Hae mukaan vapaaehtoiseksi

Läsnä Tässä-hanke

 

 

 

 

 

 

Liity MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäseneksi

MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenkirje

”Olo pysyi rauhallisena, kun sai silittää koiraa” : asiakkaiden kokemuksia koira-avusteisesta kriisityöstä Oulun kriisikeskuksessa. Pekkala, Elisa; Pirttioja, Tanja (2023)

 

Hyvinvointialue Pohde on myöntänyt Oulun kriisikeskukselle avustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Etävastaanotot, joko puhelimitse tai videoyhteydellä, ovat olleet käytössä jo aiemminkin Oulun kriisikeskuksella. Nyt toimintaa vakiinnutetaan ja uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Etäkriisityötä tehdään samoista kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä.

Etäkriisityöntekijälle voi varata ajan ajanvarausnumerosta 044 3690 500 (ma-pe klo 9-14). Ensimmäinen aika pyritään saamaan 2 viikon kuluessa. Kriisityöntekijä lähettää linkin videotapaamiseen ja sopii jatkotapaamiset suoraan asiakkaan kanssa. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa.

Lisätietoja hakeutumisesta etäkriisityön asiakkuuteen

 

MIELI Oulun seudun mielenterveys ry/                                    JÄSENKIRJE/KUTSU/2023

Oulun Kriisikeskus

Kauppurienkatu 23, 4.krs, 90100 Oulu

p. 044 3690 500 (ma-pe klo 9-14)

 

 

Hyvät MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenet!

 

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi VUOSIKOKOUKSEEN, TORSTAINA 20.4.2023 klo 18.00.

 

Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2023 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.

 

Tarjoilujen johdosta pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen 13.4.2023 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puhelimitse numeroon 044 3690 500.

 

Yhdistyksen kuulumisia

 

Vuosi 2022 oli sekä Kriisikeskuksen asiakastyössä että yhdistyksen muussa toiminnassa aktiivinen ja tapahtumarikas. Asiakastyössä painopiste siirtyi koronapandemian jälkeen takaisin vastaanottopainotteiseksi. Kuitenkin niin, että puhelin- ja videoyhteyksin toteutettava asiakastyö säilyi palveluvalikossa ja sitä hyödynnettiin muun muassa niiden asiakkaiden kanssa, jotka asuivat kauempana tai joiden oli muista syistä johtuen haastavaa päästä paikan päälle. On hienoa, että mahdollisuuksia avun tarjoamiseen löytyy joustavasti myös etäyhteyksin.

 

Asiakkaiden määrässä ei ollut juurikaan muutosta aikaisempiin vuosiin nähden. Asiakkuuksia kriisityössä oli vuoden aikana yhteensä 617 ja tapaamisia 1705. Keskimäärin asiakas kävi tapaamisissa 2,8 kertaa. Tämä keskiarvo istuu hyvin järjestölähtöiselle kriisityölle asetettuihin toiminnan kriteereihin. Yksilöllisen kriisityön lisäksi vertaistukiryhmillä on tärkeä paikkansa toiminnassamme. Viime vuoden aikana toteutui ammatillisesti ohjattuna sururyhmä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille sekä sekä intensiivisururyhmän ensimmäinen osa läheisensä äkillisesti menettäneille. Lisäksi yhteistyössä Oulun Yliopiston kanssa toteutui kaksi vertaistuellista keskustelutapaamista ukrainalaisille ja venäläisille opiskelijoille, joita Venäjän hyökkäyssota mietitytti. Vertaistuessa on voimaa ja samaistuminen muiden voimaannuttaviin ajatuksiin ja kokemuksiin voi olla tärkeässä roolissa yksilön selviytymisessä.

 

Lahjoitusvarojen ansiosta yhdistyksellä oli käytössään myös lisäresurssia, joka mahdollisti etäkriisityössä  47 asiakkuutta ja 111 tapaamista, Sekasin chat –työssä 132 keskustelua sekä 96 kriisipuhelua valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Lisäksi lisäresurssin turvin vahvistettiin vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja pystyttiin tarjoamaan entistä laadukkaampaa ja tiiviimpää tukea tämän tärkeän toiminnan ylläpitämiseksi, vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Meillä on ilo ja onni, että käytössämme on osaava ja työhönsä sitoutunut työyhteisö. Kiitos jokaiselle heille panoksestaan tässä palkitsevassa, mutta myös vaativassa työssä.

