Mielipidekirjoitus Kalevassa: Yksi elämä jatkuu -vapaaehtoinen päivystäjä voi olla se ihminen, joka pitää nuoren elämässä kiinni
Julkaisu: Kaleva mielipidekirjoitus 20.10.2022 Minna Rautio
”Haluan tappaa itseni” – Näin aloittaa keskustelun Sekasin-chatissa noin parikymppinen nuori. Vapaaehtoinen päivystäjämme vastaa nuorelle, aihe on jokapäiväinen Sekasin-chatissa.
Sekasin-chat on Sekasin Kollektiivin koordinoima internetissä toimiva, anonyymi keskustelupalvelu, jonne nuori voi ottaa yhteyttä chattaamalla. Palvelu on tarkoitettu 12-29 vuotiaille nuorille kautta maan. Palvelussa päivystävät ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi koulutetut vapaaehtoiset. Ilman vapaaehtoisia pystyisimme vastaamaan vielä harvempaan yhteydenottopyyntöön.
Sekasin-chat perustettiin vuonna 2016 ajatuksena, ettei yksikään nuori jäisi yksin pahan olonsa kanssa. Sekasin- chat on ollut näkyvästi esillä eri mediakanavissa ja se näkyy myös Oulun kriisikeskuksessa kasvaneena vapaaehtoisten määränä. Tämän vuoden aikana vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt noin kahdellakymmenellä, mutta lisää auttajia tarvitaan.
Vuonna 2021 yhteydenottoja Sekasin-chattiin tuli noin 170 000, näistä 28 000 keskusteluun pystyttiin vastaamaan. Kun nuorilta kysyy Sekasin- chatista, he kyllä tietävät palvelun ja ovat keskustelussa esille kokemuksensa pitkistä jonoista. Nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen ja pitkät odotusajat kuvaavat laajemminkin tukipalveluiden tilannetta.
Nuoremme eivät voi hyvin ja välillä tuntuu, että he ovat elämässä kiinni hyvin ohuella langalla. Maailma, jossa nuoret kasvavat ja kehittyvät, vaikuttaa välillä armottomalta. Heikkoudelle tai erilaisuudelle ei tunnu aina olevan tilaa. Ulkopuolelle jää tai jätetään hyvinkin helposti. Myös jatkuva läsnäolon vaatimus sosiaalisessa mediassa kuormittaa nuoriamme.
Erityinen huolenaihe ovat nuorten itsemurhatilastot, joita Suomi johtaa. Yhdenkin nuoren itsemurha on liikaa. Itsemurha ei ole yksityisasia, vaan henkensä riistämiseen päätyvä nuori on aina suhteessa muihin ihmisiin. Itsemurhan tekijä on aina jonkun lapsi, sisko tai veli.
Nuorten auttamisesta ja ennaltaehkäisevästä avusta puhutaan paljon ja hyvä niin. Monet tahot tekevät ansiokasta työtä nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Järjestötoimijat täydentävät julkista palvelutarjontaa pienillä resursseillaan eikä tämä onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Vapaaehtoinen päivystäjä voi olla se ihminen, joka pitää nuoren elämässä kiinni. Vapaaehtoinen voi myös auttaa nuorta löytämään keinoja auttaa itseään tai voit ohjata häntä eteenpäin. Myönteistä vapaaehtoistyössä on myös se, että tutkitusti toisten auttaminen lisää auttajan omaa hyvinvointia.
Alun keskustelun nuori löysi ulospääsyn tilanteesta päivystäjämme kanssa. Keskustelu päättyy päivystäjän saamaan sydämen kuvaan. Yksi elämä jatkuu.
Minna Rautio
Kriisityöntekijä, Sekasin-chat yhteyshenkilö
Oulun kriisikeskus
Lisätietoja
https://mieli.fi/vapaaehtoiseksi/sekasin-chattiin/
Blogi: Sinulla on lupa kertoa -Riikka Vuoti
Sinulla on lupa kertoa
Hyvä blogin lukija. Mitä Sinulle tulee mieleen, kun jollakin on kriisi? Tai jos sinulla itselläsi on kriisi? Arkikielessä kriisi-sana voi vilahtaa merkitykseltään hyvin erilaisissa konteksteissa. Kuinka moni meistä onkaan huudahtanut spontaanisti toiselle: ”Nyt tuli kriisi”. Me ihmiset tarvitsemme käsitteitä pystyäksemme keskustelemaan erilaisista asioista keskenään. Pysähtyessämme kriisi-sanan äärelle voi siitä löytää syvemmän ulottuvuuden. Minulla on etuoikeus saada tehdä kriisityöntekijänä asiakkaan kanssa juuri tätä oivaltamista.
Minä kuulen. Usein. Kriisin. Joka on kokijalle totta.
Kriisi on käsitteenä hyvin laajasti ymmärrettävissä. Itse ajattelen kriisistä tällä hetkellä hyvin samankaltaisesti, miten James & Gilliland ovat vuonna 2005 sitä pohtineet. Kriisi on siis ihmisen kokemus tapahtumasta tai tilanteesta, joka on niin vaikea ja sietämätön, että käytössä olevat voimavarat ja keinot eivät riitä selviytymiseen.
Minä kuulen. Vaietun tarinan. Avuttomuutta. Tuskaa. Häpeää. Ahdistusta. Joka tuntuu pahalta. Kestämättömältä.
Pysähdyn asiakkaan kanssa Oulun kriisikeskuksella juuri sen äärelle, mitä kriisi hänen elämässä tarkoittaa. Kenties kysynkin: Mikä olisi ensimmäinen merkki siitä, että et olisi niin kriisissä?
Minä kuulen. Huolen. Jonka voi kuitenkin jakaa.
