Sunnuntaina 10.10.2021 vietetään jälleen Maailman mielenterveyspäivää yhdenvertaisuuden teemalla ja samalla muistutamme, kuinka jokaisen nuoren mieli on tärkeä ja arvokas. Nousemme yhdessä ja yhdenvertaisina ”barrikadeille” nuoren mielen puolesta ja korona-ajan hyvinvointiamme nakertavia vaikutuksia vastaan.

”Jokainen nuori ansaitsee tulla kuulluksi ja kohdatuksi – niin perheessä, koulussa, harrastuksissa kuin palveluissa. Kohtaamalla nuoret aidosti voimme vahvistaa nuorten hyvinvointia koronakauden haasteiden ja koettelemusten jälkeen.” (MIELI Suomen Mielenterveys ry 2021.)

 

Mitä nuorille nyt siis kuuluu, ja miten tilanne on muuttunut korona-aikana?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keväällä 2021 teettämä kouluterveyskysely [1] ja Nuorisotutkimusverkoston syksyllä 2020 [2] ja kesällä 2021 [3] kerättyjen Nuorisobarometrin ja Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tulokset puhuvat karua kieltä. Tilanne pähkinän kuoressa:

• Nuorten elämään tyytyväisyys on laskenut ennätys nopeasti ja ennätys alas korona-aikana [2]
• Sukupuolien välinen eriarvoisuus kasvanut: Erityisesti tyttöjen elämään tyytyväisyys on laskenut rajusti [1,2]
• Polarisaatio ei ole lisääntynyt, vaikka korkeampi tulotaso on edelleen yhteydessä korkeampaan elämään tyytyväisyyteen [2]
• Ikä on yhteydessä elämään tyytyväisyyteen; Korkeakouluopiskelijat vähiten tyytyväisä elämänsä ja peruskoululaiset eniten tyytyväisiä. [2]
• Kaupunkien keskustoissa asuvien nuorten elämään tyytyväisyys heikoin ja maaseudulla asuvien korkein. [2]
• Yksinäisyys ja ahdistuneisuus lisääntyneet myös erityisesti tytöillä [1]
• Nuoret muita ikäluokkia stressaantuneempia korona-aikana [3]
• Tytöt huomattavasti stressaantuneempia, kuin pojat [3]
• Keskusteluyhteys vanhempien kanssa heikentynyt [1]

 

ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS HEIKENTYNYT ERITYISETI TYTÖILLÄ

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syksyllä 2021 julkaisema Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan nuorten kokemus tyytyväisyydestä omaan elämään laski kaikissa ikäluokissa peruskoulun yläluokilta lukioon ja ammattioppilaitoksissa opiskeleviin.

Elämään tyytyväisyys laski koronaviruspandemia aikana etenkin yläkouluikäisten nuorten keskuudessa ja tyttöjen ja poikien välinen kuilu kasvoi entisestään. Tytöt olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja tyttöjen elämään tyytyväisyys oli laskenut poikien elämään tyytyväisyyttä rajummin niin yläkoulussa, kuin lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Keväällä 2021 kerätyssä aineistossa 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä vain reilu puolet, 56,8% (vrt. 2019 67,0%) ja pojista 80,8% (vrt 2019 84,1%) oli tyytyväisiä elämäänsä. Vastaavasti erittäin tyytyväisiä elämäänsä oli tytöistä reilu kymmenennes, 12,1% (vrt. 2019 20,1%), kun taas pojista reilu kolmannes, 36,9% (vrt 2019 41,9%).

”Koronaepidemia on ollut raskasta aikaa lapsille ja nuorille. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin ja siihen on tärkeää kiinnittää huomiota”, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius.

Ennen kouluterveyskyselyn tuloksia, alkuvuodesta 2021 julkaistu ja puhelinhaastatteluina kerätyn Nuorisobarometrin tulokset olivat valitettavasti samassa linjassa. Nuorisobarometrin mukaan nuorten (15-25 -vuotiaiden) elämään tyytyväisyys oli laskenut korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana kouluarvosana asteikolla (4-10) luvusta 8,5 lukuun 8,0, joka on mittaushistorian nopein lasku ja matalin arvo vuodesta 1997 lähtien tehdyissä kyselyissä. Nuorisobarometri vahvistaa tyttöjen elämään tyytyväisyyden laskeneen korona-aikana poikia enemmän, kun tyttöjen elämään tyytyväisyys oli laskenut 0,7 ja poikien 0,4 arvosanan verran. Lisäksi elämään tyytyväisyys heikentyi erityisesti niillä pojilla, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Nuorisoverkoston tilastotutkijoiden Jenni Lahtisen ja Sami Myllyniemen mukaan eniten elämään tyytyväisyyden koettiin laskeneen kaupunkien keskustoissa asuvien nuorten keskuudessa ja vähiten maaseudulla elävien nuorten kohdalla. Elämään tyytyväisyys oli laskenut kaikissa tuloluokissa olevilla nuorilla, eikä polarisaation kasvua näin ollen havaittu, vaikkakin hyvä tulotaso on yhä yhteydessä korkeampaan elämään tyytyväisyyteen. Elämään tyytyväisyys oli matalampi niillä nuorilla, jotka suhtautuivat etäopetukseen ja sosiaalisia kontakteja koskeviin rajoituksiin kielteisesti verrattuna nuoriin, jotka eivät kokeneet rajoituksilla olleen vaikutusta heidän elämäänsä.

”Peruskoululaiset ovat tyytyväisimpiä elämäänsä, korkeakouluopiskelijat taas vähiten tyytyväisiä.”(Lahtinen &Myllyniemi 2021)

Sami Myllyniemi ja Jenni Lahtinen nuorisoverkostosta pohtivat, että tulevaisuus näyttää, onko elämän tyytyväisyyden romahdus hetkellinen, vai jääkö se pidemmäksi aikaa laahaamaan matalalla tasolla.

 

TYTTÖJEN AHDISATUNEISUUS JA YKSINÄISYYS NOUSSUT HÄLYTTÄVÄSTI

Toinen huolestuttava muutos nuorten mielenterveyteen liittyen on yksinäisyyden lisääntyminen vuosien 2019 ja 2021 kouluterveyskyselyiden välillä. Erityisesti tyttöjen yksinäisyys on kasvanut, kun joka neljäs tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista vastaavasti 10 prosenttia koki yksinäisyyttä keväällä 2021 kerätyssä aineistossa.

Myös ahdistuneisuus lisääntyi erityisesti tytöillä, kun kolmasosa eli 30% koki vaikeaa tai kohtalaista ahdistuneisuutta, kun ennen koroa-aikaa vuosina 2013-2019 vain 13-20 oli kokenut ahdistuneisuutta. Vastaavasti pojista noin 8% koki ahdistuneisuutta vuonna 2021. THL:n kehittämispäällikkö Jenni Heleniuksen mukaan moni nuori tarvitsee tukea esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa ja ahdistuneisuuden kanssa liittyen koulun käyntiin.

Jenni Lahtisen, Riku Laineen ja Tuuli Pitkänen Nuorisotutkimusverkostosta selvittivät nuorten stressiä korona-aikana kesällä 2021 ja selvisi, että tytöt olivat poikia huomattavasti stressautuneempia ja myös taloudellisen tilanteen heikentyneen erityisesti 20- 24-vuotialla naisilla. Toimeentulon edellytysten ja terveyspalveluiden peruuntumisen ja siirtymisen huomattiin olevan yhteydessä koetun stressin määrään sitä lisäten. Harrastustoiminnan keskeytyminen oli yhteydessä 15-19 vuotiaiden naisten ja 20-24 -vuotiaiden miesten koettuun stressiin.

 

MITEN PELASTAA UPPOAVA LAIVA JA KANTAA SUOMEN NUORET LÄPI KAIKKIA KOSKETTANEEN KORONAKRIISIN?

Nyt on meidän aikuisten aika näyttää, että kannamme vastuun meidän lapsista ja nuorista, emmekä jätä sitä sanan heilinään. Mielenterveys alan asiantuntijat kokoontuivat eilen eduskuntatalolle vieden sinne viestin, että vielä ei ole liian myöhäistä toimia, mutta niitä vaaditaan, jotta meillä ei ole pian käsillä mielenterveyshäiriöiden epidemia. Yhtä tärkeänä viestinä peräänkuulutettiin, että nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen pitäisi varata aikaa ja nuorten mielenterveysongelmat pitäisi ottaa aiempaa vakavammin. Mielenterveyden pitäisi olla saman arvoinen, kuin fyysisen terveyden ja siitä puhumisen kynnystä olisi madallettava, jotta leimaantumista voitaisiin vähentää. Kuten tutkimustulokset osoittavat, olisi myös panostettava eriarvoisuuden kitkemiseen.

”Osalle lapsista on syntynyt sekä mielenterveysvelkaa että oppimisvelkaa. Ihan kaikkien kohdalla tätä voi olla vaikea kuroa umpeen, jollei todella panosteta eriarvoisuuden vähenemiseen, Kristian Wahlbeck sanoo.”  Psykiatri ja kehitysjohtaja Mieli Suomen mielenterveys ry [4]

 

MITÄ IHAN JOKAINEN VOI TEHDÄ?

💚Mitä ihan jokainen voi tehdä, niin on kuunnella nuoria ja heidän huolensa. Näytetään, että välitämme, eikä jätetä heitä selviämään yksin. Ole aidosti läsnä ja pysähdy hetkeksi osoittaen, että olet siinä nuorta varten; voit kysyä maailman tärkeimmän kysymyksen ”Mitä kuuluu?”

Käytännön vinkkejä nuoren kohtaamiseen saat Mitä mielessä? -testistä, joka kannustaa pysähtymään ja kysymään nuoren kuulumisia. Voit toteuttaa testin yhdessä nuoren kanssa keskustellen. Testin löydät täältä.

💚Voit ottaa kantaa ja tukea sanomaamme järjestämällä vihreän valaistuksen Maailman mielenterveyspäivän 10.10. iltana klo 18 alkaen tai pukeutumalla vihreään väriin ja jakamalla kuvan siitä somessa tunnisteilla #vihreäävaloa #yhdenvertaisuus #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä.

💚Voit myös tukea MIELI ry:n tekemää mielenterveystyötä. Lahjoita 10 euroa 10.10. Maailman mielenterveyspäivänä: Avaa MobilePay. Syötä lahjoitettava summa. Syötä numeroksi: 50705. Hyväksy lahjoitus pyyhkäisemällä. Lue lisää Maailman mielentervepäivän kampanjasta täältä.

💚Kuuntele Toivon Kärjen kokoomien yli 70 Suomen eturivin artistin uudelleen versiointi Pave Maijasen legendaarisesta Pidä huolta -kappaleesta. Kappaleen suoratoistokorvaukset käytetään lyhentämättömänä MIELI ry:n nuorten mielenterveystyöhön. Katsomalla musiikkivideon tai kuuntelemalla kappaletta Spotifyssa tuet työtämme nuorten hyväksi: Musiikkivideo täällä.

💚Tai tule mukaan vapaaehtoiseksi SEKASIN -Chattiin ja anna tukesi nuorille Mieli ry:n koordinoimassa hankkeessa, jonka tavoitteena on ettei yksikään nuori jää ajatustensa kanssa yksin. Lue lisää täältä.

 

Nuorten puolesta kohti valoisampaa tulevaisuutta, yhdessä, yhdenvertaisena ja täydestä sydämestä!

 

Kirjoittanut

Mia Färm

Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry.

 

 

Lähteet:

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lue lisää täältä ja täältä.

[2,3] Nuorisotutkimusverkosto ry. 2021. Lue lisää täältä

[4] Piia Paakkunainen Yle 2021, Mielenterveys. Lue lisää täältä.

 

Sunnuntaina 5.9. vietetään yrittäjien päivää.

Mielenterveys on sana, joka herättää meissä monenlaisia mielikuvia, mutta rohkenisin väittää, että useimmille mieleen tulee jonkin asteinen sairaus. Sairaudesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan mielenterveys on olennainen osa meidän jokaisen terveyttä ja hyvinvointia. Julkisuudessa on puhuttu paljon työntekijöiden jaksamisesta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yrittäjiin liittyvän mielenterveyden tukeminen. Meistä jokaisesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, ”mieli liikuttaa lihaksia” on tunnettu sanonta urheilumaailmasta. Meidän on syytä antaa tukemme niin työntekijöille, kuin yrittäjille, jotka pitävät huolen siitä, että yhteiskunnan rattaat pyörivät ja voimme ylläpitää hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Richard Cantillonin mukaan yrittäjä on riskin kantaja. Hän ottaa riskin muiden puolesta sovitulla hinnalla. Taloustieteilijä Frank Knight näki yrittäjän henkilönä, joka sietää epävarmuutta. Ilman epävarmuutta ei olisi tappiollista liiketoimintaa. Hänen mukaansa riskille voidaan laskea arvo, mutta epävarmuudelle ei. Yrittäjä on valmis uhrautumaan epävarman liiketoiminnan vuoksi.

Edellä mainitut näkemykset ja riskitekijät ovat arkipäivää yrittäjien elämässä: riski, epävarmuus, uhka tappiollisesta liiketoiminnasta ja uhrautuminen. Kaikki nämä tekevät yrittäjän vahvasta mielenterveydestä entistä suuremman suojaavan tekijän yhä kovenevassa kansallisessa ja kansainvälisessä yritysmaailmassa.

Mielenterveyttä edistää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tässä kirjoituksessa haluan erityisesti kiinnittää huomiota kognitiivisen toimintakyvyn merkitykseen. Kognitiivinen toimintakyky perustuu älylliseen aktiivisuuteen, sosiaaliseen aktiivisuuteen ja ihmissuhteisiin, henkilökohtaiseen elämään ja elämään tyytyväisyyteen sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Nämä ovat samalla myös mielenterveyden peruspilareita.

Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa. Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä toimintoja. Syy, miksi haluan nostaa esiin nämä kongnitiiviseen toimintakykyyn liittyvät asiat yrittäjien osalta, on se, että juuri näitä taitoja menestyvään yrittäjän uraan tähtäävä tarvitsee ottaa huomioon. Edellä mainittujen asioiden huomioiminen edesauttaa merkittävällä tavalla jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä, näitä ei koskaan voi väheksyä. Pitäkäämme näistä huolta: muistin eri- alueet, oppiminen, keskittyminen, tarkkaavaisuus, hahmottaminen, orientaatio, suunnittelu ja päättelytaidot, ongelmien ratkaisu, oman toiminnan ohjaus, kielellinen toiminta ja tunteiden säätely.

Olemme kaikki ihmisiä, kukaan ei pärjää yksin, tarvitsemme muiden ihmisten tukea, jotta selviämme ja menestymme. MIELI Etelä-Karjalan Mielenterveys ry:n puolesta haluamme toivottaa kaikille yrittäjille menestystä ja mielen hyvinvointia Yrittäjäpäivänä!

Älä jää yksin, vahvuutta on ottaa yhteyttä ja hakea neuvoja, jos tunnet siihen vähäisintäkään tarvetta.

Petteri Sveins

Asiantuntija, kriisityöntekijä, 20- vuotta kokemusta yrittäjänä

Miehen Mieli- hanke

MIELI Etelä- Karjalan Mielenterveys ry

 

Mistä tukea ja apua yrittäjän jaksamiseen?

Saimaan kriisikeskus, maksutonta keskusteluapua:

toimisto@mieliek.fi

05 453 0020 (ma-to klo 11-13)

Whatsapp 050 543 2567

 

Tämän lisäksi keskusteluapua voi saada valtakunnallisesti Yrittäjien kriisikeskuksesta.

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt”. Niin laulettiin jo lastenlaulussakin. Kun stressaantuneena tai muuten olonsa huonoksi tuntevana suuntaa metsään, voi reissun positiivinen vaikutus yllättää kerta toisensa jälkeen. Metsä ja luonto on kiistatta tärkeä hyvinvoinnin lähde niin fyysiselle terveydelle kuin meidän mielellemmekin. Lisäksi se on yhdistetty myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Siitä huolimatta täällä tuhansien järvien ja metsien maassa kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä ottamaan irti kaikkia luonnon terveyshyötyjä, joita metsämaisemat meille tarjoavatkaan. Kaupunkioloissa voi olla suuremman työn takana löytää sopivaan metsämaastoon. Toisilla taas esimerkiksi liikuntarajoitteet voivat estää metsäretkeilyn. Osalle meistä metsässä käyminen voi olla muuten vain niin vierasta tai kaukaista, ettei sitä osaa edes kaivata. Syitä voi olla monia.

Osallistuin itse juuri viime viikolla MIELI ry:n järjestämään Terveysmetsäystävä-koulutukseen, jossa Adela Pajunen ja Marko Leppänen ohjasivat meidät toimintamallin pariin. Tällaisella ystävätoiminnalla ja koulutuksella voimme järjestää metsäretkiä, joilla autamme ihmisiä pääsemään luonnon ääreen ja keräämään hyvinvointia kaikilla aisteillamme. Kävimme koulutuksessa tekemässä itsekin harjoituksen metsässä. Havainnoimme luontoa lähietäisyydeltä, kuuntelimme lepän lehtien konserttia, rauhoituimme yksin ja yhdessä ja otimme uutta perspektiiviä makuuasennossa metsää tarkkailemalla. Olen itse kasvanut lapsuudesta asti luonnon keskellä ja luontosuhteeni on ollut aina korkea. Siitä huolimatta sain retkellä uusia elämyksiä luonnosta, koska keskityimme rauhassa kaikkiin aistikokemuksiimme yksi kerrallaan. Olo oli rauhallinen ja ajantaju katosi. Myös ryhmän puheensorina kasvoi retken aikana ja ryhmäydyimme kuin itsestään metsässä. Tästä havainnosta ilahduin erityisesti oman työni kannalta, sillä Yhes-kohtaamispaikoilla pyrimme saattamaan ihmisiä yhteen ja tarjoamaan mahdollisuuden sosiaalisiin kokemuksiin. Kenties luontoretki olisikin hyvä paikka kohdata muita.

Lauantaina 28.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Päivä kannustaa ihmisiä erilaisiin tapoihin juhlia Suomen luontoa. Toiset nukkuvat yönsä taivasalla, toiset suuntaavat retkelle, osa liputtaa Suomen luonnolle ja joku ehkä kerää Sibeliusboksiin palan luonnon tuoksuja. Tapoja on monia ja vinkkejä omaan luontopäiväänsä voi etsiä suomen luonnon päivän verkkosivuilta. Itse suosittelen koulutuksen innoittamaan ottamaan vaikkapa istuinalusen ja kahvitermarin matkaan ja suuntaamaan jollekin rauhalliselle paikalle, josta voi saada elämyksiä niin näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistille. Jos metsän antimet mahdollistavat, voi makuaistiaankin ruokkia puolukoilla tai mustikoilla.

Hyvää Suomen luonnon päivää kaikille!

Eeva Pylkkö

Hankekoordinaattori

YHES-hanke

Etenkin näin kesän tullessa mediassa puhutaan paljon oman fyysisen kunnon kehittämisestä ja timmin rantakunnon saavuttamisesta. Monilta saattaa kuitenkin unohtua oman mielen hyvinvoinnista huolehtiminen, joka on itseasiassa aivan yhtä tärkeää kuin fyysisestäkin terveydestä huolen pitäminen. Erityisesti vallitsevan maailmantilanteen myötä ajatukset saattavat pyöriä suurten kysymysten ympärillä ja ilon aiheita voi olla hankala löytää median synkkyyden keskeltä. Ajattelinkin jakaa omia arjen vinkkejäni psyykkisen terveyden ja jaksamisen edistämiseen näin pandemia-aikana.

