”Virvon varvon tuoreeks terveeks

tulevaks vuodeks

vitsa sulle

palkka mulle!”

Nämä sanat raikuvat vielä ainakin osassa kotiovista ensi sunnuntaina, vaikka vanha virpomisperinne lienee vähenemään päin. Virpomispäivän lisäksi sunnuntaina vietetään myös huhtikuun Lähde-päivää, eli kampanjaa, jossa kannustetaan toimimaan yhtenä rintaman yksinäisyyttä vastaan. Väistämättä mieleen hiipii ajatus siitä, kuinka virpomistilannekin voi olla elintärkeä sosiaalisen kontaktin mahdollisuus monelle yksinäiselle.

Muistatteko vielä tilanteen parin vuoden takaa, kun koronapandemia sulki meidät yhtäkkiä omiin koteihimme ja kaikenlaiset kontaktit olivat pannassa? Muistatko sen, kun ajoitit itsellesi kauppaostokset mahdollisimman harvaan ja pyrit hoitamaan ostokset kerralla koko viikon edestä? Muistatko, kun kaipasit työpaikan kahvihuonetta, kavereiden tapaamista tai mitä tahansa tilannetta, jossa saisit keskustella kasvotusten toisten kanssa? Minä ainakin muistan, kun vielä asiaa tarkemmin ajattelen. Silloin jo kaupan kassan tervehtiminen tuntui suurelta sosiaaliselta onnistumiselta, joka tuotti iloa hetkeksi eteenpäin.

Eikö palmusunnuntain virpominen voitaisi nähdä samanlaisena mahdollisuutena? Moni ihminen Etelä-Karjalassakin kokee yksinäisyyttä ja saattaa elää pitkiäkin aikoja neljän seinän sisällä vailla kontakteja. Tuolloin iloiset kasvot virpomisloruja rallatellessa ja värikkäitä pajunkissoja ojentaessa voivat piristää monen ihmisen mieltä pitkäksikin aikaa! Pajunvitsa maljakossa tarjoaa iloa vielä moneksi päiväksi eteenpäin, ja vitsan katselu päivienkin jälkeen voi herättää hymyn kasvoille, kun mieli vie takaisin tuohon sosiaaliseen tilanteeseen.

Oletko siis ajatellut virpoa tai lähteä lasten mukana virpomaan sunnuntaina? Jos suklaamunat eivät innosta, voisiko ilon tuottaminen toiselle toimia motivaationa pienelle naapurikierrokselle?

Hyvää tulevaa pääsiäistä ja Lähde-päivää! Muistetaanhan huomioida muita myös pääsiäisvapaiden aikana!

 

Eeva Pylkkö

Asiantuntija

Hyvä mieli! -hanke

 

Lue lisää Lähde-kampanjasta täältä

Kansainvälinen miestenpäivä on vuosipäivä, jota vietetään 19. marraskuuta. Vuonna 1999 alkunsa saanutta päivää juhlitaan monissa järjestöissä ja myös kaikissa maanosissa. Wikipedian mukaan miestenpäivä huomioidaan yli 80 valtiossa, sillä on myös Unescon tuki.

Suomessa Miestenpäivän vietto on kuitenkin jäänyt hyvin näkymättömäksi. Osasyynä varmasti on se, että Miestenpäivää ei ole hyväksytty ja sisällytetty Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteriin. Yliopiston almanakkatoimiston mukaan Miestenpäivä ei yllä naistenpäivän suosioon, joten sitä ei myöskään lisätä kalenteriin. Summa summarum, johtuisiko osittain siitä, että Miestenpäivä on kansalaisten keskuudessa heikosti tunnettu. Omasta mielestäni, tasa-arvon mallimaana itseään pitävässä Suomessa, Miestenpäivä pitäisi sisällyttää kalenteriin, jos siellä Naistenpäiväkin on.

Miestenpäivää vietetään kaikkien miesten kunniaksi. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota erityisesti poikien ja miesten terveyteen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja hyvien roolimallien korostamiseen. Miestenpäivä sai alkunsa, kun sen ideoija Jerome Teelucksingh halusi Isänpäivän rinnalle oman päivän pojille, nuorille ja muille lapsettomille miehille.

Miestenpäivän vietto muistuttaa meitä siitä tosiasiasta, että kaikkia sukupuoleen katsomatta tulisi kohdella tasavertaisesti. Miesasian esiin nosto ei tarkoita sitä, että naisilta otettaisiin jotain pois, päinvastoin kaikille haluttaisiin jotain lisää. Liian usein mies- ja naisasiat asetetaan vastakkain, ikään kuin kilpailemaan keskenään, tämä on mielestäni harmillinen tapa lähestyä asiaa. Olisi tunnustettava, että miehillä on erityisen suuri merkitys naisten elämään, niin hyvässä, kuin pahassakin ja vastaavasti samoin naisilla miesten elämään. Edellä mainitun lisäksi sekä miehillä että naisilla on suuri merkitys perheisiin, jossa lapset elävät. Perhe on ikään kuin auton vaihdelaatikko, jossa yhden rattaan pyöräyttäminen vaikuttaa kaikkiin muihinkin rattaisiin. Miehiin osoitetaan paljon odotuksia, mutta tosiasia lienee se, että mitä paremmin miehillä menee, sitä paremmin myös naiset voivat.

