MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry.

Saimaan ja Vuoksen Kriisikeskuksesta apua vaikeisiin elämäntilanteisiin. MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä voi toimia vapaahetoisena.

Isä se on Isoisäkin

Isovanhemmista puhuttaessa mummot jyräävät, mutta rooli se on isoisälläkin; vaarilla, ukilla, papalla tai äijällä. Nimityksiä on lukuisia, mutta usein puhuttaessa isovanhemmista esiin nousevat mummot, jotka koetaan läheisimmiksi lastenlapsille. Yhteiskunta on kuitenkin muutoksessa, joka antaa papoille uusia mahdollisuuksia siirtää omaa perintöä sekä henkistä että kulttuurista lapsenlapsilleen. Eliniän pidentyessä papoilla on vuosikymmeniä aikaa touhuta lastenlasten kanssa, suurin osa tällä hetkellä papoista on myös saanut jo omien lasten kohdalla enemmän tilaa lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, joten lasten kanssa eläminen on jollakin tavalla tuttua. Usein myös yksinhuoltajaperheiden äitien poikalapset uhkaavat jäädä ikään kuin ilman ”miehen” mallia, näissä tapauksissa yhteinen tekeminen poikien ja isoisien kanssa voi olla erityisen merkittävää kasvun- ja kehityksen kannalta.

Usein keskustellessani (oman ikäisten) isien kanssa esiin nousee syvä huokaus: ”olinpa silloin omien lasten kanssa niin nuori, kokematon ja kiireinen”. Ei hätää, jo aikoinaan psykiatri ja psykoterapeutti Ben Furman totesi, että koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista lapsuutta. Samaan tapaan voisi ajatella, että koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista isyyttä! Kaiken tämän voi toteuttaa lastenlasten kanssa, jos niitä on siunaantunut ja samalla vastavuoroisesti tarjota lapselle yhden turvallisen ja merkittävän aikuiskontaktin lisää. Kaikilla meillä ei ole omia lastenlapsia, mutta useat järjestötoimijat järjestävät lapsille yli sukupolvien menevää toimintaa. Mummoille ja papoille on siis käyttöä.

Vaarien touhuaminen on todella merkityksellistä. Yhdessä lastenlasten kanssa siirretään tietoa suvun historiasta, opetetaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuunnellaan, lohdutetaan, viihdytetään lapsia retkillä ja yhteisillä harrastuksilla, näytetään mallia perhe-elämästä sekä lisätään yleisesti ottaen lasten psyykkistä ja aineellista kapasiteettia tulevaisuudessa.

Aina meidän vaarien ei kuitenkaan ole tarvetta tehdä tai suorittaa jotain, usein riittää, että olemme läsnä, se riittää!

Hyvää Isänpäivää!

Petteri Sveins, asiantuntija
Miehen mieli -hanke
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

Miehet ja parisuhde

Eri ikävaiheissa parisuhteilla on erilaisia merkityksiä ja odotuksia, nuoremmilla miehillä parisuhde liittyy usein kumppanin etsintään, jonka jälkeen usein perheen perustamiseen ja isyyteen. Kaikki miehet eivät kuitenkaan halua elää parisuhteessa vaan valitsevat sinkkuelämän. Oman osansa yhteiskunnallisiin muutoksiin tuovat myös samaa sukupuolta edustavien parisuhteet. Parisuhteen vaikutuksista mielenterveyteen on tehty useita tutkimuksia. Eri ikävaiheiden välillä ei ole löytynyt suuria eroja, mutta miehillä yhteydet olivat kuitenkin selvempiä kuin naisilla. Miehillä sinkkuna oleminen ja ero olivat riskitekijöitä masennusoireille ja huonommalle itsetunnolle systemaattisesti läpi elämän. 

THL:n väitöskirjatutkija Jenna Grundström toteaa, että ”Miehillä löytyi viitteitä myös sille, että vain avioliitto olisi yhteydessä parempaan mielenterveyteen, kun naisilla puolestaan seurustelu ja avoliitto eivät näyttäneet eroavan avioliitosta mielen hyvinvoinnin kannalta”. Miesten näkökulmasta parisuhde ei ole siis itsetarkoitus, mutta sillä näyttäisi olevan merkitystä erityisesti miesten hyvinvoinnin kannalta. Toimiva parisuhde edistää hyvinvointia, mutta taas toisaalta huonosti toimiva parisuhde voi tuoda mukanaan huolia ja murheita. Voitanee sanoa, että hyvin toimivan parisuhteen kulmakiviä ovat luottamus ja sitoutuminen, se, että molemmilla osapuolilla on selkeä näkemys siitä, että yhdessä mennään eteenpäin, niin myötä, kuin vastoinkäymisissäkin.

