MIELI Vihdin mielenterveys ry. – mielenterveyden vahvistamista vapaaehtoisvoimin Länsi-Uudellamaalla.
Vihdin Kriisikeskus siirtyy vuoden 2024 alusta osaksi MIELI Suomen Mielenterveys ry:tä. Kriisikeskuksen toimipiste jatkaa toimintaansa Vihdissä.
MIELI Vihdin mielenterveys ry jatkaa toimintaansa paikallisena yhdistyksenä.
Siirry MIELI Kriisikeskus Vihti -nettisivulle (mieli.fi-sivustolla)
Itseänsä kunnioittava voi kunnioittaa toista. Kunnioittaminen on perusarvo, joka koituu kaikkien hyväksi. Vuorovaikutustilanteissa voi antaa kiitosta, löytää hyvät puolet ja vahvuudet. Kunnioitus on myönteinen tunne, joka tuntuu hyvältä ja on vuorovaikutusta rakentavaa ja eteenpäin vievää. Ei ole tarvetta loukata tai tietää enemmän vaan toista voi avoimesti ihailla ja arvostaa. On lupa kukoistaa! Läsnäoleva kuuntelu ja keskustelu ovat kunnioituksen osoitusta, vaikka olisi eri mieltä. Kommunikaatio, viestintä ja vuorovaikutus ovat hyväntahtoista, reilua ja oikeudenmukaista haastavissakin tilanteissa, jolloin kunnioitusta punnitaan. Avoimuus ja rehellisyys kantavat.
Kunnioittava käytös on ystävällistä, asiallista, inhimillistä ja eettistä. Kunnioitus on tasa-arvoista – jokainen on kunnioitettava. Kunnioittavan henkilön aistii ja hän on luottamusta herättävä. Kunnioittavaa ja hyvää käytöstä ovat tervehtiminen, kättely, silitys, halaaminen ja kiittäminen, joihin voi haastavassa tilanteessa lasta ja aikuista ohjata ja kannustaa. Hyväksyvä kohtelu auttaa, vaikka olisi käyttäytynyt toivottua tapoja vastoin. Voidaan tunnistaa haavoittavia toimintamalleja ja opetella uusia yksilön ja yhteistä kasvua tukevia toimintamalleja. Kunnioitusta herättävää on olla ajoissa, tehdä lupaamaansa, puhaltaa yhteen hiileen joustavasti ja myönteisesti. Hyvästä käyttäytymisestä jää hyvä ja turvallinen mieli, hyvä tunnejälki, jonka keho ja mieli muistaa!
Vihtiläiset, empaattinen, myötäelävä käytös, positiivisen palautteen antaminen on mahdollista! Kunnioittavan sydämen omaavan käytös on kunnioittavaa! Realismi, optimismi, ihmisläheisyys, ihmisarvoinen kohtelu vievät eteenpäin. Hyvällä tahdolla rakennetaan yhteyttä, yhteisymmärrystä, rauhaa ja parempaa huomista yksilöiden, yhteisöjen ja maailman keskuudessa! Ennaltaehkäisevä ja korjaava työ haavoittuvassa ja hädänalaisessa tilanteessa kantavat hedelmää, sillä pienikin rauhan teko on suurta. Paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti edistetään hyvällä tahdolla hyvyyttä kurottamalla oikeudentuntoisesti kohti hyvää! Lähimmäinen, kaikkea hyvää, toivoa, voimaa, iloa ja uskoa huomiseen! Kiitos!
Ystävällisin terveisin Leena
Toivo on luottamusta tulevaan. Toivo on uskoa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella –
ajallaan. Kukaan ei tiedä varmaksi, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten voimme tehdä parhaamme,
että asiat selkiytyisivät mahdollisimman hyvin.
Huolissa, pulmissa, ongelmissa ja kriiseissä ja niistä selviytymisessä tarvitsemme toivoa,
vahvuuksia, voimavaroja ja keinoja ja huomaamme ehkä kehittymispisteet. Joskus jopa
toivottomuus tai epätoivo voi vallata mielen, jolloin on tärkeää, ettei jää yksin murehtimaan. Jos
vastoinkäymisiä tulee paljon, usein ja päällekkäinkin, on inhimillistä, että voi väsyä ja uupua, joten
on tärkeää puhua tilanteesta jollekin luotettavalle henkilölle tai taholle toivon lisäämiseksi,
ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Sinnikkyys kuuluu resilienssiin eli selviytymiskykyyn ja
joustavuuteen muutostilanteissa ja selviytymiskeinoja voimme vahvistaa yhdessä.
Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja eri puolilla Suomea kriisikeskuksissa kriisityöntekijät ja
koulutetut vapaaehtoiset auttavat eri elämäntilanteissa. Kriisikeskukseen voi tulla useamman kerran.
Vihdin Kriisikeskuksen Huolituoli on tila, jossa kertaluonteisesti voi koulutetulle vapaaehtoiselle
keventää mieltään, purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan luottamuksellisesti ja matalalla
kynnyksellä. Kriisikeskuksessa ja Huolituolissa on mahdollisuus asioida nimettömänä. Kriisi/huoli
on keskiössä, jolloin kunnioitus ja arvostava, kiireetön kohtaaminen, luottamuksellisuus ja
turvallisuus on tärkeää. Keskeistä on kuulluksi tuleminen, toivon ylläpitäminen ja tulevaisuuteen
suuntautuminen.
Voidaan yhdessä etsiä toivoa, voimaa ja iloa, pohtia avun vaihtoehtoja ja toimenpiteitä. Jokaisella
on vahvuuksia ja selviytymiskeinoja ja niitä vahvistamalla pääsemme eteenpäin. Vihtiläiset,
optimismin mukaan moni asia on mahdollista, kun hyödynnetään voimavaroja ja vahvuuksia ja
tehdään konkreettista yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Ollaan hyviä ihmisiä sekä hyvinä että
haasteellisina aikoina! Luotetaan siihen, että kaikki tekevät parhaansa!
terveisin Leena
HEI, KATSO KIINNIOLOT YHTEYSTIEDOISTA
Huolituoli on tila, jossa voi keventää mieltään
luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä.
Huolituolissa päivystää MIELI ry:n koulutettu vapaaehtoinen
ja hän tapaa kertaluontoisesti (n. 45 min / ihminen) ihmisiä,
joilla on tarve purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan jollekulle.
Soita ja varaa aika: 050-401 6259 pariton ti klo 17.30-20.30
vapaaehtoinen / Vihdin Kriisikeskus
Mahdollisuus asioida nimettömänä
Kunnioitus ja arvostava kohtaaminen
Luottamuksellisuus ja turvallisuus
Kriisi/huoli on keskiössä
Keskeistä kiireetön kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen
Toivoa, voimaa ja iloa!
Tuki, kannustus ja rohkaisu
Jokainen kaipaa positiivista palautetta, joten voimme sitä antaa. Voimme tukea, kannustaa ja rohkaista toista huolissa, suruissa ja murheissa ja iloita hänen kanssaan onnistumisista ja saavutuksista, jolloin motivaatio kasvaa ja toiminta kohti tavoitetta on helpompaa. Toisten kannustaminen tukee henkilökohtaista kasvuamme, joka lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme.
Toista tukeva ja kannustava henkilö omaa usein hyvän itsetunnon ja on sinut itsensä kanssa. Henkilön omasta vaikeasta tilanteesta voi kertoa se, jos kääntää toisen positiiviset asiat huonoiksi tai häntä vastaan. Antamalla positiivista tukea, kannustusta ja rohkaisua saamme hyvää mieltä. Vihan tai katkeruuden ruokkiminen ei auta ketään. Autamme itseämme ja muita, kun ruokimme iloa ja hyvyyttä! Positiivinen, reilu asenne auttaa yksilöä ja yhteisöä.
Ihmisyyteen kuuluu, että voi tulla virheitä ja nekin voivat olla opettavaisia. Tärkeää on, että huomaamme vahvuudet, voimavarat ja kehittymispisteet ja hyvällä tahdolla menemme yhdessä eteenpäin! Toinen on hyvä toisessa ja toinen toisessa asiassa, joten käyttämällä vahvuuksia saavutamme ihania asioita. Parhaansa tekemisen tulee riittää.
Eri-ikäiset voivat matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä erilaisissa elämäntilanteissa puhelimitse, videovälitteisesti ja kasvokkain Vihdin Kriisikeskukseen, jossa tukea ja apua saa ennaltaehkäisevästi ja akuutisti. On tärkeää, että toimintamme huomioidaan, johon tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Kumppanuussopimuksin avustusta järjestöille tarjoamalla hyvinvointialueet ja kunnat voivat tukea järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Muutostilanteissa toimitaan myönteisesti ja henkisesti joustavasti, jolloin yhteisöissä rakennetaan hyvää toisiamme havainnoiden ja tukien. Inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa maailman tilanteessa tarvitaan tyyneyttä, kärsivällisyyttä, viisautta ja rohkeutta toimia yhdessä hyvinvointia edistäen! Vihtiläiset, tuetaan, kannustetaan ja rohkaistaan toisiamme!