Keskustelutuen äärelle hakeutuminen kertoo rohkeudesta. Siitä, että uskaltaa kertoa tilanteensa toiselle ihmiselle. Omalla tavallaan. Tulla kuulluksi. Kohdatuksi. Kuten arvostamani psykoterapeutti Tommy Hellsten on muotoillut ”ihmisenä ihmiselle”. Niin kuin oikeasti. Puhtaasti. Nöyrästi. Pyrkien vaalimaan kirkkaana sitä, että meistä jokainen tarvitsee kohtaamista, kuulluksi tulemista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta toiseen ihmiseen.
Selviämisessä merkittävää on hyväksyä oma tapa reagoida ja antaa toivolle lupa vilahtaa ajatuksiin sekä toimintaan. Normalisoinnin kautta tilanteesta voi oivaltaa toivoa, valoa, rakkautta, vaikka ihan pienen säikeen verran. Hienonhienojen säikeiden uudelleen rakentumisen myötä uskon ihmisen selviämiseen. Määrittelemättömän ajan myötä asiat muuttuvat. Se on varmaa. Vääjäämättä.
Lämmin kiitos, kun kuljit näillä riveillä mukanani.
Riikka Vuoti, Kriisityöntekijä
p.s. Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2022. Näytämme yhdessä vihreää valoa huolten jakamiselle ja muistutamme, että jokaisen huoli on tärkeä. Tule mukaan!
MIELI ry:n Kriisipuhelimeen vastattu tuplasti enemmän kuin ennen pandemiaa
MIELI ry:n Kriisipuhelimeen tulevien soittoyritysten määrä on jatkuvassa nousussa. Heinäkuussa puheluita tuli jälleen ennätysmäärä, yhteensä lähes 35 000. Kriisipuhelintoiminnan päällikön Susanna Winterin mukaan 30 000 soittoyrityksen raja on ylitetty joka kuukausi marraskuusta 2021 lähtien.
”Kolmoiskriisi vaikuttaa edelleen, mutta myös se, että mielenterveyshaasteista on puhuttu paljon ja kerrottu, mistä apua saa. Onneksi olemme pystyneet lahjoitusvaroilla lisäämään kriisityöntekijöiden määrää kesän ajaksi ja siksi vastaamaan selvästi useampaan puheluun”, Winter sanoo.
Vuoden 2022 kesä-heinäkuussa Kriisipuhelimessa vastattiin yli 17 000 puheluun, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin pandemiaa edeltävänä kesänä.
Miesten osuus nousussa
Myös miehet näyttävät löytäneen Kriisipuhelimen paremmin kuin aikaisemmin. Kesä-heinäkuussa miesten soittoja on tullut reilut 1000 enemmän kuin pari vuotta sitten kesällä. Suuri osa soittajista on jo pitkään ollut nuoria naisia, mutta nyt nuorten miesten osuus kasvoi.
”Yleensä Kriisipuhelimeen soittaneista joka kolmas on mies. Olemme pyrkineet lisäämään miesten tietoisuutta keskusteluavusta ja madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä kriisissä”, Winter sanoo.
Yleisin Kriisipuhelimeen soiton syy kaikissa ikäryhmissä on paha olo, erityisesti ahdistuneisuus. Lisäksi Kriisipuhelimessa kuuluu ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja itsetuhoisuus. Kesäaikana monen kuormitusta lisäävät ammattilaisten lomista johtuvat tauot palveluissa.
Ukrainan- ja venäjänkieliset linjat auki syyskuussa
Tähän asti Kriisipuhelin on toiminut neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Kriisipuhelin avaa myös ukrainan- ja venäjänkieliset linjat perjantaina 2. syyskuuta. Molemmat linjat tulevat olemaan auki neljä tuntia arkipäivisin.
Venäjän hyökkäyssodan takia Suomeen on saapunut noin 35 000 ukrainalaista, joille halutaan tarjota keskusteluapua heidän omalla äidinkielellään. Venäjänkielinen linja taas on ollut suunnitteilla jo pitkään, koska venäjä on yleisin vieras kieli Suomessa.
”Kriisissä olevan yhteydenotto halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Haastavassa elämäntilanteessa on tärkeää pystyä ilmaisemaan itseään tunnekielellä ilman tulkkia.”, uusia linjoja koordinoiva asiantuntija Julia Bagrova sanoo.
Ukrainankielinen linja päivystää syyskuusta lähtien numerossa 09 2525 0114, venäjänkielinen linja numerossa 09 2525 0115. Suomenkielinen linja on auki joka päivä vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. MIELI ry:n Kriisipuhelin on suunnattu kaikille kriisissä oleville ihmisille, jotka asuvat Suomessa. Kriisipuhelimen lisäksi MIELI ry tarjoaa keskusteluapua kasvokkain ja verkossa 22 kriisikeskuksessa ympäri Suomea.
Lisätietoja:
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197
susanna.winter@mieli.fi
MIELI ry:n Kriisipuhelimen ukrainan- ja venäjänkieliset linjat
Julia Bagrova
asiantuntija, kriisityöntekijä
0405894019
julia.bagrova@mieli.fi
Viivi Virtanen
Viestinnän asiantuntija
040 662 9022
viivi.virtanen@mieli.fi
Oulun kriisikeskus on muuttanut
Mieli Oulun jäsenkirje ja kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen
MIELI Oulun seudun mielenterveys ry/ JÄSENKIRJE 2022/
Oulun Kriisikeskus KUTSU YHDISTYKSEN
Kirkkokatu 19 A 10, 90100 Oulu VUOSIKOKOUKSEEN
044 3690 500 (ma-pe klo 9-14)
Hyvät MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenet!
Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi VUOSIKOKOUKSEEN, TIISTAINA 26.4.2022 klo 18.00. Kokous pidetään ns. hybridinä eli siihen voi osallistua joko livenä kriisikeskuksella tai etänä Teams-yhteyden kautta. Linkki kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille.
Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2022 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.
Tarjoilujen ja etälinkin lähettämisen johdosta pyydämme ilmoittautuminen kokoukseen 19.4.2021 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puh. 044 3690 500.
Yhdistyksen kuulumisia
Vuosi 2021 jatkui koronapandemian varjostamana, ja pääosa toiminnoista (kriisikeskuksen vastaanotto ja vapaaehtoistoiminta) toteutettiin etänä. Maaliskuun alusta 2022 me työntekijät pystyimme viimein palaamaan fyysisesti takaisin kriisikeskukselle. Myönnettävä on, että alkuun piti harjoitella aamulla aikaisempaa heräämistä, ulkonäköön panostamista (ei enää verkkareita jalassa!) sekä ihmisten kasvokkaiseen kohtaamiseen. Nyt kun muutaman viikon ajan olemme kaikki olleet työkokouksissakin kasvokkain, on päästy juttelemaan niitä näitä ruokailun lomassa, vapaaehtoisia ja asiakkaita on tavattu kriisikeskuksessa, niin huomaa ison ikävän tätä ”normaalia” työelämää kohtaan, jota itse kukin on potenut. Myös meidän vapaaehtoisilta kriisipuhelinpäivystäjiltä, Sekasin-chat päivystäjiltä ja Laulu Liisat ja Lassi kuorolta on viime kuukaudet vaadittu venymistä. Emme voi tarpeeksi kiittää teitä ymmärryksestä ja joustamisesta. Korona-aika ja heti perään tullut Ukrainan sotatilanne ovat monella tapaa erityislaatuisia kriisejä. Kun me auttajat kohtaamme asiakkaiden ja yhteydenottajien kriisejä, ovat ne yksittäisiä tapahtumia ”jossain”. Meillä on ajatus ”sinulla on hätä, minä autan sinua”. Nyt olemme yhdessä, samaan aikaan kaiken tämän epävarmuuden, pelon, ahdistuksen ja muita erilaisia tunteita herättävien tapahtumien kokijana. Siksi entistä tärkeämpää ja merkityksellisempää on yhdessäolo, yhdessä tekeminen, toistemme tukeminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen.
Mutta onneksi viime vuonna on ollut iloisiakin asioita. Äitiys- ja vanhempainlomaa viettävä varsinainen toiminnanjohtaja Nina perheineen sai suloisen tyttären kesällä. Pitkäaikainen kriisityöntekijä Petri pääsi toteuttamaan työhaaveitaan toisiin tehtäviin ja lyhyemmän aikaa ”korona” kriisityöntekijänä työskennellyt Mikko sai ansiokkaasti määräaikaisen työnsä päätökseen. Kevään aikana kriisikeskus sai täydennystä Paikka auki -hankkeen kautta, kun Niina tuli osa-aikaiseksi työntekijäksi panostamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin kriisityöntekijä Maijan työpariksi. Toukokuussa Minna valittiin Ninan sijaiseksi ja syksyllä aloitti uusi kriisityöntekijä Anu työnsä. Saimme vuoden lopussa lahjoituksia etenkin nuorten mielenterveyden vahvistamiseen, esimerkiksi LähiTapiola Pohjola lahjoitti meille 10 000 euroa nuorten hyvinvointia tukevaan työhön. Tähän pyrimme panostamaan mm. vahvistamalla nuorille suunnattua Sekasin-chat toimintaa. Paljon siis kaikkea on ollut! Mutta kuten me kaikki tiedämme, elämässä sattuu ja tapahtuu. Onneksi meillä Oulun seudun mielenterveys ry:ssä perusasiat ovat kunnossa; perustehtävä on kaikilla selvillä, ilmapiiri on kannustava ja välittävä, tekeminen koetaan mielekkääksi ja hallitus on työntekijöiden ja vapaaehtoisten tukena. Esimerkiksi nämä tekijät auttavat meitä jaksamaan muutostenkin keskellä.
Eivätkä muutosten tuulet suinkaan tähän lopu. Kuluneen vuoden helmikuussa me saimme toisenkin Paikka auki -hanketyöntekijän Minnan, joka keskittyy Sekasin-chat päivystykseen ja chat toiminnan koordinointiin. Huhtikuun alussa Minna aloitti myös osa-aikaisena kriisityöntekijänä vuoden loppuun asti. Eli saamme lisäapuja asiakastyöhön. Toukokuussa pääsemme muuttamaan uusiin tiloihin Kauppurienkatu 23 (4. kerros). Kunhan muutto on ohi, pidetään sopivassa hetkessä kriisikeskuksen avoimet ovet, jolloin te kaikki olette tervetulleita tutustumaan uusiin isompiin tiloihin.
Lopuksi iso kiitos juuri Sinulle, että olet mukana mahdollistamassa tätä tärkeää, merkityksellistä ja mielekästä toimintaa. Muista, että olemme täällä Oulun kriisikeskuksessa olemassa myös teitä jäseniä varten. Yksin ei tarvitse jäädä, jos maailman murheet tai pienemmätkin asiat tuntuvat kaatuvan päälle.
Kannattaa ottaa seurantaan meidän (Oulun kriisikeskus) Facebook, Instagram ja nettisivut – jos et jo ole niihin tutustunut.
Aurinkoista kevättä toivottaen
Arja Sutela Minna Raninen
Hallituksen puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
p. 040 513 2676 p. 044 369 0967
Huom! Jatkossa löydät jäsenkirjeet osoitteesta https://www.mielenterveysseurat.fi/oulu/ sekä halutessasi sähköpostistasi. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiasi meille, teethän sen osoitteeseen toimisto@oulunkriisikeskus.fi.
1.4. käynnistyvän Mielinauha-kampanjan kasvona Haloo mieli! Haloo Helsinki! -yhtye
Tänään 1.4. alkavan ja aina kesäkuulle jatkuvan Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan tavoitteena on myös kasvattaa tietoisuutta jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Kampanjan keulahahmona on tänä vuonna Haloo Helsinki!, joka on yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä.
– Kun MIELI ry:ltä kysyttiin mielenkiintoamme osallistua Mielinauha-kampanjaan, vastauksemme oli heti selvä. Tämä on tärkeää työtä, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanovat Haloo Helsinki! -bändin jäsenet.
– Nopea päätöksemme johtaa juurensa keväällä 2020 esitettyyn musikaaliimme, jota varten keräsimme ja saimme faneiltamme yli tuhat kirjettä siitä, miten musiikkimme on vaikuttanut heidän elämiinsä. Oli silmiä avaavaa lukea faniemme kokemuksista. Monelle biisimme ja jopa laulujen yksittäiset virkkeet ovat olleet voimaannuttavia niin ilossa kuin surussa. Ymmärsimme, kuinka syvälle musiikki vaikuttaa ja että teemme tärkeää työtä antamalla voimaa faneillemme, yhtye taustoittaa.
Mielinauha-kampanja kasvattaa tietoisuutta mielen hyvinvoinnista
Lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Tilanne on heikentynyt entisestään verrattuna viime vuoteen, jolloin useampi kuin joka kolmas koki kuormitusta elämässään. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut lisävaikutusta suomalaisten kuormittuneisuuteen. Tiedot ilmenevät MIELI ry:n teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta. Lue lisää: MIELI RY:N UUTISET (uusi välilehti)
Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Positiivista on kuitenkin se, että jaksamisesta ja mielenterveydestä uskalletaan tänä päivänä puhua entistä avoimemmin eikä mielenterveys enää ole tabu.”
– MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tämän vuoden kampanjan slogan on ”Haloo Mieli! Pidetään susta huolta”. Kampanjan viesti on, että toivo elää. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin ja siksi meidän tulee pitää toisistamme huolta.
Mielinauha-kampanjan avulla kerätään varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään työhön ja myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.
Osoita tukesi ostamalla Mielinauha tai lahjoittamalla
Kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla tai osoittamalla tukensa ostamalla vihreän Mielinauhan 4 euron hintaan.
Lisätietoa nauhojen ostopaikoista ja lahjoittamisesta osoitteessa WWW.MIELINAUHA.FI
Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2022 asti. Kampanjan on suunnitellut Bob the Robot ja kampanjan viestinnästä on vastannut Viestintätoimisto Manifesto probono-periaatteella.
Äkillisen kuoleman kautta läheisensä menettäneet intensiiviryhmä 2022-2023
RYHMÄ ON TÄYNNÄ!
Intensiiviryhmä on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat menettäneet läheisensä (muu kuin oma lapsi) tapaturman, onnettomuuden, sairaskohtauksen tai hyvin nopeasti edenneen sairauden kautta. Intensiiviryhmä on ensisijaisesti tarkoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin alueella asuville.
Aika
1.jakso 15.-18.9.2022
2.jakso kevät 2023
Paikka
Loisto leirikeskus, Kello (Oulu)
Järjestäjä ja ohjaajat
Intensiiviryhmän järjestävät yhteistyössä Oulun kriisikeskus ja Oulun seurakuntayhtymä.
Ohjaajina kriisityöntekijä Outi Pietiläinen ja Johtava sairaalapastori Juha Kyllönen
Tavoitteena on
- Äkillisen menetyksen aiheuttamien tunteiden ja kokemusten käsitteleminen luottamuksellisessa vertaisryhmässä
- Kriisin pitkittymisen ja sairastumisen ehkäiseminen
- Selviytymiskeinojen ja voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, uusien näkökulmien löytäminen
Sisältöjä
Sisällöissä otetaan huomioon osallistujien toiveet ja odotukset.
- oma menetystarina
- traumaattinen/äkillinen menetys, kriisi ja suru
- menetyksen vaikutukset ja merkitys
- sosiaalinen tukiverkosto, muut läheiset
- muistelu
- voimavarat ja selviytymiskeinot sekä oikeus hyvään oloon ja tulevaisuuteen
Menetelmät
Ryhmä pohjautuu ammatillisesti ohjattuun vertaistukeen.
- Ryhmäkeskustelut—myös pienryhmissä tai pareittain
- Lyhyet alustukset
- Osallistujien toiveiden mukaan mahdollisesti myös toiminnalliset menetelmät ja rentoutusharjoitukset
Kustannukset
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa toimintaa Veikkauksen tuotoilla.
Ryhmään sisältyy täysihoito yhden hengen huoneissa. Ryhmästä maksetaan omavastuuosuus, joka on:
5 euroa/vrk: työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset, 10 euroa/vrk: osa-aikaeläkeläiset, osasairauspäivärahaa saavat, osa-aikatyötä tekevät ja 15 euroa/vrk: työssäkäyvät. Matkakulut osallistujat maksavat itse. Osallistujia ei ole vakuutettu järjestäjien puolesta.
Hakeminen (Ryhmä on jo täynnä!) ja lisätiedot
Haastattelemme kaikki hakijat.
Outi Pietiläinen puh.044 3690 100, outi.pietilainen@oulukriisikeskus.fi
Juha Kyllönen puh. 040 5797 807, juha.kyllonen@evl.fi
Aluevaaleissa ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus
Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.