Äänikirjat ja podcastit. Olen vuodenvaihteen jälkeen itse aivan hurahtanut äänikirjojen ihmeelliseen maailmaan. Nykyään löytyy useita erilaisia äänikirjapalveluja, joista löytyy satojatuhansia ääni- ja e-kirjoja. Hienohan on se, että kirjoja löytyy varmasti jokaisen makuun: elämänkertoja, tietokirjoja, romantiikkaa, komediaa, dekkareita, kauhua… You name it! Äänikirjojen lisäksi podcastit ovat tällä hetkellä suuressa suosiossa ja niitä voikin kuunnella ilmaiseksi esimerkiksi Suplasta tai Spotifysta. Äänikirjoja ja podcasteja kuunnellessa voi tehdä mielikuvitusmatkoja niin menneeseen, tulevaisuuteen kuin ulkomaillekin. Itse tykkään välillä vain maata sängyllä ja keskittyä kirjan kuunteluun. Joskus äänikirja saattaa soida kuulokkeissa myös julkisilla matkustaessa. Jos haluaa bonuksena samalla kehittää omaa kielitaitoaan, niin sekin onnistuu kuuntelemalla äänikirjoja tai podcasteja vierailla kielillä.

Musiikki. Itse kuuntelen musiikkia päivittäin. Vuoden lopussa Spotify muistuttelikin minun kuunnelleen musiikkia vuoden aikana reilut 32 000 minuuttia. Päivässä tämä tekisi noin 87 minuuttia eli noin tunti ja 46 minuuttia per päivä. Tykkään kuunnella musiikkia laidasta laitaan omasta fiiliksestäni riippuen. Jos on vähän huonompi päivä, niin laitan kaiuttimesta oman suosikkikappaleeni täysillä soimaan ja oma mieliala kohoaakin yhtä nopeasti kuin kaiuttimen volyymi. Joskus puolestaan on kiva rauhoittua ja sulkea mieli esimerkiksi bussissa tai keskustassa jatkuvilta koronakeskusteluilta ja laittaa kuulokkeista popit pauhaamaan. Iltaisin rauhallinen musiikki taas voi olla hyvä keino rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

Sarjat ja elokuvat. Viihdelinjalla jatkaen suosittelen ehdottomasti sarjojen ja elokuvien katselua. Kun ei ole muuta tekemistä, hyvän jännityssarjan parissa päivä välähtää silmän räpäyksessä! Erilaisten suoratoistopalvelujen myötä, ohjelmien ei myöskään pitäisi ihan heti loppua kesken 😉

Liikunta. Aikaa vietetään paljon kotona, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi liikkua. Olen huomannut, että itselleni ainakin tulee heti paljon parempi olo, kun olen käynyt päivän aikana ulkona edes hetken. Päivän ulkoilu voi olla vaikkapa postin hakeminen, kauppareissu, kävely, ulkosalilla käyminen tai porrastreeni. Monet harrastuspaikat ovat olleet koronan aikana suljettu, mutta treenata voi kotona ja ulkonakin. Esimerkiksi Youtube on pullollaan erilaisia treenivideoita! Liikuntaa harrastaessa mielen saa nollattua kokonaan ja voi keskittyä pelkästään omaan tekemiseen.

Ruuanlaitto ja leipominen. Nyt on täydellinen hetki kokeilla uusia reseptejä! Sanontahan menee, että ”Tie sydämeen käy vatsan kautta”. Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina hehkutettu kuuluisaa uunifetapastaa ja sitä kokeiltuani voin kyllä suositella. Siinä vaikkapa yksi ruoka testattavaksi!

Videopuhelut ja ryhmäkeskustelut. Sosiaaliset kanssakäymiset etänä ovat varmasti tulleet viimeisen vuoden aikana kaikille tutuiksi. Vierastin ensin itse esimerkiksi videopuheluita ystävieni kanssa, sillä eihän se ole ihan sama asia kuin toisen livenä näkeminen. Etäily mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi sen, että voi vaivatta keskustella ihmisten kanssa, jotka asuvat vähän kauempana. Videopuheluiden kautta voi myös kokeilla erilaisia aktiviteetteja, kuten pelejä tai tietovisoja. Olemme esimerkiksi omien kavereitteni kanssa pelailleet etänä erilaisia pelejä, kuten Piirrä ja arvaa. Erilaisten virtuaalisten ryhmäkeskustelujen kautta voi myös tutustua uusiin ihmisiin. Saimaan kriisikeskuksen Yhes -hankkeella on erilaisia virtuaalisia kohtaamispaikkoja, joihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan. Discordin chatissä ja Facebookin keskustelupalstalla ”Yhes -keskustelupalsta” voi keskustella vuorokauden ympäri, 24/7. Lisäksi Discordissa järjestetään puhelivejä ja Tukinetissä voi ilmoitettuina aikoina tulla ryhmächattiin juttelemaan toisten kanssa. Tule sinäkin mukaan! 🙂

Anne-Mari Hyppönen

Sosionomiharjoittelija

Vastuullisuus tarkoittaa meille ihmisille erilaisia asioita, ja monen kohdalla se ohjaa jo hyvin monia valintoja ja tekoja jokapäiväisessä elämässämme. Yhdelle vastuullisuus tarkoittaa ympäristötekoja, toiselle kanssaihmisistä välittämistä. Vastuullisuudella on myös yhä merkittävämpi osa yritystoiminnassa, sillä sitä monet kuluttajat odottavat yrityksiltä. Monet vastuullisuuden piiriin kuuluvat asiat, kuten ympäristöön ja työelämään liittyvät kysymykset, ovat laissa säädeltyjä. Tämän lisäksi yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus itse määritellä, mitä muuta vastuullisuus heidän kohdallaan tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnassa – puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Näihin valintoihin vaikuttavat luonnollisesti yrityksen koko, toimiala, toimintaympäristö sekä asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset.

Vastuullisesti toimiva yritys kiinnittää huomiota sekä toimintansa taloudellisiin, ekologisiin että sosiaalisiin vaikutuksiin. Yrityksen taloudellinen vastuu nähdään usein ensisijaisena, sillä ilman taloudellista kestävyyttä muutkaan yhteiskuntavastuun osa-alueet eivät voi toteutua. Ekologisesta vastuusta puhuttaessa taas tarkastellaan sitä, miten hyvin yritys tiedostaa tuotteidensa tai palveluidensa koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja pyrkii hallitsemaan niitä. Entä sitten sosiaalinen vastuu – mitä sillä tarkoitetaan? Sosiaalinen vastuullisuus pitää sisällään kaikki ne vaikutukset, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Sosiaalinen vastuu ulottuu siis yrityksen oman henkilöstön lisäksi myös ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointiin.