Syysterveisin Leena
Kysy: ”Mitä kuuluu?”.
Se voi pelastaa hengen.
Yksikin itsemurha on liikaa. Yksikin keskustelu voi auttaa. 💚
.
#mitäkuuluu # itsemurhien ehkäisypäivä
Sinäkin voit auttaa lahjoittamalla itsemurhia ehkäisevään työhön: mieli.fi
Hengähdetään hetkinen
Levon merkitys on äärimmäisen tärkeää mielen ja kehon rentoutumiselle, kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Lepo auttaa jaksamaan, jolloin arki ja työ sujuu paremmin. Usein ehkä pohdimme, teemmekö riittävän paljon ja oikeita asioita – mikä on riittävää, mikä on tuloksellista. Kannamme mukanamme erilaisia huolia ja stressinaiheita, jotka pitkittyessään saattavat aiheuttaa ahdistusta. Jaksamme usein kantaa paljon asioita, silti ehkä vielä tärkeämpää voi olla se, miten hyvin osaamme ja pystymme hellittämään. Usein kovimman kiireen keskellä pysähtyminen auttaa rauhoittumaan, selkeyttää ajatuksia ja helpottaa toimimista jatkossa.
Nykyisessä suorituskeskeisyydessä helposti saatamme unohtaa riittävän levon tai voimme kokea, että meillä ei ole riittävästi aikaa kiireen ja stressin keskellä pysähtyä levon äärelle. Uupumusta on havaittavissa eri ikäisten keskuudessa. Miten voisimme kodeissa, kouluissa ja työyhteisöissä enemmän huomioida ihmisen hyvinvointia. Koulussa ja työelämässä tulee huomioida toipumisrauha eli joka päivä tulisi huomioida koulun ja työn rasitusten jälkeinen palautumisen mahdollisuus. Koulu- ja työtehtävien määrän tulee olla suhteessa aikaan ja suorituskykyyn. Jos on liikaa liian vähässä ajassa, jokainen kuormittuu, kun taa sopivassa ajassa sopiva määrä tehtäviä ylläpitää motivaatioita ja jaksamista. Kuka rentoutuu mitenkin, toinen menee sohvalle lepäilemään, toinen touhuaa kiinnostavissa askareissa. Kotonakin on tärkeää muistaa levähtää.
Hyvä uni palauttaa rasituksesta. Riittävät yöunet, joskus päiväunet tai muu lepo ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä, joten jos ne eivät toteudu riittävästi, keho ja mieli reagoivat väsymällä ja uupumalla, kuormittumalla. Kuunnellaan itseämme! Rentoudutaan Vihdin kauniissa luonnossa, kävelyllä, tehdään rentoutusharjoituksia, pidetään taukoja, taukojumppaa, jaksotetaan työtä, kotiaskareita. Juuri nytkin kesän aikana meille on tärkeää saada levätä, ladata uutta energiaa syksyn tuleviin koitoksiin. Hengähdetään hetkinen!
Hyvää kesää!
terveisin Leena
Vapaaehtoisena saat iloa auttamisesta ja mahdollisuuden tehdä jotain oikeasti tärkeää.
kriisikeskuksessa voit toimia vapaaehtoisena esimerkiksi:
Hae mukaan koulutukseen!
Paikallinenvaltakunnallinen peruskoulutus_OhjelmarunkoVIHTISYKSY2023uusin
Merkityksellinen tunnejälki
Kohtaamisessa jätämme tunnejäljen. Ajattelumme ja tunteemme vaikuttavat toimintaamme, käyttäytymiseemme.
Minkälaisen tunnejäljen sinä tai minä jätämme?
Mitä tuomme saapuessammepaikalle tai jätämme lähtiessämme paikalta?
Positiivinen tai negatiivinen asenne ja käytös heijastuvat toisiin. Kumpaa haluamme – positiivisen asenteen ja käytöksen ruokkiminen saa aikaan hyvää tunnejälkeä.
Mitä voimme tehdä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi?
Vapauttavaa ja rakentavaa on olla rehellinen itselleen, omille tunteilleen, jolloin on helpompaa kohdella eettisesti ja
inhimillisesti.
