Mieli Oulun jäsenkirje ja kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen
MIELI Oulun seudun mielenterveys ry/ JÄSENKIRJE 2022/
Oulun Kriisikeskus KUTSU YHDISTYKSEN
Kirkkokatu 19 A 10, 90100 Oulu VUOSIKOKOUKSEEN
044 3690 500 (ma-pe klo 9-14)
Hyvät MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenet!
Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi VUOSIKOKOUKSEEN, TIISTAINA 26.4.2022 klo 18.00. Kokous pidetään ns. hybridinä eli siihen voi osallistua joko livenä kriisikeskuksella tai etänä Teams-yhteyden kautta. Linkki kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille.
Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2022 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.
Tarjoilujen ja etälinkin lähettämisen johdosta pyydämme ilmoittautuminen kokoukseen 19.4.2021 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puh. 044 3690 500.
Yhdistyksen kuulumisia
Vuosi 2021 jatkui koronapandemian varjostamana, ja pääosa toiminnoista (kriisikeskuksen vastaanotto ja vapaaehtoistoiminta) toteutettiin etänä. Maaliskuun alusta 2022 me työntekijät pystyimme viimein palaamaan fyysisesti takaisin kriisikeskukselle. Myönnettävä on, että alkuun piti harjoitella aamulla aikaisempaa heräämistä, ulkonäköön panostamista (ei enää verkkareita jalassa!) sekä ihmisten kasvokkaiseen kohtaamiseen. Nyt kun muutaman viikon ajan olemme kaikki olleet työkokouksissakin kasvokkain, on päästy juttelemaan niitä näitä ruokailun lomassa, vapaaehtoisia ja asiakkaita on tavattu kriisikeskuksessa, niin huomaa ison ikävän tätä ”normaalia” työelämää kohtaan, jota itse kukin on potenut. Myös meidän vapaaehtoisilta kriisipuhelinpäivystäjiltä, Sekasin-chat päivystäjiltä ja Laulu Liisat ja Lassi kuorolta on viime kuukaudet vaadittu venymistä. Emme voi tarpeeksi kiittää teitä ymmärryksestä ja joustamisesta. Korona-aika ja heti perään tullut Ukrainan sotatilanne ovat monella tapaa erityislaatuisia kriisejä. Kun me auttajat kohtaamme asiakkaiden ja yhteydenottajien kriisejä, ovat ne yksittäisiä tapahtumia ”jossain”. Meillä on ajatus ”sinulla on hätä, minä autan sinua”. Nyt olemme yhdessä, samaan aikaan kaiken tämän epävarmuuden, pelon, ahdistuksen ja muita erilaisia tunteita herättävien tapahtumien kokijana. Siksi entistä tärkeämpää ja merkityksellisempää on yhdessäolo, yhdessä tekeminen, toistemme tukeminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen.
Mutta onneksi viime vuonna on ollut iloisiakin asioita. Äitiys- ja vanhempainlomaa viettävä varsinainen toiminnanjohtaja Nina perheineen sai suloisen tyttären kesällä. Pitkäaikainen kriisityöntekijä Petri pääsi toteuttamaan työhaaveitaan toisiin tehtäviin ja lyhyemmän aikaa ”korona” kriisityöntekijänä työskennellyt Mikko sai ansiokkaasti määräaikaisen työnsä päätökseen. Kevään aikana kriisikeskus sai täydennystä Paikka auki -hankkeen kautta, kun Niina tuli osa-aikaiseksi työntekijäksi panostamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin kriisityöntekijä Maijan työpariksi. Toukokuussa Minna valittiin Ninan sijaiseksi ja syksyllä aloitti uusi kriisityöntekijä Anu työnsä. Saimme vuoden lopussa lahjoituksia etenkin nuorten mielenterveyden vahvistamiseen, esimerkiksi LähiTapiola Pohjola lahjoitti meille 10 000 euroa nuorten hyvinvointia tukevaan työhön. Tähän pyrimme panostamaan mm. vahvistamalla nuorille suunnattua Sekasin-chat toimintaa. Paljon siis kaikkea on ollut! Mutta kuten me kaikki tiedämme, elämässä sattuu ja tapahtuu. Onneksi meillä Oulun seudun mielenterveys ry:ssä perusasiat ovat kunnossa; perustehtävä on kaikilla selvillä, ilmapiiri on kannustava ja välittävä, tekeminen koetaan mielekkääksi ja hallitus on työntekijöiden ja vapaaehtoisten tukena. Esimerkiksi nämä tekijät auttavat meitä jaksamaan muutostenkin keskellä.
Eivätkä muutosten tuulet suinkaan tähän lopu. Kuluneen vuoden helmikuussa me saimme toisenkin Paikka auki -hanketyöntekijän Minnan, joka keskittyy Sekasin-chat päivystykseen ja chat toiminnan koordinointiin. Huhtikuun alussa Minna aloitti myös osa-aikaisena kriisityöntekijänä vuoden loppuun asti. Eli saamme lisäapuja asiakastyöhön. Toukokuussa pääsemme muuttamaan uusiin tiloihin Kauppurienkatu 23 (4. kerros). Kunhan muutto on ohi, pidetään sopivassa hetkessä kriisikeskuksen avoimet ovet, jolloin te kaikki olette tervetulleita tutustumaan uusiin isompiin tiloihin.
Lopuksi iso kiitos juuri Sinulle, että olet mukana mahdollistamassa tätä tärkeää, merkityksellistä ja mielekästä toimintaa. Muista, että olemme täällä Oulun kriisikeskuksessa olemassa myös teitä jäseniä varten. Yksin ei tarvitse jäädä, jos maailman murheet tai pienemmätkin asiat tuntuvat kaatuvan päälle.
Kannattaa ottaa seurantaan meidän (Oulun kriisikeskus) Facebook, Instagram ja nettisivut – jos et jo ole niihin tutustunut.
Aurinkoista kevättä toivottaen
Arja Sutela Minna Raninen
Hallituksen puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
p. 040 513 2676 p. 044 369 0967
Huom! Jatkossa löydät jäsenkirjeet osoitteesta https://www.mielenterveysseurat.fi/oulu/ sekä halutessasi sähköpostistasi. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiasi meille, teethän sen osoitteeseen toimisto@oulunkriisikeskus.fi.