Mielenterveystyötä tarvitaan. Mielenterveyden haasteet näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa hoitoon pääsyn vaikeudessa ja pitkissä jonoissa. Tapaamme asiakkaita, joita on saatettu lähettää kriisikeskukseen odottamaan pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin ilman, että he ovat edes tavanneet psykiatrista sairaanhoitajaa.
Kun ennaltaehkäisevään työhön ei satsata ja kun matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu. Tämän lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.
Tunnemme Pohjois-Pohjanmaan ihmisten arjen. Vaikutamme MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry:n, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisen jäsenjärjestön kautta. Ylläpitämämme Oulun kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen ammatillista tukea erilaisissa elämän kriiseissä vastaanotolla ja vertaistukiryhmien kautta. Kriisitukea tarjoavat myös koulutetut vapaaehtoisemme vastaamalla valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen sekä päivystämällä nuorille suunnattua Sekasin-chatia. Järjestämme myös erilaisia asukkaiden ja ammattilaisten mielenterveystaitoja vahvistavia koulutuksia, kuten Mielenterveyden Ensiapu® -koulutuksia.
Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava.
Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.
Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit
Minna Raninen
toiminnanjohtaja
Arja Sutela
hallituksen puheenjohtaja
Oulun Kriisikeskus/
MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry
Julkaistu Kalevassa 18.1.2022
Blogi: Joulu -Tanja Jetsonen
Joulu
Joulu lähestyy. Istun keittiönpöydän äärellä etätöissä koronatilanteen hankaloittaessa jälleen elämäämme.
Ulkona tippuu hiljalleen lumihiutaleet maahan. Kissa seuraa ikkunasta pihapuun oravien leikkiä.
Unohdun itsekin seuraamaan pihamaan tapahtumia. Pähkinä toisensa jälkeen lähtee oravien matkaan.
Yksi kolmesta vakiovieraasta ei ole tullut enää viikkoihin. 
Puhelin soi ja katkaisee ajatukset oravan kohtalosta.
Asiakas soittaa.
Keskustelemme hänen tilanteestaan hetken ja varaamme ajan kriisityöntekijälle.
Puhelun jälkeen mietteet pysyvät hetken asiakkaan tarinassa. Toivon, voi kuinka toivonkin, että hänenkin asiansa järjestyisivät parhaalla mahdollisella tavalla.
Joulun lähestyminen saa meidät miettimään kulunutta vuotta ja sen haasteita. Menetyksiä ja pettymyksiä, mutta hyvä olisi miettiä myös ilon hetkiä sekä onnistumisia. Ne antavat voimaa tulevaan.
Koitetaan kaikki viettää rauhallinen joulun aika, pitää yhteyttä läheisiin mahdollisuuksien mukaan ja mennä positiivisin ajatuksin kohti tulevaa vuotta.
Ehkä se kolmas oravakin on siirtynyt vaan naapurin pähkinöille…
Tanja
Blogi: Kun puhelin soi / Niina -vapaaehtoinen
Kun puhelin soi
Pienen happihyppelyn jälkeen juon kupposen rooibosta, rapsuttelen koiraa ja suljen huoneen oven. Roolini ja puuhailuni vaihtuvat vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi, kriisiauttajaksi. Avaan linjan MIELI ry:n Kriisipuhelimeen. Tunnelmani on rauhallinen ja odottava. Aina myös ripauksen jännittynyt. Juuri sen verran, että olen skarpimpi ja valmiimpi kohtaamaan soittajan. Häivähdyksinä kumpuilevat ajatukseni talven tulosta ja jouluaskareista väistyvät, kun puhelin soi. 
”Kriisipuhelin. Vapaaehtoinen tukihenkilö puhelimessa.” Kuuntelen. Olen avoimin mielin kiinnostunut tämän minulle tuntemattoman soittajan elämästä, hänen tilanteestaan, tunteistaan ja kokemuksistaan. Kuuntelen. Olen soittajaa varten. Kuuntelen. Myötäelän. Kuuntelen. Pyydän soittajaa kertomaan uudelleen kohdan, jota en ymmärtänyt. Kuuntelen. Kysyn, onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia. Kuuntelen. Pyydän häntä kertomaan, kuinka hän on aiemmin selvinnyt kohtaamistaan vaikeista tilanteista. Kuuntelen. Kysyn hänen ajatuksiaan ja toiveitaan jatkosta. Kuuntelen. Rohkaisen häntä ottamaan asian puheeksi läheisensä kanssa ja hakemaan toivomaansa apua. Kuuntelen. Kannustan häntä tekemään itselle hyviä, mukavalta tuntuvia asioita. Kuuntelen. Soittaja kiittää välittämisestä ja kertoo olonsa nyt hieman helpottaneen. Kiitän häntä soitosta sekä toivotan kaikkea hyvää ja voimia jatkoon.
Puhelun jälkeen istun hiljaa. Ajattelen soittajaa. Toivon ja luotan hänen tilanteensa keventyvän. Olen kiitollinen, että hän jakoi minulle tarinansa ja sain olla hänen kanssaan tässä illassa puolituntisen. Käännän ajatuksen itseeni. Soittajan tarina kosketti ja herätti mieleeni muiston vuosien takaa. Käytän muisteluun hetkisen ja huomaan näiden menneiden haavojen olevan lujasti kiinni rosoisesta pinnastaan huolimatta. Huomaan myös, että pieni jännitys on istahtanut olkapäilleni puhelun aikana. Venyttelen rauhallisesti niskaa ja hartioita. Hengittämällä pari kertaa syvään annan kehon ja mielen tasoittua. Oloni on lämmin. Tunnen iloa ja merkityksellisyyttä tekemästäni työstä. On onni saada olla avuksi ja osa hienoa kriisipuhelinpäivystäjien joukkoa. Kun puhelin soi, joku meistä kuuntelee.