Syventämällä yhteyttä itseemme opimme ja ymmärrämme inhimillisiä tunteitamme, joita ovat ilo, viha, suru, pelko, rakkaus ja yllätys. Tunnetaidot ovat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan, joten ne muodostavat perustan hyvälle itsetuntemukselle ja mielenterveydelle. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan toisten tunteita, mikä on osa vuorovaikutustilanteita, toimimista. Kohtaamisessa kuuntelemme – tulemme kuulluksi, näemme – tulemme nähdyksi ja ymmärrämme – tulemme ymmärretyksi. Löydämme itseämme hyväksymisen kautta. Aito kohtaaminen on avointa, tasavertaista, merkityksellistä vuorovaikutusta, dialogia.
Tunnetaitoja ja tunneälyä voidaan kasvattaa. Huomioidaan tunteita: mitä ne meille kertovat, miten ne tuntuvat kehossa, mikä helpottaa tunteiden käsittelyä. Rentoutuminen on tärkeä keino tunnetaitojen oppimiseen, olemiseen, nauttimiseen ja iloitsemiseen. Jännittyneenä ja stressaantuneena on haastavampaa. Voidaan havainnoida ja tunnistaa jännitystä ja rentoutta kokemalla, tutkimalla ja harjoittelemalla arjen tilanteissa. Puhutaan, kirjoitetaan, piirretään tai maalataan. Rakennetaan, lauletaan, soitetaan, liikutaan ja ollaan.
Arvostetaan itseämme ja toisiamme, jolloin myötätunto, empatiakyky ja ymmärrys itsestä ja toisista lisääntyvät. Aikuisen tunnetaitojen ja mallin merkitys on suuri lapselle ja nuorelle. Tunnejälki syntyy kokemuksista. Sallitaan vaikeitakin tunteita, joten annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa tunteiden tunnistamiselle, ilmaisulle, kokemiselle, käsittelylle. Edetään askel kerrallaan. Aika muovaa meitä. Jätetään hyviä tunnejälkiä!
Kevätterveisin Leena
Auttavainen antaa konkreettista, fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista apua teon tasolla, ei vain ajatuksen tasolla. Avulias ei halua pönkittää itseään antaessaan apuaan. Avulias on nöyrä, joten hän tekee auttamistaan toisten parhaaksi ilman itsekkäitä vallankäyttöpyrkimyksiä. Sydämellä kuulee ja näkee paremmin! Hyväntahtoinen ja ystävällinen auttaja antaa toivoa, etsii yhdessä vahvuuksia, vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja, joka auttaa inhimillisen kärsimyksen vähentymisessä. Kiltti, kunnioittava käytös saa aikaan hyvää, jolloin voidaan havaita ja todeta hyvinvoinnissa muutosta parempaan suuntaan. Avun kohteena oleva voi kokea olonsa hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi. Avun antajakin voi kokea merkityksellisyyttä ja tarpeellisuutta saadessaan antaa yhteiskäyttöön tietojaan ja taitojaan.
Oma sisäinen halu tehdä hyvää, auttaa, on motivoivaa. Kukaan tai mikään ulkopuolinen motivointi, motivaatio ei pelkästään riitä vaan itsellä on tarpeen olla halua, aikaa, motivaatiota ja sitoutumista. Ajatuksen tasolla monilla on ideoita, joten jotta niistä olisi hyötyä, ideoiden toteuttaminen vaatii tekijöitä, tekoja. Jos auttaminen jää ajatuksen tasolle, se ei kanna, kun taas konkreettinen tekeminen näkyy arjen apuna.
Vihtiläisille on olemassa erilaisia mahdollisuuksia auttamiselle esimerkiksi kansalaisjäjrestöissä. Jokainen tuo oman tärkeän panoksensa yhteisöön. Luotettava auttaja pitää lupauksesta kiinni. Yhteisöllisyys syntyy yhteisestä merkityksellisestä tekemisestä, osallisuudesta, jokaisen työn arvostamisesta. Puhutaan ja käyttäydytään yhteisön edun ja maineen ylläpitämiseksi, puhutaan hyvää. Yhteisö luo puitteet jaksamiselle: se järjestää työnohjausta, purkua, koulutusta, virkistystä. Eettisyyden toteutuminen näkyy kunnioittavana, rehellisenä, avoimena, reiluna, oikeudemukaisena, faktoihin perustuvana käyttäytymisenä. empatia, tilannetaju ja tunneäly auttavat kokonaisuuksien hahmottamisessa. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö ja osallistuminen konkreettisesti resurssien ja jaksamisen puitteissa tuo tukea ja apua. Jokaisella on oikeus antaa ja saada apua!
ystävällisin kevätterveisin Leena
Vaalien alla keskustelu julkisen talouden haasteista on kiihtynyt. Säästöjä on arveltu löytyvän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja etuuksia leikkaamalla. Leikkauslistoja on laadittu 1990-luvun laman tapaan, vaikutuksia riittävästi arvioimatta. OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa. Summa muodostuu sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista. Koronapandemian keskellä mielenterveyden hoitovelka nousi ennätystasolle. Sitä puretaan pitkään. Tilanne on apua tarvitsevien ihmisten ja julkisen talouden kannalta kestämätön.