Saila Kontu työskentelee Stora Enson Imatran tehtaalla tuotannon kehityspäällikkönä, ja on toiminut nyt nelisen vuotta vapaaehtoisena Saimaan kriisikeskuksella päivystäen valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Kontu kertoo päätyneensä kriisipuhelimeen oman kriisinsä myötä, sillä hän halusi hyödyntää omia kokemuksiaan auttamalla muita vaikeassa tilanteessa olevia. Kriisiauttajana toimimisesta hän löytää paljon hyviä puolia.

-Puhdas itsekäs ilo siitä, että voi auttaa jotakuta toista. Ihmisten huolien kuunteleminen antaa perspektiiviä elämään, ja kiitollisuus omaa elämää kohtaan kasvaa. Päivystysvuorosta lähtee aina hyvillä mielin pois.

Stora Enson sosiaalisen ohjelman tavoitteisiin kuuluu turvallisen ja palkitsevan työpaikan tarjoaminen työntekijöilleen sekä lähiyhteisöjen elinvoimaisuuden edistäminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi työntekijöillä on mahdollisuus käyttää vuosittain osa työaikaa yhteisöinvestointityöhön. Kontu päivysti kriisipuhelimessa työajallaan ensimmäistä kertaa tänä keväänä.

-Sain tiedon tällaisesta mahdollisuudesta eettisen toiminnan toimintatapakoulutuksessa. Uskon, että ihmiset, jotka tekevät jo ennestään jotakin vapaaehtoistyötä, osaavat paremmin hyödyntää tarjotun tilaisuuden.

Hyvä mieli! -hankkeen asiantuntija Henna Jääskeläinen MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:stä näkee työnantajan tarjoaman mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön työajalla yhteiskunnallisesti tärkeänä ja ennaltaehkäisevänä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

-Mielenterveyden häiriöistä on tullut työkyvyttömyyseläkkeiden tavallisin syy. Työnantajilla on haaste saada pidettyä työntekijänsä työkykyisinä. Tämänkaltainen työnantajan kädenojennus voi käynnistää hyvinvoinnin ketjun, joka ulottuu laajalle ja vaikuttaa moniin. Työntekijän merkityksellisyyden tunne ja hyvinvointi kasvavat, minkä myötä myös työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Ei voi myöskään unohtaa esimerkiksi kriisipuhelimessa vietettyjen työtuntien yhteiskunnallista vaikutusta – jo tunnin aikana voi pelastaa ihmishengen.

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry ja Saimaan kriisikeskus tarjoavat kiinnostuneille monenlaista vapaaehtoistyötä. Kriisipuhelimen lisäksi voi toimia verkkoauttajana nuorille suunnatussa Sekasin-chatissä tai aikuisten Solmussa-chatissä. Vapaaehtoisia tarvitaan myös ohjaajiksi YHES-kohtaamispaikoille sekä henkilökohtaisiksi tukihenkilöiksi niin verkkoon kuin kasvokkain tapahtuvaan tukihenkilötoimintaan.

 

Heidi Nykänen

sosionomiopiskelija

Pääsimme mukaan kriisityöhön kohdennettuun Lyhytterapeuttisen työotteen perustaidot- koulutukseen. Koulutus käynnistyi syksyllä 2020 ja päättyi maaliskuun alussa.  Koulutuksen teoreettinen pohja on kognitiivis-analyyttinen (KAT). Työskentelyote lyhytterapiassa on aktiivinen ja jäsentävä. Miten tämä sitten ilmenee ja kuinka menetelmää voidaan hyödyntää kriisityössä?

Lyhytterapialla on todettu olevan vahva vaikuttavuus. Tutkimusten mukaan 62-88% kokee saavansa terapiasta apua. Keskeistä lyhytterapeuttisessa työotteessa on asiakaslähtöisyys, suunnitelmallisuus ja selkeä rakenne. Työskentely räätälöidään asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden, mahdollisuuksien ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Suunnitelmallisuus näkyy siinä, että työskentelyllä on tavoitteet. Selkeä rakenne tarkoittaa sitä, että tapaamiset muodostavat prosessin, jolla on alku, keskikohta ja päätösvaihe. Erilaiset työmenetelmät, kuten esimerkiksi kirjoittaminen, harjoitukset ja lomakkeet, antavat niin kriisityöntekijälle kuin asiakkaalle monipuolisia mahdollisuuksia työstää käsiteltävää asiaa.

”Mäppäys” eli eräänlainen yksilöllisen tapausjäsennyksen tapa, on keskeinen työmenetelmä KAT:ilaisessa lyhytterapeuttisessa työotteessa. Mäpin avulla työskentely asiakkaan asioiden äärellä rakentuu näkyväksi ja helpommin hahmotettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä ”kuuntelee kynä kädessä” ja sijoittaa asiakkaan tuottamia tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja mäppiin. Mäppi on siis eräänlainen mallipohja, mikä täytetään aina yksilöllisesti asiakkaan tuottaman sisällön avulla. Sen rakentaminen auttaa niin työntekijää kuin asiakastakin hahmottamaan asiakkaan ongelmaa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja käytössä olevia voimavaroja. Niiden perusteella tehdään konkreettinen työskentelysuunnitelma siitä, mitä asiakas tarvitsee päästäkseen tavoitteeseensa eli esimerkiksi eroon ongelmasta. Loppujen lopuksi mäpistä rakentuukin asiakkaalle ikään kuin kartta, jota seuraamalla on mahdollista päästä tavoitteeseen eli esimerkiksi kohti asiakkaan arvojen parempaa toteutumista ja kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia.

KAT:ilaisesta lyhytterapeuttisen työotteen perustaidot -koulutuksesta saimme paljon eväitä tuleviin asiakastilanteisiin. Järjestölähtöisessä kriisityössä tapaamisia on yleensä 1-5 kertaa, joten lyhytterapeuttinen työote soveltuu siitäkin syystä hyvin käytettäväksi työskentelyn tukena. Kriisityössä olemme jo aiemminkin käyttäneet aktiivista kuuntelua, joten menetelmien harjoittelu on tuntunut luontevalta. Koulutus tarjosi mäpin lisäksi tukun muitakin menetelmiä, joita voimme hyödyntää niin yksittäisinä tehtävinä ja harjoituksina kuin vaikka osana mäppäystä ja minätilojen tarkasteluakin. Suurin hyöty mäpistä lienee kuitenkin asiakkaalle, kun omat ajatukset ja toimintamallit piirtyvät konkreettisiksi prosesseiksi ja syy-seuraussuhteiksi.