 

Ammatillisen työn lisäksi iso kiitos tuen ja avun mahdollistamisesta kriisissä oleville kuuluu yhdistyksemme vapaaehtoisille. Koulutetut vapaaehtoisemme vastasivat valtakunnalliseen kriisipuhelimeen kahtena iltana viikossa ja näiden vuorojen aikana vastattiin yhteensä 784 puheluun. Tämän lisäksi Sekasin chatissa käytiin yhteensä 442 tukikeskustelua yhdistyksemme vapaaehtoisten voimin ja hyvän mielen kuoromme Laulu-Liisat ja Lassit pääsi myös taas koronarajoitusten jälkeen viemään hyvää mieltä musiikin myötä monien ihmisten arkeen. On upeaa olla mukana ylläpitämässä ja tukemassa näin merkityksellistä ja tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Meillä on mukana upea joukko hyväsydämisiä, osaavia toimijoita, joiden tuki on ollut korvaamatonta monille yhteyttä ottaneille niin viime vuoden kuin aiempienkin vuosien aikana. Olette upeita!

 

Iso positiivinen muutos toiminnassamme oli keväinen muutto toimintaa paremmin palveleviin tiloihin Kauppurienkadulle. Muutto mahdollisti muun muassa paremman äänieristykset ja oman tilan Neurosonic- ja korva-akupunktioasiakkaille sekä vapaaehtoisille ja puhelinpäivystyksen koordinaatiolle osoitettua toimistotilaa. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä uusiin tiloihimme.  Iso rutistus, mutta kyllä kannatti!

 

Vuosi 2023 on kaikkinensa käynnistynyt aktiivisena ja uusia perustehtävämme mukaisia toimintoja ollaan kovaa kyytiä kehittämässä edelleen. Kriisityön kannalta tärkeä asia oli, että saimme Pohteen yhdyspintalautakunnan myöntämänä lisärahoitusta etäkriisityön toteuttamiseen koko hyvinvointialueellamme, joka käytännössä tarkoittaa lisäresurssia kriisityössä etäyhteyksien avulla myös Oulua ja lähiseutua laajemmin. Toivomme, että uuden resurssin turvin voimme jatkossa palvella entistäkin laajempaa asiakaskuntaa.

 

Näiden terveisten ja ajatusten myötä iloa ja aurinkoa jokaisen kevääseen!

 

Toivottavat,

 

Arja Sutela                                                                                      Nina Kontula

Hallituksen puheenjohtaja                                                     Toiminnanjohtaja

p. 040 513 2676                                                                           p. 044 369 0967

 

 

MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n perustehtävänä on toimia kansalais-, kansanterveys- ja asiantuntijajärjestönä, edistää mielenterveyttä tukemalla ja kehittämällä rakentavaa ja ehkäisevää mielenterveystyötä sekä kehittää ja tuottaa palveluita. Yhdistyksen toimintaan kuuluu tiedonvälitys, asenteisiin vaikuttaminen, yhteistyö muiden vastaavien järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa sekä vapaaehtoistyön kehittäminen, tukihenkilötoiminta ja koulutus. Yhdistyksen jäsenenä, vapaaehtoisena tukihenkilönä ja/tai hallituksen jäsenenä voi kukin toimia omalta osaltaan mielenterveyden edistämiseksi.

 

Yhdistyksellämme on tällä hetkellä 173 jäsentä. Jäsenrekisteriämme pitää keskitetysti Mieli Suomen Mielenterveys ry. Jäsenmaksu on henkilöltä 10 euroa ja yhteisöjäseneltä 20 euroa vuodessa.

 

Pääasiallista toimintaamme on Oulun Kriisikeskuksen järjestölähtöinen, ennaltaehkäisevä, seutukunnallinen kriisityö. Kriisikeskus tarjoaa ammatillista, lyhytkestoista kriisiapua. Kriisikeskustelut voivat olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmätapaamisia. Tärkeä osa toimintaamme on myös vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilötyö. Toiminnastamme lisää www.mielenterveysseurat.fi/oulu .

