMPATIATAITO

EMPATIATAITO

Vuorovaikutustaitoihin kuuluu empatiataito, joka on kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen voi tuntea ja kokea. Usein puhutaan toisen asemaan asettumisen tärkeydestä. Ollaan kiinnostuneita toisen ajatuksista ja kokemuksista. Kohdataan ja reagoidaan hyvin, ei loukata eikä kiusata ketään. Myötäelämällä tunteita ja näkökulmia osoitetaan empatiataitoa, jolloin myös ymmärretään paremmin. Empatia vuorovaikutuksessa lisää hyvää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa nimensä mukaisesti vaikutetaan vuorotellen. Luottamuksellisuus ja avoimuus lisääntyvät, koska luottamuksellisuus lisää avoimuutta ja avoimuus lisää luottamuksellisuutta. Syntyy positiivinen kehä.

Empatiataitoa voi vahvistaa ja oppia kotona, päiväkodissa, koulussa ja työpaikoilla ja muualla turvallisessa ilmapiirissä. Haastaviakin tunteita tunnistetaan, sanoitetaan ja suhtaudutaan myötätuntoisesti ja lämpöisesti itseen ja toisiin. Empatiataitoinen toimii hyväksyen, sallien ja armollisesti sekä itseä että toisia kohtaan. Jokaisen tulee saada osakseen empatiaa, jolloin on helpompi kasvattaa empatiataitoja. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä. Tarkkaavainen kuuntelu, erilaisten mielipiteiden arvostaminen, erilaisten tunteiden salliminen ja kysyminen ilman neuvomista, armollisuus itselle ja toiselle, vahvuuksien huomaaminen ja ymmärtäminen tuovat hyvinvointia.

Hyvinvointi kasvaa rinnalla kulkien, kunnioittaen. Sen, minkä tahdot itsellesi tehtävän, tee se myös toiselle!  Tyyneys, rohkeus ja viisaus ovat hienoja vahvuuksia, joita voimme kasvattaa yhteydessä toisiimme. Toimimme hyvyyden puolesta arjessa, korjaamme ja rakennamme. Hyvyyttä ja rauhaa viljelemällä pidämme yllä hyvää elämää. Hyvä elämä sisältää rakkautta toisiamme kohtaan. Empatiataitoisesti, hyvällä tahdolla ja reilusti toimien saamme aikaiseksi hyvää mieltä ja toimintaa.

2.12. on vapaaehtoisten päivä-KIITOS

KIITOS
kiitos vapaaehtoinen
kiitos vapaaehtoinen
2.12. on vapaahtoisten päivä: Kiitos kaikki mahtavat vapaaehtoisemme, kun toimitte mielen hyvinvoinnin puolesta niin elämän solmukohdissa tukien kuin yhdistystoiminnan taustajoukoissa.
Kiitos pienistä ja suurista hetkistä – jokaista teitä tarvitaan! 💚💚💚⁠
Kiinnostaisiko sinua kuulua vapaaehtoistemme mainioon joukkoon? On monia erilaisia keinoja auttaa-ota yhteyttä!

Turvaverkko

Turvaverkko

Jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea. Kukaan ei pärjää ja kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Turvaverkkoa voi vahvistaa, niin että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. Varhainen ja ennaltaehkäisevä ja ajan mukainen ja riittävä ja korjaava toiminta ovat asioita, joita Vihdissä ja laajemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tulee vahvistaa yhteistyössä toimimalla.

Apua ja tukea voimme saada sekä läheisiltä että ammattilaisilta. Turvaverkko voi olla koti, isä, äiti tai muu huoltaja, isovanhemmat, sisarukset, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset ja naapurit, harrastus- ja vapaa-ajan ystävät. Lasten ja perheiden ja vanhemmuuden asioissa auttavat neuvola, päiväkoti, koulu (opettajat, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaat, kaverit). Nuorten asioissa apua antaa nuorisotyö. Työikäisten asioissa tärkeä on työterveyshuolto. Ikäihmisten asioissa auttaa kotihoito. Kaiken ikäisiä varten tarvittaessa olisi oltava saavutettavissa julkiset ja yksityiset tahot; sosiaalityö, terveysasema, hätätilanteissa 112, poliisi, palokunta, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapeutit.  Seurakunnat (diakoniatyö) ja järjestöt ovat apuna ja tukena elämän monissa kriiseissä.  MIELI ry verkosto: valtakunnallinen kriisipuhelin, kriisikeskukset, tukinet: MIELI-yksilötukisuhteet Sekasin-, Solmussa- ja ryhmächatit, Huoli-tuoli ja ryhmät ovat muotoja, joita kannattaa hyödyntää.  On avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Ihmisten kokonaisvaltaisen tilanteen selvittäminen vaatii eri osapuolilta aikaa, energiaa ja jaksamista, ymmärtävää, kuuntelevaa, keskustelevaa vastavuoroista, tasaveroista vuorovaikutusta, ei syyllistämistä, ei moralisointia. Arvostava, kunnioittava käytös, voimavarojen ja vahvuuksien ja selviytymiskeinojen etsiminen ja auttavien tahojen yhteistyö ovat kehittämisen kohteita aina uudelleen ja uudelleen.

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kohtaamiseen, ystävyyteen, tuttavuuteen, läheisyyteen. Kun kohtaamme empatiakykyisesti, tilannetajuisesti ja tunneälyisesti toinen toisemme, saamme asioita vietyä eteenpäin, niin että jokainen meistä rikastaa omalla elämällään meitä kaikkia.

terveisin Leena

Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön

Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön

10.10. on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.

MIELI ry:n Kriisikeskuksissa Suomessa kohdataan ihmisiä, joista osa kertoo liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Yhteydenottosyyt ovat aiempaa vakavampia. On ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten tai omaa sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Kriisikeskukset tarjoavat kasvokkain ja etänä kynnyksetöntä ja maksutonta lyhytaikaista luottamuksellista keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja halutessaan voi asioida nimettömästi.

Viime aikoina kriisikeskuksista on joskus tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on myöhemmin.

Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Eri ikäisten mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveystaitojen vahvistamiselle on iso tarve varsinkin näinä epävarmoina aikoina. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ensimmäisen vuoden toimintaan.

Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.

Leena Tiitto, kriisikeskusjohtaja, Vihdin Kriisikeskus, MIELI Vihdin mielenterveys ry

 

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
TULE MUKAAN
TUKEA JA APUA
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY