MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry.

Saimaan ja Vuoksen Kriisikeskuksesta apua vaikeisiin elämäntilanteisiin. MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä voi toimia vapaahetoisena.

  • Etusivu
  • MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry
    • MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry
    • Hallitus
    • Liity jäseneksi
    • Blogi
    • Tietosuoja
  • Kriisikeskukset
    • Kriisikeskukset
    • Apua yksinäisyyteen
    • Linity – Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille
  • Ryhmät
    • Vertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille, syksy 2025
    • Vertaistukiryhmä itsemurhaa yrittäneiden läheisille, videovälitteinen ryhmä, syksy 2025
    • Vahvistu yhdessä – varmuutta vuorovaikutukseen -ryhmä
  • Tule vapaaehtoiseksi
    • Tule vapaaehtoiseksi
      • MIELI ry:n vapaaehtoisten koulutus, syksy 2025
    • Kriisipuhelinpäivystys
    • MIELI Kriisichat
    • Sekasin -chat
    • Henkilökohtaiset tukisuhteet
  • Koulutukset, tapahtumat, palvelut
    • Mielen lukutaito -koulutukset
      • Mielen lukutaito -koulutukset
      • Tulevat Mielen lukutaito -koulutukset
        • MTEA 1 monimuotokoulutus 12.2.-11.3.2025
    • Muut tapahtumat ja koulutukset
    • Miesten viikko 3.-10.11.2024
    • Työnohjaus
    • Mieli työssä® -koulutus
  • Hankkeet
    • YHES-kohtaamispaikka -hanke
      • Hankkeen materiaalit
    • Miehen Mieli -hanke
      • Miehen Mieli -hanke
      • Ryhmätoiminta
      • Mies ja mielenterveys -seminaarin tallenne
    • Hyvä mieli! -hanke
      • Hyvä mieli! -hanke
      • Mielenterveyden edistäminen kunnissa
      • Mielenterveysosaaminen
  • Yhteystiedot ja yhteydenotto
  • In English

mielenterveysseurat.fi

Isä se on Isoisäkin

11.11.2022

Isovanhemmista puhuttaessa mummot jyräävät, mutta rooli se on isoisälläkin; vaarilla, ukilla, papalla tai äijällä. Nimityksiä on lukuisia, mutta usein puhuttaessa isovanhemmista esiin nousevat mummot, jotka koetaan läheisimmiksi lastenlapsille. Yhteiskunta on kuitenkin muutoksessa, joka antaa papoille uusia mahdollisuuksia siirtää omaa perintöä sekä henkistä että kulttuurista lapsenlapsilleen. Eliniän pidentyessä papoilla on vuosikymmeniä aikaa touhuta lastenlasten kanssa, suurin osa tällä hetkellä papoista on myös saanut jo omien lasten kohdalla enemmän tilaa lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, joten lasten kanssa eläminen on jollakin tavalla tuttua. Usein myös yksinhuoltajaperheiden äitien poikalapset uhkaavat jäädä ikään kuin ilman ”miehen” mallia, näissä tapauksissa yhteinen tekeminen poikien ja isoisien kanssa voi olla erityisen merkittävää kasvun- ja kehityksen kannalta.

Usein keskustellessani (oman ikäisten) isien kanssa esiin nousee syvä huokaus: ”olinpa silloin omien lasten kanssa niin nuori, kokematon ja kiireinen”. Ei hätää, jo aikoinaan psykiatri ja psykoterapeutti Ben Furman totesi, että koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista lapsuutta. Samaan tapaan voisi ajatella, että koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista isyyttä! Kaiken tämän voi toteuttaa lastenlasten kanssa, jos niitä on siunaantunut ja samalla vastavuoroisesti tarjota lapselle yhden turvallisen ja merkittävän aikuiskontaktin lisää. Kaikilla meillä ei ole omia lastenlapsia, mutta useat järjestötoimijat järjestävät lapsille yli sukupolvien menevää toimintaa. Mummoille ja papoille on siis käyttöä.

Vaarien touhuaminen on todella merkityksellistä. Yhdessä lastenlasten kanssa siirretään tietoa suvun historiasta, opetetaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuunnellaan, lohdutetaan, viihdytetään lapsia retkillä ja yhteisillä harrastuksilla, näytetään mallia perhe-elämästä sekä lisätään yleisesti ottaen lasten psyykkistä ja aineellista kapasiteettia tulevaisuudessa.

Aina meidän vaarien ei kuitenkaan ole tarvetta tehdä tai suorittaa jotain, usein riittää, että olemme läsnä, se riittää!

Hyvää Isänpäivää!