-Niina, vapaaehtoinen
Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoitukset mielenterveystyöhön
Lähitapiola Pohjoinen tiedote 28.9.2021
Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoituksia myönnetään Oulun seudulla Mieli Oulun seudun mielenterveys ry:lle, Walkers Oululle ja Nuorten Ystäville. Tukea jaetaan yht. 45 000 € kuudelle eri yleishyödylliselle mielenterveystoimijalle Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.
Lahjoitukset ovat osa 100 000 euron Hyvinvoiva Pohjoinen -kokonaislahjoitusta, joissa mielenterveyteen liittyvät kohteet olivat yksi painopistealueista.
– Oulun Kriisikeskuksessa sekä vapaaehtoiset että ammattihenkilöt vastaavat matalalla kynnyksellä apua hakeville nuorille ja aikuisille sekä puhelimitse, chatilla että henkilökohtaisten käyntien yhteydessä. LähiTapiola Pohjoisen avustuksella voimme vahvistaa erityisesti nuorten kanssa tehtävää työtä, kertoo Mieli Oulun seudun mielenterveys ry:n puheenjohtaja Arja Sutela.
Mieli ry:n lahjoitus on myös osa valtakunnallista Pidä huolta -kampanjaa, jossa LähiTapiola toimii mahdollistajana yhdessä S-ryhmän kanssa Toivon Kärki ry:n johdolla.
Muutoksia yhteystiedoissa ja yhdistyksen nimen uudistus
Vapaaehtoisten päivä 4.12.2020
Mieli Oulun seudun Mielenterveys ry haluaa kiittää omia vapaaehtoisiaan kuluneesta vuodesta. Kulunut vuosi on ollut haastava myös vapaaehtoisille, kuitenkin olette jaksaneet antaa arvokasta työpanostanne, ottaneet haltuun uusia toimintatapoja ja pysyneet toiminnassa mukana poikkeusoloista huolimatta. Tuhannet kiitokset!
Nauttikaa Vapaaehtoisten päivästä, olette sen ansainneet!
Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2020 viesti on: “Kuunnellaan ja kohdataan toisiamme!”
Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi. Jokaisessa kohtaamisessa – niin perheessä, opinnoissa, työpaikalla, harrastuksissa kuin terveydenhuollossa. Kuuntelemalla aidosti voimme jokainen lisätä toistemme hyvinvointia, rakentavaa vuorovaikutusta ja olla mukana rakentamassa osallistavampaa yhteiskuntaa.
Tänä vuonna Maailman mielenterveyspäivän kampanjassa näytetään vihreää valoa kuuntelemiselle. Kampanjassa kannustetaan jokaista aitoihin, läsnäoleviin kohtaamisiin. Kampanja käynnistyy 5.10. ja huipentuu Maailman mielenterveyspäivään 10.10.
Viisi syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi:
- Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme. Kun tulemme kuulluksi, koemme olevamme tärkeitä ja hyväksyttyjä. Se lisää itsearvostustamme, joka on tärkeää mielenterveytemme kannalta.
- Kuunteleminen syventää ihmissuhteitamme. Kokemusten jakaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä lisäävät keskinäistä luottamusta.
- Kuulluksi tuleminen lisää itsemyötätuntoa. Suhtaudumme usein itseemme turhan ankarasti. Se, että joku toinen suhtautuu meihin lempeästi, auttaa suhtautumaan itseemme armollisemmin.
- Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen parantavat fyysistä terveyttämme. Lämmin, aito vuorovaikutus rentouttaa. Se laskee sydämen sykettä ja verenpainetta ja lisää mielihyvähormonien eritystä kehossamme.
- Kuunteleminen lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Aito kiinnostus toista kohtaan tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta.
Näin näytät vihreää valoa kuuntelemiselle:
- Pysähdy kohtaamaan ihmisiä. Kysy itseltäsi, ketä voisit kuunnella. Kuinka monen elämää voisit rikastaa arvostavalla kohtaamisella? Pyri olemaan läsnä ja kuuntelemaan aidosti, jokapäiväisissäkin kohtaamisissa.
- Kehitä kuuntelemisen taitoa. Tutustu artikkeleihin ja ota käyttöön materiaalit:
- verkossa: MIELI.FI/KYMPPIKYMPPI
- somessa: INSTAGRAM, TWITTER @mielenterveys, FACEBOOK
- Järjestä vihreä valaistus 10. klo 18 tai koristaudu vihreään kampanjan aikana.
- Jaa vihreät kuvasi Instagramissa ja Facebookissa tunnisteilla #vihreäävaloa #ketävoisitkuunnella #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä
Julkaisemalla kuvan Instagramissa tunnuksella #vihreäävaloa 5.–11.10. osallistut Bookbeat -lahjakorttien arvontaan.
ARVONNAN SÄÄNNÖT - Jaa viestiä kuuntelemisen tärkeydestä somessa ja verkostoissasi 5.–10.
Vihreää valoa kuuntelemiselle on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n koordinoima kampanja
Maailman mielenterveyspäivänä 2020. Kampanja verkossa: MIELI.FI/KYMPPIKYMPPI
Blogi: Ajatuksia poikkeustilanteesta
Jokaisella meistä on elämässä kriisejä ja vastoinkäymisiä, emmekä me ammattiauttajat myöskään ole niiltä suojassa. Aika ajoin käy niin, että luoksemme tulee ihminen, jonka kriisi on luonteeltaan sellainen, että meillä itsellämme on jonkinlaista henkilökohtaista kosketuspintaa käsillä olevaan asiaan. Mutta väittäisimme, että koskaan aiemmin emme ole kohdanneet tilannetta, jossa elämäämme vaikuttaa kriisi, joka koskettaa meitä kaikkia, ikään, sukupuoleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Me kaikki elämme nyt poikkeusolosuhteissa, myös me ammattiauttajat.
