MIELI Vapaaehtoistyön työnohjaajat mielenterveys ry

Säännöt

1 § 

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on MIELI Vapaaehtoistyön työnohjaajat mielenterveys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Akaa ja toiminta-alue on koko Suomi. 

2 § 

Yhdistyksen tarkoitus 

Yhdistys on kansalais- ja kansanterveysjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä  ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

3 § 

Yhdistyksen toimintamuodot 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi 

– tehdä mielenterveys- ja kriisityötä 

– toteuttaa yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä kehittämishankkeita 

– toimia alueellaan mielenterveyspoliittisena vaikuttajana 

– edistää koko elämänkulkua koskevaa liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa – tehdä vaikuttamistyötä alueellaan 

– toteuttaa monimuotoista vapaaehtoistoimintaa 

– kouluttaa ja tarjota työnohjausta 

– toimia yhteistyössä mielenterveyttä edistävien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa – osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön. 

4 § 

Yhdistyksen talous 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja  testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä. 

Yhdistys voi toteuttaa mielenterveystyöhön liittyviä palveluja omana elinkeinotoimintana, erillisen  yhtiön kautta tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa. 

Yhdistys voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. 

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen sen  toimintaan osallistuville.

5 §  

Jäsenet 

Jäsenlajit:

5.1 Varsinainen jäsen

Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi luonnollisen henkilön, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka on suorittanut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n järjestämän vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen.

5.2 Opiskelijajäsen

Hallitus voi hyväksyä opiskelijajäseneksi luonnollisen henkilön, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka suorittaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n järjestämää vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutusta. Koulutuksen päätyttyä opiskelijajäsenen tulee halutessaan hakea varsinaista jäsenyyttä. Opiskelijajäsen voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä, mikäli hän ei ole valmistumisvuoden loppuun mennessä hakenut varsinaista jäsenyyttä.

5.3 Kannattajajäsen

Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseneksi luonnollisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. 

5.4 Kunniajäsen

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen  kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 

6 § 

Jäsenen eroaminen ja erottaminen 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen  puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai  muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on  menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei  enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä; ei kuitenkaan  silloin, kun erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamisen laiminlyöminen. Jäsen ei ole esteellinen  ottamaan osaa erottamisasian käsittelyyn. 

7 §  

Jäsenmaksu 

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen  kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen luonnollisille  henkilöille ja oikeustoimikelpoisille yhteisöille, jotka ovat joko varsinaisia jäseniä tai  kannattajajäseniä. 

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 

8 §  

Hallitus 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä  kuuteen (4-6) muuta varsinaista jäsentä ja nollasta neljään (0-4) varajäsentä. 

Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi

vuodeksi kerrallaan ja heistä on vuosittain puolet erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan  sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. 

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun  he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. 

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen  apuvälineen avulla, mikäli hallitus niin päättää. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja  mukaan luettuna on läsnä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja  ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. 

9 § 

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä  yhdessä hallituksen muun jäsenen tai hallituksen määräämän yhdistyksen toimihenkilön kanssa. 

10 § 

Tilikausi ja tilintarkastus 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 

Yhdistyksen taloutta hoidetaan hallituksen hyväksymän taloussäännön mukaisesti. 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava  toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.  Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2)  viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. 

11 § 

Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun  mennessä. 

Kokouskutsu on toimitettava jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta postitetulla  kirjeellä tai julkaistaan ilmoituksena paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai lähetetään  jäsenille sähköpostitse tai julkaistaan paikallisseuran kotisivuilla. Postitse ja sähköpostitse  toimitettava kokouskutsu lähetetään jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan yhteystietoon. 

Etäosallistuminen yhdistyksen vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen on mahdollista  teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus on tästä kokouskutsussa ilmoittanut. Hallitus päättää  etäosallistumisesta.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen  olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä  hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä  30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 

Kullakin varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni. Kannattajajäsenillä on  yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. 

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa  kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa  valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. 

12 §  

Vuosikokous 

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1. kokouksen avaus 

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi  ääntenlaskijaa 

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille  vastuuvelvollisille 

7. vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio sekä seuraavan vuoden  jäsenmaksujen suuruudet 

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi  tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on  hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää  kokouskutsuun. 

13§ 

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan  (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa yhdistyksen kokouksessa, joiden väliaika on  kolme (3) kuukautta, vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. 

Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle  käytettäväksi liiton paikallisten rekisteröityjen yhdistysten kehittämistoimintaan.