UUTINEN 29.3.2023

Mielinauha kerää varoja mielenterveyden tukemiseen ja kriisiauttamiseen: Pahimmat kriisit liittyvät lähipiiriin ja tulevat yllättäen. Pahimmiksi kriiseiksi elämässä koetaan ero puolisosta, haastava ihmissuhde, oma tai läheisen sairastuminen tai äkillinen kuolema lähipiirissä. Tämä käy ilmi sekä MIELI ry:n kriisiauttamisen tilastoista että kevättalvella toteutetusta somekyselystä.

− Tavallisimmin MIELI ry:n kriisiapuun otetaan yhteyttä henkilökohtaiseen elämään liittyvän kriisitilanteen takia. Henkilökohtainen kriisi voi olla myös huoli läheisestä, kuten somekyselyssäkin nousee, vahvistaa MIELI ry:n Kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa.

Tällä hetkellä MIELI ry:n Kriisipuhelimeen otetaan useimmin yhteyttä yleisen pahan olon, erityisesti ahdistuneisuuden (17 %) ja toiseksi eniten ihmissuhteisiin liittyvien ongelmien, erityisesti erojen takia (14 %).

MIELI ry:n somekyselyyn vastanneet olisivat toivoneet kriisitilanteessa ennen kaikkea ymmärrystä ja tukea läheisiltä, mutta myös nopeampaa ammattiapua: ”ei vain puhelinaikaa johonkin kahden viikon päähän ”, kuten joku vastaaja asian tiivistää.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että kriisistä selviytymistä auttoivat läheisten, ystävien ja sukulaisten tuki sekä ammattiapu, mutta myös esimerkiksi musiikki, koira, ajan kuluminen, liikunta ja luonto.

Uutistapahtumat kuuluvat harvoin Kriisipuhelimessa

Kansalliset tai kansainväliset kriisit eivät yleensä lisää merkittävästi yhteydenottoja. Poikkeuksen sääntöön tekivät koronapandemian alku vuonna 2020 sekä Vastaamon tietomurto lokakuussa 2020. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti monissa suomalaisissa pelkoa ja sai ottamaan yhteyttä Kriisipuhelimeen. Ympäristöahdistus on harvoin yhteydenoton syy, mutta viime vuosina Kriisipuhelimessa on käyty nuorten aikuisten kanssa aiheesta yli 10 000 keskustelua. Alle 30-vuotiailla ahdistusta ympäristoasioista esiintyy selvästi enemmän kuin vanhemmilla ikäluokilla.

Pandemian vaikutukset heijastuvat edelleen monen elämään, esimerkiksi talous- ja työasioihin, parisuhteeseen ja terveyteen. Ajankohtaiset ongelmat tuovat usein lisäkuormitusta kun omassa elämässä on vaikea tilanne. Esimerkiksi talousongelmat eivät ole lisääntynet ensisijaisena yhteydenoton syynä, mutta tulevat esiin keskusteluissa, kertoo Sanna Vesikansa.

Jokainen mieli on joskus solmussa

Kriisitilanne voi yllättää kenet tahansa. Ero, työsuhteen loppuminen tai läheisen sairastuminen pysäyttävät ja kuormittavat. Mitä aiemmin vaikeaan tilanteeseen saa tukea, sitä parempi. Kriiseistä selviytymistä auttaa, jos mielenterveys on perustaltaan vahva.

− Mieli ry:ssä tehdään kriisiauttamisen lisäksi paljon edistävää mielenterveystyötä. Kun mielenterveyden perusta on kunnossa se suojaa myös silloin, kun elämässä tulee eteen vaikeampia tilanteita. Mielinauha-kampanjaan osallistuminen on helppo ja vaikuttava tapa tukea mielenterveystyötä ja kriisiauttamista, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tämän vuoden Mielinauha-kampanjaa tähdittää suosikkiartisti Erin Anttila. Vuoden 2023 kampanjaviesti on: Jokainen mieli on joskus solmussa. Joskus elämän solmukohdista selviää yksin, toisinaan selvittämiseen tarvitaan apua. Mielinauhan tekstillä ”Solmut auki” halutaan kertoa, että jokaisen elämässä tulee vastaan solmukohtia, mutta niistä on mahdollista selviytyä.

Erin halusi lähteä Mielinauha-kasvoksi, koska on elämässään nähnyt, että jokaiselle voi tulla eteen vaikeita tilanteita, jolloin voidaan tarvita läheisten tuen lisäksi myös ammattiapua. Hänestä myös pienempiä elämän solmukohtia on hyvä avata ajoissa. Mielinauha-kampanjassa Erin haluaa lisätä tunnepuhetta ja avoimuutta mielen asioista ja auttaa erityisesti nuoria.