 

Eveliina Montonen                                            Jaana Karhula

Kriisityöntekijä                                                    Kriisityöntekijä

Verkkokriisityön koordinaattori                      Kriisipuhelinkoordinaattori

Saimaan kriisikeskus                                         Saimaan kriisikeskus

Istun kotona tietokoneen ääressä ja yritän saada koulutehtäviä valmiiksi. Olen työharjoittelussa MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n YHES-hankkeessa. Olen tällä hetkellä opiskelija, ja tuntuu, että koulutehtävät painavat niskaan hirveää tahtia. Edellisistä opinnoista on aikaa lähes kymmenen vuotta, ja nyt on taas palautunut mieleen, ettei opiskelijan elämäkään ole aina helppoa. Työharjoitteluni aikana kouluttauduin samalla vapaaehtoiseksi sekasin-chat-päivystäjäksi sekä vapaaehtoiseksi kriisipuhelinpäivystäjäksi, jälkimmäiseen koulutus on vielä vähän kesken. On paljon erilaisia teams -kokouksia, koulutuksia ja lisäksi omat koulupäivät.

Tuntuu että olen jumittunut paikalleen ja tehtävät eivät edisty mihinkään. Alkaa jo hieman ärsyttämään ja turhauttamaan koko tehtävät ja tekisi mieli pamauttaa kone kiinni. Palautan mieleeni viikonlopun. Saan oloni rentoutumaan ja mielen rauhoittumaan. Josko kohta taas ajatus ja homma luistaisi.

Lauantaina katselin edessäni näkyvää Saimaata, joka kyllä on upean näköinen. Linnut lauloivat, kevät ja nuotio tuoksuivat, kun polteltiin puista pudonneita oksia ja risuja mökin rannassa. Nautin siitä, ettei tarvinnut tehdä mitään mikä ei huvita. Olin mökillä ja touhuilin omaa tahtiani mitä halusin. Ei tarvinnut mennä minnekään kylään, eikä myöskään kestitä itse ketään vieraita. Oli hyvä ja rauhallinen olo. Muistan jossain kohtaa miettineeni, että on ihanaa, kun saan viettää aikaa yksin tai kahdestaan mieheni kanssa sellaisessa paikassa, jossa kukaan ei ole häiritsemässä, vaatimassa jotain tai höpöttämässä jatkuvasti.

Nyt kun mietin näitä ajatuksiani, tulee mieleen ne monet ihmiset, jotka toivovat, että heitä häirittäisiin, heille höpötettäisiin, joku haluaisi tulla kahville tai kutsua heitä kylään. Näitä ihmisiä on liian paljon. Työharjoittelun aikana tämä on konkretisoitunut minulle entisestään. Varmasti meistä jokainen on tuntenut yksinäisyyttä joskus elämänsä aikana tavalla tai toisella. Me kaikki tiedämme, että se on ikävä tunne. Joten voi vaan kuvitella miltä tuntuu, jos yksinäisyys on arkipäivää ja se ikävä on tunteena aina pinnassa ja ehkäpä aina se päällimmäinen. Mietin miten paljon voi ilahduttaa toisia jo sillä, että hymyilee vastaantulijalle, kiittää hymyillen kaupankassaa, ylipäätään huomaa ja huomio toiset ihmiset, oli sitten tuttuja tai tuntemattomia.

YHES-hanke on olemassa juuri muun muassa näitä ihmisiä varten. On hienoa, että nykypäivänä panostetaan ihmisten osallisuuteen ja siihen että kaikki halukkaat löytäisivät itselleen juttu- ja kahvitteluseuraa. YHES-kohtaamispaikkojen ajatuksena on juuri tämä. Nyt koronan jyllätessä yksinäisyys on lisääntynyt entisestään. On paljon myös niitä, jotka ystävä- tai perhepiirin suuruudesta riippumatta eivät voi tavata toisiaan. YHES-kohtaamispaikat ovat koronan takia suljettu, niin kuin monet muutkin paikat, joissa ihmisiä tapaillaan. Onneksi tilalle on kehitelty virtuaalisia kohtaamispaikkoja, että pääsee kuitenkin sitä kautta höpöttelemään toisten kanssa. Itsekin olen näihin chatteihin päässyt osallistumaan ja huomannut kuinka tärkeitä nämä ovat monelle ihmiselle. Toiset käyvät joka päivä chatissa, toiset useammassakin ja siellä avoimesti kertookin olevansa yksin ja kaipaavansa kaveria elämäänsä.

Sekä kasvokkaisia että virtuaalisia kohtaamispaikkoja pyörittävät työntekijöiden lisäksi koulutetut vapaaehtoiset ohjaajat. Vapaaehtoisten tarve on suuri ja heitä koulutetaan säännöllisesti. Itse olen miettinyt pitkään, että haluaisin tehdä jotain vapaaehtoistyötä, mutta en ole keksinyt mitä se voisi olla. Lisäksi on aina tuntunut, että aika tulee vastaan. Nyt tämän harjoittelun myötä tämäkin asia toteutui. Huomaan kuinka hyvän mielen siitä itse saa, kun voi olla auttamassa tai tukemassa toista ihmistä. Eikä se sitä aikaakaan liikoja vie. Auttamistapoja on monia ja varmasti jokaiselle halukkaalle löytyy oikea muoto.

Onneksi koronatilanne näyttäisi nyt hieman valoisammalta. Toivotaan että virtuaalisten kohtaamisten lisäksi päästäisiin pian jo juttelemaan ihan kasvokkain.

Kaikille lämpimiä ajatuksia ja aurinkoisia päiviä!

 

Heidi Tiilikainen, sosionomi, mielenterveyden erityisammattitutkinnon opiskelija

Huhtikuun 22. päivä vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Päivän teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Teeman ympärillä tapahtuu tällä viikolla myös Lappeenrannassa ja Lahdessa  korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden hyväksi.

Opiskelijoiden mielenterveys ja jaksaminen ovat koronapandemiasta johtuen olleet tapetilla aiempaa enemmän. Nuorille aikuisille opiskelun aloittaminen uudella paikkakunnalla ja asuminen ehkä ensimmäistä kertaa yksin ilman aiempia tukiverkkoja ja läheisiä ihmissuhteita voivat kuormittaa, vaikka lähtökohtaisesti positiivisesta elämänmuutoksesta onkin kyse. Aikuisilla työn ohessa opiskelevilla tai perheellisillä opiskelijoilla arjen haasteet ovat toisenlaisia. Yhteistä kaikille opiskelijoille ovat etäopiskelu ja sosiaalisten kohtaamisten puuttuminen opiskeluarjesta. LUT-korkeakoulujen kevään 2021 opiskelijoiden hyvinvointikyselyn perusteella etäopiskelu näyttää jakavan opiskelijat kahteen leiriin. Toisessa ääripäässä etäopiskelu on helpottanut ja edistänyt opiskelua, kun aikatauluihin on tullut joustoa ja luentotallenteisiin on mahdollisuus palata uudestaan. Toiset taas kokevat etäopiskelun haittaavan oppimista ja hidastavan opiskelua. Koronan jälkeisessä uudessa normaalissa opiskelijat toivovat mm. luentotallenteiden tulleen jäädäkseen.