Työskentelen Miehen mieli- hankkeessa, joka pyrkii tuomaan esiin miesten tarpeita erilaisiin apu- ja tukipalveluihin liittyen. Pyrimme huomioimaan kaiken ikäiset miehet ja kehittämään niin yksilötyötä, kuin ryhmätoimintaakin. Hankkeen toimesta käynnistämme muun muassa nuorille miehille suunnatut avoimet ryhmät Imatralla ja Lappeenrannassa. Emme varmasti tiedä, mutta uskomme siihen, että sukupuolisensitiivisellä työotteella voidaan saada jotain hyvää aikaiseksi. Toivomme, että vastakkainasettelun ajasta voitaisiin siirtyä pikkuhiljaa yhteistoiminnan aikaan, yhteistyöllä saamme paljon enemmän aikaiseksi. Miehen mieli- hankkeen osalta ilahduttavaa on ollut huomata, että ammattilaiset ja yhteistyökumppanit ovat lähteneet kiitettävästi mukaan yhteistyöhön, kiitos siitä kaikille tasavertaisesti.

Petteri Sveins, asiantuntija

Miehen mieli- hanke

Tällä viikolla on vietetty Miesten Viikkoa, joka huipentuu sunnuntaina Isänpäivään. Viikon aikana on pidetty seminaareja, kirjoitettu miehiin liittyvistä teemoista ja nostettu esiin erityisesti miesten vaikeutta hakeutua avun ja tuen piiriin. Miesten osalta avun hakemiseen kannustavat kampanjat ovat kautta aikojen kaikuneet kuuroille korville, miehiä ei ole saatu liikkeelle! Tarvetta miesten mielessä varmasti on, koska kolme neljästä itsemurhasta on miesten tekemiä. Suomalaisten hyvinvointia kuvaavat tilastot osoittavat psykososiaalisten ongelmien kasautuneen erityisesti miehille. Päihdeongelmat, syrjäytyminen, rikollisuus ja väkivallan käyttö ovat liian monelle suomalaiselle miehelle arkipäivää.

Suomalaisen miehen mielessä pyörii liian usein ajatus siitä, että pitää vain kestää ja selvitä vastoinkäymisistä yksin. Yksi suurimmista haasteista avun hakemiselle on häpeän tunne; miehen pitää olla vahva ja usein avun hakeminen koetaan heikkoutena. Miesten kertoman mukaan he eivät myöskään aina koe oloaan kotoisaksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Ongelmiin on kuitenkin herätty ja muun muassa Etelä- Karjalaan on saatu mieserityistä työtä kehittävä kolmevuotinen Miehen mieli- hanke. Hankkeessa miehille järjestetään yksilötapaamisia ja ryhmiä sukupuolisensitiivisellä otteella, koulutetaan alan ammattilaisia ja tutkitaan erilaisia tapoja markkinoida ja tiedottaa erityisesti miehille suunnatuista palveluista. Erityisen tärkeänä kehittämiskohteena pidetään auttamispalvelujen ”kynnyksen” madaltamista. Myös julkisella sektorilla miesten huomioimiseen on panostettu, esimerkkinä tästä Eksoten käynnistämä isäneuvolatoiminta.

Muutosta on kuitenkin tapahtumassa nuoremman sukupolven osalta. Hiljaisen tiedon perusteella ammattilaiset kertovat, että nuoret miehet ovat jossakin määrin aktivoituneet. Asiantuntijat ovat päätelleet, että uuden sukupolven osalta jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa annettava tunnetaitojen opettaminen alkaa kantamaan hedelmää, tunteista opitaan puhumaan! On myytti, että Suomalainen mies ei puhu, mutta mistä hän puhuu, on sitten eri asia. Tunteista puhuminen ei ole ollut mukavuusalueella, mutta onneksi muutos on lähtenyt liikkeelle. Valitettavasti emme ole vielä keksineet johtoja, jotka asennettaisiin päähän ja sitä kautta paha olo saataisiin pois, puhuminen on se keino millä paha olo lievittyy.

Meidän ammattilaisten on myös syytä katsoa peiliin. Olemmeko markkinoineet miehille sosiaali- ja terveyspalveluja oikein? Mieleeni tulee vuosituhannen vaihteessa toteutettu miehille suunnattu markkinointikampanja Australiassa. Kampanjaan panostettiin satoja tuhansia dollareita, jotta miehet saataisiin hakemaan apua. Kampanjan pääasiallinen viesti oli: Mies hae apua! Kuinka ollakaan, yhteydenottoja tuli todella vähän- asiantuntijat olivat ymmällään, missä vika! Pähkäiltyään asiaa he päättivät muuttaa kampanjan viestiä: Mies, kysy neuvoja ja ohjeita! Tämä tepsi, miehet lähtivät liikkeelle. Vertauskuvana voisi pitää arkista asiaa; jos mies korjaa auton moottoria, ei hän halua apua, mutta jos eteen tulee ongelma, jota ei osaa ratkaista, miehen on helppo ottaa yhteyttä tahoon, jolta voi saada ohjeita ja neuvoja.

Hyvää tulevaa Isänpäivää kaikille!

Petteri Sveins, asiantuntija

Miehen mieli- hanke

Sunnuntaina 10.10.2021 vietetään jälleen Maailman mielenterveyspäivää yhdenvertaisuuden teemalla ja samalla muistutamme, kuinka jokaisen nuoren mieli on tärkeä ja arvokas. Nousemme yhdessä ja yhdenvertaisina ”barrikadeille” nuoren mielen puolesta ja korona-ajan hyvinvointiamme nakertavia vaikutuksia vastaan.