− Itse olen vasta nyt, yli nelikymppisenä opettelemassa tunteiden tunnistamista ja niiden ilmaisemista. Olen kasvanut ajatukseen, ettei sellaisesta puhuta.
Meidän aikuisten pitää kuunnella ja tukea nuoria ja kertoa heille kuinka tärkeitä he ovat ja miten hienoa on, että uudet sukupolvet pohtivat omia tunteitaan ja osaavat ilmaista niitä, Erin muistuttaa.

MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa puhelimessa, kasvokkain ja verkossa. Kriisipuhelin päivystää suomenkielisellä linjalla 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä.
MIELI ry tekee myös edistävää mielenterveystyötä, jotta yhä useampi osaisi vahvistaa omaa ja läheisten mielenterveyttä. Vahva mielenterveys suojaa vaikeassa elämäntilanteessa ja helpottaa kriisistä selviytymisestä. Mielinauha on MIELI ry:n kampanja, jolla kerätään 30.3.-30.6 varoja mielenterveyden edistämiseen ja kriisityöhön Suomessa. Mielinauha-kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla, ostamalla Mielinauhan (4 €) tai Mielinauha-tuotteen. Mielinauhoja myyvät Tokmannit, S-marketit, Prismat, Salet, Alepat, Sokokset, Musti & Mirri -lemmikkieläintarvikeliikkeet, Finnkinon elokuvateatterit ja Espresso house -kahvilat.

Lisätietoa kampanjasta ja siihen osallistumisesta: mielinauha.fi

Mieli ry:n somekyselyssä kysyttiin, mikä on ollut elämäsi pahin kriisi?, millaista tukea olisit siihen kaivannut? ja mitkä keinot auttoivat sinua selviytymään kriisistä? Kysely toteutettiin MIELI ry:n Instagram-seuraajien keskuudessa helmi-maaliskuun vaihteessa 2023. Kriisiauttamisessa yhteydenottojen syitä ja määriä seurataan ja tilastoidaan järjestelmällisesti koko ajan.

Lisätietoja kriisiauttamisesta
Sanna Vesikansa
Johtaja, Kriisitoiminnot
+358 40 745 9586
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Lisätietoja MIELI ry:stä ja vaikuttamistyöstä
Sari Aalto Matturi
MIELI ry:n toiminnanjohtaja
+358400508234
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Lisätietoja Mielinauha-kampanjasta
Jutta Kajander
Markkinointiviestinnän asiantuntija
+358408014429
jutta.kajander@mieli.fi

Julkaisu: Kaleva mielipidekirjoitus 20.10.2022 Minna Rautio

Yksi elämä jatkuu – vapaaehtoinen päivystäjä voi olla se ihminen, joka pitää nuoren elämässä kiinni | Kaleva

”Haluan tappaa itseni” – Näin aloittaa keskustelun Sekasin-chatissa noin parikymppinen nuori. Vapaaehtoinen päivystäjämme vastaa nuorelle, aihe on jokapäiväinen Sekasin-chatissa.

Sekasin-chat on Sekasin Kollektiivin koordinoima internetissä toimiva, anonyymi keskustelupalvelu, jonne nuori voi ottaa yhteyttä chattaamalla. Palvelu on tarkoitettu 12-29 vuotiaille nuorille kautta maan. Palvelussa päivystävät ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi koulutetut vapaaehtoiset. Ilman vapaaehtoisia pystyisimme vastaamaan vielä harvempaan yhteydenottopyyntöön.

Sekasin-chat perustettiin vuonna 2016 ajatuksena, ettei yksikään nuori jäisi yksin pahan olonsa kanssa. Sekasin- chat on ollut näkyvästi esillä eri mediakanavissa ja se näkyy myös Oulun kriisikeskuksessa kasvaneena vapaaehtoisten määränä. Tämän vuoden aikana vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt noin kahdellakymmenellä, mutta lisää auttajia tarvitaan.

Vuonna 2021 yhteydenottoja Sekasin-chattiin tuli noin 170 000, näistä 28 000 keskusteluun pystyttiin vastaamaan. Kun nuorilta kysyy Sekasin- chatista, he kyllä tietävät palvelun ja ovat keskustelussa esille kokemuksensa pitkistä jonoista.  Nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen ja pitkät odotusajat kuvaavat laajemminkin tukipalveluiden tilannetta.