Mielenterveyden haasteet ja niiden kustannukset on saatava laskuun. Se onnistuu vain investoimalla mielenterveyttä edistävään työhön ja peruspalveluihin. Hyvinvoinnin perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi mielenterveyttä edistävät varhaiset toimet ovat tehokkaimpia. Elämänpituisessa tarkastelussa näiden sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen. Nuorten hyvinvointikriisi on tunnistettu, siihen reagoiminen ei voi odottaa.
Palvelujärjestelmä on käännettävä niin että painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo pelkästään vähentyvinä sairausetuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina.
Järjestöjen matalan kynnyksen tuki on helposti saavutettavaa ja kustannustehokasta. Mielenterveyspalveluihin on jonoa ja moni vaikeistakin mielenterveysongelmista kärsivä etsii tukea järjestöjen auttavista palveluista.
2022 MIELI Vihdin mielenterveys ry:n Vihdin Kriisikeskuksen ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä asiakkaita kuultiin ja autettiin. Paikalliseen toimintaan ja sen vastaamaan valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, ryhmiin, kohtaamispaikkatoimintaan ja Toivon paikkaan, tukinettiin (MIELI yksilötukisuhde, Sekasin-chat, Solmussa-chat) ja tapahtumiin (myös Huolituoli), tilaisuuksiin ja infoihin ja koulutuksiin, työnohjauksiin ja virkistyksiin osallistuneiden erillisten kävijöiden lukumäärä matalan kynnyksen toiminnassa oli 3250. Käyntikertojen lukumäärä oli 3814. Keskusteluapu lisäsi hyvinvointia. Yksikin keskustelu voi auttaa. Moni kertoi puhelun päätteeksi, ettei aio satuttaa itseään tai tehdä itsemurhaa.
Järjestöjen mielenterveystyö on oleellinen osa suomalaista turvaverkkoa. Järjestöt haluavat olla yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa vahvistamassa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri palveluntarjoajien kesken, pitkäjänteistä kumppanuutta ja myös järjestörahoitusta. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan mielenterveyden suunta. Oikeilla toimilla kriisi voidaan ratkaista.
Leena Tiitto
kriisikeskusjohtaja,
MIELI Vihdin mielenterveys ry/Vihdin Kriisikeskus
MIELI Vihdin mielenterveys ry:n sääntömääräinen vuosikokous on ti 28.3.2023 klo 16.30, Pisteenpolku 4 huoneisto 7, Eroittajan liiketalo, 03100 Nummela tai etäyhteydellä webexillä. Ilmoita osallistumisestasi mari.ahola@kolumbus.fi paikan varmistamiseksi tai linkin saamiseksi. Esillä sääntömääräiset asiat. Hallitus.
Psykologinen turvallisuus vahvistaa hyvinvointia
Psykologista turvallisuutta voi kokea silloin, kun on mahdollista ilmaista itseään, kertoa huoliaan, toiveitaan ja ideoitaan, niin ettei niistä tule arvostelluksi tai nolatuksi kenenkään taholta muiden edessä. Ei tarvitse pelätä, että sanominen johtaa poissulkemiseen tai savustamiseen. Ei ole mitään kuppikuntia, sisäpiirejä, ei salattavaa. Virheitä saa tulla, niistä ei rangaista, vaan niistä opitaan. Erilaisten tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen on sallittua, kunhan ei loukata toisia. Vähennetään kuormittavuutta. Tunne ajatuksella, ajattele tunteella!
Kohdataan inhimillisyydellä, jolloin kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että tekee parhaansa, saa olla oma itsensä. Myötätunto, armollisuus itseään ja toisia kohtaan, avoimuus ja luottamus kuuluvat turvalliseen ilmapiiriin. Tuetaan, kunnioitetaan osaamista, joten otetaan niitä käyttöön: fiksuja ideoita voidaan toteuttaa. Annetaan myönteistä palautetta. Resilienssiä eli selviytymiskykyä opitaan, vahvistetaan yhdessä. Sopiva rajaaminen on välittämistä ja tukee jaksamista. Yhteisesti sovituista asioista pidetään kiinni.