1.4. käynnistyvän Mielinauha-kampanjan kasvona Haloo mieli! Haloo Helsinki! -yhtye
Tänään 1.4. alkavan ja aina kesäkuulle jatkuvan Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan tavoitteena on myös kasvattaa tietoisuutta jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Kampanjan keulahahmona on tänä vuonna Haloo Helsinki!, joka on yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä.
– Kun MIELI ry:ltä kysyttiin mielenkiintoamme osallistua Mielinauha-kampanjaan, vastauksemme oli heti selvä. Tämä on tärkeää työtä, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanovat Haloo Helsinki! -bändin jäsenet.
– Nopea päätöksemme johtaa juurensa keväällä 2020 esitettyyn musikaaliimme, jota varten keräsimme ja saimme faneiltamme yli tuhat kirjettä siitä, miten musiikkimme on vaikuttanut heidän elämiinsä. Oli silmiä avaavaa lukea faniemme kokemuksista. Monelle biisimme ja jopa laulujen yksittäiset virkkeet ovat olleet voimaannuttavia niin ilossa kuin surussa. Ymmärsimme, kuinka syvälle musiikki vaikuttaa ja että teemme tärkeää työtä antamalla voimaa faneillemme, yhtye taustoittaa.
Mielinauha-kampanja kasvattaa tietoisuutta mielen hyvinvoinnista
Lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Tilanne on heikentynyt entisestään verrattuna viime vuoteen, jolloin useampi kuin joka kolmas koki kuormitusta elämässään. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut lisävaikutusta suomalaisten kuormittuneisuuteen. Tiedot ilmenevät MIELI ry:n teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta. Lue lisää: MIELI RY:N UUTISET (uusi välilehti)
Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Positiivista on kuitenkin se, että jaksamisesta ja mielenterveydestä uskalletaan tänä päivänä puhua entistä avoimemmin eikä mielenterveys enää ole tabu.”
– MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tämän vuoden kampanjan slogan on ”Haloo Mieli! Pidetään susta huolta”. Kampanjan viesti on, että toivo elää. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin ja siksi meidän tulee pitää toisistamme huolta.
Mielinauha-kampanjan avulla kerätään varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään työhön ja myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.
Osoita tukesi ostamalla Mielinauha tai lahjoittamalla
Kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla tai osoittamalla tukensa ostamalla vihreän Mielinauhan 4 euron hintaan.
Lisätietoa nauhojen ostopaikoista ja lahjoittamisesta osoitteessa WWW.MIELINAUHA.FI
Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2022 asti. Kampanjan on suunnitellut Bob the Robot ja kampanjan viestinnästä on vastannut Viestintätoimisto Manifesto probono-periaatteella.
Äkillisen kuoleman kautta läheisensä menettäneet intensiiviryhmä 2022-2023
RYHMÄ ON TÄYNNÄ! Vara sijoille voi hakea
Intensiiviryhmä on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat menettäneet läheisensä (muu kuin oma lapsi) tapaturman, onnettomuuden, sairaskohtauksen tai hyvin nopeasti edenneen sairauden kautta. Intensiiviryhmä on ensisijaisesti tarkoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin alueella asuville.
Aika
1.jakso 15.-18.9.2022
2.jakso kevät 2023
Paikka
Loisto leirikeskus, Kello (Oulu)
Järjestäjä ja ohjaajat
Intensiiviryhmän järjestävät yhteistyössä Oulun kriisikeskus ja Oulun seurakuntayhtymä.
Ohjaajina kriisityöntekijä Outi Pietiläinen ja Johtava sairaalapastori Juha Kyllönen
Tavoitteena on
- Äkillisen menetyksen aiheuttamien tunteiden ja kokemusten käsitteleminen luottamuksellisessa vertaisryhmässä
- Kriisin pitkittymisen ja sairastumisen ehkäiseminen
- Selviytymiskeinojen ja voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, uusien näkökulmien löytäminen
Sisältöjä
Sisällöissä otetaan huomioon osallistujien toiveet ja odotukset.
- oma menetystarina
- traumaattinen/äkillinen menetys, kriisi ja suru
- menetyksen vaikutukset ja merkitys
- sosiaalinen tukiverkosto, muut läheiset
- muistelu
- voimavarat ja selviytymiskeinot sekä oikeus hyvään oloon ja tulevaisuuteen
Menetelmät
Ryhmä pohjautuu ammatillisesti ohjattuun vertaistukeen.
- Ryhmäkeskustelut—myös pienryhmissä tai pareittain
- Lyhyet alustukset
- Osallistujien toiveiden mukaan mahdollisesti myös toiminnalliset menetelmät ja rentoutusharjoitukset
Kustannukset
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa toimintaa Veikkauksen tuotoilla.
Ryhmään sisältyy täysihoito yhden hengen huoneissa. Ryhmästä maksetaan omavastuuosuus, joka on:
5 euroa/vrk: työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset, 10 euroa/vrk: osa-aikaeläkeläiset, osasairauspäivärahaa saavat, osa-aikatyötä tekevät ja 15 euroa/vrk: työssäkäyvät. Matkakulut osallistujat maksavat itse. Osallistujia ei ole vakuutettu järjestäjien puolesta.
Hakeminen ja lisätiedot
https://link.webropol.com/s/intensiiviryhma tai puhelimitse Outi p.044 3690 100
Haastattelemme kaikki hakijat.
Outi Pietiläinen puh.044 3690 100, outi.pietilainen@oulukriisikeskus.fi
Juha Kyllönen puh. 040 5797 807, juha.kyllonen@evl.fi
Aluevaaleissa ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus
Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.
Mielenterveystyötä tarvitaan. Mielenterveyden haasteet näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa hoitoon pääsyn vaikeudessa ja pitkissä jonoissa. Tapaamme asiakkaita, joita on saatettu lähettää kriisikeskukseen odottamaan pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin ilman, että he ovat edes tavanneet psykiatrista sairaanhoitajaa.
Kun ennaltaehkäisevään työhön ei satsata ja kun matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu. Tämän lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.