Nuoremme eivät voi hyvin ja välillä tuntuu, että he ovat elämässä kiinni hyvin ohuella langalla. Maailma, jossa nuoret kasvavat ja kehittyvät, vaikuttaa välillä armottomalta.  Heikkoudelle tai erilaisuudelle ei tunnu aina olevan tilaa. Ulkopuolelle jää tai jätetään hyvinkin helposti. Myös jatkuva läsnäolon vaatimus sosiaalisessa mediassa kuormittaa nuoriamme.

Erityinen huolenaihe ovat nuorten itsemurhatilastot, joita Suomi johtaa. Yhdenkin nuoren itsemurha on liikaa. Itsemurha ei ole yksityisasia, vaan henkensä riistämiseen päätyvä nuori on aina suhteessa muihin ihmisiin. Itsemurhan tekijä on aina jonkun lapsi, sisko tai veli.

Nuorten auttamisesta ja ennaltaehkäisevästä avusta puhutaan paljon ja hyvä niin. Monet tahot tekevät ansiokasta työtä nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Järjestötoimijat täydentävät julkista palvelutarjontaa pienillä resursseillaan eikä tämä onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Vapaaehtoinen päivystäjä voi olla se ihminen, joka pitää nuoren elämässä kiinni. Vapaaehtoinen voi myös auttaa nuorta löytämään keinoja auttaa itseään tai voit ohjata häntä eteenpäin. Myönteistä vapaaehtoistyössä on myös se, että tutkitusti toisten auttaminen lisää auttajan omaa hyvinvointia.

Alun keskustelun nuori löysi ulospääsyn tilanteesta päivystäjämme kanssa. Keskustelu päättyy päivystäjän saamaan sydämen kuvaan. Yksi elämä jatkuu.

 

Minna Rautio

Kriisityöntekijä, Sekasin-chat yhteyshenkilö

Oulun kriisikeskus

 

Lisätietoja

https://mieli.fi/vapaaehtoiseksi/sekasin-chattiin/

Sinulla on lupa kertoa

 

Hyvä blogin lukija. Mitä Sinulle tulee mieleen, kun jollakin on kriisi? Tai jos sinulla itselläsi on kriisi? Arkikielessä kriisi-sana voi vilahtaa merkitykseltään hyvin erilaisissa konteksteissa. Kuinka moni meistä onkaan huudahtanut spontaanisti toiselle: ”Nyt tuli kriisi”. Me ihmiset tarvitsemme käsitteitä pystyäksemme keskustelemaan erilaisista asioista keskenään. Pysähtyessämme kriisi-sanan äärelle voi siitä löytää syvemmän ulottuvuuden. Minulla on etuoikeus saada tehdä kriisityöntekijänä asiakkaan kanssa juuri tätä oivaltamista.

 

Minä kuulen. Usein. Kriisin. Joka on kokijalle totta.

 

Kriisi on käsitteenä hyvin laajasti ymmärrettävissä. Itse ajattelen kriisistä tällä hetkellä hyvin samankaltaisesti, miten James & Gilliland ovat vuonna 2005 sitä pohtineet. Kriisi on siis ihmisen kokemus tapahtumasta tai tilanteesta, joka on niin vaikea ja sietämätön, että käytössä olevat voimavarat ja keinot eivät riitä selviytymiseen.

 

Minä kuulen. Vaietun tarinan. Avuttomuutta. Tuskaa. Häpeää. Ahdistusta. Joka tuntuu pahalta. Kestämättömältä.

 

Pysähdyn asiakkaan kanssa Oulun kriisikeskuksella juuri sen äärelle, mitä kriisi hänen elämässä tarkoittaa. Kenties kysynkin: Mikä olisi ensimmäinen merkki siitä, että et olisi niin kriisissä?

 

Minä kuulen. Huolen. Jonka voi kuitenkin jakaa.

 

Keskustelutuen äärelle hakeutuminen kertoo rohkeudesta. Siitä, että uskaltaa kertoa tilanteensa toiselle ihmiselle. Omalla tavallaan. Tulla kuulluksi. Kohdatuksi. Kuten arvostamani psykoterapeutti Tommy Hellsten on muotoillut ”ihmisenä ihmiselle”. Niin kuin oikeasti. Puhtaasti. Nöyrästi. Pyrkien vaalimaan kirkkaana sitä, että meistä jokainen tarvitsee kohtaamista, kuulluksi tulemista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta toiseen ihmiseen.