Petteri Sveins, asiantuntija
Miehen mieli -hanke
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

Kategoriassa: Blogit, Yleinen Avainsanoilla: isoisä, isovanhemmat, isyys, isä, miehet, mielenterveys, mielenterveys kuuluu kaikille, mies, miestyö

Taide tekee meidät eläviksi

20.5.2022

Kun iskee Googlen hakukenttään sanat taide ja hyvinvointi, saa lähes 2,5 miljoonaa hakutulosta. Taiteella ja kulttuurilla on toden totta paljonkin positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiimme, tämä on todettu myös kansainvälisillä tutkimuksilla. Taide voi esimerkiksi parantaa mielialaa, vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja lisätä itseluottamusta. Onpa taide- ja kulttuuriosallistuminen yhdistetty tutkimuksissa myös pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin ja pidempään eliniän odotteeseen.

Kun olemme taiteen kanssa tekemisissä joko kokijana tai tekijänä ja suhtaudumme siihen avoimesti, hyvin usein jotakin meissä liikahtaa. Ja liike tarkoittaa sitä, että jokin menee eteenpäin. Aina se ei tunnu pelkästään kivalta: taide voi ja se saa aiheuttaa myös pahaa mieltä. Pintaan voi nousta hankaliakin tunteita, mutta jos niitä ei pelkää, niistä voi oppia paljon, kenties tuntemaan itsensä paremmin. Taiteen avulla voimme päästä käsiksi johonkin sellaiseen, mikä on meissä muuten näkymättömissä.

Tämä aika jota elämme saa meidät joskus liiankin helposti käpertymään itseemme. Mitä jos tulisimme sieltä kuoresta ulos ja kokoontuisimme yhdessä taiteen äärelle? Uskon, että siitä voi seurata paljon hyvää.

Ensi viikolla siihen on loistava mahdollisuus, kun vietetään valtakunnallista MHAWia eli Mental Health Art Weekia, hyvää mieltä kulttuurista-tapahtumaviikkoa. Täällä Etelä-Karjalassa tapahtuman järjestelyistä vastaavat MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys yhdessä Etelä-Karjalan taiteilijaseuran sekä Kaakon taiteen ja paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kaikille avoimia ja maksuttomia taide-ja kulttuuritapahtumia on tarjolla 24.-28.5. sekä Lappeenrannassa että Imatralla.

Tapahtumaviikon teemana ovat toivo ja rohkeus. Taiteesta saa nauttia vain katsojana tai sitten tehdä sitä myös itse: työpajoissa voi työstää niin grafiikkaa, kierrätysmateriaaleja kuin sanojakin. Kuvakävely- ja pyöräily keväisessä säässä aktivoivat mieltä ja kehoa ja auttavat näkemään oman lähiympäristön taideaarteineen uudessa valossa. Tapahtumaviikko huipentuu Tainionkosken Taiteiden Talon Kevätkarkeloihin, jossa pääsee muun muassa maalaamaan muraalia, tutustumaan taiteilijoiden työtiloihin ja teoksiin ja nauttimaan performanssitaiteesta ja runoesityksistä. Löydät koko tapahtumaviikon ohjelman täältä ja Facebook-tapahtumaan pääset täältä.

Lämpimästi tervetuloa taiteen äärelle tekemään ja kokemaan yhdessä!

Minna Mänttäri
koordinaattori, Etelä-Karjalan Mental Health Art Week
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

Kategoriassa: Blogit Avainsanoilla: hyvää mieltä kulttuurista, kulttuuri, mental health art week, mhaw2022, mielenterveys, mielenterveys kuuluu kaikille, taide

Ajankohtaista

10.9.2025 vietetään jälleen itsemurhien ehkäisypäivää

Yksinäisyyden puheeksioton työpajat

MIELI ry:n vapaaehtoisten koulutus, syksy 2025

Vuoden 2025 vuosikokouksen asialista

Rekry: projektityöntekijä

MIELI Suomen mielenterveys ry
mieli.fi

 

MIELENTERVEYS
  • MITÄ ON MIELENTERVEYS
  • VAHVISTA MIELENTERVEYTTÄ
  • HARJOITUKSET
  • VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET
  • MATERIAALIA JA TIETOA
TULE MUKAAN
  • PAIKALLISJÄRJESTÖT
  • VAPAAEHTOISTOIMINTA
  • JÄSENEKSI
  • KOULUTUKSET
TUKEA JA APUA
  • KRIISIKESKUKSET
  • KRIISIPUHELIN
  • NETISSÄ
  • RYHMISSÄ
  • APUA ITSETUHOISUUTEEN
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
  • ORGANISAATIO JA TOIMINTA
  • MEDIALLE
  • AJANKOHTAISTA
  • YHTEYSTIEDOT