Tärkeänä seikkana pitäisin myös seksuaalisuutta, johon kuuluvat läheisyys, hellyys, rakastaminen ja seksuaalisuus. Seksi liittyy parisuhteeseen ja eroaa ystävyydestä, johon seksi ei välttämättä kuulu. Toimivassa parisuhteessa tarvitaan myös kunnioitusta toista osapuolta kohtaan sekä toimivaa kommunikaatiota, jonka avulla voidaan välttää ristiriitoja ja vääriä olettamuksia. Tarvitaan puhetta, sanoja, joita ilman yhteisen ymmärryksen löytyminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Empatia on myös yksi kantava voima toimivan parisuhteen tavoittelussa.

Viimeisenä parisuhteen kulmakivistä haluan mainita tasa-arvon. Parisuhteessa on aina olemassa vallankäyttöä, mutta toimivan parisuhteen osalta erityisen tärkeää on, että vallankäyttöön liittyvissä asioissa tasa- arvo merkitsee kahden tasavertaisen ihmisen kanssakäymistä. Valta ei saa kasautua vain toiselle osapuolelle, joka voi johtaa väärään vallankäyttöön ja pahimmassa tapauksessa alistamiseen ja nujertamiseen, jopa väkivaltaan.

Miestutkimusten havaintojen perusteella tasa- arvo erityisesti lapsiperheissä on tärkeää, jotta voimme välttää tilanteita, joissa isistä tulee äidin pikku apulaisia. Miesten osalta hyvin toimiva parisuhde ja osallisuus esimerkiksi lapsia koskevissa asioissa edistää myös lasten hyvinvointia. Miehillä on tärkeä rooli siihen, miten pojat tulevaisuudessa voivat toteuttaa omaa maskuliinisuutta empaattisella, huolehtivalla ja kumppaniaan kunnioittavalla tavalla.

Petteri Sveins, asiantuntija
Miehen mieli -hanke
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

 

Suomen DELFINS ry:n vertaistukiryhmä lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille

Suomen DELFINS ry järjestää Lappeenrannassa ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmää 18 vuotta täyttäneille lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille.
Huom. tapaamisiin on ennakkoilmoittautuminen ja jokaiseen tapaamiseen ilmoittaudutaan erikseen.

Ryhmätapaamiset syksyllä 2022

Maanantaina 12.12.2022
klo 17.00-18.30

Ilmoittautuminen maanantain 12.12. ryhmään nettilomakkeella.
Ilmoittautuminen ryhmään päättyy pe 9.12. klo 12.00.

Ryhmä tapaa MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n tiloissa. Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille sähköpostitse.

Lisätietoa Suomen DELFINS ry:n nettisivuilta.

 

kädt pitelevät we are hiring -lappua

Etsimme kriisityöntekijää

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelin laajentaa toimintaansa avaamalla ukrainan- ja venäjänkieliset puhelinlinjat. Linjat on tarkoitettu kriisissä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville, jotka hakevat keskusteluapua.

Etsimme kahta kokopäiväistä kriisityöntekijää käynnistämään uutta toimintaa ja päivystämään Kriisipuhelimessa. Toinen työntekijöistä sijoittuu ensisijaisesti Lappeenrantaan ja toinen Joensuuhun. Työ ajoittuu arkipäiviin ja -iltoihin ja satunnaisesti viikonloppuun. Iltatyötä on säännöllisesti 1 – 2 iltana viikossa. Etätyö on osittain mahdollista. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa kouluttamalla vapaaehtoisia päivystäjiä sekä osallistumalla monipuolisesti muuhun kriisikeskuksen työhön kuten kriisivastaanottoon.

Jos olet ukrainan ja/tai venäjän kielen taitoinen kriisityöstä kiinnostunut sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ja koet vapaaehtoisten kanssa toimimisen mielekkääksi, saatat olla etsimämme kriisityöntekijä.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi terveydenhuoltoalan opistotasoinen tutkinto.