”Jokainen nuori ansaitsee tulla kuulluksi ja kohdatuksi – niin perheessä, koulussa, harrastuksissa kuin palveluissa. Kohtaamalla nuoret aidosti voimme vahvistaa nuorten hyvinvointia koronakauden haasteiden ja koettelemusten jälkeen.” (MIELI Suomen Mielenterveys ry 2021.)

 

Mitä nuorille nyt siis kuuluu, ja miten tilanne on muuttunut korona-aikana?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keväällä 2021 teettämä kouluterveyskysely [1] ja Nuorisotutkimusverkoston syksyllä 2020 [2] ja kesällä 2021 [3] kerättyjen Nuorisobarometrin ja Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tulokset puhuvat karua kieltä. Tilanne pähkinän kuoressa:

• Nuorten elämään tyytyväisyys on laskenut ennätys nopeasti ja ennätys alas korona-aikana [2]
• Sukupuolien välinen eriarvoisuus kasvanut: Erityisesti tyttöjen elämään tyytyväisyys on laskenut rajusti [1,2]
• Polarisaatio ei ole lisääntynyt, vaikka korkeampi tulotaso on edelleen yhteydessä korkeampaan elämään tyytyväisyyteen [2]
• Ikä on yhteydessä elämään tyytyväisyyteen; Korkeakouluopiskelijat vähiten tyytyväisä elämänsä ja peruskoululaiset eniten tyytyväisiä. [2]
• Kaupunkien keskustoissa asuvien nuorten elämään tyytyväisyys heikoin ja maaseudulla asuvien korkein. [2]
• Yksinäisyys ja ahdistuneisuus lisääntyneet myös erityisesti tytöillä [1]
• Nuoret muita ikäluokkia stressaantuneempia korona-aikana [3]
• Tytöt huomattavasti stressaantuneempia, kuin pojat [3]
• Keskusteluyhteys vanhempien kanssa heikentynyt [1]

 

ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS HEIKENTYNYT ERITYISETI TYTÖILLÄ

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syksyllä 2021 julkaisema Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan nuorten kokemus tyytyväisyydestä omaan elämään laski kaikissa ikäluokissa peruskoulun yläluokilta lukioon ja ammattioppilaitoksissa opiskeleviin.

Elämään tyytyväisyys laski koronaviruspandemia aikana etenkin yläkouluikäisten nuorten keskuudessa ja tyttöjen ja poikien välinen kuilu kasvoi entisestään. Tytöt olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja tyttöjen elämään tyytyväisyys oli laskenut poikien elämään tyytyväisyyttä rajummin niin yläkoulussa, kuin lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Keväällä 2021 kerätyssä aineistossa 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä vain reilu puolet, 56,8% (vrt. 2019 67,0%) ja pojista 80,8% (vrt 2019 84,1%) oli tyytyväisiä elämäänsä. Vastaavasti erittäin tyytyväisiä elämäänsä oli tytöistä reilu kymmenennes, 12,1% (vrt. 2019 20,1%), kun taas pojista reilu kolmannes, 36,9% (vrt 2019 41,9%).

”Koronaepidemia on ollut raskasta aikaa lapsille ja nuorille. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin ja siihen on tärkeää kiinnittää huomiota”, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius.

Ennen kouluterveyskyselyn tuloksia, alkuvuodesta 2021 julkaistu ja puhelinhaastatteluina kerätyn Nuorisobarometrin tulokset olivat valitettavasti samassa linjassa. Nuorisobarometrin mukaan nuorten (15-25 -vuotiaiden) elämään tyytyväisyys oli laskenut korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana kouluarvosana asteikolla (4-10) luvusta 8,5 lukuun 8,0, joka on mittaushistorian nopein lasku ja matalin arvo vuodesta 1997 lähtien tehdyissä kyselyissä. Nuorisobarometri vahvistaa tyttöjen elämään tyytyväisyyden laskeneen korona-aikana poikia enemmän, kun tyttöjen elämään tyytyväisyys oli laskenut 0,7 ja poikien 0,4 arvosanan verran. Lisäksi elämään tyytyväisyys heikentyi erityisesti niillä pojilla, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Nuorisoverkoston tilastotutkijoiden Jenni Lahtisen ja Sami Myllyniemen mukaan eniten elämään tyytyväisyyden koettiin laskeneen kaupunkien keskustoissa asuvien nuorten keskuudessa ja vähiten maaseudulla elävien nuorten kohdalla. Elämään tyytyväisyys oli laskenut kaikissa tuloluokissa olevilla nuorilla, eikä polarisaation kasvua näin ollen havaittu, vaikkakin hyvä tulotaso on yhä yhteydessä korkeampaan elämään tyytyväisyyteen. Elämään tyytyväisyys oli matalampi niillä nuorilla, jotka suhtautuivat etäopetukseen ja sosiaalisia kontakteja koskeviin rajoituksiin kielteisesti verrattuna nuoriin, jotka eivät kokeneet rajoituksilla olleen vaikutusta heidän elämäänsä.

”Peruskoululaiset ovat tyytyväisimpiä elämäänsä, korkeakouluopiskelijat taas vähiten tyytyväisiä.”(Lahtinen &Myllyniemi 2021)

Sami Myllyniemi ja Jenni Lahtinen nuorisoverkostosta pohtivat, että tulevaisuus näyttää, onko elämän tyytyväisyyden romahdus hetkellinen, vai jääkö se pidemmäksi aikaa laahaamaan matalalla tasolla.

 

TYTTÖJEN AHDISATUNEISUUS JA YKSINÄISYYS NOUSSUT HÄLYTTÄVÄSTI

Toinen huolestuttava muutos nuorten mielenterveyteen liittyen on yksinäisyyden lisääntyminen vuosien 2019 ja 2021 kouluterveyskyselyiden välillä. Erityisesti tyttöjen yksinäisyys on kasvanut, kun joka neljäs tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista vastaavasti 10 prosenttia koki yksinäisyyttä keväällä 2021 kerätyssä aineistossa.

Myös ahdistuneisuus lisääntyi erityisesti tytöillä, kun kolmasosa eli 30% koki vaikeaa tai kohtalaista ahdistuneisuutta, kun ennen koroa-aikaa vuosina 2013-2019 vain 13-20 oli kokenut ahdistuneisuutta. Vastaavasti pojista noin 8% koki ahdistuneisuutta vuonna 2021. THL:n kehittämispäällikkö Jenni Heleniuksen mukaan moni nuori tarvitsee tukea esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa ja ahdistuneisuuden kanssa liittyen koulun käyntiin.

Jenni Lahtisen, Riku Laineen ja Tuuli Pitkänen Nuorisotutkimusverkostosta selvittivät nuorten stressiä korona-aikana kesällä 2021 ja selvisi, että tytöt olivat poikia huomattavasti stressautuneempia ja myös taloudellisen tilanteen heikentyneen erityisesti 20- 24-vuotialla naisilla. Toimeentulon edellytysten ja terveyspalveluiden peruuntumisen ja siirtymisen huomattiin olevan yhteydessä koetun stressin määrään sitä lisäten. Harrastustoiminnan keskeytyminen oli yhteydessä 15-19 vuotiaiden naisten ja 20-24 -vuotiaiden miesten koettuun stressiin.

 

MITEN PELASTAA UPPOAVA LAIVA JA KANTAA SUOMEN NUORET LÄPI KAIKKIA KOSKETTANEEN KORONAKRIISIN?

Nyt on meidän aikuisten aika näyttää, että kannamme vastuun meidän lapsista ja nuorista, emmekä jätä sitä sanan heilinään. Mielenterveys alan asiantuntijat kokoontuivat eilen eduskuntatalolle vieden sinne viestin, että vielä ei ole liian myöhäistä toimia, mutta niitä vaaditaan, jotta meillä ei ole pian käsillä mielenterveyshäiriöiden epidemia. Yhtä tärkeänä viestinä peräänkuulutettiin, että nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen pitäisi varata aikaa ja nuorten mielenterveysongelmat pitäisi ottaa aiempaa vakavammin. Mielenterveyden pitäisi olla saman arvoinen, kuin fyysisen terveyden ja siitä puhumisen kynnystä olisi madallettava, jotta leimaantumista voitaisiin vähentää. Kuten tutkimustulokset osoittavat, olisi myös panostettava eriarvoisuuden kitkemiseen.

”Osalle lapsista on syntynyt sekä mielenterveysvelkaa että oppimisvelkaa. Ihan kaikkien kohdalla tätä voi olla vaikea kuroa umpeen, jollei todella panosteta eriarvoisuuden vähenemiseen, Kristian Wahlbeck sanoo.”  Psykiatri ja kehitysjohtaja Mieli Suomen mielenterveys ry [4]

 

MITÄ IHAN JOKAINEN VOI TEHDÄ?

💚Mitä ihan jokainen voi tehdä, niin on kuunnella nuoria ja heidän huolensa. Näytetään, että välitämme, eikä jätetä heitä selviämään yksin. Ole aidosti läsnä ja pysähdy hetkeksi osoittaen, että olet siinä nuorta varten; voit kysyä maailman tärkeimmän kysymyksen ”Mitä kuuluu?”

Käytännön vinkkejä nuoren kohtaamiseen saat Mitä mielessä? -testistä, joka kannustaa pysähtymään ja kysymään nuoren kuulumisia. Voit toteuttaa testin yhdessä nuoren kanssa keskustellen. Testin löydät täältä.

💚Voit ottaa kantaa ja tukea sanomaamme järjestämällä vihreän valaistuksen Maailman mielenterveyspäivän 10.10. iltana klo 18 alkaen tai pukeutumalla vihreään väriin ja jakamalla kuvan siitä somessa tunnisteilla #vihreäävaloa #yhdenvertaisuus #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä.

💚Voit myös tukea MIELI ry:n tekemää mielenterveystyötä. Lahjoita 10 euroa 10.10. Maailman mielenterveyspäivänä: Avaa MobilePay. Syötä lahjoitettava summa. Syötä numeroksi: 50705. Hyväksy lahjoitus pyyhkäisemällä. Lue lisää Maailman mielentervepäivän kampanjasta täältä.

💚Kuuntele Toivon Kärjen kokoomien yli 70 Suomen eturivin artistin uudelleen versiointi Pave Maijasen legendaarisesta Pidä huolta -kappaleesta. Kappaleen suoratoistokorvaukset käytetään lyhentämättömänä MIELI ry:n nuorten mielenterveystyöhön. Katsomalla musiikkivideon tai kuuntelemalla kappaletta Spotifyssa tuet työtämme nuorten hyväksi: Musiikkivideo täällä.

💚Tai tule mukaan vapaaehtoiseksi SEKASIN -Chattiin ja anna tukesi nuorille Mieli ry:n koordinoimassa hankkeessa, jonka tavoitteena on ettei yksikään nuori jää ajatustensa kanssa yksin. Lue lisää täältä.

 

Nuorten puolesta kohti valoisampaa tulevaisuutta, yhdessä, yhdenvertaisena ja täydestä sydämestä!