Tämä asettaa meidät ammattiauttajina aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Tuemme ihmisiä kriisissä, joka koskettaa yhtä lailla myös meitä itseämme. Toisia enemmän, toisia vähemmän. Miten tukea ihmistä kriisissä, joka ulottaa vaikutuksensa myös minuun itseeni, ja kuinka pystyn rauhoittamaan ja vakauttamaan ihmistä tilanteessa, jossa jaan saman huolen, epätietietoisuuden ja kenties jopa turvattomuuden tunteen hänen kanssaan?
Kriisi on ulottanut vaikutuksensa työarkeemme myös toisella tavoin. Siinä missä ennen otimme asiakkaamme vastaan kotoisissa ja puitteiltaan rauhallisissa kriisikeskuksen tiloissa kasvokkain kohdaten, tapahtuu työmme nyt erilaisten etäyhteyksien kautta. Myös työyhteisön fyysinen läsnäolo on muuttunut etäpalavereihin. Sen myös huomaa, kuinka sitä omaa yhteisöä kaipaa ja saakin kaivata.
Kasvokkain tapaamisen ja etätapaamisen eroja pohdittaessa kuulee usein hienoista epäilyä katsekontaktin heikkenemistä. Kriisityössä kokemus on ollut, että se saattaa jopa vahvistua, kun työntekijä katsoo jatkuvasti kameraan, eli toisin sanoen suoraan silmiin. Osalle meistä on tärkeää päästä työntekijän luokse pois omista kotiympyröistä, joissa ei välttämättä ole mahdollisuutta keskittyä hetkeksi vain omiin asioihin. Toisilla taas on rennompi ja turvallisempi olla, kun tapaamisella voikin olla omassa kotona, tutulla sohvalla, koira kainalossa ja kädessä oma lempikahvimotti.
Meidän kokemuksemme on, että työskentely etäyhteyksin kautta voi olla yhtä laadukasta ja tuloksellista kuin kasvokkain tapaaminenkin, vaaditaan vain uutta ja erilaista asennoitumista, niin meiltä kuin asiakkailtammekin. Tähänastiset kokemukset etätyöstä ovat olleet positiivisia ja kannustammekin kaikkia ylittämään kynnyksen, ja kokeilemaan uudenlaista tapaa olla yhteydessä muihin! Voi olla helpottavaakin, että apu tulee nyt kotiin eikä se vaadi liikkumista.
Vallitseva tilanne on asettanut myös meidät ammattiauttajat miettimään, miten me pidämme huolta itsestämme. Ehkä se tuttu ja mukava ryhmäliikunta on jäänyt pois, ystävien kanssa yhteiset kahvitteluhetket ovat muuttuneet videokahvitteluksi tai odotetut matkat ovat siirtyneet tuonnemmaksi. Tämä vaatii luovuutta ja on toisaalta mahdollistanut uusia harrastuksia tai antanut aikaa niiden asioiden toteuttamiselle, joille ”aikaa” ei ole koskaan löytynyt. Ehkä olemme jopa löytäneet itsestämme uusia puolia. Ja ehkä oppineet vaalimaan niitä meille merkityksellisiä juttuja hieman paremmin.
Ei siis luovuta toivosta ja vaalitaan yhteyksiä! Ehkä osin uudenlaisin keinoin. Kyllä tämä tästä <3
Paha olo ei katso kelloa -Kriisipuhelin on siirtynyt päivystämään 24 h 1.2. alkaen
Kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää joka päivä vuorokauden ympäri 1.2.2020 alkaen. Tarve keskusteluavulle on suuri: viime vuonna soittoyrityksiä tuli yli 211 000. Se on 580 soittoa päivässä. Tutustu uutiseen: Paha olo ei katso kelloa.
Blogi: Kohtaamisia luonnossa -Katja Rauhala
Kohtaamisia luonnossa🍁
Paljon puhutaan siitä kuinka suuri merkitys on luonnolla ihmisen hyvinvointiin! Sen vuoksi Vertokin tarjosi retken Rukalle Verton kävijöille sekä läheisille!
Kohtasimme luonnossa toisia retkeilijöitä, omia ajatuksiamme ja tunteitamme sekä luonnon tarjoamia elämyksiä sellaisena kuin luonto sen sillä hetkellä meille tarjosi! Luonnon äärellä me kaikki olemme saman arvoisia!
Pääsette kuvien kautta näkemään ja aistimaan luonnon avoimuutta sekä kauneutta.
Se, että saa ja voi tehdä työtä tällä tavoin on työntekijälle silmiä avaavaa sekä palkitsevaa❤
Mukavia kuvien katselu hetkiä ja Hyvää loppu syksyä kaikille!
Terveisin, Katja Rauhala -Verton ohjaaja
10.10. Maailman mielenterveyspäivä – Vihreää valoa elämälle!
Kysy maailman tärkein kysymys: Mitä kuuluu?
Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2019 kansainvälinen teema on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Suomessa puhumme yleisesti mielenterveyden merkityksestä elämän iloissa ja suruissa: välittämisestä ja puheeksi ottamisesta. Jatkamme näin teemallisesti itsemurhien ehkäisypäivän kampanjaa ja kysymme maailman tärkeimmän kysymyksen: Mitä kuuluu?
Maailman mielenterveyspäivänä liputamme perinteisesti avoimemman keskustelukulttuurin puolesta ja haluamme vähentää mielenterveyteen edelleen liitettävää leimaantumista.