Selviämisessä merkittävää on hyväksyä oma tapa reagoida ja antaa toivolle lupa vilahtaa ajatuksiin sekä toimintaan. Normalisoinnin kautta tilanteesta voi oivaltaa toivoa, valoa, rakkautta, vaikka ihan pienen säikeen verran. Hienonhienojen säikeiden uudelleen rakentumisen myötä uskon ihmisen selviämiseen. Määrittelemättömän ajan myötä asiat muuttuvat. Se on varmaa. Vääjäämättä.

 

Lämmin kiitos, kun kuljit näillä riveillä mukanani.

Riikka Vuoti, Kriisityöntekijä

 

p.s. Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2022. Näytämme yhdessä vihreää valoa huolten jakamiselle ja muistutamme, että jokaisen huoli on tärkeä. Tule mukaan!

UUTINEN

29.8.2022

https://mieli.fi/uutiset/mieli-ryn-kriisipuhelimeen-vastattu-tuplasti-enemman-kuin-ennen-pandemiaa/

Suomalaisten kuormittuneisuus näkyy yhteydenottoruuhkana Kriisipuhelimessa. Tänä kesänä puhelimen resursseja pystyttiin lisäämään, ja vastattujen puhelujen määrä nousi suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Kriisipuhelin avaa ukrainan- ja venäjänkieliset linjat syyskuussa.

MIELI ry:n Kriisipuhelimeen tulevien soittoyritysten määrä on jatkuvassa nousussa. Heinäkuussa puheluita tuli jälleen ennätysmäärä, yhteensä lähes 35 000. Kriisipuhelintoiminnan päällikön Susanna Winterin mukaan 30 000 soittoyrityksen raja on ylitetty joka kuukausi marraskuusta 2021 lähtien.

”Kolmoiskriisi vaikuttaa edelleen, mutta myös se, että mielenterveyshaasteista on puhuttu paljon ja kerrottu, mistä apua saa. Onneksi olemme pystyneet lahjoitusvaroilla lisäämään kriisityöntekijöiden määrää kesän ajaksi ja siksi vastaamaan selvästi useampaan puheluun”, Winter sanoo.

Vuoden 2022 kesä-heinäkuussa Kriisipuhelimessa vastattiin yli 17 000 puheluun, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin pandemiaa edeltävänä kesänä.

Miesten osuus nousussa

Myös miehet näyttävät löytäneen Kriisipuhelimen paremmin kuin aikaisemmin. Kesä-heinäkuussa miesten soittoja on tullut reilut 1000 enemmän kuin pari vuotta sitten kesällä. Suuri osa soittajista on jo pitkään ollut nuoria naisia, mutta nyt nuorten miesten osuus kasvoi.

”Yleensä Kriisipuhelimeen soittaneista joka kolmas on mies. Olemme pyrkineet lisäämään miesten tietoisuutta keskusteluavusta ja madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä kriisissä”, Winter sanoo.

Yleisin Kriisipuhelimeen soiton syy kaikissa ikäryhmissä on paha olo, erityisesti ahdistuneisuus. Lisäksi Kriisipuhelimessa kuuluu ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja itsetuhoisuus. Kesäaikana monen kuormitusta lisäävät ammattilaisten lomista johtuvat tauot palveluissa.

Ukrainan- ja venäjänkieliset linjat auki syyskuussa

Tähän asti Kriisipuhelin on toiminut neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Kriisipuhelin avaa myös ukrainan- ja venäjänkieliset linjat perjantaina 2. syyskuuta. Molemmat linjat tulevat olemaan auki neljä tuntia arkipäivisin.

Venäjän hyökkäyssodan takia Suomeen on saapunut noin 35 000 ukrainalaista, joille halutaan tarjota keskusteluapua heidän omalla äidinkielellään. Venäjänkielinen linja taas on ollut suunnitteilla jo pitkään, koska venäjä on yleisin vieras kieli Suomessa.

”Kriisissä olevan yhteydenotto halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Haastavassa elämäntilanteessa on tärkeää pystyä ilmaisemaan itseään tunnekielellä ilman tulkkia.”, uusia linjoja koordinoiva asiantuntija Julia Bagrova sanoo.