 

Kirjoittanut

Mia Färm

Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry.

 

 

Lähteet:

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lue lisää täältä ja täältä.

[2,3] Nuorisotutkimusverkosto ry. 2021. Lue lisää täältä

[4] Piia Paakkunainen Yle 2021, Mielenterveys. Lue lisää täältä.

 

Sunnuntaina 5.9. vietetään yrittäjien päivää.

Mielenterveys on sana, joka herättää meissä monenlaisia mielikuvia, mutta rohkenisin väittää, että useimmille mieleen tulee jonkin asteinen sairaus. Sairaudesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan mielenterveys on olennainen osa meidän jokaisen terveyttä ja hyvinvointia. Julkisuudessa on puhuttu paljon työntekijöiden jaksamisesta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yrittäjiin liittyvän mielenterveyden tukeminen. Meistä jokaisesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, ”mieli liikuttaa lihaksia” on tunnettu sanonta urheilumaailmasta. Meidän on syytä antaa tukemme niin työntekijöille, kuin yrittäjille, jotka pitävät huolen siitä, että yhteiskunnan rattaat pyörivät ja voimme ylläpitää hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Richard Cantillonin mukaan yrittäjä on riskin kantaja. Hän ottaa riskin muiden puolesta sovitulla hinnalla. Taloustieteilijä Frank Knight näki yrittäjän henkilönä, joka sietää epävarmuutta. Ilman epävarmuutta ei olisi tappiollista liiketoimintaa. Hänen mukaansa riskille voidaan laskea arvo, mutta epävarmuudelle ei. Yrittäjä on valmis uhrautumaan epävarman liiketoiminnan vuoksi.

Edellä mainitut näkemykset ja riskitekijät ovat arkipäivää yrittäjien elämässä: riski, epävarmuus, uhka tappiollisesta liiketoiminnasta ja uhrautuminen. Kaikki nämä tekevät yrittäjän vahvasta mielenterveydestä entistä suuremman suojaavan tekijän yhä kovenevassa kansallisessa ja kansainvälisessä yritysmaailmassa.

Mielenterveyttä edistää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tässä kirjoituksessa haluan erityisesti kiinnittää huomiota kognitiivisen toimintakyvyn merkitykseen. Kognitiivinen toimintakyky perustuu älylliseen aktiivisuuteen, sosiaaliseen aktiivisuuteen ja ihmissuhteisiin, henkilökohtaiseen elämään ja elämään tyytyväisyyteen sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Nämä ovat samalla myös mielenterveyden peruspilareita.

Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa. Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä toimintoja. Syy, miksi haluan nostaa esiin nämä kongnitiiviseen toimintakykyyn liittyvät asiat yrittäjien osalta, on se, että juuri näitä taitoja menestyvään yrittäjän uraan tähtäävä tarvitsee ottaa huomioon. Edellä mainittujen asioiden huomioiminen edesauttaa merkittävällä tavalla jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä, näitä ei koskaan voi väheksyä. Pitäkäämme näistä huolta: muistin eri- alueet, oppiminen, keskittyminen, tarkkaavaisuus, hahmottaminen, orientaatio, suunnittelu ja päättelytaidot, ongelmien ratkaisu, oman toiminnan ohjaus, kielellinen toiminta ja tunteiden säätely.

Olemme kaikki ihmisiä, kukaan ei pärjää yksin, tarvitsemme muiden ihmisten tukea, jotta selviämme ja menestymme. MIELI Etelä-Karjalan Mielenterveys ry:n puolesta haluamme toivottaa kaikille yrittäjille menestystä ja mielen hyvinvointia Yrittäjäpäivänä!

Älä jää yksin, vahvuutta on ottaa yhteyttä ja hakea neuvoja, jos tunnet siihen vähäisintäkään tarvetta.

Petteri Sveins

Asiantuntija, kriisityöntekijä, 20- vuotta kokemusta yrittäjänä

Miehen Mieli- hanke

MIELI Etelä- Karjalan Mielenterveys ry

 

Mistä tukea ja apua yrittäjän jaksamiseen?

Saimaan kriisikeskus, maksutonta keskusteluapua:

toimisto@mieliek.fi

05 453 0020 (ma-to klo 11-13)

Whatsapp 050 543 2567

 

Tämän lisäksi keskusteluapua voi saada valtakunnallisesti Yrittäjien kriisikeskuksesta.

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt”. Niin laulettiin jo lastenlaulussakin. Kun stressaantuneena tai muuten olonsa huonoksi tuntevana suuntaa metsään, voi reissun positiivinen vaikutus yllättää kerta toisensa jälkeen. Metsä ja luonto on kiistatta tärkeä hyvinvoinnin lähde niin fyysiselle terveydelle kuin meidän mielellemmekin. Lisäksi se on yhdistetty myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Siitä huolimatta täällä tuhansien järvien ja metsien maassa kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä ottamaan irti kaikkia luonnon terveyshyötyjä, joita metsämaisemat meille tarjoavatkaan. Kaupunkioloissa voi olla suuremman työn takana löytää sopivaan metsämaastoon. Toisilla taas esimerkiksi liikuntarajoitteet voivat estää metsäretkeilyn. Osalle meistä metsässä käyminen voi olla muuten vain niin vierasta tai kaukaista, ettei sitä osaa edes kaivata. Syitä voi olla monia.