Näytämme ”vihreää valoa” elämälle ja haastamme valaisemaan rakennuksia, ikkunoita, muistomerkkejä jne. vihreällä. Voit myös pukeutua vihreään hyvän asian puolesta!
Näin osallistut Maailman mielenterveyspäivän kampanjaan:
- Näytä vihreää valoa elämälle! Valaise rakennus, ikkunoita, muistomerkkejä jne. vihreällä.
- Pukeudu vihreään, koristaudu vihreällä!
- Jaa vihreät valaistus- ja pukeutumis- tms. kuvasi Instagramissa ja FB:ssä tunnisteilla #vihreäävaloa #kymppikymppi #mitäkuuluu #mieli
- Tue MIELI ry:n mielenterveystyötä! Lahjoita 10 euroa 10.10. Maailman mielenterveyspäivänä: Tekstaa MIELI numeroon 16499 (viestin hinta 10 €)
- Kerro kampanjasta omissa kanavissasi
Blogi: Vieläkö joku kuuntelee? -Juha Kyllönen
Vieläkö joku kuuntelee?
Tv-uutisissa välitettiin kuvaa eduskunnan täysistunnosta. Kuvakulma toi esille rajallisen määrän kansanedustajia istuntosalista työnsä ääreltä. Kuvista välittyi joukko miehiä ja naisia, joiden päät olivat painuneet alaspäin. Ihmettelin, mitä kummaa salissa tapahtuu. Tarkemmin tv-kuvaa katsellessani huomasin, että kukin kuvassa näkyvä edustaja oli katse kiinni kännykässään. Jotakin tärkeämpää, mielenkiintoisempaa oli tapahtumassa muualla kuin istuntosalin näyttämöllä.
Kuljen bussipysäkin ohitse lenkilläni. Äiti odottaa bussia matkustaakseen vaunuissa istuvan pienensä kanssa. Lapsi yrittää saada kontaktia äitiinsä, mutta äiti on syventynyt kännykkänsä saloihin eikä kuule lapsensa tarvetta. Lapsi korottaa ääntään, huitoo käsillään, mutta sekään ei näytä auttavan. Äidin ja lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen on estynyt. Se herättää lapsessa ärtymystä.
Kaupungin sykkeessä jalkakäytävällä tulee vastaani isä kahden alakouluikäisen lapsensa kanssa. Väistän heitä, muuten olisimme ajautuneet törmäykseen. He hortoilevat ennakoimattomasti, kunkin katse on tiiviisti kännykän näyttöruudussa. Miten he selvisivät kadun yli? Ehkä kukin heistä varmistaa reittiä päästäkseen perille vieraassa kaupungissa? He kulkivat yhdessä, mutta kuitenkin erillään. He kulkivat samaa päämäärää kohti, mutta henkisesti –ainakin hetkellisesti- kaukana toisistaan. Puhumattomina.
Näitä tarinoita omasta ja toistemme elämästä voisimme kertoa loputtomiin. Esimerkkejä piisaa. Millainen suhde sinulla on sähköisiin viestimiin? Kumpi hallitsee elämääsi, sinä kännykkää vai kännykkä sinua? Oletko miettinyt, miten välttämätöntä on olla koko ajan tavoitettavissa, lähes 24h?
Sähköiset viestimet helpottavat arkeamme. Ne parhaimmillaan palvelevat meitä. Se on totta. Niistä on paljon iloakin. Tunnustan, että olen löytänyt monta kadoksissa ollutta koulukaveria FB:n auttamana. Ja muistan, että jos ystäviä ei ole kasvotusten rinnallamme matkaa jakamassa, ystävä sähköisen yhteyden kautta voi olla tosi tärkeä.
Vaarana on, että erilaiset ”vempaimet” sitovat meitä liikaa ja rajoittavat kohtaamista perheissämme ja läheistemme kanssa. On tosi harmillista, jos ihmisen kohtaamiseen tarvitaan aina joku tekninen laite. Koska parhaimmillaan kohtaaminen tapahtuu mielestäni useimmiten kasvotusten; ilman, että mitään on välissämme.
Ikävöimme perustarpeissamme nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Meillä on iso ikävä kertoa omat kuulumiset ja oma tarina siten, että joku oikeasti kuulee ja kuuntelee, jakaa kokemuksemme elämästä. Katseemme kertoo meistä paljon; onko se hyväksyvä, tuomitseva, armahtava, rakastava. Viestitämme sanoillamme, mutta vielä enemmän katseellamme ja kehomme kielellä. Hyvä ohje on edelleen voimassa: kohtele toisia ihmisiä sillä tavoin, kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. 
Kohtaaminen syntyy pienistä, mutta niin tärkeistä elementeistä. Pysähtyminen, tilan antaminen toisen kuulumisille, toisen tilanteen sietäminen ja ennen muuta hyväksyvä läsnäolo ovat pohjana arjen kohtaamiselle. Kohtaaminen ei ole rakettitiedettä! Arkipäiväinen kuulumisten kysyminen voi yllättää: joku on kiinnostunut sittenkin minun kuulumisistani. Miten hyvä on kysyä kuulumisia. Vielä tärkeämpää on kuunnella vastaus esittämäämme kysymykseen. On kiusallista, jos kysyjä ei kuule vastaustamme. Pahimmillaan hän voi alkaa kertoa omaa kokemusta kuulumisiimme liittyen, päälle puhuen. Kehnoa on, jos hän väistää vastauksemme ja pakenee paikalta.
Hyvää ja elämän makuista syksyä, avoimuutta kohtaamisiin ja toistemme aitoon kuuntelemiseen.
Juha Kyllönen