Ollaan reiluja kaikkia kohtaan, jolloin huomioidaan erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia ja tunteita. Selän takana ei toimita, vaan ristiriitoja voidaan sovitella ja neuvotella. Rakentavalla toimintatavalla asioista keskustellaan yhdessä asianosaisten kanssa ja etsitään hyvää ratkaisua, kompromissia eteenpäin pääsemiseksi. Kuunnellaan, kuullaan, katsotaan ja nähdään – välitetään ja arvostetaan.
Turvallisuus vahvistaa mielen ja kehon hyvinvointia, joten tärkeää on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus kotona, koulussa, työssä ja joka paikassa. Psykologisen turvallisuuden rakentamisessa ja luomisessa jokaisen positiivinen asennoituminen ja hyvä käyttäytyminen vaikuttavat. Pääsemme avoimuuteen, jolloin tekomme ovat sydämellisiä, hyväntahtoisia ja hyvää tarkoittavia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä.
Ystävällisin kevätterveisin Leena
Mielen hyvinvointi on ohittamaton osa hyvinvointia. Suunnitelmallinen panostaminen mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisyyn ja hoidon oikea-aikaisuuteen maksaa itsensä takaisin ja tuo jatkossa kustannussäästöjä.
Mielenterveyden häiriöiden kustannustaakka, palveluiden kuormittuminen ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin haasteet oli tunnistettu jo ennen koronakriisin alkua. Koronatoimet ovat heikentäneet erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, mutta koronan mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin. Pandemian lisäksi ympäristökriisi, Ukrainan sota ja siitä johtuvat taloushaasteet ovat koetelleet suomalaisten kriisinkestävyyttä ja lisänneet kuormitusta.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tavoitteena on kymmenen mielenterveyttä edistävän toimenpiteen toteutuminen vaalikaudella 2023–2027. Keskeisiä ovat sekä väestön mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävät toimet ja ongelmien ehkäiseminen että mielenterveyden hoitovelan purkaminen ja perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen.
Vahvistetaan mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja resursseja painottaen lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumista arjessa.
Kansallinen Mielenterveysstrategia 2030 tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen väestön mielenterveyden vahvistamiseen, mutta sen toimeenpanoa ei ole varmistettu. Toimeenpanoa tulee suunnata suunnitelmallisesti koronan jälkihoitoon sekä väestötason resilienssin eli muutosjoustavuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Strategian toimeenpano tulee linkittää kansalliseen lapsistrategiaan, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.
Toteutetaan poikkihallinnollinen nuorten hyvinvointiohjelma.
Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen on oltava Suomen kärkitavoite seuraavalla hallituskaudella. Nuorten opiskelu-, työ- ja toimintakyky ovat tärkeitä itsessään. Ne ovat myös investointeja, joilla varmistetaan tulevaisuuden hyvinvointia.
MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelma sisältää yli 70 toimenpidettä 13–28-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi. Sen valmisteluun on antanut asiantuntemustaan 142 organisaatiota. Ohjelma korostaa kasvurauhaa, riittävää toimeentuloa ja palvelujen saatavuutta.
Käynnistetään toimenpideohjelma väestön psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Psyykkinen kriisinkestävyys ja resilienssi ovat osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Geopoliittisten jännitteiden ja sodan uhan kasvaessa Euroopassa on varauduttava tukemaan väestön psyykkistä kriisinkestävyyttä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten kokemiin pelkoihin ja niiden kohtaamiseen lasten ja nuorten arjessa ja palveluissa.
Myös ympäristökriisillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia väestön mielenterveyteen. Ympäristökriisi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta, johon tarvitaan tukea. Lisäksi on tärkeää huolehtia, että kaiken ikäisillä on mahdollisuuksista tehdä arjessaan ympäristöstressiä vähentäviä valintoja ja toimia.
Parannetaan mielenterveyshoidon oikea-aikaisuutta ja saatavuutta vahvistamalla perustason mielenterveyspalveluja ja toteuttamalla perusterveydenhuollon terapiatakuu.
Mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa, mutta mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vähentynyt. Mielenterveyden häiriöiden hoito painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Koronapandemian myötä mielenterveyden hoitovelka Suomessa on noussut ennätystasolle. Apua ei ole tarjolla ajoissa, minkä vuoksi ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.
Tunnistetaan köyhyys mielenterveyden riskitekijänä. Varmistetaan mielenterveyspalvelujen saatavuus tuloista riippumatta. Vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien osallisuutta ja työllistymistä.
Taloudellinen turvattomuus on uhka mielenterveydelle. Mielenterveyden ongelmat puolestaan haastavat taloudellista pärjäämistä ja elämänhallintaa. Mielenterveyden ja toimeentulon haasteilla on taipumus kasautua ja siirtyä myös sukupolvelta toiselle. Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja syrjäyttää, koska rahattomuus estää osallistumista ja rajaa mahdollisuuksia.
Vuonna 2020 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 14 % väestöstä. Elinkustannusten nopea nousu on lisännyt toimeentulovaikeuksia.
Edistetään mielenterveyttä työelämässä lisäämällä työnantajien mielenterveysosaamista ja laajentamalla työterveyshuollon psykososiaalisia palveluja. Vahvistetaan työntekijöiden tukea psykososiaalisesti kuormittavassa työssä.
Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä: yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia.
Tavoite nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria, mutta myös koronakriisin jälkihoito edellyttävät suunnitelmallisia mielenterveystoimia työelämässä. Jotta toimet ovat vaikuttavia, on vahvistettava erityisesti mielenterveyden edistämistä ja ongelmien ehkäisyä ja madallettava hoidon kynnystä.
Vahvistetaan kuntien mielenterveyttä edistävän työn taloudellisia kannustimia. Tuetaan mielenterveyttä edistävää päätöksentekoa kunnissa juurruttamalla hyviä käytäntöjä.
Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää, että mielenterveyden vastuu ei rajaudu vain hyvinvointialueille ja mielenterveyspalveluihin. Kunnilla on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä tehtävä hyvinvoinnin edistäjinä ja mielenterveyden vahvistajina esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen, liikunnan ja kulttuurin sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamisen sekä kaavoituksen ja asumisen kautta.
Vahvistetaan vuoteen 2030 ulottuvan itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa. Otetaan itsemurhat onnettomuustutkinnan piiriin.
Viime vuosikymmenten hyvästä kehityksestä huolimatta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen pohjoismaisittain verrattuna korkealla tasolla. Suomessa tehtiin vuonna 2021 yhteensä 747 itsemurhaa, mikä oli 30 enemmän kuin 2020. Nuorilla itsetuhoisuus näkyy itsemurhayrityksinä ja monenlaisena oireiluna.
Sisällytetään mielenterveysvaikutusten arviointi yhteiskunnallisten päätösten vaikutusarviointiin.
Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on mielenterveysvaikutuksia. Väestön mielenterveyteen ja itsemurhiin vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä tunnistetaan, mutta päätösesitysten mielenterveysvaikutuksia ei systemaattisesti ennalta arvioida, edes osana ihmisiin kohdistuvia hyvinvointivaikutuksia. Osasyy tähän on mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalujen puuttuminen.
Tarvitaan menetelmiä, joilla valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien eri hallintokuntien strategioiden, suunnitelmien ja päätösten vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen osataan huomioida ja ennakoida ja joiden avulla vaikutuksia voidaan seurata.
Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa turvaamalla järjestöjen toimintaedellytyksiä ja kehittämällä julkisen vallan ja järjestöjen kumppanuusmalleja.
Kokemus osallisuudesta on tärkeä osa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa pohjoismaista demokratiaa ja koko yhteiskunnan resilienssiä. Koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssotaan liittyvä turvattomuus ovat tuoneet osaltaan esille kansalaisjärjestöjen ja niiden suojissa tapahtuvan vapaaehtoistyön merkitystä.
Mielenterveysalan monimuotoisella järjestökentällä on suuri merkitys mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä. Järjestöt vahvistavat hyvinvointia, tekevät vaikuttamistyötä, keventävät palvelujärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta, lisäävät osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja turvaavat vähemmistöryhmien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista. Esimerkiksi valtakunnallinen kriisikeskusverkosto tarjoaa tukea ja apua vaikeassa tilanteessa oleville noin 200 000 kertaa vuodessa.
MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelma sisältää toimenpiteet 13–28-vuotiaiden nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. https://mieli.fi/wp-content/uploads/2022/12/Nuorten-hyvinvointiohjelma-2022.pdf
TULE VAPAAEHTOISEKSI SOLMUSSA-CHATIIN
Solmussa-chat päivystää maanantaista torstaihin klo 15-19.
Chatissa voit keskustella mielessäsi olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta. Sinulle vastaa koulutettu vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.
https://mieli.fi/henkilotarinat/vapaaehtoistarina/solmussa-chatin-vapaaehtoinen-nina/
Vuorovaikutustaitoihin kuuluu empatiataito, joka on kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen voi tuntea ja kokea. Usein puhutaan toisen asemaan asettumisen tärkeydestä. Ollaan kiinnostuneita toisen ajatuksista ja kokemuksista. Kohdataan ja reagoidaan hyvin, ei loukata eikä kiusata ketään. Myötäelämällä tunteita ja näkökulmia osoitetaan empatiataitoa, jolloin myös ymmärretään paremmin. Empatia vuorovaikutuksessa lisää hyvää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa nimensä mukaisesti vaikutetaan vuorotellen. Luottamuksellisuus ja avoimuus lisääntyvät, koska luottamuksellisuus lisää avoimuutta ja avoimuus lisää luottamuksellisuutta. Syntyy positiivinen kehä.