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry on kasvava, muutoksessa elävä asiantuntijaorganisaatio, jossa sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset työskentelevät rinnakkain. Olethan aktiivinen ja itseohjautuva, kehittämishaluinen, avoin ja ennakkoluuloton sekä kykenet niin itsenäiseen kuin myös tiimityöskentelyyn, etkä pelkää kääriä hihoja ja tarttua toimeen.

Hakijalta odotamme: valmiutta ja kiinnostusta työskennellä laaja-alaisesti erilaisissa elämäntilanteissa olevien kriisejä ja haasteita kohtaavien ihmisten kanssa, tietoteknistä osaamista, ongelmanratkaisukykyä ja ratkaisukeskeistä ajattelua, itsensä johtamisen taitoja, joustavuutta sekä kykyä työskennellä muuttuvissa tilanteissa.

Hakijan eduksi katsomme kokemusta mm.: kriisi-, päihde-, tai mielenterveystyöstä, vastaanottotyöskentelystä, järjestöissä toimimisesta tai työskentelystä, vapaaehtoistoiminnasta, ryhmien ohjaamisesta, kouluttamisesta/ohjaamisesta, sidosryhmätyöskentelystä, suunnittelu- ja kehitystyöstä.

Noudatamme Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Lähetä hakemus sunnuntai 15.5. klo 24:00 mennessä.
Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja rekrytointi tehdään heti sopivan henkilön löydyttyä.

Työ alkaa sovitusti / mahdollisimman pian.

Lähetä hakemus, CV sekä video osoitteeseen:

juho.heikka@mieliek.fi tai
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry / Saimaan Kriisikeskus
Kristiinankatu 11,
53900 Lappeenranta

Tee 1-2(max)min kestävä hissipuhe (elevator pitch) hakemuksesi liitteeksi. Videon voi ladata suoraan sähköpostiin tai ladata vaihtoehtoiselle alustalle (liitä sähköpostiin linkki videoon).

Lisätiedustelut
Juho Heikka, 050 5551044, juho.heikka@mieliek.fi, MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry, toiminnanjohtaja / kriisikeskusjohtaja

1.4. käynnistyvän Mielinauha-kampanjan kasvona Haloo mieli! Haloo Helsinki! -yhtye

Tänään 1.4. alkavan ja aina kesäkuulle jatkuvan Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan tavoitteena on myös kasvattaa tietoisuutta jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Kampanjan keulahahmona on tänä vuonna Haloo Helsinki!, joka on yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä.

­– Kun MIELI ry:ltä kysyttiin mielenkiintoamme osallistua Mielinauha-kampanjaan, vastauksemme oli heti selvä. Tämä on tärkeää työtä, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanovat Haloo Helsinki! -bändin jäsenet.

– Nopea päätöksemme johtaa juurensa keväällä 2020 esitettyyn musikaaliimme, jota varten keräsimme ja saimme faneiltamme yli tuhat kirjettä siitä, miten musiikkimme on vaikuttanut heidän elämiinsä. Oli silmiä avaavaa lukea faniemme kokemuksista. Monelle biisimme ja jopa laulujen yksittäiset virkkeet ovat olleet voimaannuttavia niin ilossa kuin surussa. Ymmärsimme, kuinka syvälle musiikki vaikuttaa ja että teemme tärkeää työtä antamalla voimaa faneillemme, yhtye taustoittaa.

Mielinauha-kampanja kasvattaa tietoisuutta mielen hyvinvoinnista

Lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Tilanne on heikentynyt entisestään verrattuna viime vuoteen, jolloin useampi kuin joka kolmas koki kuormitusta elämässään. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut lisävaikutusta suomalaisten kuormittuneisuuteen. Tiedot ilmenevät MIELI ry:n teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta.

LUE UUTINEN: SUOMALAISTEN HYVINVOINTIA UHKAAVA KUORMITUS KASVOI (MIELI ry, uusi välilehti)

Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Positiivista on kuitenkin se, että jaksamisesta ja mielenterveydestä uskalletaan tänä päivänä puhua entistä avoimemmin eikä mielenterveys enää ole tabu.”
– MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tämän vuoden kampanjan slogan on ”Haloo Mieli! Pidetään susta huolta”. Kampanjan viesti on, että toivo elää. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin ja siksi meidän tulee pitää toisistamme huolta.

Mielinauha-kampanjan avulla kerätään varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään työhön ja myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.

