Mieli ry:n tukityössä ja kriisiauttamisessa toimivien vapaaehtoisten on osallistuttava säännölliseen vapaaehtoistyön työnohjaukseen – ja MIELI ry:n jäsenyhdistysten on tarjottava sitä heille. Ohjauskertoja on myös oltava riittävästi, jotta vapaaehtoistoiminnasta vastuun kantava yhdistyksen hallitus voi luottaa tukitoiminnan laatuun.
MIELI ry kouluttaa vapaaehtoistyön työnohjaajia, joiden kolmivuotiseen koulutukseen kuuluu vapaaehtoisten työnohjaaminen omassa yhdistyksessään. Jokainen opiskelija tekee koulutuksen aikana työnohjausta 80 tuntia, ilmaiseksi. Työnohjauksen markkinahinnoilla tuo määrä tulisi maksamaan yhdistykselle vähintään 8000 euroa. Opiskelija myös vapauttaa työnohjauksesta aiemmin vastanneen yhdistyksen palkatun työntekijän yli 10 päiväksi muihin tehtäviin. Nämä summat voi kertoa yhdistyksessä tarvittavien työnohjausryhmien määrällä – ja hyödynsaajat ohjattavien määrällä.
Vuonna 2020 MIELI ry:n työnohjaajakoulutuksissa oli 30 opiskelijaa, joiden antamaa työnohjausta koskevaan palautekyselyyn vastasi 115 ohjattavaa. Kyselylomakkeessa oli 21 väittämää, joihin vastattiin 1 = huonosti/vähän/pieni => 5 = hyvin/paljon/suuri. Vastaajat antoivat 79,9 %:lle väittämistä arvosanan 4/5 tai 5/5.
Ryhmän merkitys ohjattavalle
Ohjattavat antoivat suurimman tunnustuksen työnohjausryhmälle siitä, että ryhmän jäsenet olivat aidosti kuunnelleet toisiaan (97,4 % antoi arvosanan 4 tai 5). Ryhmässä oli vastaajien mukaan myös pohdittu yhdessä siellä kerrottuja asioita (93,1 %), he kokivat saaneensa ryhmältä tukea ajatuksilleen sekä tukea ja arvostusta tehtävässään. Ohjattavat pitivät ryhmää myös hyvin tai erittäin turvallisena (90,4 %).
Vastaajien mielestä ryhmässä oli korostunut kollegojen tukemisen tärkeys (87,8 %), ja heillä oli ollut mahdollisuus testata ajatuksiaan kertomalla niistä muille ryhmän jäsenille (84,3 %). Vastaajat olivat myös voineet tavata ryhmässä yhteisellä asialla olevia ja samanhenkisiä vapaaehtoisia (83,5 %) sekä päässeet tutustumaan heihin paremmin (74,8 %). Ryhmän muiden jäsenten kertomuksista vastaajat totesivat saaneensa valmiuksia kohdata tulevia, vaikeitakin asioita (74,8 %).
Työnohjausmenetelmä vapaaehtoistyön tukena
88,8 % vastaajista koki, että työnohjaus oli opettanut heille, miten tärkeää on olla osallistuva ja vastuullinen ryhmän jäsen. Ohjaus oli myös tukenut heidän jaksamistaan ja motivaatiotaan vapaaehtoistyössä (85,2 %). Muilta ryhmän jäseniltä ja ohjaajalta vastaajat kokivat saaneensa rehellistä, virheetkin huomaavaa ja silti hyväksyvää palautetta, sekä mahdollisuuden purkaa myös vaikeiksi kokemiaan asioita (80,9 %). Työnohjauksesta uusia näkökulmia vapaaehtoistyöhön kertoi saaneensa 77,4 % vastaajista.
Ohjattavan oma kehittyminen 1- tai 3-vuotisen työnohjausprosessin aikana
Ohjattavista osa oli kyselyn aikaan saanut työnohjausta vuoden ja osa kolme vuotta. Paremmaksi kuuntelijaksi tuona aikana katsoi kehittyneensä 74,8 % vastaajista, varmuus ja rohkeus oli kasvanut 68,7 %:lla. 67,8 % koki, että heidän maltillisuutensa ja kykynsä odottaa esimerkiksi omaa vuoroaan, vastausta ja tuloksia oli kehittynyt. Muiden ihmisten ymmärtämisen ohella 66,1 % vastaajista arveli itsetuntemuksensa kehittyneen ja 65,2 % oli sitä mieltä, että heidän kykynsä sietää epävarmuutta on kehittynyt. Eniten tavoiteltavaa vastaajat kokivat siinä, miten työnohjauksessa voi oppia erottamaan suuret asiat pienistä myös omassa elämässään (54,8 %).
– Suvi-Tuuli Porkka