Empatiataitoa voi vahvistaa ja oppia kotona, päiväkodissa, koulussa ja työpaikoilla ja muualla turvallisessa ilmapiirissä. Haastaviakin tunteita tunnistetaan, sanoitetaan ja suhtaudutaan myötätuntoisesti ja lämpöisesti itseen ja toisiin. Empatiataitoinen toimii hyväksyen, sallien ja armollisesti sekä itseä että toisia kohtaan. Jokaisen tulee saada osakseen empatiaa, jolloin on helpompi kasvattaa empatiataitoja. Jokainen meistä voi toimia esimerkkinä. Tarkkaavainen kuuntelu, erilaisten mielipiteiden arvostaminen, erilaisten tunteiden salliminen ja kysyminen ilman neuvomista, armollisuus itselle ja toiselle, vahvuuksien huomaaminen ja ymmärtäminen tuovat hyvinvointia.
Hyvinvointi kasvaa rinnalla kulkien, kunnioittaen. Sen, minkä tahdot itsellesi tehtävän, tee se myös toiselle! Tyyneys, rohkeus ja viisaus ovat hienoja vahvuuksia, joita voimme kasvattaa yhteydessä toisiimme. Toimimme hyvyyden puolesta arjessa, korjaamme ja rakennamme. Hyvyyttä ja rauhaa viljelemällä pidämme yllä hyvää elämää. Hyvä elämä sisältää rakkautta toisiamme kohtaan. Empatiataitoisesti, hyvällä tahdolla ja reilusti toimien saamme aikaiseksi hyvää mieltä ja toimintaa.
Jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea. Kukaan ei pärjää ja kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Turvaverkkoa voi vahvistaa, niin että kukaan ei jäisi ulkopuolelle. Varhainen ja ennaltaehkäisevä ja ajan mukainen ja riittävä ja korjaava toiminta ovat asioita, joita Vihdissä ja laajemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tulee vahvistaa yhteistyössä toimimalla.
Apua ja tukea voimme saada sekä läheisiltä että ammattilaisilta. Turvaverkko voi olla koti, isä, äiti tai muu huoltaja, isovanhemmat, sisarukset, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset ja naapurit, harrastus- ja vapaa-ajan ystävät. Lasten ja perheiden ja vanhemmuuden asioissa auttavat neuvola, päiväkoti, koulu (opettajat, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaat, kaverit). Nuorten asioissa apua antaa nuorisotyö. Työikäisten asioissa tärkeä on työterveyshuolto. Ikäihmisten asioissa auttaa kotihoito. Kaiken ikäisiä varten tarvittaessa olisi oltava saavutettavissa julkiset ja yksityiset tahot; sosiaalityö, terveysasema, hätätilanteissa 112, poliisi, palokunta, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapeutit. Seurakunnat (diakoniatyö) ja järjestöt ovat apuna ja tukena elämän monissa kriiseissä. MIELI ry verkosto: valtakunnallinen kriisipuhelin, kriisikeskukset, tukinet: MIELI-yksilötukisuhteet Sekasin-, Solmussa- ja ryhmächatit, Huoli-tuoli ja ryhmät ovat muotoja, joita kannattaa hyödyntää. On avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia.
Ihmisten kokonaisvaltaisen tilanteen selvittäminen vaatii eri osapuolilta aikaa, energiaa ja jaksamista, ymmärtävää, kuuntelevaa, keskustelevaa vastavuoroista, tasaveroista vuorovaikutusta, ei syyllistämistä, ei moralisointia. Arvostava, kunnioittava käytös, voimavarojen ja vahvuuksien ja selviytymiskeinojen etsiminen ja auttavien tahojen yhteistyö ovat kehittämisen kohteita aina uudelleen ja uudelleen.
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kohtaamiseen, ystävyyteen, tuttavuuteen, läheisyyteen. Kun kohtaamme empatiakykyisesti, tilannetajuisesti ja tunneälyisesti toinen toisemme, saamme asioita vietyä eteenpäin, niin että jokainen meistä rikastaa omalla elämällään meitä kaikkia.
terveisin Leena