Osallistuin itse juuri viime viikolla MIELI ry:n järjestämään Terveysmetsäystävä-koulutukseen, jossa Adela Pajunen ja Marko Leppänen ohjasivat meidät toimintamallin pariin. Tällaisella ystävätoiminnalla ja koulutuksella voimme järjestää metsäretkiä, joilla autamme ihmisiä pääsemään luonnon ääreen ja keräämään hyvinvointia kaikilla aisteillamme. Kävimme koulutuksessa tekemässä itsekin harjoituksen metsässä. Havainnoimme luontoa lähietäisyydeltä, kuuntelimme lepän lehtien konserttia, rauhoituimme yksin ja yhdessä ja otimme uutta perspektiiviä makuuasennossa metsää tarkkailemalla. Olen itse kasvanut lapsuudesta asti luonnon keskellä ja luontosuhteeni on ollut aina korkea. Siitä huolimatta sain retkellä uusia elämyksiä luonnosta, koska keskityimme rauhassa kaikkiin aistikokemuksiimme yksi kerrallaan. Olo oli rauhallinen ja ajantaju katosi. Myös ryhmän puheensorina kasvoi retken aikana ja ryhmäydyimme kuin itsestään metsässä. Tästä havainnosta ilahduin erityisesti oman työni kannalta, sillä Yhes-kohtaamispaikoilla pyrimme saattamaan ihmisiä yhteen ja tarjoamaan mahdollisuuden sosiaalisiin kokemuksiin. Kenties luontoretki olisikin hyvä paikka kohdata muita.

Lauantaina 28.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Päivä kannustaa ihmisiä erilaisiin tapoihin juhlia Suomen luontoa. Toiset nukkuvat yönsä taivasalla, toiset suuntaavat retkelle, osa liputtaa Suomen luonnolle ja joku ehkä kerää Sibeliusboksiin palan luonnon tuoksuja. Tapoja on monia ja vinkkejä omaan luontopäiväänsä voi etsiä suomen luonnon päivän verkkosivuilta. Itse suosittelen koulutuksen innoittamaan ottamaan vaikkapa istuinalusen ja kahvitermarin matkaan ja suuntaamaan jollekin rauhalliselle paikalle, josta voi saada elämyksiä niin näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistille. Jos metsän antimet mahdollistavat, voi makuaistiaankin ruokkia puolukoilla tai mustikoilla.

Hyvää Suomen luonnon päivää kaikille!

Eeva Pylkkö

Hankekoordinaattori

YHES-hanke

Etenkin näin kesän tullessa mediassa puhutaan paljon oman fyysisen kunnon kehittämisestä ja timmin rantakunnon saavuttamisesta. Monilta saattaa kuitenkin unohtua oman mielen hyvinvoinnista huolehtiminen, joka on itseasiassa aivan yhtä tärkeää kuin fyysisestäkin terveydestä huolen pitäminen. Erityisesti vallitsevan maailmantilanteen myötä ajatukset saattavat pyöriä suurten kysymysten ympärillä ja ilon aiheita voi olla hankala löytää median synkkyyden keskeltä. Ajattelinkin jakaa omia arjen vinkkejäni psyykkisen terveyden ja jaksamisen edistämiseen näin pandemia-aikana.

Äänikirjat ja podcastit. Olen vuodenvaihteen jälkeen itse aivan hurahtanut äänikirjojen ihmeelliseen maailmaan. Nykyään löytyy useita erilaisia äänikirjapalveluja, joista löytyy satojatuhansia ääni- ja e-kirjoja. Hienohan on se, että kirjoja löytyy varmasti jokaisen makuun: elämänkertoja, tietokirjoja, romantiikkaa, komediaa, dekkareita, kauhua… You name it! Äänikirjojen lisäksi podcastit ovat tällä hetkellä suuressa suosiossa ja niitä voikin kuunnella ilmaiseksi esimerkiksi Suplasta tai Spotifysta. Äänikirjoja ja podcasteja kuunnellessa voi tehdä mielikuvitusmatkoja niin menneeseen, tulevaisuuteen kuin ulkomaillekin. Itse tykkään välillä vain maata sängyllä ja keskittyä kirjan kuunteluun. Joskus äänikirja saattaa soida kuulokkeissa myös julkisilla matkustaessa. Jos haluaa bonuksena samalla kehittää omaa kielitaitoaan, niin sekin onnistuu kuuntelemalla äänikirjoja tai podcasteja vierailla kielillä.

Musiikki. Itse kuuntelen musiikkia päivittäin. Vuoden lopussa Spotify muistuttelikin minun kuunnelleen musiikkia vuoden aikana reilut 32 000 minuuttia. Päivässä tämä tekisi noin 87 minuuttia eli noin tunti ja 46 minuuttia per päivä. Tykkään kuunnella musiikkia laidasta laitaan omasta fiiliksestäni riippuen. Jos on vähän huonompi päivä, niin laitan kaiuttimesta oman suosikkikappaleeni täysillä soimaan ja oma mieliala kohoaakin yhtä nopeasti kuin kaiuttimen volyymi. Joskus puolestaan on kiva rauhoittua ja sulkea mieli esimerkiksi bussissa tai keskustassa jatkuvilta koronakeskusteluilta ja laittaa kuulokkeista popit pauhaamaan. Iltaisin rauhallinen musiikki taas voi olla hyvä keino rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

Sarjat ja elokuvat. Viihdelinjalla jatkaen suosittelen ehdottomasti sarjojen ja elokuvien katselua. Kun ei ole muuta tekemistä, hyvän jännityssarjan parissa päivä välähtää silmän räpäyksessä! Erilaisten suoratoistopalvelujen myötä, ohjelmien ei myöskään pitäisi ihan heti loppua kesken 😉

Liikunta. Aikaa vietetään paljon kotona, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi liikkua. Olen huomannut, että itselleni ainakin tulee heti paljon parempi olo, kun olen käynyt päivän aikana ulkona edes hetken. Päivän ulkoilu voi olla vaikkapa postin hakeminen, kauppareissu, kävely, ulkosalilla käyminen tai porrastreeni. Monet harrastuspaikat ovat olleet koronan aikana suljettu, mutta treenata voi kotona ja ulkonakin. Esimerkiksi Youtube on pullollaan erilaisia treenivideoita! Liikuntaa harrastaessa mielen saa nollattua kokonaan ja voi keskittyä pelkästään omaan tekemiseen.

Ruuanlaitto ja leipominen. Nyt on täydellinen hetki kokeilla uusia reseptejä! Sanontahan menee, että ”Tie sydämeen käy vatsan kautta”. Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina hehkutettu kuuluisaa uunifetapastaa ja sitä kokeiltuani voin kyllä suositella. Siinä vaikkapa yksi ruoka testattavaksi!

Videopuhelut ja ryhmäkeskustelut. Sosiaaliset kanssakäymiset etänä ovat varmasti tulleet viimeisen vuoden aikana kaikille tutuiksi. Vierastin ensin itse esimerkiksi videopuheluita ystävieni kanssa, sillä eihän se ole ihan sama asia kuin toisen livenä näkeminen. Etäily mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi sen, että voi vaivatta keskustella ihmisten kanssa, jotka asuvat vähän kauempana. Videopuheluiden kautta voi myös kokeilla erilaisia aktiviteetteja, kuten pelejä tai tietovisoja. Olemme esimerkiksi omien kavereitteni kanssa pelailleet etänä erilaisia pelejä, kuten Piirrä ja arvaa. Erilaisten virtuaalisten ryhmäkeskustelujen kautta voi myös tutustua uusiin ihmisiin. Saimaan kriisikeskuksen Yhes -hankkeella on erilaisia virtuaalisia kohtaamispaikkoja, joihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan. Discordin chatissä ja Facebookin keskustelupalstalla ”Yhes -keskustelupalsta” voi keskustella vuorokauden ympäri, 24/7. Lisäksi Discordissa järjestetään puhelivejä ja Tukinetissä voi ilmoitettuina aikoina tulla ryhmächattiin juttelemaan toisten kanssa. Tule sinäkin mukaan! 🙂

Anne-Mari Hyppönen

Sosionomiharjoittelija

Vastuullisuus tarkoittaa meille ihmisille erilaisia asioita, ja monen kohdalla se ohjaa jo hyvin monia valintoja ja tekoja jokapäiväisessä elämässämme. Yhdelle vastuullisuus tarkoittaa ympäristötekoja, toiselle kanssaihmisistä välittämistä. Vastuullisuudella on myös yhä merkittävämpi osa yritystoiminnassa, sillä sitä monet kuluttajat odottavat yrityksiltä. Monet vastuullisuuden piiriin kuuluvat asiat, kuten ympäristöön ja työelämään liittyvät kysymykset, ovat laissa säädeltyjä. Tämän lisäksi yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus itse määritellä, mitä muuta vastuullisuus heidän kohdallaan tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnassa – puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Näihin valintoihin vaikuttavat luonnollisesti yrityksen koko, toimiala, toimintaympäristö sekä asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset.

Vastuullisesti toimiva yritys kiinnittää huomiota sekä toimintansa taloudellisiin, ekologisiin että sosiaalisiin vaikutuksiin. Yrityksen taloudellinen vastuu nähdään usein ensisijaisena, sillä ilman taloudellista kestävyyttä muutkaan yhteiskuntavastuun osa-alueet eivät voi toteutua. Ekologisesta vastuusta puhuttaessa taas tarkastellaan sitä, miten hyvin yritys tiedostaa tuotteidensa tai palveluidensa koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja pyrkii hallitsemaan niitä. Entä sitten sosiaalinen vastuu – mitä sillä tarkoitetaan? Sosiaalinen vastuullisuus pitää sisällään kaikki ne vaikutukset, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Sosiaalinen vastuu ulottuu siis yrityksen oman henkilöstön lisäksi myös ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointiin.

Saila Kontu työskentelee Stora Enson Imatran tehtaalla tuotannon kehityspäällikkönä, ja on toiminut nyt nelisen vuotta vapaaehtoisena Saimaan kriisikeskuksella päivystäen valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Kontu kertoo päätyneensä kriisipuhelimeen oman kriisinsä myötä, sillä hän halusi hyödyntää omia kokemuksiaan auttamalla muita vaikeassa tilanteessa olevia. Kriisiauttajana toimimisesta hän löytää paljon hyviä puolia.

-Puhdas itsekäs ilo siitä, että voi auttaa jotakuta toista. Ihmisten huolien kuunteleminen antaa perspektiiviä elämään, ja kiitollisuus omaa elämää kohtaan kasvaa. Päivystysvuorosta lähtee aina hyvillä mielin pois.

Stora Enson sosiaalisen ohjelman tavoitteisiin kuuluu turvallisen ja palkitsevan työpaikan tarjoaminen työntekijöilleen sekä lähiyhteisöjen elinvoimaisuuden edistäminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi työntekijöillä on mahdollisuus käyttää vuosittain osa työaikaa yhteisöinvestointityöhön. Kontu päivysti kriisipuhelimessa työajallaan ensimmäistä kertaa tänä keväänä.

