Vastuullisuus tarkoittaa meille ihmisille erilaisia asioita, ja monen kohdalla se ohjaa jo hyvin monia valintoja ja tekoja jokapäiväisessä elämässämme. Yhdelle vastuullisuus tarkoittaa ympäristötekoja, toiselle kanssaihmisistä välittämistä. Vastuullisuudella on myös yhä merkittävämpi osa yritystoiminnassa, sillä sitä monet kuluttajat odottavat yrityksiltä. Monet vastuullisuuden piiriin kuuluvat asiat, kuten ympäristöön ja työelämään liittyvät kysymykset, ovat laissa säädeltyjä. Tämän lisäksi yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus itse määritellä, mitä muuta vastuullisuus heidän kohdallaan tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnassa – puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Näihin valintoihin vaikuttavat luonnollisesti yrityksen koko, toimiala, toimintaympäristö sekä asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset.
Vastuullisesti toimiva yritys kiinnittää huomiota sekä toimintansa taloudellisiin, ekologisiin että sosiaalisiin vaikutuksiin. Yrityksen taloudellinen vastuu nähdään usein ensisijaisena, sillä ilman taloudellista kestävyyttä muutkaan yhteiskuntavastuun osa-alueet eivät voi toteutua. Ekologisesta vastuusta puhuttaessa taas tarkastellaan sitä, miten hyvin yritys tiedostaa tuotteidensa tai palveluidensa koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja pyrkii hallitsemaan niitä. Entä sitten sosiaalinen vastuu – mitä sillä tarkoitetaan? Sosiaalinen vastuullisuus pitää sisällään kaikki ne vaikutukset, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Sosiaalinen vastuu ulottuu siis yrityksen oman henkilöstön lisäksi myös ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointiin.
Saila Kontu työskentelee Stora Enson Imatran tehtaalla tuotannon kehityspäällikkönä, ja on toiminut nyt nelisen vuotta vapaaehtoisena Saimaan kriisikeskuksella päivystäen valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Kontu kertoo päätyneensä kriisipuhelimeen oman kriisinsä myötä, sillä hän halusi hyödyntää omia kokemuksiaan auttamalla muita vaikeassa tilanteessa olevia. Kriisiauttajana toimimisesta hän löytää paljon hyviä puolia.
-Puhdas itsekäs ilo siitä, että voi auttaa jotakuta toista. Ihmisten huolien kuunteleminen antaa perspektiiviä elämään, ja kiitollisuus omaa elämää kohtaan kasvaa. Päivystysvuorosta lähtee aina hyvillä mielin pois.
Stora Enson sosiaalisen ohjelman tavoitteisiin kuuluu turvallisen ja palkitsevan työpaikan tarjoaminen työntekijöilleen sekä lähiyhteisöjen elinvoimaisuuden edistäminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi työntekijöillä on mahdollisuus käyttää vuosittain osa työaikaa yhteisöinvestointityöhön. Kontu päivysti kriisipuhelimessa työajallaan ensimmäistä kertaa tänä keväänä.
-Sain tiedon tällaisesta mahdollisuudesta eettisen toiminnan toimintatapakoulutuksessa. Uskon, että ihmiset, jotka tekevät jo ennestään jotakin vapaaehtoistyötä, osaavat paremmin hyödyntää tarjotun tilaisuuden.
Hyvä mieli! -hankkeen asiantuntija Henna Jääskeläinen MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:stä näkee työnantajan tarjoaman mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön työajalla yhteiskunnallisesti tärkeänä ja ennaltaehkäisevänä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
-Mielenterveyden häiriöistä on tullut työkyvyttömyyseläkkeiden tavallisin syy. Työnantajilla on haaste saada pidettyä työntekijänsä työkykyisinä. Tämänkaltainen työnantajan kädenojennus voi käynnistää hyvinvoinnin ketjun, joka ulottuu laajalle ja vaikuttaa moniin. Työntekijän merkityksellisyyden tunne ja hyvinvointi kasvavat, minkä myötä myös työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Ei voi myöskään unohtaa esimerkiksi kriisipuhelimessa vietettyjen työtuntien yhteiskunnallista vaikutusta – jo tunnin aikana voi pelastaa ihmishengen.
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry ja Saimaan kriisikeskus tarjoavat kiinnostuneille monenlaista vapaaehtoistyötä. Kriisipuhelimen lisäksi voi toimia verkkoauttajana nuorille suunnatussa Sekasin-chatissä tai aikuisten Solmussa-chatissä. Vapaaehtoisia tarvitaan myös ohjaajiksi YHES-kohtaamispaikoille sekä henkilökohtaisiksi tukihenkilöiksi niin verkkoon kuin kasvokkain tapahtuvaan tukihenkilötoimintaan.
Heidi Nykänen
sosionomiopiskelija