Osoita tukesi ostamalla Mielinauha tai lahjoittamalla

Kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla tai osoittamalla tukensa ostamalla vihreän Mielinauhan 4 euron hintaan.

Lisätietoa nauhojen ostopaikoista ja lahjoittamisesta osoitteessa MIELINAUHA.FI

Mielinauhoja on myynnissä myös MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n pisteellä Lappeenrannan linnoituksessa Kristiinankatu 11:sta 1.4 alkaen.

Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2022 asti. Kampanjan on suunnitellut Bob the Robot ja kampanjan viestinnästä on vastannut Viestintätoimisto Manifesto probono-periaatteella

Saimaan Kriisikeskuksen ajanvaraus on suljettu 16.12.2021 -2.1.2022!

Kun tarvitset akuuttikriisiapua,

voit ottaa yhteyttä Eksoten Mielenterveys- ja päihdepäivystykseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystys palvelee ympäri vuorokauden 24/7, etkä tarvitse sinne lähetettä. Soitathan 05 352 4610 ennen päivystykseen hakeutumista.

Voit myös ottaa yhteyttä Mieli ry:n VALTAKUNNALLISEEN KRIISIPUHELIMEEN tai NETTITUKEEN.

Hätätilanteessa otathan yhteyttä puhelimitse hätäkeskukseen 112

Uudet työntekijät esittäytyvät

Meillä aloitti kolme uutta työntekijää elokuun puolivälissä. Uudet työntekijät esittäytyvät:

Kuva uusista työntekijöistä
oik. Mia Färm , Petteri Sveins ja Minna Mänttäri Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n etuovella

 

Mia Färm, järjestötyöntekijä

Moro,

olen Mia ja aloitin täällä MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä järjestötyöntekijänä.
Toimin järjestön yleishyödyllisissä tehtävissä viestintäpainotteisesti ja some -kanavilla, sekä esimerkiksi Saimaan kriisikeskuksen ajanvarauksessa.
Ammattitaustaltani olen hoitoalalta ja täällä Etelä-Karjalassa saatan olla joillekin tuttu hyvinvointiasemien sairaanhoitajanvastaanoton työtehtävistä. Sittemmin olen jatkokouluttautunut terveystieteiden maisterin opintoihin hallintotieteiden sivuaineella Tampereen yliopistossa ja toiminut mm. opiskelijajärjestöissä vapaaehtoisena ja harjoittelijana muissa terveysjärjestöissä.
Etelä-Karjalaan Tampereelta paluumuuttajana tuon MIELI ry:lle oman kokemukseni terveydenhuollon ammattilaisena ja kokemukseni aiemmista järjestötehtävistä tiedontuotannon, viestinnän ja hallinnon painotuksilla.
Työn ulkopuolella olen omistautunut perheelleni, ja parhaiten lataudun luonnossa liikkuen ja hiljentyen, sekä hyvän kirjan avulla. Rentoudun myös meditoimalla ja musiikin avulla. Ihmisenä olen ulospäin suuntautunut, mutta arvostan myös omaa-aikaa. Myötätuntoisena ja ymmärtäväisenä persoonana olen aina kokenut ihmisten auttamisen luonnolliseksi osaksi itseäni. Tule juttelemaan, niin selvitetään asia yhdessä.

 

Petteri Sveins Miehen Mieli -hanke

Hei!
Nimeni on Petteri Sveins ja aloitin työt Miehen Mieli- hankkeessa. Olen koulutukseltani sosionomi ja erityistason psykoterapeutti, kokemusta miestyöstä reilut 20 v. Toivottavasti asiantuntemuksellani voin edesauttaa miehille suunnattujen palvelujen kehittämistyössä. Työssäni pidän tärkeänä ihmisten tasavertaista kohtelua, ammatillisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Pitkän työurani aikana olen oppinut suhtautumaan elämään nöyrästi, mutta ei nöyristellen.
Aiemmin olen työskennellyt johto- ja asiantuntijatehtävissä järjestöissä, yksityisellä- ja julkisella sektorilla. Perustehtävien lisäksi olen toiminut mm. YK:n, Amerikan kehityspankin ja eri ministeriöiden kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä asiakastyöhön liittyvissä hankkeissa.
Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää, harrastan vaeltamista ja yritän muutenkin pitää huolta niin mielestä, kuin kehostakin. Mieli liikuttaa lihaksia!
On hienoa olla mukana Mieli Etelä- Karjalan Mielenterveys r.y:n tiimissä. Toivon, että asiakkaat ottavat meihin rohkeasti yhteyttä ja pääsemme heidän kanssa yhdessä luomaan uusia käytäntöjä.