Tunnemme Pohjois-Pohjanmaan ihmisten arjen. Vaikutamme MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry:n, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisen jäsenjärjestön kautta. Ylläpitämämme Oulun kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen ammatillista tukea erilaisissa elämän kriiseissä vastaanotolla ja vertaistukiryhmien kautta. Kriisitukea tarjoavat myös koulutetut vapaaehtoisemme vastaamalla valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen sekä päivystämällä nuorille suunnattua Sekasin-chatia. Järjestämme myös erilaisia asukkaiden ja ammattilaisten mielenterveystaitoja vahvistavia koulutuksia, kuten Mielenterveyden Ensiapu® -koulutuksia.
Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava.
Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.
Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit
Minna Raninen
toiminnanjohtaja
Arja Sutela
hallituksen puheenjohtaja
Oulun Kriisikeskus/
MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry
Julkaistu Kalevassa 18.1.2022
Blogi: Joulu -Tanja Jetsonen
Joulu
Joulu lähestyy. Istun keittiönpöydän äärellä etätöissä koronatilanteen hankaloittaessa jälleen elämäämme.
Ulkona tippuu hiljalleen lumihiutaleet maahan. Kissa seuraa ikkunasta pihapuun oravien leikkiä.
Unohdun itsekin seuraamaan pihamaan tapahtumia. Pähkinä toisensa jälkeen lähtee oravien matkaan.
Yksi kolmesta vakiovieraasta ei ole tullut enää viikkoihin.
Puhelin soi ja katkaisee ajatukset oravan kohtalosta.
Asiakas soittaa.
Keskustelemme hänen tilanteestaan hetken ja varaamme ajan kriisityöntekijälle.
Puhelun jälkeen mietteet pysyvät hetken asiakkaan tarinassa. Toivon, voi kuinka toivonkin, että hänenkin asiansa järjestyisivät parhaalla mahdollisella tavalla.
Joulun lähestyminen saa meidät miettimään kulunutta vuotta ja sen haasteita. Menetyksiä ja pettymyksiä, mutta hyvä olisi miettiä myös ilon hetkiä sekä onnistumisia. Ne antavat voimaa tulevaan.
Koitetaan kaikki viettää rauhallinen joulun aika, pitää yhteyttä läheisiin mahdollisuuksien mukaan ja mennä positiivisin ajatuksin kohti tulevaa vuotta.
Ehkä se kolmas oravakin on siirtynyt vaan naapurin pähkinöille…
Tanja
Blogi: Kun puhelin soi / Niina -vapaaehtoinen
Kun puhelin soi
Pienen happihyppelyn jälkeen juon kupposen rooibosta, rapsuttelen koiraa ja suljen huoneen oven. Roolini ja puuhailuni vaihtuvat vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi, kriisiauttajaksi. Avaan linjan MIELI ry:n Kriisipuhelimeen. Tunnelmani on rauhallinen ja odottava. Aina myös ripauksen jännittynyt. Juuri sen verran, että olen skarpimpi ja valmiimpi kohtaamaan soittajan. Häivähdyksinä kumpuilevat ajatukseni talven tulosta ja jouluaskareista väistyvät, kun puhelin soi.
”Kriisipuhelin. Vapaaehtoinen tukihenkilö puhelimessa.” Kuuntelen. Olen avoimin mielin kiinnostunut tämän minulle tuntemattoman soittajan elämästä, hänen tilanteestaan, tunteistaan ja kokemuksistaan. Kuuntelen. Olen soittajaa varten. Kuuntelen. Myötäelän. Kuuntelen. Pyydän soittajaa kertomaan uudelleen kohdan, jota en ymmärtänyt. Kuuntelen. Kysyn, onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia. Kuuntelen. Pyydän häntä kertomaan, kuinka hän on aiemmin selvinnyt kohtaamistaan vaikeista tilanteista. Kuuntelen. Kysyn hänen ajatuksiaan ja toiveitaan jatkosta. Kuuntelen. Rohkaisen häntä ottamaan asian puheeksi läheisensä kanssa ja hakemaan toivomaansa apua. Kuuntelen. Kannustan häntä tekemään itselle hyviä, mukavalta tuntuvia asioita. Kuuntelen. Soittaja kiittää välittämisestä ja kertoo olonsa nyt hieman helpottaneen. Kiitän häntä soitosta sekä toivotan kaikkea hyvää ja voimia jatkoon.
Puhelun jälkeen istun hiljaa. Ajattelen soittajaa. Toivon ja luotan hänen tilanteensa keventyvän. Olen kiitollinen, että hän jakoi minulle tarinansa ja sain olla hänen kanssaan tässä illassa puolituntisen. Käännän ajatuksen itseeni. Soittajan tarina kosketti ja herätti mieleeni muiston vuosien takaa. Käytän muisteluun hetkisen ja huomaan näiden menneiden haavojen olevan lujasti kiinni rosoisesta pinnastaan huolimatta. Huomaan myös, että pieni jännitys on istahtanut olkapäilleni puhelun aikana. Venyttelen rauhallisesti niskaa ja hartioita. Hengittämällä pari kertaa syvään annan kehon ja mielen tasoittua. Oloni on lämmin. Tunnen iloa ja merkityksellisyyttä tekemästäni työstä. On onni saada olla avuksi ja osa hienoa kriisipuhelinpäivystäjien joukkoa. Kun puhelin soi, joku meistä kuuntelee.
-Niina, vapaaehtoinen
Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoitukset mielenterveystyöhön
Lähitapiola Pohjoinen tiedote 28.9.2021
Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoituksia myönnetään Oulun seudulla Mieli Oulun seudun mielenterveys ry:lle, Walkers Oululle ja Nuorten Ystäville. Tukea jaetaan yht. 45 000 € kuudelle eri yleishyödylliselle mielenterveystoimijalle Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.
Lahjoitukset ovat osa 100 000 euron Hyvinvoiva Pohjoinen -kokonaislahjoitusta, joissa mielenterveyteen liittyvät kohteet olivat yksi painopistealueista.
– Oulun Kriisikeskuksessa sekä vapaaehtoiset että ammattihenkilöt vastaavat matalalla kynnyksellä apua hakeville nuorille ja aikuisille sekä puhelimitse, chatilla että henkilökohtaisten käyntien yhteydessä. LähiTapiola Pohjoisen avustuksella voimme vahvistaa erityisesti nuorten kanssa tehtävää työtä, kertoo Mieli Oulun seudun mielenterveys ry:n puheenjohtaja Arja Sutela.