Tuoreen EuroStudent julkaisun perusteella mielenterveysongelmat ovat yleisin opiskelua rajoittava tekijä korkeakouluopiskelijoilla. Mielenterveysongelmat painottuvat etenkin yliopisto-opiskelijoihin, kun taas oppimisvaikeudet ovat yleisempiä ammattikorkeakouluopiskelijoilla. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163007/OKM_2021_16.pdf

LUT-korkeakouluissa tehdään hyvää yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämiseksi. Opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus palvelujen kehittämisessä on tärkeää. Apua ja tukea on saatavilla monelta taholta, mutta opiskelijalle tämä voi näyttäytyä sekavana ja niin, että palveluita ei tiedetä olevankaan. Kampuksen toimijoiden lisäksi yhteistyö muiden toimijoiden kuten YTHS:n, Nyytin tai Ohjaamon kanssa on laaja-alaisen ja moniammatillisen tuen edellytys ja opiskelijan etu – Saimaan kriisikeskusta unohtamatta. Opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatut Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat tästä konkreettinen esimerkki. Koronatilanteen helpottaessa on tarkoitus perustaa myös monikulttuurinen YHES-kohtaamispaikka kampukselle.

On hyvä muistaa se, että jokainen kohtaa jossain elämän vaiheessa mielenterveyden haasteita. Mielenterveys on erottamaton osa ihmisen kokonaisterveyttä ja voimavara elämän käänteissä. Mielenterveydestä puhumisen pitäisi olla yhtä normaalia ja helppoa kuin fyysisestäkin terveydestä. Unohtamatta avun pyytämistä, kun sitä tarvitsee. Tai avun tarjoamista, kun läheinen on sitä vailla.

Mari Trinidad
Opintojen ohjauksen päällikkö/ LUT-yliopisto
Vapaaehtoinen kriisiauttaja ja harjoittelija Saimaan kriisikeskuksella

Tänään 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth edisti omana aikanaan muun muassa tyttöjen koulutusta. Nyt yli 100 vuoden jälkeen tasa-arvoasiat nousevat esiin yhä enemmän keskustelussa. Sosiaalinen media luo oman keskusteluareenan tasa-arvokeskustelulle, ja näissä keskusteluissa tunteet käyvät usein kuumana. On hyvä muistaa se, että tasa-arvo ja siitä keskusteleminen eivät ole keneltäkään pois. Myös vaikeista asioista ja epätasa-arvosta pitää pystyä puhumaan ja keskustelemaan asiallisesti, eri näkökulmia arvostaen. On luonnollista, että tunnereaktioita nousee, etenkin jos keskustelun kohteena oleva tasa-arvokysymys koskettaa jollain tavalla itseään. Tällöin kannattaakin hetkeksi asettua mielessään toisen asemaan. Kuinka näkisin tilanteen, jos olisin tuo toinen ihminen tässä keskustelussa? Jos joku voi paremmin, onko se silloin automaattisesti minulta pois? Jos taas kiinnitämme huomiota epäkohtiin, onko se silloin pois paremmin voivalta? Tasa-arvokeskustelun ei tarvitse kärjistyä vastakkainasetteluun ja toisen näkökulman voittamiseen. Tärkeämpää on miettiä keinoja, joilla tasa-arvoa ja kaikkien meidän hyvinvointia voidaan edistää.

Tärkeä tasa-arvoon liittyvä kysymys on terveyden ja hyvinvoinnin jakautuminen. Myös meillä Suomessa esiintyy terveyseroja, esimerkiksi sosioekonomisen aseman mukaan. Mielenterveyden kannalta kehittämisen tarvetta on aina ennaltaehkäisevästä toiminnasta hoidon saamiseen. Mielenterveys on hyvä esimerkki myös siitä, kuinka toisen hyvinvointi on kaikkien etu eikä se ole pois muilta: kun yksi ihminen voi hyvin, voivat myös muut paremmin. Tuon ihmisen hyvinvointi ei poissulje kehittämisen tarvetta heikommin voivien osalta, vaan sen sijaan se lisää yhteisön ja yhteiskunnan voimavaroja edistää heidän tilannettaan.

 

Eeva Pylkkö

Hankekoordinaatttori, Yhes-hanke

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

Viime keväänä, kun koronarajoitukset astuivat voimaan, alkoi monilla etätyöt tai etäopiskelut, ja sosiaalinen elämä loppui melkein täysin. Samoin minulla. Opiskelen toista vuotta yhteisöpedagogiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella, mutta etäopintojen alettua palasin Lappeenrantaan. Opiskelu hoidettiin verkon välityksellä ja luokkakavereiden kanssa pidettiin yhteyttä whatsapissa. Tilanne oli ahdistava, ja epävarmuus siitä, milloin (jos koskaan) palattaisiin ”normaaliin”, vaikutti varmasti kaikkiin. Olin aiemmin saanut syksylle harjoittelupaikan MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n YHES-hankkeesta ja pohdin kovasti, ehtiikö tilanne rauhoittumaan ennen syksyä.

Onneksi kuitenkin pystyin harjoittelun aloittamaan ja nyt on jäljellä vielä viimeinen viikko. YHES-hankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Karjalan jokaiseen kuntaan kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa pääsee tapaamaan muita ihmisiä ja viettämään yhdessä aikaa. Kohtaamispaikoissa erityisen hyvää on se, että ne ovat kävijöille ilmaisia, eivätkä vaadi minkäänlaista sitoutumista. Mielestäni tällaista toimintaa kaivataan juuri nyt, joten olin erittäin mielelläni harjoittelijana hankkeessa. Kun mietin omaa kevättäni, uskon, että monille kohtaamispaikat ovat tärkeitä paikkoja, joissa voi tavata uusia ihmisiä ja viettää aikaa muiden kanssa pitkän eristysajan jälkeen. Kevään eristäytyminen aiheutti monille yksinäisyyden tunteita, THL:n mukaan huhtikuussa suomalaiset tapasivat muita ihmisiä 75 prosenttia vähemmän kuin normaalisti. Sosiaalisten kontaktien vähentymisen lisäksi lähes puolet kyselytutkimukseen vastanneista kertoivat tulevaisuuden toiveikkuuden vähentyneen. Mielestäni tulokset ovat huolestuttavia ja on todella tärkeää, että ihmisten hyvinvointia tuettaisiin tällaisena aikana.