Ukrainankielinen linja päivystää syyskuusta lähtien numerossa 09 2525 0114, venäjänkielinen linja numerossa 09 2525 0115. Suomenkielinen linja on auki joka päivä vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. MIELI ry:n Kriisipuhelin on suunnattu kaikille kriisissä oleville ihmisille, jotka asuvat Suomessa. Kriisipuhelimen lisäksi MIELI ry tarjoaa keskusteluapua kasvokkain ja verkossa 22 kriisikeskuksessa ympäri Suomea.

Lisätietoja:

Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197
susanna.winter@mieli.fi

MIELI ry:n Kriisipuhelimen ukrainan- ja venäjänkieliset linjat
Julia Bagrova
asiantuntija, kriisityöntekijä
0405894019
julia.bagrova@mieli.fi

Viivi Virtanen
Viestinnän asiantuntija
040 662 9022
viivi.virtanen@mieli.fi

MIELI Oulun seudun mielenterveys ry/                                    JÄSENKIRJE 2022/

Oulun Kriisikeskus                                                                      KUTSU YHDISTYKSEN

Kirkkokatu 19 A 10, 90100 Oulu                                                     VUOSIKOKOUKSEEN

044 3690 500 (ma-pe klo 9-14)

 

 

Hyvät MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenet!

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi VUOSIKOKOUKSEEN, TIISTAINA 26.4.2022 klo 18.00. Kokous pidetään ns. hybridinä eli siihen voi osallistua joko livenä kriisikeskuksella tai etänä Teams-yhteyden kautta. Linkki kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille.

 

Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2022 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.

 

Tarjoilujen ja etälinkin lähettämisen johdosta pyydämme ilmoittautuminen kokoukseen 19.4.2021 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puh. 044 3690 500.

 

Yhdistyksen kuulumisia

 

Vuosi 2021 jatkui koronapandemian varjostamana, ja pääosa toiminnoista (kriisikeskuksen vastaanotto ja vapaaehtoistoiminta) toteutettiin etänä. Maaliskuun alusta 2022 me työntekijät pystyimme viimein palaamaan fyysisesti takaisin kriisikeskukselle. Myönnettävä on, että alkuun piti harjoitella aamulla aikaisempaa heräämistä, ulkonäköön panostamista (ei enää verkkareita jalassa!) sekä ihmisten kasvokkaiseen kohtaamiseen. Nyt kun muutaman viikon ajan olemme kaikki olleet työkokouksissakin kasvokkain, on päästy juttelemaan niitä näitä ruokailun lomassa, vapaaehtoisia ja asiakkaita on tavattu kriisikeskuksessa, niin huomaa ison ikävän tätä ”normaalia” työelämää kohtaan, jota itse kukin on potenut. Myös meidän vapaaehtoisilta kriisipuhelinpäivystäjiltä, Sekasin-chat päivystäjiltä ja Laulu Liisat ja Lassi kuorolta on viime kuukaudet vaadittu venymistä. Emme voi tarpeeksi kiittää teitä ymmärryksestä ja joustamisesta. Korona-aika ja heti perään tullut Ukrainan sotatilanne ovat monella tapaa erityislaatuisia kriisejä. Kun me auttajat kohtaamme asiakkaiden ja yhteydenottajien kriisejä, ovat ne yksittäisiä tapahtumia ”jossain”. Meillä on ajatus ”sinulla on hätä, minä autan sinua”. Nyt olemme yhdessä, samaan aikaan kaiken tämän epävarmuuden, pelon, ahdistuksen ja muita erilaisia tunteita herättävien tapahtumien kokijana. Siksi entistä tärkeämpää ja merkityksellisempää on yhdessäolo, yhdessä tekeminen, toistemme tukeminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen.