 

Minna Mänttäri Yhes-koordinaattori

Moi ja kivaa päivää just sulle! Olen Minna ja aloitin tällä viikolla työt YHES-hankkeen toisena koordinaattorina. Kotoisin olen Lappeenrannasta ja koulutukseltani muun muassa kulttuurituottaja ja kuvataiteilija.
Olen työskennellyt aiemmin hyvin monenlaisissa tehtävissä taiteen, kulttuurin ja viestinnän parissa: ansioluetteloni on suloisen sekamelskainen tilkkutäkki ja miellän sen suureksi rikkaudeksi. Tutuiksi ovat tulleet niin esiintymislavat, toimistot ja toimitukset sekä vankiloiden verstaat. Olen saanut toimia itselleni tärkeiden asioiden parissa ja kaikessa mitä olen tehnyt, olen pohjimmiltaan tavoitellut yhtä ja samaa asiaa: yhteyttä toisiin ihmisiin. Odotan innolla, mitä kaikkea uusi työni tuo tullessaan ja olen ylpeä saadessani olla tämän työyhteisön jäsen.
Vapaa-aikanani viihdyn vauhdikkaiden extreme-harrastusten kuten neulomisen, lukemisen ja ristikoiden ratkomisen parissa. Rakastan sipsejä, mustaa huumoria, kissani rapsuttelemista ja kylmien nakkien syömistä suoraan paketista.

sähköpostin symboli ja uusi sähköpostiosoite @mieliek.fi

Sähköpostiosoitteemme ovat muuttuneet!

Sähköpostiosoitteemme loppuosa ”saimaankriisikeskus.fi” on jäänyt pois käytöstä ja jatkossa sähköpostin loppuosa on @mieliek.fi

Voit jatkossa ottaa meihin yhteyttä joko

toimisto(at)mieliek.fi

tai

työntekijöihin osoitteella etunimi.sukunimi@mieliek.fi

 

Vanhalla osoitteella lähetetyt sähköpostit ohjautuvat yhä uusiin sähköpostiosoitteisiin.

Vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus ja jaettiin kunniamerkkejä

kuvakollaasi vuosikokouksesta

Torstaina 22. huhtikuuta pidettiin MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n vuosikokous. Kokouksessa valittiin uusi hallitus seuraavalle toimikaudelle.

Uusi hallitus:

Puheenjohtajana jatkaa Tuula Juvakka

Jäseninä jatkavat:

Janni Väkevä

Riikka Hjelt-Taponen

Uusina jäseninä hallituksessa aloittavat:

Mari Trinidad

Lauri Haltsonen

 

Vuosikokouksessa jaettiin kunniamerkkejä kiitoksena vapaehtoistyöstä ja panostuksesta mielenterveyden edistämiseen. Kunniamerkin saivat Leena Korhola, Tiina Hirvi sekä Pirkko Vainikka.

 

Anssi Pöllänen aloitti järjestötyöntekijänä maaliskuussa 2021

Tsau!

Mie oon Anssi ja mie aloitin täällä MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä järjestötyöntekijänä. Toimin yhdistyksen yleishyödyllisissä tehtävissä sekä avustan eri toiminnoissa, mm. järjestön arjen askareissa, toimistotyössä, viestinnässä, tapahtumissa ja IT-tukena.

Koulutustaustaltani oon talonrakentaja ja datanomi sekä oon myös opiskellut CNC-koneistusta.

Vapaa-aikani vietän perheeni kanssa touhuillen sisällä ja ulkona, kävelylenkeillä käydessä, SaiPan matseja seuratessa ja tietokoneella pelatessa. Lähellä sydäntäni on myös erilaiset sci-fi-sarjat- ja elokuvat sekä fantasiakirjallisuus.

Mielinauha-kampanja 2021: kampanjakasvona Kaija Koo

Mielinauha-kampanjaa tähdittää Kaija Koo: ”Kunpa me ihmiset voisimme kuunnella toisiamme herkällä korvalla”

Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjakasvona tänä vuonna on koko kansan rakastama taiteilija Kaija Koo, joka on löytänyt voimansa kovien koettelemusten jälkeen. Neljättä kertaa järjestettävä Mielinauha-kampanja käynnistyy 1. huhtikuuta ja jatkuu kesäkuun loppuun.