Mieli ry:n lahjoitus on myös osa valtakunnallista Pidä huolta -kampanjaa, jossa LähiTapiola toimii mahdollistajana yhdessä S-ryhmän kanssa Toivon Kärki ry:n johdolla.
Muutoksia yhteystiedoissa ja yhdistyksen nimen uudistus

Vapaaehtoisten päivä 4.12.2020
Mieli Oulun seudun Mielenterveys ry haluaa kiittää omia vapaaehtoisiaan kuluneesta vuodesta. Kulunut vuosi on ollut haastava myös vapaaehtoisille, kuitenkin olette jaksaneet antaa arvokasta työpanostanne, ottaneet haltuun uusia toimintatapoja ja pysyneet toiminnassa mukana poikkeusoloista huolimatta. Tuhannet kiitokset!
Nauttikaa Vapaaehtoisten päivästä, olette sen ansainneet!
Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2020 viesti on: “Kuunnellaan ja kohdataan toisiamme!”
Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi. Jokaisessa kohtaamisessa – niin perheessä, opinnoissa, työpaikalla, harrastuksissa kuin terveydenhuollossa. Kuuntelemalla aidosti voimme jokainen lisätä toistemme hyvinvointia, rakentavaa vuorovaikutusta ja olla mukana rakentamassa osallistavampaa yhteiskuntaa.
Tänä vuonna Maailman mielenterveyspäivän kampanjassa näytetään vihreää valoa kuuntelemiselle. Kampanjassa kannustetaan jokaista aitoihin, läsnäoleviin kohtaamisiin. Kampanja käynnistyy 5.10. ja huipentuu Maailman mielenterveyspäivään 10.10.
Viisi syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi:
- Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme. Kun tulemme kuulluksi, koemme olevamme tärkeitä ja hyväksyttyjä. Se lisää itsearvostustamme, joka on tärkeää mielenterveytemme kannalta.
- Kuunteleminen syventää ihmissuhteitamme. Kokemusten jakaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä lisäävät keskinäistä luottamusta.
- Kuulluksi tuleminen lisää itsemyötätuntoa. Suhtaudumme usein itseemme turhan ankarasti. Se, että joku toinen suhtautuu meihin lempeästi, auttaa suhtautumaan itseemme armollisemmin.
- Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen parantavat fyysistä terveyttämme. Lämmin, aito vuorovaikutus rentouttaa. Se laskee sydämen sykettä ja verenpainetta ja lisää mielihyvähormonien eritystä kehossamme.
- Kuunteleminen lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Aito kiinnostus toista kohtaan tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta.
Näin näytät vihreää valoa kuuntelemiselle:
- Pysähdy kohtaamaan ihmisiä. Kysy itseltäsi, ketä voisit kuunnella. Kuinka monen elämää voisit rikastaa arvostavalla kohtaamisella? Pyri olemaan läsnä ja kuuntelemaan aidosti, jokapäiväisissäkin kohtaamisissa.
- Kehitä kuuntelemisen taitoa. Tutustu artikkeleihin ja ota käyttöön materiaalit:
- verkossa: MIELI.FI/KYMPPIKYMPPI
- somessa: INSTAGRAM, TWITTER @mielenterveys, FACEBOOK
- Järjestä vihreä valaistus 10. klo 18 tai koristaudu vihreään kampanjan aikana.
- Jaa vihreät kuvasi Instagramissa ja Facebookissa tunnisteilla #vihreäävaloa #ketävoisitkuunnella #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä
Julkaisemalla kuvan Instagramissa tunnuksella #vihreäävaloa 5.–11.10. osallistut Bookbeat -lahjakorttien arvontaan.
ARVONNAN SÄÄNNÖT - Jaa viestiä kuuntelemisen tärkeydestä somessa ja verkostoissasi 5.–10.
Vihreää valoa kuuntelemiselle on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n koordinoima kampanja
Maailman mielenterveyspäivänä 2020. Kampanja verkossa: MIELI.FI/KYMPPIKYMPPI
Blogi: Ajatuksia poikkeustilanteesta
Jokaisella meistä on elämässä kriisejä ja vastoinkäymisiä, emmekä me ammattiauttajat myöskään ole niiltä suojassa. Aika ajoin käy niin, että luoksemme tulee ihminen, jonka kriisi on luonteeltaan sellainen, että meillä itsellämme on jonkinlaista henkilökohtaista kosketuspintaa käsillä olevaan asiaan. Mutta väittäisimme, että koskaan aiemmin emme ole kohdanneet tilannetta, jossa elämäämme vaikuttaa kriisi, joka koskettaa meitä kaikkia, ikään, sukupuoleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Me kaikki elämme nyt poikkeusolosuhteissa, myös me ammattiauttajat.
Tämä asettaa meidät ammattiauttajina aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Tuemme ihmisiä kriisissä, joka koskettaa yhtä lailla myös meitä itseämme. Toisia enemmän, toisia vähemmän. Miten tukea ihmistä kriisissä, joka ulottaa vaikutuksensa myös minuun itseeni, ja kuinka pystyn rauhoittamaan ja vakauttamaan ihmistä tilanteessa, jossa jaan saman huolen, epätietietoisuuden ja kenties jopa turvattomuuden tunteen hänen kanssaan?
Kriisi on ulottanut vaikutuksensa työarkeemme myös toisella tavoin. Siinä missä ennen otimme asiakkaamme vastaan kotoisissa ja puitteiltaan rauhallisissa kriisikeskuksen tiloissa kasvokkain kohdaten, tapahtuu työmme nyt erilaisten etäyhteyksien kautta. Myös työyhteisön fyysinen läsnäolo on muuttunut etäpalavereihin. Sen myös huomaa, kuinka sitä omaa yhteisöä kaipaa ja saakin kaivata.
Kasvokkain tapaamisen ja etätapaamisen eroja pohdittaessa kuulee usein hienoista epäilyä katsekontaktin heikkenemistä. Kriisityössä kokemus on ollut, että se saattaa jopa vahvistua, kun työntekijä katsoo jatkuvasti kameraan, eli toisin sanoen suoraan silmiin. Osalle meistä on tärkeää päästä työntekijän luokse pois omista kotiympyröistä, joissa ei välttämättä ole mahdollisuutta keskittyä hetkeksi vain omiin asioihin. Toisilla taas on rennompi ja turvallisempi olla, kun tapaamisella voikin olla omassa kotona, tutulla sohvalla, koira kainalossa ja kädessä oma lempikahvimotti.