-Sain tiedon tällaisesta mahdollisuudesta eettisen toiminnan toimintatapakoulutuksessa. Uskon, että ihmiset, jotka tekevät jo ennestään jotakin vapaaehtoistyötä, osaavat paremmin hyödyntää tarjotun tilaisuuden.

Hyvä mieli! -hankkeen asiantuntija Henna Jääskeläinen MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:stä näkee työnantajan tarjoaman mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön työajalla yhteiskunnallisesti tärkeänä ja ennaltaehkäisevänä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

-Mielenterveyden häiriöistä on tullut työkyvyttömyyseläkkeiden tavallisin syy. Työnantajilla on haaste saada pidettyä työntekijänsä työkykyisinä. Tämänkaltainen työnantajan kädenojennus voi käynnistää hyvinvoinnin ketjun, joka ulottuu laajalle ja vaikuttaa moniin. Työntekijän merkityksellisyyden tunne ja hyvinvointi kasvavat, minkä myötä myös työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Ei voi myöskään unohtaa esimerkiksi kriisipuhelimessa vietettyjen työtuntien yhteiskunnallista vaikutusta – jo tunnin aikana voi pelastaa ihmishengen.

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry ja Saimaan kriisikeskus tarjoavat kiinnostuneille monenlaista vapaaehtoistyötä. Kriisipuhelimen lisäksi voi toimia verkkoauttajana nuorille suunnatussa Sekasin-chatissä tai aikuisten Solmussa-chatissä. Vapaaehtoisia tarvitaan myös ohjaajiksi YHES-kohtaamispaikoille sekä henkilökohtaisiksi tukihenkilöiksi niin verkkoon kuin kasvokkain tapahtuvaan tukihenkilötoimintaan.

 

Heidi Nykänen

sosionomiopiskelija

Pääsimme mukaan kriisityöhön kohdennettuun Lyhytterapeuttisen työotteen perustaidot- koulutukseen. Koulutus käynnistyi syksyllä 2020 ja päättyi maaliskuun alussa.  Koulutuksen teoreettinen pohja on kognitiivis-analyyttinen (KAT). Työskentelyote lyhytterapiassa on aktiivinen ja jäsentävä. Miten tämä sitten ilmenee ja kuinka menetelmää voidaan hyödyntää kriisityössä?

Lyhytterapialla on todettu olevan vahva vaikuttavuus. Tutkimusten mukaan 62-88% kokee saavansa terapiasta apua. Keskeistä lyhytterapeuttisessa työotteessa on asiakaslähtöisyys, suunnitelmallisuus ja selkeä rakenne. Työskentely räätälöidään asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden, mahdollisuuksien ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Suunnitelmallisuus näkyy siinä, että työskentelyllä on tavoitteet. Selkeä rakenne tarkoittaa sitä, että tapaamiset muodostavat prosessin, jolla on alku, keskikohta ja päätösvaihe. Erilaiset työmenetelmät, kuten esimerkiksi kirjoittaminen, harjoitukset ja lomakkeet, antavat niin kriisityöntekijälle kuin asiakkaalle monipuolisia mahdollisuuksia työstää käsiteltävää asiaa.

”Mäppäys” eli eräänlainen yksilöllisen tapausjäsennyksen tapa, on keskeinen työmenetelmä KAT:ilaisessa lyhytterapeuttisessa työotteessa. Mäpin avulla työskentely asiakkaan asioiden äärellä rakentuu näkyväksi ja helpommin hahmotettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä ”kuuntelee kynä kädessä” ja sijoittaa asiakkaan tuottamia tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja mäppiin. Mäppi on siis eräänlainen mallipohja, mikä täytetään aina yksilöllisesti asiakkaan tuottaman sisällön avulla. Sen rakentaminen auttaa niin työntekijää kuin asiakastakin hahmottamaan asiakkaan ongelmaa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja käytössä olevia voimavaroja. Niiden perusteella tehdään konkreettinen työskentelysuunnitelma siitä, mitä asiakas tarvitsee päästäkseen tavoitteeseensa eli esimerkiksi eroon ongelmasta. Loppujen lopuksi mäpistä rakentuukin asiakkaalle ikään kuin kartta, jota seuraamalla on mahdollista päästä tavoitteeseen eli esimerkiksi kohti asiakkaan arvojen parempaa toteutumista ja kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia.

KAT:ilaisesta lyhytterapeuttisen työotteen perustaidot -koulutuksesta saimme paljon eväitä tuleviin asiakastilanteisiin. Järjestölähtöisessä kriisityössä tapaamisia on yleensä 1-5 kertaa, joten lyhytterapeuttinen työote soveltuu siitäkin syystä hyvin käytettäväksi työskentelyn tukena. Kriisityössä olemme jo aiemminkin käyttäneet aktiivista kuuntelua, joten menetelmien harjoittelu on tuntunut luontevalta. Koulutus tarjosi mäpin lisäksi tukun muitakin menetelmiä, joita voimme hyödyntää niin yksittäisinä tehtävinä ja harjoituksina kuin vaikka osana mäppäystä ja minätilojen tarkasteluakin. Suurin hyöty mäpistä lienee kuitenkin asiakkaalle, kun omat ajatukset ja toimintamallit piirtyvät konkreettisiksi prosesseiksi ja syy-seuraussuhteiksi.

 

Eveliina Montonen                                            Jaana Karhula

Kriisityöntekijä                                                    Kriisityöntekijä

Verkkokriisityön koordinaattori                      Kriisipuhelinkoordinaattori

Saimaan kriisikeskus                                         Saimaan kriisikeskus