Kampanjakasvona toimiva Kaija Koo on yksi Suomen menestyneimmistä naisartisteista. Hän on vuosien ajan koonnut kuuntelijansa voimaannuttavien kappaleidensa ja lavasäteilynsä äärelle.

Laulussaan Taipumaton Kaija Koo laulaa, että: ”meistä vahvimmatkin joskus, kyynelillä pesty on.” Kaija Koo löysi omat todelliset voimansa kovien kokemusten jälkeen. Ensimmäisen kerran sosiaalisten tilanteiden pelon tähti koki, kun hänen isänsä menehtyi lento-onnettomuudessa vuonna 1987.

”Silloin eristäydyin maailmasta. Pelästyin jopa puhelimen soittoääntä, enkä uskaltanut vastata. Kamppailu takaisin tasapainoon oli tuskallinen.”

”Jos tiedät, että toiselle on sattunut kauheita, häntä ei tarvitse pelätä. Pienet eleet painuvat mieleen. Lauseiden ei tarvitse olla ihmeellisiä. Voi sanoa vain vaikkapa sen, ettei löydä sanoja.”

Korona lisännyt tuen tarvetta

Korona-aika on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä ja tuen sekä avun tarve ovat kasvaneet.

”Kyselymme mukaan korona on kuormittanut meitä merkittävästi. Apua ja tukea tarvitaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Positiivista on se, että uskallamme puhua mielen hyvinvoinnista ja pyytää apua. Mielenterveyttä voi aina vahvistaa”, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tänä vuonna Mielinauha-kampanjan viesti on Mieli ei näy ulospäin, mutta sen voi kuulla. Myös Mielinauhan teksti Mitä kuuluu? kehottaa meitä kaikkia kysymään kuulumisia, olemaan toisillemme läsnä, kuuntelemaan ja keskustelemaan yhdessä siitä, miten jaksamme tänään. Mitä kuuluu? -kysymys on yksinkertainen, mutta usein ratkaiseva. Joku toinen välittää ja näkee sinut. Mielenterveystyötä voi tukea osallistumalla Mielinauha-kampanjaan.

Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2021 asti. Kampanjalla kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan järjestäjä MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

Lisätietoa kampanjasta

STEA esittää rahoitusta Miehen Mieli -hankkeelle

STEA esittää avustusta täysmääräisesti MIELI Etelä-Karjalan Mielenterveys ry:n Miehen Mieli -hankkeelle.

Hankkeen kautta tuodaan miestyötä Etelä-Karjalan alueelle sekä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskusverkostoon:

  • Etelä-Karjala on miestyön katvealuetta
  • Kriisikeskusten asiakkaista vain neljäsosa on miehiä
  • Hankkeelle ja työlle on todellinen tarve

Hanke toteutetaan vahvassa yhteistyössä eri toimijoiden, mm.

Miessakit ry ja Miesplus kanssa.

Henna Jääskeläinen aloitti asiantuntijana Hyvä mieli -hankkeessa

Henna Jääskeläinen

Moikka,

Olen Henna ja aloitin täällä MIELI Etelä-karjalan mielenterveys ry:ssä asiantuntijana Hyvä mieli – hankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on viedä mielenterveysosaamista ja taitoja kuntiin sekä lisätä mielen hyvinvointia asuinalueellamme. Käytännössä teemme yhteistyötä kuntien johdon, päättäjien ja hyvinvointityöryhmien kanssa, toteutamme koulutuksia, seminaareja ja alueen väestölle toteutettavia tapahtumia. Hanketta hallinnoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, ja me olemme siinä osatoteuttajana.

Koulutukseltani olen sosionomi AMK ja olen suorittanut Johtamisen eat:n. Hyppään uuteen pestiini ammatillisen kuntoutuksen ja työkykyjohtamisen maailmasta, jossa toimin uravalmentajana ja esimiehenä liki 10 vuotta. Tätä aikaisemmin olen toiminut nuorisotyössä, järjestösektorilla ja hoitoalalla. Olen toiminut myös yhdistyksemme vapaaehtoisena kriisiauttajana ja nyt viimeiset kaksi vuotta hallituksen varapuheenjohtajana.