Toki, syksykin on tuntunut harjoittelun osalta epävarmalta ajalta, kun fyysisten kohtaamispaikkojen aukiolo on täysin riippuvainen koronatilanteesta. YHES-hankkeessa onkin alettu entistä enemmän keskittyä verkkotoimintaan, ja Tukinettiin avautui ryhmächat, jossa saa keskustella vapaasti eri aiheista. Minulle verkkotyöskentely ja chatit olivat jo hieman tuttuja keväältä erään opintojakson yhteydestä. Verkossa toimiessa positiivista on se, kuinka anonyymius antaa henkilölle mahdollisuuden kertoa vapaammin omista mietteistään ja madaltaa kynnystä avun ja tuen hakemiseen. Mutta voiko teknologia ja etäyhteys korvata fyysisen kontaktin? Vaikka olen aiemmin ollut sitä mieltä, että en oikein verkossa toimimisesta välitä ja fyysiset kohtaamiset olisivat tulevaisuudessa työelämässä itselleni tärkeitä, ei sitä voi pitää enää itsestäänselvyytenä. Olen huomannut verkkotoiminnan mahdollisuudet ja mielestäni se on oikein kätevä alusta ihmisten kohtaamiseen ja tuen saamiseen. Vaikka se ei fyysistä kanssakäymistä täysin korvaa, se tuo silti paljon uusia mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien luomiseen.

YHES-kohtaamispaikat toimivat vapaaehtoisten ohjaajien vetäminä. Vapaaehtoistoiminta ei ole aiemmin ollut osa omaa elämääni, mutta nyt ohjaajana toimiessa huomasin, että haluan olla mukana hankkeen ja yhdistyksen toiminnassa myös harjoittelun jälkeen vapaaehtoisena.  Vapaaehtoisena toimiminen lisää yleensä myös tekijän hyvinvointia, sekä tuo merkityksellisyyden tunnetta ja sisältöä elämään. Monien arki muuttui täysin, kun tuli lomautuksia, irtisanomisia tai etätöitä. Jo keväällä huomasi, kuinka ihmiset alkoivat auttaa toisiaan esimerkiksi kauppaostosten kanssa. Suosittelen vapaaehtoistoimintaan osallistumista kaikille, joita se vähänkin kiinnostaa. Toimintaan osallistumiseen ei vaadita mitään erityistaitoja vaan jokainen voi toimia omana itsenään ja hyödyntää omia tietojaan ja taitojaan. Vaikka vapaaehtoistyötä tehdään muiden hyväksi, antaa se paljon myös itselle. Nykyään vapaaehtoistoimintaakin voi tehdä monin eri tavoin, YHESissä voi fyysisten kohtaamispaikkojen ohjaamisen lisäksi toimia etänä esimerkiksi ryhmächateissa, tehdä keskustelunavauksia tai Facebook-livejä. Itse käyn tällä hetkellä harjoittelun ohessa Tukihenkilötoiminnan peruskoulutusta ja odotan innolla sitä, kun pääsee toimimaan vapaaehtoisena itselle tärkeän asian puolesta. Varsinkin, kun etäopiskelu jatkuu, niin vapaaehtoistyö antaa varmasti kaivattua vaihtelua arkeen ja uusia kokemuksia!

Jaana Gröhn, opiskelijaharjoittelija

Sosiaali- ja terveysalan uudistus natisee niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Eduskunta lähti juhannuksenviettoon suorastaan kaoottisissa tunnelmissa ja täällä Etelä-Karjalassa Eksoten henkilökunta ja johto tuntuvat olevan eri mieltä siitä, miten menee. Media pitää meidät tarkasti tilanteen tasalla tässä jännitysnäytelmässä.

Vanhuutta ja sairauksia – kehon ja mielen – emme voi estää, eikä rahakaan riitä kaikkeen, mutta voimme tehdä paljon sen eteen, että pystymme kohtaamaan elämän tiukat tilanteet vahvempina.

Ennaltaehkäisy on taikasana. Se, että pidämme huolta itsestämme ja läheisistä ennen kuin peli alkaa olla menetetty.

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin päivysti jälleen juhannuksena – kuten kaikkina juhlapyhinä ja myös arkena. Vapaaehtoiset ottivat vastaan kymmeniä, ellei satoja puheluita niiltä, joille juhannus ei ollutkaan kesän helein ja onnellisin hetki, vaan täynnä pelkoa, yksinäisyyttä tai ahdistusta. Saattaa olla, että soitto pelasti jonkun päivän – tai koko elämän.

Kriisipuhelin on vain yksi esimerkki kolmannen sektorin työstä, jolla pyrimme auttamaan lähimmäisiä. Lukuisat järjestöt ja yhdistykset tekevät arvokasta työtä lähettämällä piristäjiä arkeen tai tarjoamalla helpotusta omaishoitajan pitkiin päiviin; järjestämällä retkiä tai kutsumalla ihmisiä laulamaan – tai lukuisin muin tavoin.

Juhlapuheissa kolmas sektori, vapaaehtoiset, on tärkeä voimavara – vähän niin kuin se kuuluisa henkilöstö. Suurimmissa visioissa veikataan, että yhteiskunta ei tule pärjäämään pelkästään yritysten tai yhteiskunnan palveluilla, vaan on ihan välttämätöntä saada takaisin sitä välittämisen meininkiä, jota kuulemma ennen vanhaan oli. Vapaaehtoistoiminta ei käy aktiivimallin työstä, mutta kyllä sitä saa rankaisematta tehdä. Kohteita on paljon, samoin tapoja tehdä.

Erään validin tutkimuksen mukaan kaikista mielenterveyden häiriöistä 50 % alkaa ennen 14. ikävuotta ja 75 % ennen 24. ikävuotta. Näin ollen tuntuu itsestään selvälle, että edes nuoria tulisi tukea ENNEN kuin tilanteet kriisiytyvät ja auttaminen on vaikeampaa – ja kalliimpaa.

Lappeenrantalaiset nuoret ovat itse huomanneet tämän, kaveria ei jätetä. Sammonlahden koulun oppilastoimikunta valitsi lukuvuonna 2017–2018 päivätyökeräyskohteekseen Lappeenrannan Mielenterveysseuran ja erityisesti nuorten parissa tehtävän mielenterveystyön. Nuoret keräsivät melkein 3000 euroa, joka luovutettiin seurallemme Hyvää mieltä kulttuurista – viikolla, jolloin Mielenterveysseura järjesti lukuisia tempauksia alueella.

Välittäminen on tekoja ja nuorten toiminta antaa meille vapaaehtoisille aimo annoksen uskoa siihen, että tekemisentaito ei ole suinkaan hukassa.

Näistäkin asioista olisi hyvä saada tietoa mediasta.

Jatta Kupias