Sosiaali- ja terveysalan uudistus natisee niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Eduskunta lähti juhannuksenviettoon suorastaan kaoottisissa tunnelmissa ja täällä Etelä-Karjalassa Eksoten henkilökunta ja johto tuntuvat olevan eri mieltä siitä, miten menee. Media pitää meidät tarkasti tilanteen tasalla tässä jännitysnäytelmässä.
Vanhuutta ja sairauksia – kehon ja mielen – emme voi estää, eikä rahakaan riitä kaikkeen, mutta voimme tehdä paljon sen eteen, että pystymme kohtaamaan elämän tiukat tilanteet vahvempina.
Ennaltaehkäisy on taikasana. Se, että pidämme huolta itsestämme ja läheisistä ennen kuin peli alkaa olla menetetty.
Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin päivysti jälleen juhannuksena – kuten kaikkina juhlapyhinä ja myös arkena. Vapaaehtoiset ottivat vastaan kymmeniä, ellei satoja puheluita niiltä, joille juhannus ei ollutkaan kesän helein ja onnellisin hetki, vaan täynnä pelkoa, yksinäisyyttä tai ahdistusta. Saattaa olla, että soitto pelasti jonkun päivän – tai koko elämän.
Kriisipuhelin on vain yksi esimerkki kolmannen sektorin työstä, jolla pyrimme auttamaan lähimmäisiä. Lukuisat järjestöt ja yhdistykset tekevät arvokasta työtä lähettämällä piristäjiä arkeen tai tarjoamalla helpotusta omaishoitajan pitkiin päiviin; järjestämällä retkiä tai kutsumalla ihmisiä laulamaan – tai lukuisin muin tavoin.
Juhlapuheissa kolmas sektori, vapaaehtoiset, on tärkeä voimavara – vähän niin kuin se kuuluisa henkilöstö. Suurimmissa visioissa veikataan, että yhteiskunta ei tule pärjäämään pelkästään yritysten tai yhteiskunnan palveluilla, vaan on ihan välttämätöntä saada takaisin sitä välittämisen meininkiä, jota kuulemma ennen vanhaan oli. Vapaaehtoistoiminta ei käy aktiivimallin työstä, mutta kyllä sitä saa rankaisematta tehdä. Kohteita on paljon, samoin tapoja tehdä.
Erään validin tutkimuksen mukaan kaikista mielenterveyden häiriöistä 50 % alkaa ennen 14. ikävuotta ja 75 % ennen 24. ikävuotta. Näin ollen tuntuu itsestään selvälle, että edes nuoria tulisi tukea ENNEN kuin tilanteet kriisiytyvät ja auttaminen on vaikeampaa – ja kalliimpaa.
Lappeenrantalaiset nuoret ovat itse huomanneet tämän, kaveria ei jätetä. Sammonlahden koulun oppilastoimikunta valitsi lukuvuonna 2017–2018 päivätyökeräyskohteekseen Lappeenrannan Mielenterveysseuran ja erityisesti nuorten parissa tehtävän mielenterveystyön. Nuoret keräsivät melkein 3000 euroa, joka luovutettiin seurallemme Hyvää mieltä kulttuurista – viikolla, jolloin Mielenterveysseura järjesti lukuisia tempauksia alueella.
Välittäminen on tekoja ja nuorten toiminta antaa meille vapaaehtoisille aimo annoksen uskoa siihen, että tekemisentaito ei ole suinkaan hukassa.
Näistäkin asioista olisi hyvä saada tietoa mediasta.
Jatta Kupias