Meidän kokemuksemme on, että työskentely etäyhteyksin kautta voi olla yhtä laadukasta ja tuloksellista kuin kasvokkain tapaaminenkin, vaaditaan vain uutta ja erilaista asennoitumista, niin meiltä kuin asiakkailtammekin. Tähänastiset kokemukset etätyöstä ovat olleet positiivisia ja kannustammekin kaikkia ylittämään kynnyksen, ja kokeilemaan uudenlaista tapaa olla yhteydessä muihin! Voi olla helpottavaakin, että apu tulee nyt kotiin eikä se vaadi liikkumista.
Vallitseva tilanne on asettanut myös meidät ammattiauttajat miettimään, miten me pidämme huolta itsestämme. Ehkä se tuttu ja mukava ryhmäliikunta on jäänyt pois, ystävien kanssa yhteiset kahvitteluhetket ovat muuttuneet videokahvitteluksi tai odotetut matkat ovat siirtyneet tuonnemmaksi. Tämä vaatii luovuutta ja on toisaalta mahdollistanut uusia harrastuksia tai antanut aikaa niiden asioiden toteuttamiselle, joille ”aikaa” ei ole koskaan löytynyt. Ehkä olemme jopa löytäneet itsestämme uusia puolia. Ja ehkä oppineet vaalimaan niitä meille merkityksellisiä juttuja hieman paremmin.
Ei siis luovuta toivosta ja vaalitaan yhteyksiä! Ehkä osin uudenlaisin keinoin. Kyllä tämä tästä <3
Paha olo ei katso kelloa -Kriisipuhelin on siirtynyt päivystämään 24 h 1.2. alkaen
Kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää joka päivä vuorokauden ympäri 1.2.2020 alkaen. Tarve keskusteluavulle on suuri: viime vuonna soittoyrityksiä tuli yli 211 000. Se on 580 soittoa päivässä. Tutustu uutiseen: Paha olo ei katso kelloa.
Blogi: Kohtaamisia luonnossa -Katja Rauhala
Kohtaamisia luonnossa🍁
Paljon puhutaan siitä kuinka suuri merkitys on luonnolla ihmisen hyvinvointiin! Sen vuoksi Vertokin tarjosi retken Rukalle Verton kävijöille sekä läheisille!
Kohtasimme luonnossa toisia retkeilijöitä, omia ajatuksiamme ja tunteitamme sekä luonnon tarjoamia elämyksiä sellaisena kuin luonto sen sillä hetkellä meille tarjosi! Luonnon äärellä me kaikki olemme saman arvoisia!
Pääsette kuvien kautta näkemään ja aistimaan luonnon avoimuutta sekä kauneutta.
Se, että saa ja voi tehdä työtä tällä tavoin on työntekijälle silmiä avaavaa sekä palkitsevaa❤
Mukavia kuvien katselu hetkiä ja Hyvää loppu syksyä kaikille!
Terveisin, Katja Rauhala -Verton ohjaaja

10.10. Maailman mielenterveyspäivä – Vihreää valoa elämälle!
Kysy maailman tärkein kysymys: Mitä kuuluu?
Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2019 kansainvälinen teema on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Suomessa puhumme yleisesti mielenterveyden merkityksestä elämän iloissa ja suruissa: välittämisestä ja puheeksi ottamisesta. Jatkamme näin teemallisesti itsemurhien ehkäisypäivän kampanjaa ja kysymme maailman tärkeimmän kysymyksen: Mitä kuuluu?
Maailman mielenterveyspäivänä liputamme perinteisesti avoimemman keskustelukulttuurin puolesta ja haluamme vähentää mielenterveyteen edelleen liitettävää leimaantumista.
Näytämme ”vihreää valoa” elämälle ja haastamme valaisemaan rakennuksia, ikkunoita, muistomerkkejä jne. vihreällä. Voit myös pukeutua vihreään hyvän asian puolesta!
Näin osallistut Maailman mielenterveyspäivän kampanjaan:
- Näytä vihreää valoa elämälle! Valaise rakennus, ikkunoita, muistomerkkejä jne. vihreällä.
- Pukeudu vihreään, koristaudu vihreällä!
- Jaa vihreät valaistus- ja pukeutumis- tms. kuvasi Instagramissa ja FB:ssä tunnisteilla #vihreäävaloa #kymppikymppi #mitäkuuluu #mieli
- Tue MIELI ry:n mielenterveystyötä! Lahjoita 10 euroa 10.10. Maailman mielenterveyspäivänä: Tekstaa MIELI numeroon 16499 (viestin hinta 10 €)
- Kerro kampanjasta omissa kanavissasi
Blogi: Vieläkö joku kuuntelee? -Juha Kyllönen
Vieläkö joku kuuntelee?
Tv-uutisissa välitettiin kuvaa eduskunnan täysistunnosta. Kuvakulma toi esille rajallisen määrän kansanedustajia istuntosalista työnsä ääreltä. Kuvista välittyi joukko miehiä ja naisia, joiden päät olivat painuneet alaspäin. Ihmettelin, mitä kummaa salissa tapahtuu. Tarkemmin tv-kuvaa katsellessani huomasin, että kukin kuvassa näkyvä edustaja oli katse kiinni kännykässään. Jotakin tärkeämpää, mielenkiintoisempaa oli tapahtumassa muualla kuin istuntosalin näyttämöllä.
Kuljen bussipysäkin ohitse lenkilläni. Äiti odottaa bussia matkustaakseen vaunuissa istuvan pienensä kanssa. Lapsi yrittää saada kontaktia äitiinsä, mutta äiti on syventynyt kännykkänsä saloihin eikä kuule lapsensa tarvetta. Lapsi korottaa ääntään, huitoo käsillään, mutta sekään ei näytä auttavan. Äidin ja lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen on estynyt. Se herättää lapsessa ärtymystä.
Kaupungin sykkeessä jalkakäytävällä tulee vastaani isä kahden alakouluikäisen lapsensa kanssa. Väistän heitä, muuten olisimme ajautuneet törmäykseen. He hortoilevat ennakoimattomasti, kunkin katse on tiiviisti kännykän näyttöruudussa. Miten he selvisivät kadun yli? Ehkä kukin heistä varmistaa reittiä päästäkseen perille vieraassa kaupungissa? He kulkivat yhdessä, mutta kuitenkin erillään. He kulkivat samaa päämäärää kohti, mutta henkisesti –ainakin hetkellisesti- kaukana toisistaan. Puhumattomina.
Näitä tarinoita omasta ja toistemme elämästä voisimme kertoa loputtomiin. Esimerkkejä piisaa. Millainen suhde sinulla on sähköisiin viestimiin? Kumpi hallitsee elämääsi, sinä kännykkää vai kännykkä sinua? Oletko miettinyt, miten välttämätöntä on olla koko ajan tavoitettavissa, lähes 24h?
Sähköiset viestimet helpottavat arkeamme. Ne parhaimmillaan palvelevat meitä. Se on totta. Niistä on paljon iloakin. Tunnustan, että olen löytänyt monta kadoksissa ollutta koulukaveria FB:n auttamana. Ja muistan, että jos ystäviä ei ole kasvotusten rinnallamme matkaa jakamassa, ystävä sähköisen yhteyden kautta voi olla tosi tärkeä.
Vaarana on, että erilaiset ”vempaimet” sitovat meitä liikaa ja rajoittavat kohtaamista perheissämme ja läheistemme kanssa. On tosi harmillista, jos ihmisen kohtaamiseen tarvitaan aina joku tekninen laite. Koska parhaimmillaan kohtaaminen tapahtuu mielestäni useimmiten kasvotusten; ilman, että mitään on välissämme.
Ikävöimme perustarpeissamme nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Meillä on iso ikävä kertoa omat kuulumiset ja oma tarina siten, että joku oikeasti kuulee ja kuuntelee, jakaa kokemuksemme elämästä. Katseemme kertoo meistä paljon; onko se hyväksyvä, tuomitseva, armahtava, rakastava. Viestitämme sanoillamme, mutta vielä enemmän katseellamme ja kehomme kielellä. Hyvä ohje on edelleen voimassa: kohtele toisia ihmisiä sillä tavoin, kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Kohtaaminen syntyy pienistä, mutta niin tärkeistä elementeistä. Pysähtyminen, tilan antaminen toisen kuulumisille, toisen tilanteen sietäminen ja ennen muuta hyväksyvä läsnäolo ovat pohjana arjen kohtaamiselle. Kohtaaminen ei ole rakettitiedettä! Arkipäiväinen kuulumisten kysyminen voi yllättää: joku on kiinnostunut sittenkin minun kuulumisistani. Miten hyvä on kysyä kuulumisia. Vielä tärkeämpää on kuunnella vastaus esittämäämme kysymykseen. On kiusallista, jos kysyjä ei kuule vastaustamme. Pahimmillaan hän voi alkaa kertoa omaa kokemusta kuulumisiimme liittyen, päälle puhuen. Kehnoa on, jos hän väistää vastauksemme ja pakenee paikalta.
Hyvää ja elämän makuista syksyä, avoimuutta kohtaamisiin ja toistemme aitoon kuuntelemiseen.
Juha Kyllönen
Blogi: Muutosten syksy… -Tanja
Muutosten syksy…
Kesälomat ovat nyt takanapäin ja aika palata tuttuun ja turvalliseen arkeen.
Vai onko?
Monen viikon lomalla olon jälkeen työmatka tuntui kevyeltä kävellä, mukava nähdä taas kaikkia.
Töihin saapuessani minua odotti ”pehmeä” lasku…
Kunnes johtaja saapui ja pyysi istumaan alas kun olisi ihan pari asiaa mistä puhua…
Hän tulisi jäämään toimivapaalle yli vuodeksi. Hän sai elämässään hienon mahdollisuuden ja lähtisi siksi pois perheestämme. (Meidän työyhteisömme on pieni ja joskus jopa vertaamme sitä ”meidän perheeksi”. )
Johtajan sijainen tulisi kahden tunnin päästä. Mitä? Ei ole todellista. Mitä mitä miten ja miksi kysymykset risteilivät päässäni.
Henkilökohtaisesti otin tiedon tulevasta aika raskaasti. Välttämättä en ollut täysin oma itseni tuona päivänä kun esittäydyin tulevalle johtajalle. Olin shokkivaiheessa.
Illalla tuli itku. Puhdistava, vapauttava itku.
Kaikille meille tulee tilanteita vastaan, jossa edessä on muutos. Muutos voi olla pieni, mutta sen vaikutus voi kokijalle olla suuri. Muutos voi olla odotettu tai äkillinen ja se saa aikaa monenlaisia tunteita. Pelkoa, epävarmuutta, iloa, surua ja toisaalta mitä vaan yllättäviäkin ja voimakkaita tunteita.
Meidän työyhteisö on kokemassa muutoksen. Muutos on myös mahdollisuus, ei ainoastaan uhka. Mahdollisuus saada uusia näkökulmia uuden ihmisen myötä, uusia toimintatapoja sekä uusi ihmissuhde tähän meidän pieneen yhteisöön.
Älä unta nää, älä unta nää usko ystävää vielä päivät nää vie surun sylistä pois
(Tommi Läntinen)
Positiivisuuden kautta, hyvää syksyä! -Tanja
Blogi: Hyvinvointia ja voimaa vertaistuesta, Kirsi Suoraniemi
Hyvinvointia ja voimaa vertaistuesta
Kirjoitan tätä blogia ystävänpäivänä miettien miten tärkeitä läheiset ihmissuhteet ovat meille. On tärkeää, että ympärillä on läheisiä ihmisiä, joiden kanssa jakaa omaan elämään liittyviä asioita ja ajatuksiamme. Ihmisiä, joiden kautta peilaamme itseämme. Elämässä voi tulla vastaan tilanteita, joissa läheisten ihmisten lisäksi voimme tarvita vertaistukea. Saman kokeneita ihmisiä, joiden kanssa jakaa kokemuksiamme ja ajatuksiamme. Vertaistuki on nimenomaan kokemukseen perustuvaa tukea ja tärkeitä elementtejä siinä ovat kertominen ja kuunteleminen.
Omista ongelmista puhuminen voi olla vaikeaa. Monesti kohdatessamme vaikeuksia jäämme miettimään niitä yksin ja siten myös etsimään ratkaisuja sekä selviytymiskeinoja yksin. Usein käy niin, että asiat myös paisuvat yksin pohtiessa suuriin mittakaavoihin. Asioiden kertominen ääneen helpottaa. On kuin raskas paino tippuisi harteilta. Kun voi jakaa asian toisen ihmisen kanssa, joka on kokenut vastaavaa, voi tilanteeseen saada toisenlaista ymmärrystä ja näkökulmaa. Kuulemalla muiden tarinoita oma olo voi helpottua, kun saa tietoa siitä, miten muut ovat selvinneet. Vertaistuen kautta huomaa, ettei ole ainoa, jolle on tullut vaikea tilanne eteen ja huomaa, että niistä vaikeista tilanteista ja asioista voi puhua sekä selvitä. Vertaistuen kautta voi saada tietoa ja löytää itselle sopivia ratkaisuja. Vertaistuki antaa toivoa ja näkymää tulevaan: ”En olekaan umpikujassa, tästä on mahdollista päästä eteenpäin”. Sillä, että jaamme oman tarinamme, voimme auttaa toista sekä antaa toivon kipinää. Tieto siitä, vastaavan kokeneita on tukena, auttaa jaksamaan.
Vertaistuki antaa paikan, jossa vaikeaakin asiaa voi käsitellä luottamuksella yhteisen ymmärryksen kautta. Parhaimmillaan vertaistuen kautta voi saada yhteyden toisiin ja kokemuksen ryhmään kuulumisesta – en ole outo, erilainen ja leimaantunut. Siten vertaistuella on myös itsetuntoa vahvistava vaikutus. Sen kautta voi nähdä myös omia vahvuuksia ja voimavaroja. Saa kokemuksen siitä, että pystyy toimimaan, auttamaan toisia, saa itse apua ja selviää vaikeuksista. Vertaistuki vaatii sosiaalisia taitoja ja siten se voi myös vahvistaa omia sosiaalisia taitoja.
Vertaistuki on myös tärkeä osallisuuden vahvistaja. Pääsin tutustumaan Verto-hankkeeseen, jossa tarjotaan yhteisöllistä ja toiminnallista vertaistukea huumeiden käyttäjille ja heidän omaisilleen. Tällaiselle toiminnalle on selkeä tarve. Jo ensimmäisen vuoden aikana Verto-hanke on tavoittanut koko hankkeen ajalle suunnitellun osallistujamäärän. Verto-hankkeen toimintaan osallistujat pääsevät aidosti osallistumaan ja vaikuttamaan toiminnan sisältöön.
Läheiset ihmissuhteet ja vertaistuen tarjoama sosiaalinen tuki ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukipilareita. Sen takia on tärkeää, että pidämme itsestämme ja toisistamme huolta ja olemme toistemme tukena!
Kirsi Suoraniemi, Oulun seudun Mielenterveysseura ry hallituksen jäsen
Blogi: Riisitehdas ja Kyllin hyvä työyhteisö -Maija Kylmäniemi
Riisitehdas ja Kyllin hyvä työyhteisö
Vuosi sitten kirjoitin ajatuksia vapaaehtoistyöstä. Silloin nostin esille yhtenä mietteenä me-hengen vapaaehtoisten keskuudessa. Ajattelin jatkaa samalla teemalla, mutta tällä kertaa pohdiskelen meidän työyhteisöä. Suomen Mielenterveysseura on tehnyt julisteen, jossa määritellään Kyllin hyvä työyhteisö. Kummityttöni sanoi pienenä, että Maija työskentelee riisitehtaassa. Tämä onkin jäänyt elämään meidän keskuuteen. Joten lähdin pohdiskelemaan, onko meidän ”riisitehtaalla” Kyllin hyvä työyhteisö
Sovittaa yhteen yksilön kyvyt ja työn vaatimukset
Jokaisella meillä on omat vahvuudet ja ne tunnistetaan. Meillä annetaan mahdollisuus hyödyntää omia taitoja. Kun jollain nousee kehittämisidea, ensimmäinen vastaus ei ole ei, vaan katsotaan, onko se mahdollista. Työmme on myös vaativaa ja tällöin tuemme toinen toisiamme, antamalla hyviä vinkkejä sekä työnantajamme haluaa kouluttaa meitä. Jokaisella on mahdollisuus saada lisäkoulutusta.
Iloitsee, kun työssä onnistutaan – tukee, kun on vaikeuksia
On ihana, että voimme sanoa toisellemme hienoa, mahtavaa, tosi hyvin hoidit homman. Se ei ole keltään pois, päinvastoin. Se tukee ja antaa jaksamista tässä työssä. Se myös lisää yhteishenkeä. Jos tulee tilanteita missä tarvitsee toisen apua, sen saa. Emme kukaan pystyisi yksin tekemään tätä työtä. Tarvitsemme toisiamme. Jokainen työyhteisön jäsen on tärkeä.
Kunnioittaa erilaista osaamista ja erilaisia vahvuuksia
Tähän kohtaan samoja ajatuksia kuin ensimmäisessä kohdassa. Erilaisuus on rikkaus. Kuinka paljon se tuo monipuolisuutta meidän työyhteisöön, kun jokaisella on omat vahvuudet.
Antaa kaksisuuntaista ja rehellistä palautetta, joka perustuu tosiasioihin
Kiitos puolin ja toisin. Se on asia, mitä haluamme täällä pitää yllä. Kiitetään toisiamme ja muistamme toisiamme. Se pieni sana aamulla huomenta ja iltapäivällä heippa ja huomiseen. Ei vaadi paljon, mutta tekee työyhteisölle ihmeitä. Se on myös kunnioitusta.
Antaa mahdollisuuden tehdä työn niin hyvin kuin osaa ja kehittyä siinä
Annamme toiselle työrauhan, kunnioitamme jokaisen osaamista ja ammattitaitoa, tsemppaamme toisiamme.
Pystyy käsittelemään ristiriitoja – ei halvaannu pienistä kahakoista
Erilaisuus on rikkaus, mutta se tuo myös tulleessaan erilaisia mielipiteitä sekä ajatuksia. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka täytyy hyväksyä. Olemme työyhteisönä avoin ja se mahdollistaa asioista puhumisen sekä hyväksymisen jokaisen sellaisenaan.