Omasta hyvinvoinnistani huolehdin perheeni, ystävieni ja harrastusteni kuten lenkkeilyn, maastopyöräilyn ja talvisin laskettelun parissa. Vuoden ajasta riippumatta liikun paljon luonnossa ja pidän retkeilystä. Aktiivisen elämänasenteeni vastapainona tykkään rentoutua hyvän ruuan, kirjan ja musiikin äärellä. Inspiroidun ihmisten kohtaamisista ja yksilöllisistä elämäntarinoista. Haluan osaltani olla edistämässä mielen hyvinvointia ja aina kun mahdollista; pysähtyä auttamaan.

Olemme muuttaneet uuteen osoitteeseen!

Saimaan kriisikeskus on muuttanut uusiin toimitiloihin Lappeenrannan linnoitukseen. Löydät meidät jatkossa linnoituksen sydämestä Yle-talon tiloista osoitteesta Kristiinankatu 11. Saimaan kriisikeskuksen ulko-ovi löytyy talon vasemmasta siivestä.

Toimintamme jatkuu normaalisti uusissa tiloissa. Kriisikeskuksen vastaanottoaikoja voi varata numerosta 05 453 0020 tai toimisto(at)saimaankriisikeskus.fi. Ajanvarausnumero palvelee ma-to klo 11-13.

Myös Yhes-hanke muutti Saimaan kriisikeskuksen mukana linnoitukseen.

Muutoksia kriisipuhelinpäivystyksessä

HUOMIO!!!

Kriisipuhelimen numero vaihtuu ja ruotsinkielinen linja aloittaa maanantaina 15.4.
   Kriisipuhelin, yleinen numero 09 2525 010

Kriisipuhelimessa päivystetään suomen lisäksi ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi.
Valinta 1: suomenkielinen linja 09 2525 0111
Valinta 2: ruotsinkielinen linja 09 2525 0112
Valinta 3: arabiankielinen linja 09 2525 0113
     englanniksi keskusteluapua voi painaa 2 tai 3

Suomenkielinen linja 09 2525 0111

Arkisin klo 09.00–07.00
Viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00

Ruotsinkielinen linja, Kristelefon 09 2525 0112

Päivystys joka arkipäivä 4 tuntia kerrallaan.

ma, ke klo 16-20
ti, to, pe klo 9-13

Arabiankielinen linja 09 2525 0113

ma, ti klo 11–15
ke klo 13-16 ja 17–21
to 10-15

Englanniksi voi soittaa sekä ruotsin- että arabiankieliselle linjalle.

Lisätietoa Kriisipuhelimesta

Saimaan Kriisikeskuksen ja Lappeenrannan Mielenterveysseuran yhteydenottotiedot:

05 453 0020, ma-to klo 11-13
toimisto@saimaankriisikeskus.fi

Allekirjoita kansalaisaloite Terapiatakuun puolesta

Terapiatakuu-kansalaisaloite tavoittelee kaikille nopeaa pääsyä mielenterveysapuun ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Allekirjoita kansalaisaloite

Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin ja helpommin.

Kolme syytä, miksi tarvitsemme Terapiatakuun:

1. Terapiatakuu nopeuttaa pääsyä mielenterveyshoitoon.

Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen terapiahoidon tulee alkaa kuukauden sisällä. Nykyisin hoidon saaminen voi kestää 7-12 kuukautta.

2. Terapiatakuu tuo mielenterveysavun terveyskeskuksiin.

Hoidon alkamiseksi ei tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia. Lyhyitä psykososiaalisia hoitoja voivat tarjota koulutetut mielenterveystyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt.

3. Terapiatakuu säästää rahaa.

Varhainen hoito ennaltaehkäisee oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentää muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Terapiatakuuseen sijoitettu euro tuo lähes kymmenen euron säästöt.

Jos en olisi saanut nopeasti terapiaa, en olisi nyt tässä.”
Kokemusasiantuntija Anna Eriksson

Kaikilla tarvitsevilla tulee olla matalan kynnyksen pääsy mielenterveyshoitoon. Siksi ehdotamme terapiatakuuta. Monelle lyhytkin terapiajakso riittäisi, kun avun vaikeuksiin saisi jo varhaisessa vaiheessa. “
Kansanedustaja Aila Paloniemi

Allekirjoita kansalaisaloite

Tutustu lisää Terapiatakuuseen

 

Sammonlahden koulun oppilaat keräsivät rahaa nuorten mielenterveystyöhön

Mielenterveysseura saa kulttuuriviikkoonsa yllätysohjelman

Sammonlahden koulun oppilaat keräsivät rahaa nuorten mielenterveystyöhön

Mielenterveysseuran Hyvää mieltä kulttuurista – teemaviikko saa arvokkaan lisämausteen, kun seuran edustaja vastaanottaa merkittävän rahalahjoituksen Sammonlahden koulun oppilaskunnalta.