 

Mutta onneksi viime vuonna on ollut iloisiakin asioita. Äitiys- ja vanhempainlomaa viettävä varsinainen toiminnanjohtaja Nina perheineen sai suloisen tyttären kesällä. Pitkäaikainen kriisityöntekijä Petri pääsi toteuttamaan työhaaveitaan toisiin tehtäviin ja lyhyemmän aikaa ”korona” kriisityöntekijänä työskennellyt Mikko sai ansiokkaasti määräaikaisen työnsä päätökseen. Kevään aikana kriisikeskus sai täydennystä Paikka auki -hankkeen kautta, kun Niina tuli osa-aikaiseksi työntekijäksi panostamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin kriisityöntekijä Maijan työpariksi. Toukokuussa Minna valittiin Ninan sijaiseksi ja syksyllä aloitti uusi kriisityöntekijä Anu työnsä. Saimme vuoden lopussa lahjoituksia etenkin nuorten mielenterveyden vahvistamiseen, esimerkiksi LähiTapiola Pohjola lahjoitti meille 10 000 euroa nuorten hyvinvointia tukevaan työhön. Tähän pyrimme panostamaan mm. vahvistamalla nuorille suunnattua Sekasin-chat toimintaa. Paljon siis kaikkea on ollut! Mutta kuten me kaikki tiedämme, elämässä sattuu ja tapahtuu. Onneksi meillä Oulun seudun mielenterveys ry:ssä perusasiat ovat kunnossa; perustehtävä on kaikilla selvillä, ilmapiiri on kannustava ja välittävä, tekeminen koetaan mielekkääksi ja hallitus on työntekijöiden ja vapaaehtoisten tukena. Esimerkiksi nämä tekijät auttavat meitä jaksamaan muutostenkin keskellä.

 

Eivätkä muutosten tuulet suinkaan tähän lopu. Kuluneen vuoden helmikuussa me saimme toisenkin Paikka auki -hanketyöntekijän Minnan, joka keskittyy Sekasin-chat päivystykseen ja chat toiminnan koordinointiin. Huhtikuun alussa Minna aloitti myös osa-aikaisena kriisityöntekijänä vuoden loppuun asti. Eli saamme lisäapuja asiakastyöhön. Toukokuussa pääsemme muuttamaan uusiin tiloihin Kauppurienkatu 23 (4. kerros). Kunhan muutto on ohi, pidetään sopivassa hetkessä kriisikeskuksen avoimet ovet, jolloin te kaikki olette tervetulleita tutustumaan uusiin isompiin tiloihin.

 

Lopuksi iso kiitos juuri Sinulle, että olet mukana mahdollistamassa tätä tärkeää, merkityksellistä ja mielekästä toimintaa. Muista, että olemme täällä Oulun kriisikeskuksessa olemassa myös teitä jäseniä varten. Yksin ei tarvitse jäädä, jos maailman murheet tai pienemmätkin asiat tuntuvat kaatuvan päälle.

 

Kannattaa ottaa seurantaan meidän (Oulun kriisikeskus) Facebook, Instagram ja nettisivut – jos et jo ole niihin tutustunut.

 

Aurinkoista kevättä toivottaen

 

Arja Sutela                                                                     Minna Raninen

Hallituksen puheenjohtaja                                          Toiminnanjohtaja

p. 040 513 2676                                                             p.  044 369 0967

 

 

Huom! Jatkossa löydät jäsenkirjeet osoitteesta https://www.mielenterveysseurat.fi/oulu/ sekä halutessasi sähköpostistasi. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiasi meille, teethän sen osoitteeseen toimisto@oulunkriisikeskus.fi.

 

Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.

Mielenterveystyötä tarvitaan. Mielenterveyden haasteet näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa hoitoon pääsyn vaikeudessa ja pitkissä jonoissa. Tapaamme asiakkaita, joita on saatettu lähettää kriisikeskukseen odottamaan pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin ilman, että he ovat edes tavanneet psykiatrista sairaanhoitajaa.

Kun ennaltaehkäisevään työhön ei satsata ja kun matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu. Tämän lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.

Tunnemme Pohjois-Pohjanmaan ihmisten arjen. Vaikutamme MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry:n, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisen jäsenjärjestön kautta. Ylläpitämämme Oulun kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen ammatillista tukea erilaisissa elämän kriiseissä vastaanotolla ja vertaistukiryhmien kautta. Kriisitukea tarjoavat myös koulutetut vapaaehtoisemme vastaamalla valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen sekä päivystämällä nuorille suunnattua Sekasin-chatia. Järjestämme myös erilaisia asukkaiden ja ammattilaisten mielenterveystaitoja vahvistavia koulutuksia, kuten Mielenterveyden Ensiapu® -koulutuksia.

Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava.

Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.

Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit

 

Minna Raninen

toiminnanjohtaja

 

Arja Sutela

hallituksen puheenjohtaja

 

Oulun Kriisikeskus/
MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry

 

Julkaistu Kalevassa 18.1.2022