Antaa tilaa yhdessä olemiselle ja jakamiselle työn lomassa
Ne yhteiset pienet hetket työarjen keskellä lisää yhteenkuuluvuutta. Pyrimme siihen, että löydämme aikaa yhdessä sekä tukemaan toisiamme. Välillä voimme nauraa ja itkeä yhdessä, tsemppaamme toisia sekä pysähdymme, kun joka tarvitsee tukea. Olin vuosi sitten lomalla 3 viikkoa ja kun palasin takaisin töihin työpöydältä löytyi alla oleva kuva. Pieni, mutta niin merkityksellinen asia. Minua kaivattu. Tämä kuvastaa sitä mikä meidän porukalla on, huomaamme jos joku on pois.

Tunnustaa ihmisen rajallisuuden – hyväksyy, ettei kukaan ole aina hyvässä terässä
Mekin olemme vain inhimillisiä ihmisiä. On päiviä, jolloin tuntuu, ettei mikään onnistu ja se on ok. Omassa elämässä voi tapahtua asioita, mitkä vaikuttavat meihin. Sen saa myös sanoa. Sinua ei tuomita tai arvostella vaan saat ymmärryksen. Olemme puhuneet paljon riittämättömyyden tunteesta, joka nousee joskus. Se riittämättömyys osasinko auttaa tai tunne, etten osannut auttaa asiakasta. Se on sallittu
On turvallinen
Tiedän, että työyhteisönä on tukenani. Tiedän, että jos tarvitsen apua, sen saan. Tiedän, että voin puhua avoimesti, ilman että kokisin huonommuutta. Tiedän, että olen osa tätä porukkaa.
Haluan kiittää minun omaa työporukkaa ”riisitehtaan” työntekijöitä. Kiitos, että töihin on mukava tulla ja teitä on ihana nähdä. Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!
Kevättä odotellessa.
Maija

Blogi: Uusi vuosi, vanhat kujeet -Erja Saarela
Uusi vuosi, vanhat kujeet
Tammikuun pakkasten paukkuessa on hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään viime vuotta 2018.
Kriisikeskuksessa autoimme kasvokkain noin 650 eri asiakasta (käyntimääriä 1500), korva-akupunktioryhmässä oli 164 käyntiä ja rentoutusryhmässämme 61. Kriisityöntekijämme luotsasi itsemurhan kautta läheisensä menettäneiden sururyhmän yhdessä sairaalapastorin kanssa ja infoissa sekä koulutuksissamme tavoitettiin 400 ihmistä.
Ihanat vapaaehtoisemme kävivät kriisipuhelimessa 1092 keskustelua ja tukinetissä 62 keskustelua. Kymmenen ikäihmistä pääsi mukaan seniorihyvinvointitreeni-ryhmäämme ja vapaaehtoisten kuoromme ilahdutti laulullaan 770 ikäihmistä. Mental Health Art Week –kampanjamme Toivo Ellää –tapahtumaan, joka toteutettiin Oulun Teatterin kanssa, osallistui 120 nuorta.
Näistä tulee yhteensä 4350 kohtaamista. Kaikki ainutlaatuisia ja arvokkaita. Mikä tekee kohtaamisesta hyvän? Olemme halunneet luoda Kriisikeskukselle kiireettömän, turvallisen tunnelman. Haluamme tarjota asiakkaillemme ajan ja paikan, jossa on lupa olla omine tunteineen ja ajatuksineen, myös oman surun tai tuskan kanssa, ilman pelkoa syyllistämisestä, tuomitsemisesta tai asioiden arvottamisesta. Haluamme luoda toivoa tulevaan ja auttaa asiakasta löytämään oman tapansa selviytyä kriisistä tai muuttuneesta elämäntilanteesta. Haluamme antaa luvan lempeyteen itseä kohtaan ja muistuttaa, että terve itsekkyys auttaa jaksamaan. Aina ei tarvitse suorittaa ja olla reipas, välillä on hyvä suostua olemaan hauras. Jokainen on oikeutettu apuun silloin kun omat voimat eivät riitä.
On ihana kuulla, kuinka suurella lämmöllä ja kunnioituksella työntekijämme suhtautuvat asiakkaisiimme. Toivon, että se välittyy myös asiakkaisiimme, ja asiakaspalautteen mukaan näin onkin. Haluaisin, että kun itse asioin jossain sosiaali- tai terveydenhuollon toimipisteessä, minustakin puhuttaisiin yhtä kauniisti!
Viime vuoden aikana olemme pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme ensimmäistä tapaamisaikaa 1-8 arkipäivän sisällä yhteydenotosta. Hädän hetkellä jokainen päivä voi tuntua odottajasta liian pitkältä, mutta onneksi valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää joka päivä lähes vuorokauden ympäri. Olemme myös onnellisia ihanista yhteistyökumppaneistamme, joiden kanssa yhdessä saamme tätä työtä tehdä. Ei kukaan, ammattilainen tai asiakas, pärjää yksin. On hienoa tietää, että ympärillä on muita järjestöjä ja kaupungin palvelut, joilta voi aina pyytää apua. Itse ei tarvitse osata kaikkea.
Suomen Mielenterveysseuralla on viime vuonna käynnistynyt kaksi suurta kampanjaa: Itsemurhien ehkäisyyn liittyvä ”Mitä kuuluu?” ja mielenterveyden edistämiseen ja stigmojen poistamiseen liittyvä Mieli Nauha –kampanja, jossa keulakuvana on ollut pop-tähti Alma. Alman viesti on ollut ”olet tärkeä” juuri sellaisena kuin olet! Toivoisin, että jokainen meistä kohdistaisi tänä vuonna nämä teemat koskemaan itseään: Muistetaan joka päivä kysyä itseltämme ”Mitä kuuluu?” ja kerrotaan itsellemme, että ”Olen tärkeä!” Toivon, että jokainen saa luotua arkeensa lempeitä hetkiä, jolloin voi levollisesti olla läsnä tässä!
Toivotan ihanaa alkanutta vuotta 2019 ja lempeitä hetkiä elämäänne!
Erja