HYVÄN mielen kulttuuriviikko jatkuu tiistaina 22.5. me-talolla klo 12 kulinaristisella kulttuurikokemuksella! Tule kokemaan, kuulemaan ja maistamaan srilankalainen ja iranilainen keittiö! Ruokaa tarjolla 70 ensimmäiselle.

KESKIVIIKKONA 23.5.  Mielenterveysseura on puolestaan mukana Sammonlahden koululla, jossa seuran hallinnoiman Saimaan kriisikeskuksen johtaja Juho Heikka osallistuu silloin Sammonlahden koulun yhdeksännen luokan juhlalounastilaisuuteen, jossa hänelle ojennetaan huomattava rahasumma (2845 €), jonka koulun oppilastoimikunta on kerännyt.
– Sammonlahden koulun oppilastoimikunta valitsi lukuvuonna 2017–2018 päivätyökeräyskohteekseen Lappeenrannan mielenterveysseuran ja erityisesti nuorten parissa tehtävän mielenterveystyön, Sammonlahden koulun apulaisrehtori Juha Hämäläinen kertoo.

SEURAAVA kaikille avoin kulttuuriohjelma on torstaina 24.5. Satamatorilla, jossa järjestetään Hyvän Mielen Kulttuurimarkkinat klo 14-19. Perjantaina 25.5. pidetään puolestaan Hyvän Mielen Jamit ravintola Teerenpelissä – Woodpeckers esiintyy klo 20-22.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot:
Jäsensihteeri Leena Korhola, Lappeenrannan Mielenterveysseura, p. 040 848 2066,
Apulaisrehtori Juha Hämäläinen, Sammonlahden koulu, Sammonlahden toimipiste, p. 040 848 1272

Mielipaikka julkistettiin Halkosaaressa

HALKOSAARI MIELIPAIKKA

Lappeenrannan Mielenterveysseura nimesi Halkosaaren kaupungin MIELI-paikaksi maanantaina 21.5. , jolloin paikka julkistetettiin.  Suomen Mielenterveysseuran täyttäessä 120 vuotta useilla paikkakunnalla nimettiin Mieli-paikkoja.  Lappeenrannassa Halkosaari, sataman portin toinen puoli, on luonnollinen valinta tähän tarkoitukseen.

Järvi, maiseman silmä, hoitaa mieltämme. Rannalla ei voi istua selin järveen, Halkosaaresta voi saada aavistuksen siitä, millainen ainutlaatuinen maisema avautuu tai ainakin avautui hyvinvoivaan, ihmisen kokoiseen kaupunkiin. Kolmas syy on siinä, että Lappeenrannan mielenterveysseuran edellinen puheenjohtaja työskenteli 40-luvulla useana kesänä Mummonsa kanssa sähköistääkseen saaren paviljongin.

Seura kiittää Lappeenrannan kaupunkia. Toimialajohtaja Pasi Leimi ja kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen ottivat tarjouksen vastaan sekä antoivat ohjeet toteutuksesta.

Seura osallistuu puolestaan kaupungin Merkityksellinen ympäristö-ohjelmaan: Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa Lappeenrantaan merkityksellistä ympäristöä. Merkityksellinen ympäristö ja tilan luomat elämykset luovat yhteisölle hengen. Merkityksellinen ympäristö sisältää paikkoja, jotka herättävät tunteita ja joihin kiintyy. Kannustetaan ihmisiä toimintaan ja ottamaan kaupunkitila haltuun. Lisätään asukkaiden tietoisuutta vaikuttamis- ja toteuttamismahdollisuuksista omaan ympäristöön.

Taiteilija Vesa Suurosen toteuttama laatta kiinnitetiin Paviljongin rantakallioon. Aluevastaava Sari Mähönen Suomen Mielenterveysseurasta osallistui tapahtumaan ja Mestaripelimanni Juha Kuorttinen soitti kanteleella mielimusiikkia.

Tilaisuus avasi myös mielenterveysseuran MHAW:n, Hyvinvointia kulttuurista-viikon.

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
TULE MUKAAN
TUKEA JA APUA
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY